Haluaisin sellaisen kaveriporukan mitä mulla ei ole.

Minäkin haluaisin enemmän kavereita ja olen 34. Missä päin asut?

Täällä 38v nainen ja kaveriporukkaa toivoisin myös. Onneksi kuitenkin on sellainen hyvä työpotukka, joiden kassa nytkin on tulossa illanvietot. Kaipausin kuitenkin sellaista tiiviimpää porukkaa. Itse olen Pohjois-Suomesta.

Minä ihmettelen, ovatko sellaiset kaveriposukat todellisia? Vai lähinnä leffojen luoma kuva?

Olin nuorena osa sellaista porukkaa, kun lähes kaikki olivat sinkkuja. Se toimi niin kauan, kun se aktiivi oli aktiivinen. Eli se vaati yhtä ihmistä, joka järjesti, varasi lippuja, varasi mökkejä, soitti ihmisille. Keräsi kasaan soitti lisää.... todella raskasta. Ihmiset muutti mieltään, peruivat yms. Eka reissu meni hyvin, sen jälkeen ihmisillä ei enää riittänyt mielenkiinto. Toiset alkoivat ärsyttää, ihmiset alkoivat haluamaan eri asioita, yms.

Kun tuon aktiivi ei enää jaksanut, niin homma lopahti.

Kun omista tutuistani ja työkavereistani katson näitä kaveriporukoita - tiedän kolme, jotka tekee koko ajan jotain - niin heitä yhdistää yksi homma, ja se on raha. Kaveriporukalla on paljon rahaa käytössä, ja kenenkään ei tarvitse perua menoja rahattomuuden vuoksi. Heti kun tule rahattomuus mukaan, niin porukka hajoaa, kun ei ole rahaa lähteä sinne tai tänne.

N49

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, ovatko sellaiset kaveriposukat todellisia? Vai lähinnä leffojen luoma kuva?

Olin nuorena osa sellaista porukkaa, kun lähes kaikki olivat sinkkuja. Se toimi niin kauan, kun se aktiivi oli aktiivinen. Eli se vaati yhtä ihmistä, joka järjesti, varasi lippuja, varasi mökkejä, soitti ihmisille. Keräsi kasaan soitti lisää.... todella raskasta. Ihmiset muutti mieltään, peruivat yms. Eka reissu meni hyvin, sen jälkeen ihmisillä ei enää riittänyt mielenkiinto. Toiset alkoivat ärsyttää, ihmiset alkoivat haluamaan eri asioita, yms.

Kun tuon aktiivi ei enää jaksanut, niin homma lopahti.

Kun omista tutuistani ja työkavereistani katson näitä kaveriporukoita - tiedän kolme, jotka tekee koko ajan jotain - niin heitä yhdistää yksi homma, ja se on raha. Kaveriporukalla on paljon rahaa käytössä, ja kenenkään ei tarvitse perua menoja rahattomuuden vuoksi. Heti kun tule rahattomuus mukaan, niin porukka hajoaa, kun ei ole rahaa lähteä sinne tai tänne.

N49

Tämä on niin totta. Minun, perheettömänä ja työssäkäyvänä on ihan turha kysyä mun entisiä frendejä mihinkään mukaan, koska frendit olevat perheellisiä ja aina pitää säästää. Näiden kanssa pidettiin 20-vuotiaana hauskaa, käyden konserteissa, hengailtiin, käytiin ulkona ja vk.loppu lomilla jne. Nyt tapaamiset on kutistuneet kahvin juontiin lähi kahviossa. Ja minun osaltani riittää kun kerran vuodessa näkee kun en aina jaksa vaan jauhaa mamma-juttuja kahviossa vaan ennemmin tekisin jotain kivaa myös näiden ihmisten kanssa. Nämä perheelliset sitten käyvät niissä hauskoissa jutuissa perheineen ja käyttävät rahansa sinne. Minua perhettömänä ei koskaan pyydetä näihin toimintoihin mukaan. 

n33

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, ovatko sellaiset kaveriposukat todellisia? Vai lähinnä leffojen luoma kuva?

On todellista. Itse olen sellaisessa. Hyvin samankaltainen kuin Frendeissä tai How I Met Your Motherissa, mutta meitä on enemmän. Juhlat, lomat, brunssit jne yhdessä. Puolisoita tulee ja menee mutta ydinporukka pysyy. Ikäluokassa n. 35-45

Meitä on paljon muitakin, joilla ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, ovatko sellaiset kaveriposukat todellisia? Vai lähinnä leffojen luoma kuva?

On todellista. Itse olen sellaisessa. Hyvin samankaltainen kuin Frendeissä tai How I Met Your Motherissa, mutta meitä on enemmän. Juhlat, lomat, brunssit jne yhdessä. Puolisoita tulee ja menee mutta ydinporukka pysyy. Ikäluokassa n. 35-45

Voih kun olen kateellinen. Pääsispä johonkin kaveriporukkaan hyppään sisään. Tosin itsellä on omasta luonteesta ja identiteetistäkin kiinni. Olen ollut lapsesta asti yksinäinen, enkä taida edes osata olla ystävä, kun aina ollut se ulkopuolinen ja yksinäinen. Ainoastaan seurustelusuhteita osaan muodostaa, työkaverit on kivoja töissä mutten ole päässyt ikinä työnulkopuolisiin piireihin.

n27

Mulla oli tuollainen kaveriporukka nuorena. Ei se enää aikuisiällä toiminut, kun ihmisillä on ihan erilaisia parisuhde- ja perhetilanteita, erilaisia työaikoja, erilaisia taloudellisia tilanteita jne. Oikeasti hirveän vaikea sovittaa yhteen sekä aikatauluja että budjettia siten, että kaikille sopii. 

Olispa joku kaveri sovellus, jos vaikka haluaisi käydä leffassa tai kokeilemassa uutta harrastusta voisi sitä kautta hakea seuraa siihen, ei deittiseuraa, ihan vaan ettei yksin tarvi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Olispa joku kaveri sovellus, jos vaikka haluaisi käydä leffassa tai kokeilemassa uutta harrastusta voisi sitä kautta hakea seuraa siihen, ei deittiseuraa, ihan vaan ettei yksin tarvi mennä.

Googlaa eurosinkut

up

Minä myös haluaisin tai edes pari ystävää. Jostain syystä en ystävysty, vaikka yritystä on kyllä. Töissä olen pidetty työkaveri ja kyllä minut työkavereiden illanviettoihin on kutsuttu muiden kanssa. Olen kutsunut ihmisiä kylään, yrittänyt soitella työkavereille vapaa-ajalla ja vanhoille ystäville, joiden kanssa tiet ovat eronneet jossain vaiheessa. Mitään vastasoittoa tai kutsua nämä yhteydenotot eivät ole tuottaneet.

Minäkin olen töissä pidetty ja tuttavuudetkin tuntuvat tykkäävän, mutta en osaa viedä suhteita syvemmälle.

Minullakin oli muutama vuosikymmen sitten muutama kaveri jonka kanssa käytiin viihteellä, kahviloissa jne. Kaipaan sitä, väliin on tulleet vuorotyö ja kavereideni parisuhteet.

Ei ole porukkaa, onneksi edes on yksittäisiä ystäviä löytyy.

.

Mullakin enää yksittäisiä ystäviä, joita tapaa kerran vuodessa. Olen nyt liittynyt yhteen facebookin "uusia kavereita" -ryhmään. Ryhmä on aktiivinen ja siellä etsitään seuraa juuri tällaiseen, mitä tässäkin lukee, brunsseille, kahville, tapahtumiin. Mutta olen huomannut, että itsellä se suurin rajoittaja on vuorotyö. Olen väsynyt tai töissä silloin kun muut pääsevät näihin. Eli tavallaan valitan yksinäisyyttä, mutta mahdollisuus spontaanisti lähteä jonnekin on kuitenkin poistunut omalta kohdalta:)

Mä haluaisin perheystäviä, siis sellaisen tilanteen, jossa aikuiset viihtyisivät kaikki keskenään ja lapsetkin.

Yllättävän monet lähtevät mukaan kaikkialle, jos joku kutsuu ja järjestää.

Voiko olla, että tässäkin ketjussa on väkeä, jotka odottavat kotona, että joku muu järkkää juhlat ja kutsuu brunssille tai mökille tai... kuulun itsekin tähän joukkoon, mutta huomattuani olevani kateellinen niille, jotka tekevät kaikkea kivaa, päätin ottaa lusikan kauniiseen käteen ja pyytää itse.

Minä olen ollut osana erilaisia porukoita lapsena, opiskeluaikoina, perheaikoina ja nyt myöhäisellä keski-iällä. Ei se niin auvoista ole kuin ehkä ulospäin näyttää. On toraa ja eripuraa, osa ihmisistä ei tule toimeen keskenään, muutama on täysi tylsimys ja vapaamatkustaja, jokunen vetää aina liikaa viinaa, jotkut flirttailevat vähän liikaa toisen puolison kanssa jne. Nykyään lähden enää pitkin hampain mukaan. Muutama aktiivi pyörittää porukkaa, minua ärsyttää kun jotkut porukan jäsenet eivät koskaan järjestä juhlia vaikka ovat olleet mukana 20 vuotta. Ei huvita enää minuakaan.

Ulospäin on varmaan näyttänyt tosi ihanalta, hauskalta ja kadehdittavalta.