Olin kutsunut erään pariskunnan syömään. Tultuaan he totesivat "me ei nyt jakseta paljon kun söimme juuri"

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tuosta voi hermostua, ei ainakaan pahasti. Joidenkin mielestä voi olla jopa kohteliasta sanoa, ettei jaksa paljoa. On perheitä, joissa paheksutaan vieraissa syömistä ja sitä, että vieraat syövät. Siitä opitaan malli, että vieraissa syömistä pitää välttää tai jos syö, niin pitää syödä vain hyvin vähän. Ehkäpä vieras halusi olla kohtelias, kun ilmoitti, etteivät he aio syödä teitä vararikkoon.

Itse en kyllä sanoisi noin, jos minut on kutsuttu syömään. Kyläpaikasta riippuen saattaisin kyllä syödä ennen vierailua, jotta jaksan odottaa tarjoilua, mikä saattaa viedä tuntikausia. Etukäteissyöminen auttaa myös siihen, että pienemmät annokset riittävät. Jos ruokaa on vähän tai vieraita on paljon, nii.n on syytä huomioida, että ruokaa riittää kaikille.

Mitä ihmettä sä oikein horiset? Jos vieraat kutsutaan syömään, nähdään ruuan eteen vaivaa. Todella huonoa käytöstä olla arvostamatta isäntä (emäntä) väen panostusta.

Mä olen tehnyt tuota. Mulla on tiukka ruokavalio, nyt siis ei kyse mistään helposta laktoosittomasta, kalattomasta tms. Vältän viimeiseen asti sitä, että söisin jonkun toisen kotona, mutta joskus tulee yllätetyksi. Helpompi sanoa, että ei ole nälkä, kuin alkaa selittää, mitä kaikkea en syö. Ja sitten ne jatkokysymykset, eli helposti se yhteinen aika kuluu terveydentilan selittämiseen ja eri hoitovaihtoehtojen pohtimiseen, kun kaimankummintutulla oli vähän samalta kuulostava vaiva ja siihen tepsi ravintolisä x tai enkeliterapia y.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi mitä?

Oli muuten viimeinen päivälliskutsu heidän kohdallaan.

Anoppi teki kerran saman kun oli tulossa meille joulupäivälliselle. Syötti omalle perheelleen ja kyllässä oleelle siskolleen puurot juuri ennen kun tulivat meille syömään.

Ehkä heidän aikataulu vaan venähti? Niin käy monesti jouluna. Akat jaksaa aina etsiä ongelmia ja valittaa kaikesta.

..ja ukot täällä valitella akoista:D..hohhoijaa

Mulla on yksi kyläpaikka, jonne kutsuttaessa on pakko syödä jotain etukäteen vaikka olisikin kutsu tulla syömään. Nimittäin jos on sanottu että tuletko kuudeksi syömään, ruokaa aletaan yleensä valmistella kuuden jälkeen ja kello voi olla kahdeksan kun se on pöydässä. Jospa ap:n vieraat pelkäsivät samaa?

Vierailija kirjoitti:

No riippuu taas vähän... Tieskö ne et olit kokannut koko päivän 5 lajin päivällisen? Vai esititkö ohimennen edellisenä päivänä et "hei, jos tuutte käymään, ni voidaan vaikka syödä jotain ennen ku (jotain)"

Ja monesta muustakin asiasta.

Saivartelua. 

Jos kutsutaan syömään, niin vieraat varautuvat syömään, eivät syö päivällistä kotona ennenkuin menevät päivälliselle kaverille. 

Avauksesta voi kyllä päätellä, että ap oli tarkjoamassa ruokaa, ei mitään "pikkupurtavaa". 

Outoa, että ap:tä haukutaan, vaikka hänen kaverinsa tässä tilanteessa käyttäytyivät paheksuttavasti. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi kyläpaikka, jonne kutsuttaessa on pakko syödä jotain etukäteen vaikka olisikin kutsu tulla syömään. Nimittäin jos on sanottu että tuletko kuudeksi syömään, ruokaa aletaan yleensä valmistella kuuden jälkeen ja kello voi olla kahdeksan kun se on pöydässä. Jospa ap:n vieraat pelkäsivät samaa?

Pakko kompata tätä, kun minulla on myös useita ruokakutsureissuja, jotka eivät ole menneet hyvin ja olen siksi pyrkinyt syömään ainakin jotain ennen kylään menoa. Poikaystäväni mummo tapasi kutsua meitä usein syömään ja vierailu alkoi usein ruuan laittamisesta yhdessä. Se on mielestäni vierailun hauskin kohta, pidän ruuan laittamisesta, mutta jos edellisestä ruokailusta on pöytään päästyä kulunut jo viisi tuntia, on minulla niin hermo kireällä ettei se ole hyväksi itse suhteelle. Samoten toinen kyläpaikka, johon kutsuttiin syömään usein, valmisti ruuan niin, että syömään päästiin aikaisintaan kahdeksalta illalla, kun olin saapunut jo viiden maissa heille. Siinä ehtii käydä jo monet verensokerin laskusta aiheutuvat oirevaiheet läpi aina kiukusta, väsymykseen ja päänsärkyyn ja lopulta ruokahalun menettämiseen ennen syömään päästyä. Pahimmillaan odotellessa tarjoillaan viiniä, joka sekoittaa pakin.

Täällä on kyllä ihan ihme porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut eivät kestä, että toiset ovat vuorollaan emäntiä. Kutsuin kerran tuttavspariskunnan kahville (olin ollut heillä lasten kanssa jo muutaman kerran ja kerran oltiin miehen kanssa pariskuntana syömässä), niin eikös tämä rouva tuo omaa hienoa kakkuaan pöytää koristamaan ja tarjoili siitä kaikille ja kertoi sen maukkausta aineksista ja lapsensa hihkuivat "mun lemppari" ja koko perhe keskittyi siihen kakkuun.... olin ihan että ei voi olla totta. Olin itsekin leiponut ja nähnyt vaivaa.

Minä luulin, että on kohteliasta tuoda jotain itsekkin? Lokki keskustelussa vuorostaan haukuttiin ne, jotka eivät jotain tuo mukanaan kylään.

Vai pitääkö sen tuonnin olla emännän tarjoomia selkeästi huonompaa? Vai pitääkö kysyä mitä voi tuoda?

On niin monta mahdollisuutta halutessaan pahoittaa tässäkin mieli. :/

Tietysti pitää ottaa vaikkei jaksaisi ja kehua ruokaa. Kuuluu normaaliin kohteliaisuuteen. Pitää kunnioittaa toisen vieraanvaraisuutta. Aivan elämän perussettiä.

Itsellä hieman luonnehäiriöinen äiti aiheuttaa tosi kivoja tilanteita, kun juhlapäivinä laittaa aivan liian monen sortin ruokaa. Kun kaikki ovat jo yhden kierroksen ottaneet, pöytä näyttää suunnilleen koskemattomalta - koska ruokaa on yksinkertaisesti niin paljon.

Sitten hän saattaa alkaa syyttää, että olemme perheeni kanssa käyneet mäkkärissä ennen ruokailua.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin wanhaan warsinaissuomalaiseen kulttuuriin kuuluu karjua kotona lapsille, että "kyläpaikassa ei sitten syödä mitään, ettei pidetä ahneina". Ja 3 tunnin ajomatkan jälkeen huudetaan ovelta, että "me ei syödä mitään, ollaan just syöty". Ja nämä on tosijuttuja, siellä on oikeasti tämmöistä porukkaa. Ja jos ei mitään tarjota niin valitetaan.[/quote

Olen itse varsinaissuomesta ja tämä on niin totta. Jokainen tietää, että wieraat ovat vain waivaksi, joten sitä yrittää mahdollisimman vähän tehdä itsestään numeroo. Ja sitä paitsi, jos sitä söisi hyvällä ruokahalulla, emäntä saattaisi ihan ylpistyä. Parempi, että kaikki ovat vaatimattomasti liikkeellä.

Kyllä kirjoitti:

Tietysti pitää ottaa vaikkei jaksaisi ja kehua ruokaa. Kuuluu normaaliin kohteliaisuuteen. Pitää kunnioittaa toisen vieraanvaraisuutta. Aivan elämän perussettiä.

Itsellä hieman luonnehäiriöinen äiti aiheuttaa tosi kivoja tilanteita, kun juhlapäivinä laittaa aivan liian monen sortin ruokaa. Kun kaikki ovat jo yhden kierroksen ottaneet, pöytä näyttää suunnilleen koskemattomalta - koska ruokaa on yksinkertaisesti niin paljon.

Sitten hän saattaa alkaa syyttää, että olemme perheeni kanssa käyneet mäkkärissä ennen ruokailua.

Kenenkään mieliksi ei pidä koskaan syödä. Tuosta tavasta olisi jo hyvä päästä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut eivät kestä, että toiset ovat vuorollaan emäntiä. Kutsuin kerran tuttavspariskunnan kahville (olin ollut heillä lasten kanssa jo muutaman kerran ja kerran oltiin miehen kanssa pariskuntana syömässä), niin eikös tämä rouva tuo omaa hienoa kakkuaan pöytää koristamaan ja tarjoili siitä kaikille ja kertoi sen maukkausta aineksista ja lapsensa hihkuivat "mun lemppari" ja koko perhe keskittyi siihen kakkuun.... olin ihan että ei voi olla totta. Olin itsekin leiponut ja nähnyt vaivaa.

Minä luulin, että on kohteliasta tuoda jotain itsekkin? Lokki keskustelussa vuorostaan haukuttiin ne, jotka eivät jotain tuo mukanaan kylään.

Vai pitääkö sen tuonnin olla emännän tarjoomia selkeästi huonompaa? Vai pitääkö kysyä mitä voi tuoda?

On niin monta mahdollisuutta halutessaan pahoittaa tässäkin mieli. :/

On kohteliasta viedä jotain muuta kuin se juuri nyt syötävä herkku eli talinväki voi syödä sen myöhemmin tai viedä muuta kuin syötävää.

KahviPaketti vaikka onkin tylsä vieminen on parempi kuin se kakku jota itse syövät ja jättävät talon tarjoilut vähemmälle.

Tuo kakun tuoja on käyttäytynyt huonosti perheineen.

Ei ole kerta eikä kaksi, kun minut ja puolisoni on kutsuttu syömään illallista noin klo 19 ja siinä vaiheessa isäntäväki aloittaa ruuan esivalmistelut. Olen siksi oppinut, että kannataa syödä etukäteen kunnolla, koska odotellessa menee helposti 2 tuntia. Tietty siinä samalla osallistutaan ruuanlaittoon, mutta on jotenkin tylsää vähän paremmassa mekossa ja korkkareissa vatkata kermavaahtoa tai kuoria bataatteja, jos on kutsuttu nimenomaan syömään, ei istumaan iltaa ruuanlaiton merkeissä.

Lisäksi jos ruokaa on selkeästi vähän, niin kaunistelen asiaa toteamalla, että kiitos ei minulle, tässä on ihan riittävästi. Toki tästä eteenpäinvoin toimia palstamammamaisesti ja kertoa, että on hurja nälkä, eikö ole enempää syötävää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kirjoitti:

Tietysti pitää ottaa vaikkei jaksaisi ja kehua ruokaa. Kuuluu normaaliin kohteliaisuuteen. Pitää kunnioittaa toisen vieraanvaraisuutta. Aivan elämän perussettiä.

Itsellä hieman luonnehäiriöinen äiti aiheuttaa tosi kivoja tilanteita, kun juhlapäivinä laittaa aivan liian monen sortin ruokaa. Kun kaikki ovat jo yhden kierroksen ottaneet, pöytä näyttää suunnilleen koskemattomalta - koska ruokaa on yksinkertaisesti niin paljon.

Sitten hän saattaa alkaa syyttää, että olemme perheeni kanssa käyneet mäkkärissä ennen ruokailua.

Kenenkään mieliksi ei pidä koskaan syödä. Tuosta tavasta olisi jo hyvä päästä eroon.

Jos pyydetään syömään ja tulijat kertovat vasta tullessaan etteivät syö, niin se on todella huonoa käytöstä.

Mikäli ei halua syödä, niin se on tuotavallaan julki jo etukäteen sanomalla esim että kävisikö jos tulisimme vain kahville tai muuten vain seurustelemaan

Hieman vanhempana ja ilmeisesti myös kokeneempana naisena toteaisin ap:n tapauksesta näin, että kysessä lienee väärinkäsitys. Tietysti herneet on mahdollista vetää ihan mistä vain, mutta jos pariskunta on muuten mukava ja kanssakäyminen miellyttävää, niin onko tuo ruokailuun liittyvä episodi sen arvoista, että laitetaan välit poikki? Tietysti jos kyseessä oli piste iin päälle, niin yhteydenpidosta on syytäkin luopua.

Omalle kohdalleni on sattunut kaikkea mahdollista kyläilyyn ja ruokailuun liittyen. Ruokaan liittyy vahva lataus varmaan entisaikojen pulavuosien takia. Vierailut, lahjan antaminen ja saaminen on laji, jossa suvaitsevaisuudella ja kohteliaisuudella päästään pitkälle. Minulla on ystäviä ja ystäväperheitä laidasta laitaan, joiden ruokailukulttuurien yhteensovittaminen ei ole ollut ongelma. Tässä muutamia esimerkkejä: Yksi pariskunta kutsuu meitä syömään klo. 18, mutta tähän mennessä olen jo oppinut, että heidän kutsunsa ja aikataulunsa tarkoittaa sitä, että parhaassa tapauksessa he lähtevät kaupasta hakemaan niitä ruokatarvikkeita klo. 18.00. Niinpä en koskaan mene heille syömättä. Toisessa tapauksessa tarjoilut ovat niin kevyitä tai pelkkiä naposteltavia, ettei heillekään ole syytä mennä oikeasti nälkäisenä. Näitä tapauksia on useampi. Rakkaimman ystäväni tarjoilut ovat aina ylitsevuotavia ja ruuat pöydässä, kun hänen luokseen menee. Sinne osaan jo mennä nälkäisenä ;)

Omat tarjoiluni ovat aina valmiina pitkän matkan päästä tuleville, "lähivieraiden" kanssa en ole niin tarkka, puolen tunnin sisällä kaikki on kuitenkin valmista ja ruokaa on aina riittävästi. Joskus jotkut ovat jo syöneet kun saapuvat, en ole tästä koskaan ajatellut loukkaantuvani. Siirrän ylijääneet ruuat jääkaapiin ja perhemme syö ne seuraavana päivänä. Noin yleensäkin seurustelen pääsääntöisesti ihmisten kanssa, jotka ovat mukavia ja joiden seurassa viihtyy. Ruokailu on lähinnä sivuseikka ja ainakaan minulla ei ole varaa tai halua tehdä siitä sellaista numeroa, että olisin valmis luopumaan ystävistäni sen takia.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti jostakin syystä eivät pitäneet ruuastasi, mutta eivät halunneet pahoittaa mieltäsi.

Tämä nyt typerintä on. Jos aikuinen ihminen ei tykkää ruuasta, hän voi siitä huolimatta käydä pöytään ilman mitään tekosyitä, että "en nyt jaksa paljoa, kun just söin", vaan syödä siitä mistä tykkää ja jättää syömattä sen mistä ei tykkää. Ja mistä he edes heti tiesivät mitä ap aikoo tarjota. Todella epäkohteliasta on, jos kaverit kutsuu kylään, minenomaan syömään ja jo ovella todetaan, että ei nyt jaksa, kun syötiin lähteissä. En kyllä toista kertaa kyseisiä ihmisiä syömään pyytäisi. Kahville pyytäisin, mutta silloinkin pöydässä olisi vain keksejä.

Täällä on useampi ihminen valittanut, että heillä on tuttavia, jotka ei koskaan ota pöydästä mitään tarjottavaa. Älkää jatkossa ihan oikeasti tarjotko heille mitään, niin ei tarvitse harmitella, että turhaan tuli tehtyä/hommattua mitään. Alkuun se on vaikeaa, mutta pian huomaa, että kyllä se vierailu menee pelkän kahvin/teen voimallakin. Vieraatkin on tyytyväisiä, kun ei tyrkytetä mitään. Minulla on sukulaisperhe. Asuvat parinsadan kilometrin päässä. Kun tulevat, eivät koskaan ole huolineet mitään, vaikka ruoka olisi pöydässä odottamassa. Kerrankin äiti sen siaan vei lapset autoon syömään kylmät roiskeläpät;).  No, nykyään en en enää varaa mitään. Kun kysyn ottavatko jotakin, vastaus on aina, että syötiin ja autossa sitä ja tätä. En siis yritäkään enää tarjota mitään. Ja kaikki on tyytyväisiä.  (Joskus tälläisen käytöksen takana voi olla myös henkisiä ongelmia. Vieraasaa paikassa syöminen on ahdistavaa, niin varmaan kyllä tässäkin tapauksessa.)

Meille kans käynyt noin useamman kerran erään pariskunnan

/perheen kanssa. Kerran änkesivät meille joulupäivänä ruoka-aikaan, ja olin suurella vaivalla laittanut jouluruokaa heillekin ja kerroimme siitä myös etukäteen, ja ajattelimme että sehän voisi oikeastaan olla ihan kivakin jos viettävät yhdessä joulua meidän kanssa ruokaillen. No, tulivat sitten sovitusti ja heti tullessaan ilmoittivat tylysti "Ei todellakaan mitään jouluruokaa enää meille, yh!!" Ja näyttivät sellaista ilmettä, että meinaisivat oksentaa. Me sitten söimme siinä, ja kotiimme nauttia ruoasta heidän istuessa pöydän vieressä syömättä yhtään mitään. Oli viimeisiä kertoja, kun kutsuimme heidät kylään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla myös ihmeellinen tuttava, joka kutsuttaessa kahville tulee kyllä paikalle, mutta miihinkään ei koske. Juo ehkä kupin kahvia tai lasin vettä, eikä koskaan ota varta vasten ostettuja tai leivottujakaan tarjottavia. Allergioita ei ole.

Hänen luonaan sitten kyllä tuputetaan jatkuvasti kaikkea ja pitäisi maistella hänen leipomuksiaan. 

Saatanan nirsoilija..

Tämmöisen tyypin olisi kohteliasta kertoa jo etukäteen, että on ruokavaliolla, eikä halua muuta kuin kupin kahvia/lasin vettä.

On vielä tympeämpää juoksuttaa emäntää/isäntää kauppaan tai leivotuttaa, eikä sitten ota mitään. Jos mulle vieras tekee ton yhdenkkn kerran, niin sen jälkeen tarjolla on kaapin perukoilta kaivettuja keksejä.

Sitä saa mitä tilaa.

Ne käytöstavat! Kun saa kutsun syömään, niin kannattaa ilmoittaa, jos on kovin ruokarajoitteinen. Syömättömyys voi myös olla vallankäyttöä, vaikka sitä täällä epäiltiinkin. Voi nostaa itsensä toisen yläpuolelle. Tiedän kokemuksesta, ex alkoi ostella valmisruokia muutama vuosi sitten vaikka olen kai ihan kohtuullinen ruuanlaittaja. Osoitti mieltään.