Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vanhempi, joka ei anna (aikuisen) lapsensa tehdä mitä tämä haluaa, on narsisti

Vierailija
28.10.2017 |

Voi muullakin lailla olla narsisti, mutta narsisteilla on ainakin tämä. Minun ongelmani johtuvat juuri siitä, että minä en saanut koskaan tehdä mitä minä halusin. Olisipa se ollut miten järkevää tahansa, tai siis ainakin ihan järkevästi perusteltua, eikä mitään vahingollista soopaa tai sekoilua. Siksi minulle kasautui elämässä ihan hirveästi ongelmia, joista narsisti on vastuussa. Hän ei toki niitä tule ratkomaan, mutta ne ovat silti hänen vikansa täysin.

Kommentit (172)

Vierailija
121/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Vierailija
122/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta mun äitinihän siis halusi estää sen, että mä oisin ollut yksi monista, tai miksei vaikka maailman ainoa masentunut ihminen, joka saa ajoissa tarvitsemaansa apua, ja valittua ITSE elämälleen suunnan, ja tukea, jota tarvitsee, tai ainakin, ellei tukea, niin ei sitä, että äitinsä syyllistää ja estää oman kasvun!

ap

Vierailija
124/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun äidin mielestä meidänhän siis piti leikkiä ja kuvitella, että mä olen yksinköyhistä, ja elää kuten köyhät, että jos sitten joskus vastoin kaikkia todennäköisyyksiä olisin köyhä, niin ei tuntuisi varmaan niin pahalta! Näin hän eväsi mun mahdollisuuden nauttia mahdollisuuksista, joita mulla ois voinut olla, jos hän ois oikeasti halunnut olla hyvä äiti ja auttaa ja tukea minua, siinä missä hän ei ois silloin ollut ainoa.

Nyt muiden ihmisten (läheisten) tukeminen meni siihen, että kannateltiin sitä, etten mä romahda kiitos äitini.

ap

Vierailija
125/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä oli tietenkin vain tapa saada hänen narsistinen kateutensa sidettyä minua kohtaan ja asemaani kohtaan. Hänen varakkaamman puoleisesta suvusta tulevan exänsä edunsaajana.

ap

Vierailija
126/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidinparjaajat taas liikkeellä. Äiti jaksaa sentään kuunnella teitä täysin maksutta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äidinparjaajat taas liikkeellä. Äiti jaksaa sentään kuunnella teitä täysin maksutta

Ai verrattuna terapiaan? Huhhuh, kyllä vahingotkin on sitä luokkaa, että paljon kalliimmaksi tulee...

ap

Vierailija
128/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äiti ei ois voinut siinä katsella ja sietää, että mä oisin elellyt siinä lähes jet set -elämää.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Vierailija
130/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Niin? Luuletkomsä, että mä oisin tarvinnut äitiäni huolehtimaan minusta milläänlailla? Etkö sä nyt todellakaan tajua, etten mä ole pyytänyt häneltä YHTÄÄN MITÄÄN?

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Miten sä voit edes verrata meidän tilanteita? Ei ihme, että oot tuollainen retardi, jos oot vasta 26v. Eihän ton ikäinen vielä mitään mistään tajua.

ap

Vierailija
132/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Ja jos olit vaikeasti masentunut, niin aika paskaa joutua itse kärsimään siitä, vaikka sen aiheuttajia ovat osaamattomat kasvattajasi. Mutta niele sä vaan tuollainen paska, saithan sentään syntyä uuh aah ihanaa.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Älä tuhlaa aikaasi äitihullulle selittämiseen. Kuten huomaat, ei se ymmärrä, eikä halua nähdä muutakuin peilikuvansa lähteestä.

Vierailija
134/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Ja jos olit vaikeasti masentunut, niin aika paskaa joutua itse kärsimään siitä, vaikka sen aiheuttajia ovat osaamattomat kasvattajasi. Mutta niele sä vaan tuollainen paska, saithan sentään syntyä uuh aah ihanaa.

ap

Olkoonkin että mä olen vasta 26-v, sä et kuulosta päivääkään yli 13-vuotiaalta. Ja tämä ei ole kehu. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Ja tuokin, että ilmeisesti pystyit tukeutumaan muihin ihmisiin, vai miten se sinua auttoi saada olla normaalien seurassa? Mä en pystynyt, kiitos äitini, joka oli vääristellyt minusta kaikkea paskaa senkin esteeksi. Siis pystyin mä menemään muiden joukkoon, mutta en mä siinä mitään parempaa apua saanut siitä mihinkään asiaan. En voinut luottaa kehenkään lainkaan, että minut hyväksytään itsenäni jne.

ap

Vierailija
136/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuinen tyttäreni saa tehdä mitä haluaa mutta omilla rahoillaan. En häntä tue ryhmissä valinnoissa rahallisesti.

Vierailija
137/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole lukenut ikinä yhtä harhaisen ihmisen ajatuksia kuin tämä ap on. Ihan täysseko koko ihminen.

Vierailija
138/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Älä tuhlaa aikaasi äitihullulle selittämiseen. Kuten huomaat, ei se ymmärrä, eikä halua nähdä muutakuin peilikuvansa lähteestä.

Mä kuvittelin että logiikalla saisi tässä jotain aikaan, mutta se näyttää olleen täysin turhaa. Taidan seurata tätä neuvoa.

Vierailija
139/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Ja jos olit vaikeasti masentunut, niin aika paskaa joutua itse kärsimään siitä, vaikka sen aiheuttajia ovat osaamattomat kasvattajasi. Mutta niele sä vaan tuollainen paska, saithan sentään syntyä uuh aah ihanaa.

ap

Olkoonkin että mä olen vasta 26-v, sä et kuulosta päivääkään yli 13-vuotiaalta. Ja tämä ei ole kehu. :)

No ei tietenkään ole, mä pyyhin sulla lattiaa päivänä minä hyvänsä, ja sulla on takuulla vaikeampi elämä kuin mulla. Silti kuvittelet selittäväsi MULLE jotain. Et pärjää mulle kakara.

ap

Vierailija
140/172 |
28.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni, ettei äiti antanut sinun olla masentunut?

Oliko muuta?

Mitä hän ei ole aikuisena antanut sinun tehdä?

Toinen kohta oli, että kun yritti estää minua saamasta apua masennukseeni oli että pakotti menemään opiskelemaan ja ainoa minne jaksoin ajatellakaan meneväni oli koulutason opinnot neljän ällän papereilla.

ap

Ai äiti ihan pakotti sinut opiskelemaan jonkinlaisen ammatin? Kamala, mikä hirviö. Omani oli tyytyväinen kun opiskelin ylipäätään, vaikka tietämättään lyttäsikin unelma-ammattini kommenteillaan.

Siis äitisikö uskoi, ettei susta ikinä mitään tule? Ja sä lirkutat äitisi tyytyväisyyttä?

ap

Minun äitini antoi selkeästi ymmärtää, että elämästä ei tule mitään ilman kunnollista tutkintoa. Siksi minä luuseri menin ja opiskelin, ja toisin kuin sinä en tarvinnut äitiäni opiskeluissa. Uskoin kuitenkin hänen mielipiteeseensä, ja jätin pois laskuista ammatin johon olisin muuten hakeutunut. Olen erittäin tyytyväinen nykyisellä alallani, mutta en tietenkään voi tietää olisinko viihtynyt myös alalla jolle en hakenut.

Olen kyllä aika ymmälläni että sinunlaisesi 'äitiäitiäiti' kommentoija tulee kysymään muilta, tarvitseeko joku äitiään, ja on luuseri sen vuoksi? Miettisit vähän omaa käytöstäsi.

Miten sä sen niin käsitit, että mä tarvitsin äitiäni opiskeluissa? Etkö sä ymmärrä lukemaasi? Mä en ois halunnut opiskella, vaan saada apua masennukseen, tajuatko? Sen sijaan äiti pakotti opiskelemaan käytännössä.

Mitä sä oikein selität, luuletko sä olevasi ihan ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut, ettei ilman ammattia pärjää? Wow. Mahtaa sulla olla äiti! Mulle on sanottu aivan samaa. Mutta mä olin siinä vaiheessa aika lailla eri mieltä. Mä en ois tarvinnut ammattia silloin, enkä varsinkaan äitiäni mua painostamaan mihinkään. Tajuatko? En ole sinä. En ole tuollainen avuton tyhmä äitiään kaipaava luuseri.

ap

Provohan tämä lie, mutta pilkka osui omaan nilkkaan kun menin ja vastasin. Eletään sitten loppuun asti.

En tosiaankaan ole ainoa maailmassa, jonka äiti on sanonut että pärjätäkseen tarvitsee ammatin. Mutta sinä olet sitä vähemmistöä maailmassa, joka ei neuvosta huolimatta ole halunnut mitään ammattia, ja vielä syyllistät äitiäsi kun on kehdannut sellaista ehdottaa.

Et ehkä tajua myöskään sitä, mutta et ole myöskään maailman ainoa masentunut ihminen.

Tajuatko, ettei ole kyse "ehdottamisesta"?????? Ja ahaa, että koska maailmassa on ihmisiä, joiden on pakko mennä masentuneenakin opiskelemaan johonkin tyhmään kouluun maksaakseen VUOKRAA, niin mulla ei saisi olla yhtään paremmin, koska se ois ollut täysin mahdollista???? Normaalien aikuisten ympäröimänä.

ap

HUOH. Kaikkiko tänne pitää avata, että ymmrtäisit ettet ole mikään erityinen syrjitty lapsi.

Muutin 16-vuotiaana n. 10 v sitten omilleni, nimenomaan siksi että sain olla normaalien ihmisten seurassa, enkä vanhempieni. Kävin töissä, sain siitä rahaa vuokranmaksuun - muuten muutto ei olisi ollut mahdollista. Vanhempani ovat hyvätuloisia, he olisivat hyvin voineet elättää minut nuorempana ja varmasti voisivat edelleenkin. He olisivat myös voineet maksaa vuokrani tuloistaan, mutta mmuutto oli oma ratkaisuni jota he eivät puoltaneet, eivätkä halunneet rahoittaa. Valitsin siis köyhemmän elämäntavan, jotta saisin olla kuten itse haluan. Miksi vanhempieni pitäis maksaa minun elintasostani? Vaikka olinkin vaikeasti masentunut, en ole mikään hemmoteltu pikkumuksu joka ei pysty huolehtimaan itsestään.

Älä tuhlaa aikaasi äitihullulle selittämiseen. Kuten huomaat, ei se ymmärrä, eikä halua nähdä muutakuin peilikuvansa lähteestä.

Mä kuvittelin että logiikalla saisi tässä jotain aikaan, mutta se näyttää olleen täysin turhaa. Taidan seurata tätä neuvoa.

No kun sulla ei ollut mitään logiikkaa idiootti, kun ymmärrys puuttuu!!!! Mä en tarvinnut mitään mun äidiltä tajua nyt se jo saatanan vikapää! Sun ongelmat ei ole samaa nähneetkään! Meillä on täysin eri tilanne, idiootti!

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän yksi