Kristitty, mitä ajattelet siitä mitä Suomen alkuperäiskulttuurille tapahtui kristinuskon tullessa?

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

En tiedä, onko jankkaaja vaihtunut matkan varrella, mutta tuossa ylempänä lukee että "ei ollut suurta liikkuvuutta ja sen huomaa, kun katsoo geenejä".

Alkuperäinen aihehan siis oli, että oliko runonlaulajilla lukuisten sukupolvien väestötiedot hallussaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Naurista ja ohraa viljeltiin kaskessa, ja kaskenpoltto oli juuri sitä liikkuvaa elämäntapaa. Samoin metsästys ja kalastus. Marjoilla eläminen Suomessa taas - heh. Yhtä hieno ajatus kuin lehmän kävelyttäminen maassa, jossa on lunta puolet vuodesta.

Hohhoijakkaa. Meinaatko että kasekenpolton vuoksi asumusta siirrettiin aina muutama sata metriä uuden kasken viereen? Tai että sitä kaskipaikkaa etsittiin jostain satojen kilometrien päästä? Kaskenpolttoon ei tarvinnut montaa sataa metriä liikkua uuteen paikkaan, se saattoi tehdä samasta asumuksesta. Samoin metsällä voi käydä ja palalta takaisin, ei sitä jalkaisin tarvinnut kovinkaan kaukana käydä. Ja vaikka olisi vähän liikuttukkin niin ristki törmätä muihin ihmisiin oli melko pieni.

Kyllä sitä kaskipaikkaa etsittiin varsin kaukaa. Hämeestä, Savosta, Kainuusta, Ruotsin ja Norjan suomalaisalueilta.

Ja juu, voihan sitä metsällä käydä ihan kävelymatkan päässäkin. Kun ansoilla metsästetään, riski törmätä eläimiin ei ole merkittävästi suurempi kuin riski törmätä ihmisiin.

Uusi kaskipaikka todellakin löytyy kävelymatkan päästä, ei ne yhden perhekunnan kasket ole olleet kovin suuria, niitä on voinut samasta vaaran rinteestä poltella vieri viereen vuosikausia, tai jopa vuosikymmeniä. Riistaahan oli hyvin tarjolla kaskien reunoilla, ei niiden perässä tarvinnut käydä kaukana. Hirvillä oli kova hinku kaskeen nauriita syömään ja siksi kaski oli aidattava plus tietyti oman karjan vuoksi. Taimikkoa kasvavassa vanhassa kaskessa oli myös hyvin riistaa.

Ihan hitonmoinen kävelymatka, jos sinne Liisa Mutikaisen parinsadan kilometrin muuttomatkallekin mahtuu peräti pari kaskea.

Mutta mikäpä siinä kävellessä, lehmät jonoon ja mars.

Meidän tiemme olivat muuten vielä aika vähän aikaa sitten todella mutkaisia, sillä tieinsinöörinä oli aikanaan toiminut helpointa kulkukohtaa etsinyt lehmä.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

No jos asia on minulle ilmiselvästi noin epäselvää, niin mitä jos tuollaisen ylimielisen oloisen heiton sijaan valaisisit minua? Kuinka paljon karjatilalliset ovat aikanaan liikkuuneet ja kuinka kaukana eräkylä on pääkylästä ollut (yli sadan kilometrin päässä?). Pistä vähän data kehiin tuollaisten lohkaisujen sijaan.

Onhan niitä karjoja liikuteltu, sillä laitumien paikkoja on pitänyt vaihdella.

Paimenhan oli yleensä koko kesän siellä jossain etäällä karjavahtina.

Samoin se ettei ennen ollut varaa pitää sonnia, on vaatinut karjan siirtoja.

Siis sonni syö paljon, muttei kuitenkaan ole eläissään kovin hyödyllinen, joten vain joillain harvoilla karjallisilla oli sonni. Sonnia sitten kuljeteltiin pitkiäkin matkoja ja kiirekin oli, sillä astutusajat olivat silloin vain tiettyyn aikaan vuotta.

Siellä kaskipirtin ympärillä oli niin paljon lääniä, että ei niitä eläimiä tarvinnut mihinkään lähteä kuljettelemaan, riittää että ne pidettiin aidalla pois viljelyksessä olevasta kaskesta. Tuo laitumille kuljettelu kuuluu jo maanviljelykulttuuriin, kun kyläyhteisön ympärillä oli vieljelykset ja eläimet piti viedä kauemmas laiduntamaan.

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

En tiedä, onko jankkaaja vaihtunut matkan varrella, mutta tuossa ylempänä lukee että "ei ollut suurta liikkuvuutta ja sen huomaa, kun katsoo geenejä".

Alkuperäinen aihehan siis oli, että oliko runonlaulajilla lukuisten sukupolvien väestötiedot hallussaan.

Suhteellinen käsite tuo liikkuvuus.

Ja tuossahan aiemmin tuo väitti että karjanhoito sitoi väestön paikalleen, eli että aiemmin olisi liikuttu ja karjan jälkeen ei.

No, kuitenkin:

Ihmiset kyllä liikkuivat kauas kotoaan, mutta koska väestöä oli vähän, eikä noilta erämailta löytynyt puolisoita, niin eivät silloin geenitkään sekoittuneet. Osansa oli tietenkin silläkin ettei aikanaan oltu läheskään aina eri syhmien välillä sovussa ja harvan asutuksen aikana kannatti vältellä naapuria.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

No jos asia on minulle ilmiselvästi noin epäselvää, niin mitä jos tuollaisen ylimielisen oloisen heiton sijaan valaisisit minua? Kuinka paljon karjatilalliset ovat aikanaan liikkuuneet ja kuinka kaukana eräkylä on pääkylästä ollut (yli sadan kilometrin päässä?). Pistä vähän data kehiin tuollaisten lohkaisujen sijaan.

Onhan niitä karjoja liikuteltu, sillä laitumien paikkoja on pitänyt vaihdella.

Paimenhan oli yleensä koko kesän siellä jossain etäällä karjavahtina.

Samoin se ettei ennen ollut varaa pitää sonnia, on vaatinut karjan siirtoja.

Siis sonni syö paljon, muttei kuitenkaan ole eläissään kovin hyödyllinen, joten vain joillain harvoilla karjallisilla oli sonni. Sonnia sitten kuljeteltiin pitkiäkin matkoja ja kiirekin oli, sillä astutusajat olivat silloin vain tiettyyn aikaan vuotta.

Laita nyt kuitenkin sitä varsinaista dataa kehiin, eli numeroita. Kuljetettiinko sonneja maakunnasta toiseen yli sataa kilometriä, ja eikö se ollut vain se sonnin omistaja, joka sitä kuljetti? Luulisi, että maakuntaan olisi mahtunut toinenkin sonni, eikä sataa kilometriä elikon kanssa oltaisi kuljettu.

Olivatko paimenet todellakin yli sadan kilometrin päässä karjansa kanssa? Johan karjan kuljettaminen sinne olisi vienyt päiväkaupalla aikaa. Se mitä omien isovanhempieni ajalta tiedän elämänkulusta karjan kanssa, niin elikot vietiin korkeintaan veneellä kesäksi saareen laiduntamaan eikä minnekään naapurimaakuntaan. Ihmettelen, jos entisajan huonompien kulkuyhteyksien aikana oltaisiin tehty pidempää keikkaa.

Galaktisen sankarin historiakäsitys on ihastuttava synteesi jostakin tuhannen vuoden aikahaitarilta.

Mutta noin kai sitä yhtenäistä kansallista kulttuuria juuri luodaan, että kaikki tapahtuu yhtä aikaa, kaskenpoltot, heinäseipäät, runonlaulajat ja maantiet.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

En tiedä, onko jankkaaja vaihtunut matkan varrella, mutta tuossa ylempänä lukee että "ei ollut suurta liikkuvuutta ja sen huomaa, kun katsoo geenejä".

Alkuperäinen aihehan siis oli, että oliko runonlaulajilla lukuisten sukupolvien väestötiedot hallussaan.

Suhteellinen käsite tuo liikkuvuus.

Ja tuossahan aiemmin tuo väitti että karjanhoito sitoi väestön paikalleen, eli että aiemmin olisi liikuttu ja karjan jälkeen ei.

No, kuitenkin:

Ihmiset kyllä liikkuivat kauas kotoaan, mutta koska väestöä oli vähän, eikä noilta erämailta löytynyt puolisoita, niin eivät silloin geenitkään sekoittuneet. Osansa oli tietenkin silläkin ettei aikanaan oltu läheskään aina eri syhmien välillä sovussa ja harvan asutuksen aikana kannatti vältellä naapuria.

Nyt pitäisi vielä tietää, että miten se runonlaulaja ylläpiti väestötietojärjestelmää, joka siis oli sankarimme mukaan parempi ennen kristinuskon tuloa.

Varmaan iltakävelyillään kävi katsomassa, ketä oli minnekin syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

No jos asia on minulle ilmiselvästi noin epäselvää, niin mitä jos tuollaisen ylimielisen oloisen heiton sijaan valaisisit minua? Kuinka paljon karjatilalliset ovat aikanaan liikkuuneet ja kuinka kaukana eräkylä on pääkylästä ollut (yli sadan kilometrin päässä?). Pistä vähän data kehiin tuollaisten lohkaisujen sijaan.

Onhan niitä karjoja liikuteltu, sillä laitumien paikkoja on pitänyt vaihdella.

Paimenhan oli yleensä koko kesän siellä jossain etäällä karjavahtina.

Samoin se ettei ennen ollut varaa pitää sonnia, on vaatinut karjan siirtoja.

Siis sonni syö paljon, muttei kuitenkaan ole eläissään kovin hyödyllinen, joten vain joillain harvoilla karjallisilla oli sonni. Sonnia sitten kuljeteltiin pitkiäkin matkoja ja kiirekin oli, sillä astutusajat olivat silloin vain tiettyyn aikaan vuotta.

Siellä kaskipirtin ympärillä oli niin paljon lääniä, että ei niitä eläimiä tarvinnut mihinkään lähteä kuljettelemaan, riittää että ne pidettiin aidalla pois viljelyksessä olevasta kaskesta. Tuo laitumille kuljettelu kuuluu jo maanviljelykulttuuriin, kun kyläyhteisön ympärillä oli vieljelykset ja eläimet piti viedä kauemmas laiduntamaan.

Itseasiassa karjan päätarkoitus oli aikanaan siirtää ravinteita lähipelloille.

Liha ja maito olivat hyödyllisiä sivutuotteita, mutta arvokkain tuote oli lähipellolle levitettävä lanta.

Ennen keinolannotteita systeemi toimi siis niin, että kaukaa ulkolaitumilta siirrettiin ravinteita lähipelloille ja näin saatiin ne kasvamaan peremmin ihmiselle soveltuvaa ruokaa.

Limittäinhän nuo tietysti menevät ja viimeiset kasket poltettiin joskus reilut 100 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Eihän noituus ole yhtään eri asia kuin Jeesuksen ihmeteot, ihan samanlainen noitahan hänkin oli. Jeesus oli vaan oikeasta uskonnosta, joten hän oli hyvä ja noidat oli väärästä uskonnosta, eli pahoja.

Itse asiassa tässä on vinha perä. Alkamatta nyt vääntelemään semantiikkaa siitä, kuka on lopulta hyvä ja kuka paha, tiivistetysti kristinuskossa ajatellaan että hyvä ukko on vahvempi, noituudessa että paha ukko on vahvempi.

Olen tuo aiempi, joka mainitsi Itä-Suomessa vielä 1940-50-luvulla toimineista noidista. Lisäksi olen tutustunut afrikkalaiseen noituuteen ihan paikan päällä. Voin kertoa, että noituus ei tee yhteisölle eikä yksilöille mitään hyvää. Se tuo vain pelkoa, kauhua ja vihaa.

Olen itse ateisti, mutta annan kristinuskolle täydet pisteet siitä, mitä se on tehnyt ihmiskäsityksellemme ja maailmankäsityksellemme. Muun muassa poistamalla noituuden.

Miten niin ei noita ei tee hyvää? Noidathan paransivat sairauksia. Tyyppi oli oppinut käyttämään jotain rohtoja tai muita hoitoja ja osasi parantaa ja poistaa kipua. Kristinuskon myötä tämän tyylinen "noituus" monopolisoitiin papeille ja noita pistettiin roviolle ja pappi loitsumaan tauti pois. Surullista, sillä ne rohdot toimivat rukoilua paremmin.

Yhtä hyvin noita voi alun pitäenkin noitua sinut sairaaksi. Siis sellaisessa yhteisössä, jossa noituuteen uskotaan. Noituutta ei pidä romantisoida eikä sekoittaa parantajan taitoihin.

Kai sinä ymmärrät että kukaan ei oikeasti osaa tehdä ihmetekoja? Ei Jeesus, eikä noidat.

Kyllä minä ymmärrän, mutta noituuteen uskovat valitettavasti eivät ymmärrä. Ja siinähän se karmeus on, joku voi maksaa noidalle muutaman oravannahan siitä, että sinut kirotaan. Noita tekee duuniaan. Ja sinä uskot.

No onneksi sitten tuli tämä kristinusko. Pappi pistätti noidan rovioon tai lievemmässä tapauksessa kirkonkiroukseen ja rukoili loitsun mitättömäksi.

PS. Kiroukset olivat kristittyjen juttuja, ei noitien.

Miten niin noidat eivät langeta kirouksia? Mistä olet tuollaista saanut päähäsi? Kirjoitat Googleen "cursed by a witch" ja saat yli 63 miljoonaa osumaa. Vaikka osa noista ei olisi asiaan liittyviä, on asiaankuuluvia on varmasti miljoonittain.

Eiköhän tässä nyt puhuta entisaikain Suomessa asuneista shamaaneista. Ja varmasti lauloivat vihollisia suohon ihan niin kuin papit siunasivat omien sotilaitten aseet ennen sotaa. 

Yksilön on aina pitänyt totella vaikutusvaltaisempiaan, muuten on joko noita kironnut tai pappi laittanut jalkapuuhun jne. Maallinen tuomari on sitten teloituttanutkin rikoksista. 

Nykyäänkin noituus on hyvä bisnes, mutta monella kristityllä saarnaajallakin on talous kohdillaan. Edelleen on sekä hyviä pappeja että hyviä kpululääketieteen ulkopuolella toimivia parantajia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hävettää. Kristinuskon (ja Ruotsin vallan) mukana hävisi kokonainen kulttuurimme. :(

Ei sinua yksilönä mikään estä elämästä pakana-ajan kulttuurimme mukaisesti. Siitä vaan, oma häpeäsi jos et siten elä. Se mitä muut tekevät, ei ole sinun päätettävissäsi.

Ei minun yksittäiset ratkaisut palauta Suomalaista kantakulttuuriamme. Tämä on paljon suurempi asia kuin minun yksittäiset valintani.

Mitä kantakulttuuria tarkoitat, kampakeraamista, nuorakeraamista, Pyheensillan kulttuuria vai peräti esikeraamista kulttuuria?

Joo nuo kaikkihan katosi kristinuskon myötä. Eiku... Vain uskontokulttuuri katosi, nuo muut oli jo luonnollisen kehityksen ja tiedon karttumisen myötä jääneet historiaan.

Monilla tässä ketjussa on käsitys, että Suomeenkin kristinuskoa tuotiin väkivalloin, mutta itse asiassa Suomessa kristinuskon tuleminen tapahtui poikkeuksellisen rauhanomaisesti moniin muihin maihin verrattuna.

Kannattaa perehtyä aiheeseen, nimenomaan kristinuskon historiaan Suomessa (eikä niin, että yleistää muiden maiden ja kulttuurien tapahtumat koskemaan Suomea).

Olen syytön kulttuurimme tuhoon. Olen eronnut kirkosta, johon vanhempani minut vauvana laittoivat. Tuntui vieraalta paikalta. Taidan olla enemmän pakana kuin ateisti, ainakin luonnonjumaliin uskon, jokaikisessä myrskyssä.

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

No jos asia on minulle ilmiselvästi noin epäselvää, niin mitä jos tuollaisen ylimielisen oloisen heiton sijaan valaisisit minua? Kuinka paljon karjatilalliset ovat aikanaan liikkuuneet ja kuinka kaukana eräkylä on pääkylästä ollut (yli sadan kilometrin päässä?). Pistä vähän data kehiin tuollaisten lohkaisujen sijaan.

Onhan niitä karjoja liikuteltu, sillä laitumien paikkoja on pitänyt vaihdella.

Paimenhan oli yleensä koko kesän siellä jossain etäällä karjavahtina.

Samoin se ettei ennen ollut varaa pitää sonnia, on vaatinut karjan siirtoja.

Siis sonni syö paljon, muttei kuitenkaan ole eläissään kovin hyödyllinen, joten vain joillain harvoilla karjallisilla oli sonni. Sonnia sitten kuljeteltiin pitkiäkin matkoja ja kiirekin oli, sillä astutusajat olivat silloin vain tiettyyn aikaan vuotta.

Siellä kaskipirtin ympärillä oli niin paljon lääniä, että ei niitä eläimiä tarvinnut mihinkään lähteä kuljettelemaan, riittää että ne pidettiin aidalla pois viljelyksessä olevasta kaskesta. Tuo laitumille kuljettelu kuuluu jo maanviljelykulttuuriin, kun kyläyhteisön ympärillä oli vieljelykset ja eläimet piti viedä kauemmas laiduntamaan.

Itseasiassa karjan päätarkoitus oli aikanaan siirtää ravinteita lähipelloille.

Liha ja maito olivat hyödyllisiä sivutuotteita, mutta arvokkain tuote oli lähipellolle levitettävä lanta.

Ennen keinolannotteita systeemi toimi siis niin, että kaukaa ulkolaitumilta siirrettiin ravinteita lähipelloille ja näin saatiin ne kasvamaan peremmin ihmiselle soveltuvaa ruokaa.

Limittäinhän nuo tietysti menevät ja viimeiset kasket poltettiin joskus reilut 100 vuotta sitten.

Kerro nyt vhdoinkin sitä kovaa dataa. olivatko ne ulkolaitumet yli sadan kilometrin etäisyydellä?

Nyt on menossa yksi av typerimmästä väittelystä.

Ps. Ei ole olemassa Suomen uskoa koska Suomen valtion on vain 100 vuotta vanha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Höpsistä köpsistä. Nimenomaan Suomi on niitä maita, joissa ei ole miekalla käännytetty - paria anekdoottia lukuun ottamatta. Noitiakaan täällä ei ole juuri vainottu. Itä-Suomessa oli noituutta vielä 70 vuotta sitten. Enää ei tietääkseni ole, enkä ainakaan minä sitä kaipaa.

Onko sulla lähteitä tuohon Itä-Suomen noitajuttuun? 70 vuotta sitten niillä kulmilla oli käsittääkseni toisenlaiset rytinät päällä.

70 vuotta sitten olivat toisenlaiset rytinät ohi. Lähteinä ovat omat vanhemmat sukulaiseni, joilla on aika hyytäviä tarinoita kylänoitien tekosista vielä 1940-50-luvuilta.

Onhan noita kylänoitia vieläkin. Meidänkin naapurissa asuu yks rääkyvä perkele.

Ketjun otsikko on ihan väärin. Mitään Suomen "alkuperäiskulttuuria" ei ollut olemassakaan silloin kun kristinusko saapui maahan. Sellaista ei ylipäätään ole löydettävissä ja jos olisikin, olisi se kadonnut ja aikapäivää ennen kristinuskon saapumista.

Kun keskustelun lähtökohdat jo ovat noin huonot, ei keskustelulta voi kovin paljoa odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Galaktinen Sankari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskolla ei ole ollut intressiä hävittää suomalaista kulttuuria.

Ruotsalaisvalloittajilla on ollut.

Juuri näin ja se on tehty usein kristinuskon nimissä.

Eipä tule juuri muuta mieleen, mikä suomesta olisi juuripa kristinuskon nimissä hävitetty kuin noituus. Miksi kummassa kaipaisit sitä takaisin? Mitä etua siitä on, että kansa uskoisi noitiin? Sen sijaan esimerkiksi sauna elää ja voi hyvin, sitä kristinusko ei yrittänyt edes hävittää kulttuuristamme. Alkoholismikin voi suht' hyvin, vaikka sitä kristinusko kyllä yritti hävittää.

Lukutaidottomuutta kirkko myös koetti kovasti hävittää, toki varsin rajallisin resurssein. Varsinaisesti työn teki kansakoulujärjestelmä, mutta kirkko pehmitti maapohjaa kuitenkin vuosisatojen ajan kinkereillä ja katekismuksella.

Tätä palstaa lukiessa voi toki jokainen miettiä, olisiko paluu kristinuskoa edeltäviin kommunikaatiokeinoihin suotavaa.

Toisaalta runonlaulun aikoina jokainen tiesi oman sukunsa valtavan kauas menneisyyteen.

Kun kirkko alkoi pitää lukua syntymistä ja kuolemista, ei perinne enää säilynyt.

Lukutaidonkin suhteen kirkko oli hiukan jälkijunassa, sillä aiemminhan kirkon kanta oli se, että kaikki tehdään latinaksi, eikä kansan tarvitse sitä ymmärtää.

Runonlauluun liittyy paljon myyttejä. Yksi on tuo, että kaikki olisivat tienneet sukujuurensa kauas menneisyyteen. En oikein mitenkään voi uskoa siihen, koska

A) runonlaulajia oli varsin pieni osa väestöstä

B) karjatalouden vakiintumiseen saakka ihmisten liikkuvuus oli erittäin suurta.

Ei ollut suurta liikkuvuutta ja se näkyy yhä kun tutkitaan ihmisten geenejä.

Vasta ihan viime aikoina on ryhdytty liikkumaan ja siksikin nuoriso on nykyään niin pitkää (googlatkaa heterosis).

Millä elettiin, jos ei liikuttu eikä ollut karjataloutta?

Metsästyksellä ja kalastuksella ja marjoilla sekä nauriilla.

Ohraakin viljeltiin ennen karjataloutta.

(lisäksi se lehmä kävelee aika näppärästi ja tekee jopa hyvän polun mennessään, eli karjatalous ei sido paikalleen)

Lehmä kuitenkin vaatii täällä puoleksi vuotta sen navetan ympärilleen ja heinät eteen, joten ei niiden kanssa Suomessa ihan noin vain vaellella nomadina.

Kuules Liisa Mutikainen, mitäs jos muutat tuonne meidän kylällä tyhjäksi jääneeseen Jäppilän taloon ja kävelytät ne lehmäsi sieltä peräkorvesta kesän aikana tänne. Siinä on matkan varrella parikin vanhaa kaskea, joilla ei vielä ole juurikaan lepikkoa ja siitä saatte heinää koko laumalle. Jäppilän talolla on hiukan entistä heinää talveksi kun niiden lehmät kuolivat kesken talven ja kaikki muuttivat sitten sinne Riikin puolelle kun se kuningas kutsui ja niistä heinistä riittää varmaan Joululle asti. Kyllä me täällä talkoilla korjataan sinne lisää kun ehditään ja eihän nyt kolmelle lehmälle muutenkaan paljoa tarvita. Onhan teillä matkaa sieltä toistakymmentä peninkulmaa, mutta ette te sitä pitkään kävele.

Yksi peninkulma on yli kymmenen kilometriä, joten toistakymmentä peninkulmaa on ainakin yli sata kilometriä. Miten ylipäätään tunnet Liisan tuolta etäisyydeltä ja miten välitit viestisi hänelle perille? Mitä korpea tuo oikein on, kun yli sadan kilometrin matkalla löytyy vain pari vanhaa kaskea?

Liisan miesvainaa muutti aikanaan kylämme erämaille tuonne ylävesille.

Saattaahan niitä kaskia olla vaikka kuinka monta, mutta mistäpä sitä Kurppalan Paavo kaikista kaskista tietää, mutta soutaessa joutuu välillä myös vaihtamaan järveä.

(Sinulle on kyllä hiukan epäselvää miten paljon aikanaan on liikuttu ja että eräseudut ovat olleet kylistä aika kaukana)

No jos asia on minulle ilmiselvästi noin epäselvää, niin mitä jos tuollaisen ylimielisen oloisen heiton sijaan valaisisit minua? Kuinka paljon karjatilalliset ovat aikanaan liikkuuneet ja kuinka kaukana eräkylä on pääkylästä ollut (yli sadan kilometrin päässä?). Pistä vähän data kehiin tuollaisten lohkaisujen sijaan.

Onhan niitä karjoja liikuteltu, sillä laitumien paikkoja on pitänyt vaihdella.

Paimenhan oli yleensä koko kesän siellä jossain etäällä karjavahtina.

Samoin se ettei ennen ollut varaa pitää sonnia, on vaatinut karjan siirtoja.

Siis sonni syö paljon, muttei kuitenkaan ole eläissään kovin hyödyllinen, joten vain joillain harvoilla karjallisilla oli sonni. Sonnia sitten kuljeteltiin pitkiäkin matkoja ja kiirekin oli, sillä astutusajat olivat silloin vain tiettyyn aikaan vuotta.

Siellä kaskipirtin ympärillä oli niin paljon lääniä, että ei niitä eläimiä tarvinnut mihinkään lähteä kuljettelemaan, riittää että ne pidettiin aidalla pois viljelyksessä olevasta kaskesta. Tuo laitumille kuljettelu kuuluu jo maanviljelykulttuuriin, kun kyläyhteisön ympärillä oli vieljelykset ja eläimet piti viedä kauemmas laiduntamaan.

Itseasiassa karjan päätarkoitus oli aikanaan siirtää ravinteita lähipelloille.

Liha ja maito olivat hyödyllisiä sivutuotteita, mutta arvokkain tuote oli lähipellolle levitettävä lanta.

Ennen keinolannotteita systeemi toimi siis niin, että kaukaa ulkolaitumilta siirrettiin ravinteita lähipelloille ja näin saatiin ne kasvamaan peremmin ihmiselle soveltuvaa ruokaa.

Limittäinhän nuo tietysti menevät ja viimeiset kasket poltettiin joskus reilut 100 vuotta sitten.

Kerro nyt vhdoinkin sitä kovaa dataa. olivatko ne ulkolaitumet yli sadan kilometrin etäisyydellä?

Miksi tuo tieto olisi merkityksellistä?

Vierailija kirjoitti:

Ketjun otsikko on ihan väärin. Mitään Suomen "alkuperäiskulttuuria" ei ollut olemassakaan silloin kun kristinusko saapui maahan. Sellaista ei ylipäätään ole löydettävissä ja jos olisikin, olisi se kadonnut ja aikapäivää ennen kristinuskon saapumista.

Kun keskustelun lähtökohdat jo ovat noin huonot, ei keskustelulta voi kovin paljoa odottaa.

Eihän missään ole alkuperäiskulttuuria, vaan kaikkien kaikki kulttuuri on lainaa muilta.

Vierailija kirjoitti:

"Suomenuskoisuus" on siis pakanallinen luontouskonto tuhansien muiden samankaltaisten joukossa. Etuliite "Suomen-" on pelkkää propagandaa (kuten myös etuliite "tuonti-"), sillä tuollaista uskontoa ei olla täällä koskaan harjoitettu, eikä se ole mitenkään ominaisesti juuri meidän luonnostamme kumpuava. Sama luonto löytyy Ruotsista, Virosta, Latviasta ja vaikkapa Venäjältäkin. Se ei ole yhtään maallemme ominaisempi kuin mikään tuontiuskonnoksi nimittämäsikään.

Lopultakin uskonnossa ei ole merkitystä sen alkuperäisyydellä vaan totuudellisuudella. Kansallisesti alkuperäisyyden (mitä ei ole olemassakaan ketjussakin kerrotuista syistä) tavoitteleminen on vain harhaa.

Tämähän ei ole mikään ongelma muulle kuin monoteistille jolla on pakkomielle ainoaan totuuteen ja sen vaatimaan monoliittiseen todellisuuteen. Suomenusko viittaa siihen että se on tämän seudun luonnonuskoa jonka juuret ovat asioissa joita täällä tapahtuu sekä siinä millä lailla asiat täällä tapahtuvat. Tuontiuskonnon juuret taas ovat toisissa paikoissa -kuten aavikossa-. Siksi kristinuskossa esimerkiksi pelotellaan kuumalla helvetillä. Suomalaiselle kuumuudesta tulee mieleen ennemminkin lämpö joka on kylmässä maassa pikemminkin arvokas asia. Viikingeilläkin "helvetin" lähin vastine oli jäinen paikka.  Ehkä siksi helvetinpelko ei ole iskostunut suomalaisiin koskaan niin syvälle kuin niiden maiden asukkaille joille tukala kuumuus on tuttua. Tällaisia asioita tarkoitan, nationalistisen höpinän kansoista ja valtioista voi unohtaa ihan rauhassa.

 Jos lähdetään itään, suomeusko muuntuu vähitellen rodnoverieksi ympäristön ja kansan muuttuessa. Jos lähdetään etelään, törmäämme balttilaisiin uskontoihin. Tämä on täysin luonnollista, luonnonusko on aina sidoksissa harjoittajiinsa ja ympäristöönsä, ja s a huonostihan se sujuu koska todellisuus itsessään on monimuotoinen ja muuttuva.

Siitä ollaan samaa mieltä että uskonnon tärkeä mittari on totuudellisuus. Kristinusko monoliittisena yhden totuuden uskontona on lähtökohtaisesti heikoilla monimuotoisessa ja muuttuvassa todellisuudessa.

Luonnonuskon perusajatus on pyrkiä harmoniaan todellisuuden kanssa -sellaisena kuin se kulloinkin on.

Suomenuskossa tästä ovat muistona mm. eräät matkaloitsut joissa uuteen paikkaan saapuva matkaaja tervehtii paikallisia jumaluuksia ja esittäytyy Heille. Eli ajatella että jumalat olisivat kaikkialla "samoja vain eri nimillä" vaan pyritään luomaan myönteinen suhde uuteen paikkaan ja sen sielullisuuteen sellaisena kuin se löydetään. Toiset totuudet ja toiset jumalat ovat ongelma vain monoteisteille. Polyteistin maailmankuvassa on aina tilaa. Suomenuskoisen pantheoniin voi maailmanmatkailun aikakautena tarttua ulkomaiden jumalia. Uskonto on kuitenkin suomenuskoa sillä sen peruspalikat ja ihmisen arki ovat täällä, ihenkilön ymmärrys on kehittynt täällä ja suomenuskon maailmankuva aukeaa sen takia täällä elävälle aina paremmin kuin toiset mytologiat jotka on tehty kertomaan totuuksia toisenlaisissa paikoissa elävien ihmisten ymmärrykselle sopivalla tavalla.

-suomenuskoinen #2-

Vierailija kirjoitti:

Siitä ollaan samaa mieltä että uskonnon tärkeä mittari on totuudellisuus. Kristinusko monoliittisena yhden totuuden uskontona on lähtökohtaisesti heikoilla monimuotoisessa ja muuttuvassa todellisuudessa.

Kristityn kannattaisi olla jo 2000-luvulla totuudesta ihan hiljaa. Kristinuskon historia on ollut jatkuvaa perääntymistaistelua totuutta vastaan. Kun tieteen sortaminen vähän hellitti, selvisi että kristinuskon käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta, Maapallon ja ihmisen synnystä oli puhdasta soopaa. Vasta tämän jälkeen kristityt keksivät ettei niitä juttuja pitänytkään ihan kirjaimellisesti ottaa. Hupsista, miten kaikki aikaisemmat kristittyjen sukupolvet erehtyivät! Toki nykyäänkin on vielä paljon kristittyjä, alkaen suomalaisesta presidenttiehdokkaasta joilla on yhä suuria vaikeuksia hyväksyä selvää kokeellista todistusaineistoa sen puolesta että Raamatun luomiskertomukset ovat satuilua.

Sitten kristinusko siirtyi väittämään että ainakin sen moraaliset opetukset ovat tosia. Nykyään perääntymistaistellaan sitten sillä suunnalla kun kansa on alkanut epäilemään ettei kristinuskoon sisältyvä sovinismi, homofobia, opportunismi ja seksuaalisuuden kontrollihinku ehkä olekaan kovin hyviä moraalikäsityksiä.

Jotkut kristityt löytävät tässä vaiheessa rakkauden sanoman ja jatkavat eteenpäin niin että heidän uskonnollaan on aina vain pienempi sovellusalue. Toiset pistävät päänsä pensaaseen ja alkavat näyttää ulkopuolisen yhteiskunnan silmissä moraalisesti taantumuksellisilta.

Lopulta kristinuskon "totuudesta" ei ole jäljellä kuin muutama hassu metafyysinen väite ja aukkojen jumala joiden "totuudellisuuden" perusta on siinä ettei niitä voida osoittaa epätosiksikaan...