Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Eivätkö naiset huomaa miestensä pettävän?

YstäviäVaan...
24.10.2017 |

Sen olen havainnut, että pääsääntöisesti miehet eivät eroa vaimoistaan edes seksittömissä ja riitaisissa liitoissa, koska saavat seksiä ja lohtua helposti muiltakin naisilta ja samalla pääsevät kodin- ja lastenhoidossa helpommalla, kun vaimot hoitavat suurimman osan vastuista ja paimentavat lisäksi miehiään hoitamaan edes osan huolehdittavista asioista kaupoissa käynnistä, vaatehankinnoista ja -huollosta, tarhassa, koulussa ja harrastuksissa.

Miksi naiset eivät eroa pettäjämiehistään? Vaimothan osaavat pitää koko arjen hyppysissään ja pikemminkin pääsisivät helpommalla eron jälkeen joko niin että mies hoitaa lapsia puoliksi tai niin, että äiti hoitaa edelleen käytännössä kaiken ja lapset olisivat isällään vain esim viikonloppuisin. Eivätkö naiset tajua miestensä pettävän? Jos tajuavat, mutta eivät välitä, niin hehän laiminlyövät silloin itseään? Pelkäävätkö he erota? Ja miksi? Jos he epäilevät miehensä olleen uskoton, eivätkö he saa asiaa selville kysymällä suoria kysymyksiä tai muutoin? Vai onko parempi luottaa vaan eikä leimaantua ns ikäväksi mustasukkaiseksi kyyläksi, vaikka epäilykset olisivat koko ajan mielessä?

Kommentit (277)

Vierailija
221/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai huomaan ja tiedän. Mieheni ei kylläkään tiedä, että minä tiedän. Itse en pettäisi puolisoani missään olosuhteissa, vaikka vonkaajia on riittänyt.

Toivon, että lapset pärjäävät paremmin, kun elävät ydinperheessä. Kun lapset ovat siinä iässä, että lähtevät kotoa ja ovat omillaan, mies saa myös lähteä, tai minä lähden.

Olen kerännyt omaisuutta miehen tietämättä. Minulla on sijoitusasunto ja mökki, jotka ovat vuokralla. Mies ei tiedä näistä mitään.

Joten sinä aisankannattaja, odottele vielä rauhassa 10-12 vuotta, niin mieheni on sinun ja voit puolestani huolehtia hänestä hänen loppuelämänsä.

Onhan teillä avioehto? Muuten mies saa puolet noista sijoitusasunnoista avio-oikeuden perusteella.

Kivan rakastavan parisuhteen mallin annatte lapsillenne, ei ihme että huonojen avioliittojen malli jatkuu sukupolvesta toiseen. Vielä 10-12 vuotta  tästä ainoasta elämästä  huonossa liitossa? Ei. Ei ikinä!

No mitäs luulisit? On avioehto. Väittäisin myös, että elämämme on onnellisempaa kuin keskivertoperheillä yleensä. Ja tässä tapauksessa aisankannattaja on todellakin se ydinperheen ulkopuolinen.

Ei olentapauskohtaista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aisankannattaja

Wikipediahan onkin se luotettavin ja ainoa oikea tietolähde, kaikki muu on potaskaa 😂

Vierailija
222/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

YstäviäVaan... kirjoitti:

Kyllähän useimpien miesten vaimojen on täytynyt tietää miehensä petollisuudesta. Osa on jäänyt kiinnikin monta kertaa, mutta vaimot eivät silti jätä miehiään, mitä en pysty ymmärtämään. Miesten ymmärrän kyllä roikkuvan avioliitoissaan, koska pääsevät niin helpolla, mutta miksi naiset eivät eroa? Ja jos syynä eroamattomuuteen on molempien puolisoiden jatkuva pettäminen, niin mikä ihmeen syy löytyy enää avioliitolle? Voihan niitä lapsia yhdessä sulassa sovussa hoitaa ystävinäkin eron jälkeen, ja silloinhan molemmat saisivat etsiä uuden aidon, läheisen rakkauden elämäänsä.

Koska itse olen nähnyt touhua niin läheltä ja jokainen mies tai nainen, jotka ovat mulle avautuneet omista pettämisistään, ovat kertoneet parisuhteidensa olevan kuolleet, mutta eivät vain uskalla tai "ehdi" erota "juuri nyt". Ja useimpien kohdalla tuo "juuri nyt" kestää vuosia - molemmat puolisot kärsivät ja touhu vain jatkuu, varmaan molemmin puolin.

Jos on niin hektistä, ettei ehdi edes parisuhdetta hoitaa ja tullaan muuten toimeen, eikä ole jatkuvia riitoja, joista lapsetkin kärsisi, miksi pitäisi erota? Miten siitä ehtisi löytää sitä aitoa rakkautta?

Voihan olla, että nuo ihmiset tuossa tilanteessa priorisoi sen ydinperheen tarpeet ja talouden (eroaminen on kallista) ja laittaa omat tarpeensa taka-alalle hetkeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai huomaan ja tiedän. Mieheni ei kylläkään tiedä, että minä tiedän. Itse en pettäisi puolisoani missään olosuhteissa, vaikka vonkaajia on riittänyt.

Toivon, että lapset pärjäävät paremmin, kun elävät ydinperheessä. Kun lapset ovat siinä iässä, että lähtevät kotoa ja ovat omillaan, mies saa myös lähteä, tai minä lähden.

Olen kerännyt omaisuutta miehen tietämättä. Minulla on sijoitusasunto ja mökki, jotka ovat vuokralla. Mies ei tiedä näistä mitään.

Joten sinä aisankannattaja, odottele vielä rauhassa 10-12 vuotta, niin mieheni on sinun ja voit puolestani huolehtia hänestä hänen loppuelämänsä.

Onhan teillä avioehto? Muuten mies saa puolet noista sijoitusasunnoista avio-oikeuden perusteella.

Kivan rakastavan parisuhteen mallin annatte lapsillenne, ei ihme että huonojen avioliittojen malli jatkuu sukupolvesta toiseen. Vielä 10-12 vuotta  tästä ainoasta elämästä  huonossa liitossa? Ei. Ei ikinä!

No mitäs luulisit? On avioehto. Väittäisin myös, että elämämme on onnellisempaa kuin keskivertoperheillä yleensä. Ja tässä tapauksessa aisankannattaja on todellakin se ydinperheen ulkopuolinen.

Ei olentapauskohtaista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aisankannattaja

Wikipediahan onkin se luotettavin ja ainoa oikea tietolähde, kaikki muu on potaskaa 😂

Potaskaa on keksiä sanoille omia merkityksiä yleisesti tunnettujen sijaan.

http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b6d5a51a-c64c-4b1…

Vierailija
224/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mies: jos ei ole ollut seksiä vaimon kanssa 3kk, 30% pettää. Jos ei puoleen vuoteen, puolet pettää. Jos ei vuoteen, jokainen mies pettää. Ja silti miehet yrittää vongata seksiä vaimoltaan, jos ylipäänsä yrittävät pysyä avioliitossa. Jos vonkauskin loppuu, miehellä on jo avioeropaperit valmiina odottamassa.

Naisilla varmaan vähän pidempi sietokyky.

Hmm. Entä jos seksittämyyden syy on ollut miehen oma masennus ja haluttomuus?

Kirjoitat niin kuin syy olisi aina naisessa.

Vierailija
225/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on salarakas, mutta en ole naiivi. Miehellä ei ole mitään tarkoitusta erota. Mutta tämä sopii mulle hyvin.

Aiemmin mies on jäänyt jonkun toisen kanssa pettämisestä. Tämän pettämiskaverin mies soitti salarakkaani vaimolle. Tämä kielsi enää soittamasta. Eikä koskaan ottanut asiaa edes esille.

Salarakkaani tulot ovat tuplat vaimonsa palkasta, heillä on kivaa yhdessä, mutta seksiä ei ole ollut 10 vuoteen. Nainen ihan varmaati tietää, että mies hakee seksin muualta, häntä ei vain seksi kiinnosta.

Vierailija
226/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

_ Koska en halua jakaa lapsiani. _

Koska hyödyn miehestä taloudellisesti.

Koska miehestä on hyötyä myös kotona; hoitaa lapsia, lasten asioita, kotia.

Koska voin itsekkin hakea himoni muualta jos haluan.

Koska minun ei tarvitse harrastaa miehen kanssa seksiä jos ja kun en halua. Sen ällötyksen voi hoitaa joku muu.

Olen luopunut idylleistä jo kauan sitten.

Totta. Eli arki sujuu ongelmitta ja kaikki ovat suurinpiirtein tyytyväisiä. Miksi ihmeessä silloin pitäisi erota? Lapsilla on ehjä koti, eikä lähitulevaisuudessakaan ole välttämättä mitään muutoksia ja riitoja tiedossa, mikä sen parempaa? Ehkä vanhemmilla on hieman kireähköt välit, mutta niin on hyvin monessa muussakin perheessä, pääasia kuitenkin on, että vanhemmat ovat lapsille mukavat.

Pääasia kuitenkin, että vanhemmat ovat lapsille mukavat? Luuletko, että lapset eivät vaistoa näitä kireitä välejä ym. muitakin asioita ja hehän saavat parisuhdemallin omilta vanhemmiltaan, mitä sitten taas mahdollisesti jatkavat omissa parisuhteissaan myöhemmin? Tai sitten mahdollisesti surevat sitä mallia, mitä ovat saaneet omilta vanhemmiltaan, jos kuitenkin toivovat omalta parisuhteeltaan muuta, mutta ajautuvat uudestaan ns. vääränlaisten kumppaniehdokkaiden pariin, kun ovat tottuneet tietynlaisten ihmistyyppien seuraan. Ellei sitten molemmat parisuhteen osapuolet halua muutosta käyttäytymismalleihin, jos niissä on jotain kehitettävää. Tukisihan aidosti hyvät välit vanhempien kesken myös lasten tasapainoista ja hyvää psyykkistä kehitystä sekä tunneälyn kehittymistä ja lisää empatiakykyä ja lempeyttä ja mahdollistaa aidon toisen ihmisen kohtaamisen oppimisen? Toki samat asiat varmasti pätevät myös muihinkin ihmissuhteisiin soveltuvin osin. Toki em. taitoja varmasti oppii myöhemminkin muiden ihmisten seurassa (tai itsenäisesti), jos siihen vain on mahdollisuus ja jos löytää sellaisia ihmisiä, joilla tuota osaamista on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

_ Koska en halua jakaa lapsiani. _

Koska hyödyn miehestä taloudellisesti.

Koska miehestä on hyötyä myös kotona; hoitaa lapsia, lasten asioita, kotia.

Koska voin itsekkin hakea himoni muualta jos haluan.

Koska minun ei tarvitse harrastaa miehen kanssa seksiä jos ja kun en halua. Sen ällötyksen voi hoitaa joku muu.

Olen luopunut idylleistä jo kauan sitten.

Totta. Eli arki sujuu ongelmitta ja kaikki ovat suurinpiirtein tyytyväisiä. Miksi ihmeessä silloin pitäisi erota? Lapsilla on ehjä koti, eikä lähitulevaisuudessakaan ole välttämättä mitään muutoksia ja riitoja tiedossa, mikä sen parempaa? Ehkä vanhemmilla on hieman kireähköt välit, mutta niin on hyvin monessa muussakin perheessä, pääasia kuitenkin on, että vanhemmat ovat lapsille mukavat.

Pääasia kuitenkin, että vanhemmat ovat lapsille mukavat? Luuletko, että lapset eivät vaistoa näitä kireitä välejä ym. muitakin asioita ja hehän saavat parisuhdemallin omilta vanhemmiltaan, mitä sitten taas mahdollisesti jatkavat omissa parisuhteissaan myöhemmin? Tai sitten mahdollisesti surevat sitä mallia, mitä ovat saaneet omilta vanhemmiltaan, jos kuitenkin toivovat omalta parisuhteeltaan muuta, mutta ajautuvat uudestaan ns. vääränlaisten kumppaniehdokkaiden pariin, kun ovat tottuneet tietynlaisten ihmistyyppien seuraan. Ellei sitten molemmat parisuhteen osapuolet halua muutosta käyttäytymismalleihin, jos niissä on jotain kehitettävää. Tukisihan aidosti hyvät välit vanhempien kesken myös lasten tasapainoista ja hyvää psyykkistä kehitystä sekä tunneälyn kehittymistä ja lisää empatiakykyä ja lempeyttä ja mahdollistaa aidon toisen ihmisen kohtaamisen oppimisen? Toki samat asiat varmasti pätevät myös muihinkin ihmissuhteisiin soveltuvin osin. Toki em. taitoja varmasti oppii myöhemminkin muiden ihmisten seurassa (tai itsenäisesti), jos siihen vain on mahdollisuus ja jos löytää sellaisia ihmisiä, joilla tuota osaamista on.

Olet oikeassa ja tähän pitäisi pyrkiä. Me ollaan kuitenkin kaikki keskeneräisiä ja tehdään parhaamme. Aina sitä ei tiedä, mikä olisi parhaaksi, jos tilanne on kiikun kaakun. Avioliitto on voinut aiemmin olla hyvä, mutta muuttunut huonommaksi. Ja puolisot ei ehkä tiedä, miten parantaa sitä.

Vierailija
228/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en kyllä usko, että pettäminen on mitenkään yleistä. Minun tietooni ei ole tullut ikinä kenenkään pettämisiä enkä ymmärrä, millä ajalla kukaan ketään pettäisi, kun ihmisillä on arki niin täynnä velvotteita ja suorittamista, että ei aikaa jää muulle. Perheen asiat, kuskaamiset ja kaupassa käynnit, lastenhoitovuorot, ym. täytyy meillä ainakin suunnitella ja aikatauluttaa hyvin, että homma pyörii. Kyllä siinä huomaisi heti, jos jotakin ylimääräisiä menoja olisi.

Minulla, oravanpyörää pyörittävällä työssäkäyvällä perheenäidillä, on suhde naimisissa olevan miehen kanssa ja hyvin onnistuu näkeminen monta kertaa viikossa. Kauppareissua voi vähän venyttää ja lasten harrastusten aikanakin ehtii hyvin treffailla vaikka autossa ;-) Ja itsellä myös liikuntaharrastus, joten on ihan normaalia tulla hikisenä ja punaposkisena illalla "harrastamasta". Aviomiehen kanssa seksielämä täysin kuollutta ja liitto muutenkin rakoilee.

Jotenkin yllättävää, että liittonne rakoilee ja seksielämä on kuollut, vaikka sä panostat teidän liittoon noin antaumuksella. Kukaan ei ansaitse tollaista vaimoa.

En ole edellinen mutta omaan avioliittoon on voinut  ja voi panostaa 110% vaikka päätyykin toiseen sänkyyn. Tiedän olevani hyvä vaimo, teen osuuteni, järjestän kaikkea kivaa miehelleni, en ole koskaan kieltäytynyt seksistä (koska haluan sitä itse), en nalkuta, tuen töissä jne jne.

Olen jo muutaman vuoden puhunut mieheni kanssa siitä miksei hän enää halua minua kuten ennen - olen saman painoinen kuin 21v sitten, yhä kivan näköinen ja huoliteltu. Hän vain "unohtaa" haluta ja välillä sitten runkkailee itsekseen. Pettämistä en usko mutta mistä tietäisin? Olen kertonut hänelle mitä toivoisin (täytän itse kaikki hänen toiveensa sängyssä) ja haluaisin, sängyssä hän on hyvä mutta läheisyys muuten puuttuu.

Olen aivan valmis pettämään häntä saadakseni edes hetken sitä mitä kaipaan. En koe että saan fyysisesti nautintoa häneltä eikä hän halua siihen panostaa. Vaikka pettäisin ei se muuttaisi suhtautumistani häneen ja yritystäni kotona. Minun vain olisi helpompi olla enkä enää "vonkaisi" sellaista mitä mieheni ei ymmärrä antaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

_ Koska en halua jakaa lapsiani. _

Koska hyödyn miehestä taloudellisesti.

Koska miehestä on hyötyä myös kotona; hoitaa lapsia, lasten asioita, kotia.

Koska voin itsekkin hakea himoni muualta jos haluan.

Koska minun ei tarvitse harrastaa miehen kanssa seksiä jos ja kun en halua. Sen ällötyksen voi hoitaa joku muu.

Olen luopunut idylleistä jo kauan sitten.

Totta. Eli arki sujuu ongelmitta ja kaikki ovat suurinpiirtein tyytyväisiä. Miksi ihmeessä silloin pitäisi erota? Lapsilla on ehjä koti, eikä lähitulevaisuudessakaan ole välttämättä mitään muutoksia ja riitoja tiedossa, mikä sen parempaa? Ehkä vanhemmilla on hieman kireähköt välit, mutta niin on hyvin monessa muussakin perheessä, pääasia kuitenkin on, että vanhemmat ovat lapsille mukavat.

Pääasia kuitenkin, että vanhemmat ovat lapsille mukavat? Luuletko, että lapset eivät vaistoa näitä kireitä välejä ym. muitakin asioita ja hehän saavat parisuhdemallin omilta vanhemmiltaan, mitä sitten taas mahdollisesti jatkavat omissa parisuhteissaan myöhemmin? Tai sitten mahdollisesti surevat sitä mallia, mitä ovat saaneet omilta vanhemmiltaan, jos kuitenkin toivovat omalta parisuhteeltaan muuta, mutta ajautuvat uudestaan ns. vääränlaisten kumppaniehdokkaiden pariin, kun ovat tottuneet tietynlaisten ihmistyyppien seuraan. Ellei sitten molemmat parisuhteen osapuolet halua muutosta käyttäytymismalleihin, jos niissä on jotain kehitettävää. Tukisihan aidosti hyvät välit vanhempien kesken myös lasten tasapainoista ja hyvää psyykkistä kehitystä sekä tunneälyn kehittymistä ja lisää empatiakykyä ja lempeyttä ja mahdollistaa aidon toisen ihmisen kohtaamisen oppimisen? Toki samat asiat varmasti pätevät myös muihinkin ihmissuhteisiin soveltuvin osin. Toki em. taitoja varmasti oppii myöhemminkin muiden ihmisten seurassa (tai itsenäisesti), jos siihen vain on mahdollisuus ja jos löytää sellaisia ihmisiä, joilla tuota osaamista on.

Olet oikeassa ja tähän pitäisi pyrkiä. Me ollaan kuitenkin kaikki keskeneräisiä ja tehdään parhaamme. Aina sitä ei tiedä, mikä olisi parhaaksi, jos tilanne on kiikun kaakun. Avioliitto on voinut aiemmin olla hyvä, mutta muuttunut huonommaksi. Ja puolisot ei ehkä tiedä, miten parantaa sitä.

Kiitos myötämielisestä vastauksesta :). Ollaan kyllä kaikki keskeneräisiä ja kukaanhan ei ole täydellinen (koskaan), eikä tarvitse ollakaan. Miksi sitten suhde on ajautunut siihen pisteeseen, että se ei ole enää hyvä? Eikös hyvät kommunikointitaidot ainakin mahdollista sen, että molemmat ovat kartalla parisuhteen kulloisestakin tilasta ja alusta saakka pitäisi olla aito halu olla toisen kanssa? Ehkäpä myös kummankin odotukset parisuhteelta pitäisi kartoittaa jo suhteen alkuvaiheessa? Niin ei tule turhia pettymyksiä. Mutta tiettyä avoimuutta ja uskallusta puhua asioista se varmasti vaatisi.

Parisuhdeterapia varmaan voisi olla hyvä keino korjata keskinäisiä välejä siinä vaiheessa, jos ei tiedä, miten parantaa omaa suhdetta myöhemmin, jos sinne meneminen vain on mahdollista taloudellisesti/ajankäytöllisesti tai muista syistä johtuen ja tietysti molempien pitäisi haluta korjata sitä suhdetta.

Vierailija
230/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai huomaan ja tiedän. Mieheni ei kylläkään tiedä, että minä tiedän. Itse en pettäisi puolisoani missään olosuhteissa, vaikka vonkaajia on riittänyt.

Toivon, että lapset pärjäävät paremmin, kun elävät ydinperheessä. Kun lapset ovat siinä iässä, että lähtevät kotoa ja ovat omillaan, mies saa myös lähteä, tai minä lähden.

Olen kerännyt omaisuutta miehen tietämättä. Minulla on sijoitusasunto ja mökki, jotka ovat vuokralla. Mies ei tiedä näistä mitään.

Joten sinä aisankannattaja, odottele vielä rauhassa 10-12 vuotta, niin mieheni on sinun ja voit puolestani huolehtia hänestä hänen loppuelämänsä.

Onhan teillä avioehto? Muuten mies saa puolet noista sijoitusasunnoista avio-oikeuden perusteella.

Kivan rakastavan parisuhteen mallin annatte lapsillenne, ei ihme että huonojen avioliittojen malli jatkuu sukupolvesta toiseen. Vielä 10-12 vuotta  tästä ainoasta elämästä  huonossa liitossa? Ei. Ei ikinä!

No mitäs luulisit? On avioehto. Väittäisin myös, että elämämme on onnellisempaa kuin keskivertoperheillä yleensä. Ja tässä tapauksessa aisankannattaja on todellakin se ydinperheen ulkopuolinen.

Ei olentapauskohtaista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aisankannattaja

Wikipediahan onkin se luotettavin ja ainoa oikea tietolähde, kaikki muu on potaskaa 😂

Potaskaa on keksiä sanoille omia merkityksiä yleisesti tunnettujen sijaan.

http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b6d5a51a-c64c-4b1…

Ohis, mutta on sulla ongelmat. 😭

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en kestäisi eroa lapsista. 

Vierailija
232/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on ja pysyy. Hoitaa kodin ja lapset. Seksielämä on käytännössä kuollut. Ratkaisuna pyöritän tyttöystäviä joille valitan kohtaloani ja saan niiltä seksiä. Puolen vuoden välein vaihdan koska epäilykset alkavat herätä miksi en voi antaa suhteessa enempää. Tätä sirkusta olen pyörittänyt jo vuosia onnistuneesti. Sorry vaan jos joku pahoitti mielensä

Mulla kanssa tyttöystävä pysyy. Naimisiin en ole menny. Juoksen muualla ja sama sirkus jatkunu vuosia. Kai se tietää, mut eipä ole sanonu. Eikä se lähde kerrostaloon asumaan täältä. Tietää ettei saa yhtään jos lähtee. Jos naimisissa oltais, niin se oli eronnu ajat sitten, koska se sais erossa paljon kivaa.

   Toivottavasti ymmärtää lähteä koska olet varsinainen.......

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika moni vaimo kieltää totuuden, vaikka se on ihan selvästi nähtävillä. Niin kävi mun kaverillekin. Miehellä oli sivusuhde toiseen naiseen vuoden ajan. Alussa kaveri uskoi kun mies kertoi että on vähän ihastunut toiseen naiseen, tämän jälkeen kertoi yhden kerran kännissä hairahtuneensa. Antoipa anteeksi kun selvisi että toisenkin kerran mies on haksahtanut. Mies rukoili uutta mahdollisuutta ja kaverihan lupasi että yritetään. Tässä vaiheessa joku oli kertonut kaverille että mies kulkee edelleen toisen naisen luona. Kaveri oli suuttunut, melkein katkaissut välit ja oli vahvasti sitä mieltä että valheita ja toiset on kateellisia. Lopulta mies itse oli puhunut itsensä pussiin jolloin kaveri otti yhteyttä toiseen naiseen facebookissa ja koko karmeus paljastui.

Tämän jälkeen kaveri totesi että nyt riitti ja hommasi oman asunnon. Jälkeenpäin on sanonut että pettämisen merkithän oli ihan selvät jo ennenkuin mies kertoi ihastuneensa toiseen, hän vaan kielsi totuuden ja halusi uskoa että ei mitään vakavaa. Sitä hän itsekin ihmettelee miten ei uskonut kun hänelle kerrottiin että mies pitää edelleen yhteyttä toiseen naiseen ja pettää koko ajan vaimoaan. Kun hänellähän oli jo miehen itsensä kertoma tieto että on pettänyt. Kyllä se mieli vaan on vahva kun jotain haluaa tarpeeksi uskoa.

Vierailija
234/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei, en huomannut mitään. Luotin mieheeni sataprosenttisesti enkä osannut epäillä mitään. Se, että hän jäi kiinni oli silkkaa sattumaa ja se tuntui kuin joku olisi lyönyt ilmat pihalle.

Jälkeenpäin toki on pari kertaa tullut mieleen sellainen kohta, jossa olisi voinut epäillä, mutta yhä edelleenkin pidin miestäni aina superrehtinä. Hän oli juuri sellainen, kuin olin aina toivonut kohdalleni osuvan. Peruskallio, joka ei murru mistään, ja johon voi aina luottaa.

Nyt on helppo arvata, että luotanko enää keneenkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei sitä huomaa kyllä mieskään jos nainen pettää. Mieshän se on yleensä se joka ei osaa kävellä ja syödä purkkaakaan yhtäaikaa. Kyllä naisetkin osaa, se on ihan varma.... Isoin osa varatuista miehistä kuitenkin pettää....kyllä varatun naisen kanssa.  Harvalla on mitään 20v nuorempia fitnessmimmejä kainalossa.

Ja sattuipa vaimoni tuttavalle hauska juttu jokaon osoitus siitä että kaikki ei aina ole muila samoin kuin juuri sinun parisuhteessasi ja toisten parisuhde ei perustu samoihin teeseihin kuin omasi.

Vaimon tuttava jäi äitiysvapaalle ja tietysti naapurustoon sai ihan uuden kulman kun seurasi päivät pitkät tapahtumia. Yhdessä talossa kerran pari kuukaudessa kävi aina vieras nainen kun talon rouva oli lähtenyt töihin ja miehellä oli iltavuoro tai jotain. Eihän tämä naapuruston justiin amalttanut pitää suutaan kiinni, nainen kun oli... no vitsi, älkää ampuko...:D Hänen oli pakko ottaa asia esille tämän reilu 40v naisen kanssa että epäilee että hänen miehensä pettää. Naapurin rouva oli vastannut että ei se petä, kun sillä on lupa siihen....hahahaha.... voin kertoa että nauroin sisäänpäin kun juttua kuuntelin ja naiset kahvikuppien äärellä asiaa ihmetteli....

Elämä ON kummallista!

Ja hyvä neuvo, KUKAAN ei osta maitoa kaupasta jos on lehmiä kotona. Niin se vaan menee.

Koskee toki vastaavasti myös miehiä! Täytys osata pitää suhde tuoreena. Ei saa isiintyä ja äippääntyä liikaa. Lapset tulee siihen miehen ja naisen suhteeseen. Normaali ja terve aikuisten seksuaalinen suhde on hyvä alusta myös lapsille.

Ja kokeilunhalua ei saa menettää koskaan! Ja ei en tarkoita mitään julkisellapaikalla raiskasfantasian toteuttamista...:D Tässä haluaisin kannustaa naisia, älkää ujostelko.

Mikään ei ole seksikkäämpää kuin se että nainen ei anna seksiä vaan haluaa seksiä. Ero on järkyttävä...

Vierailija
236/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tietää.Itse tiesin aina ex-miehestäni, mitä oli meneillään.Näin naamasta ja arvasin käytöksestä ja luin tekstiviestejä ym.Ex oli huipputuloinen, valtakunnan politiikassa eturivissä. Ei siis muutenkaan paljon kotona näkynyt, koska naisjuoksujen lisäksi oli paljon töissä ja työmatkoillla. 

Tätä pettämistä katselin viitiseen vuotta. Muutaman viimeisistä vuosista elin miehen rahoille, vaadin "hyvitykseksi" ulkomaan matkoja ym. ja sisustin kotia arvotalossa Helsingin keskustassa. Siirryin osa-aikatyöhön ja pidin omat tulot itselläni. Kun väitöskirja oli valmis,nostin kytkintä. Tietenkin puolet yhteisestä omaisuudesta mukana. Meillä ei enää parina viimeisenä vuonna ollut seksielämää, koska omat haluni pettäminen vei.

Vierailija
237/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sori vaan mutta on naisia joilla ei aavistustakaan että he on pettävän biukon vaimoja. 

Vierailija
238/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pettäjät voisi haudata kuumassa autiomaassa hiekkaan niin, että vain pää on näkyvissä.

Lucky Lukesta opin version, jossa päähän kipataan hunajaa ja päästetään muurahaiset irti.

ROUSKIS, ROUSKIS, ROUSKIS.

Näistä pettävien miesten vaimojen viesteistä päätellen kärsijöitä on pettäjämiehet. Nainen tehnyt taktisen siirron menemällä naimisiin varakkaan miehen kanssa. Rakkautta ei siis ole naisen puolelta koskaan ollutkaan. Eihän tällaisessa tapauksessa sen miehen pettämiset hetkauta tuon taivaallista. Pääasia että suht ylellinen elämä jatkuu ja mies toivottavasti mahdollisimman paljon pois kotoa töissä, harrastuksissa, jonkun muun naisen luona jne. Sitten voi hakea itselleen omaa kivaa muualta kun tarve vaatii. Miten tuollainen tilanne voisi olla naiselle jotenkin huono? Mies varakas eikä mikään komistus vaan yleensä näissä tilanteissa vaimoaan vaatimattomamman näköinen ja vanhempi ja nainen miehelle on vaan ns. edustusvaimo eli nuorempi ja kaunis. Nainenhan tuossa voittaa 6-0.

Nainen voi kyllä olla samanikäinen kuin mies, mutta mies paljon vaatimattomamman näköinen. Jes, näin meillä. Tosin menestys ja varakkuus on luotu yhdessä vuosien varrella. Kauneutensa lisäksi vaimo on viisas, toisaalta kaunis myös sisältä. Jos menestyvä mies ei sitä osaa arvostaa kaikkien näiden vuosien ja kolmen lapsen jälkeen niin menköön harrastustensa pariin. Salilta löytyy aamupäivisin mukavia nuorempia miehiä.

Vierailija
239/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

YstäviäVaan... kirjoitti:

Itse toivoisin lasta mieheni kanssa, mutta nämä raskauden aikaiset ja lapsiperheiden pettämisasiat ovat alkaneet pelottaa mua, jos pettämistä tulee omaankin suhteeseen huomaamattani, vaikka luotankin mieheeni ja molemmat toivomme lasta.

Pelkoni lähti eniten liikkeelle siitä, kun varattu mies petti raskaana ollutta vaimoaan monta kertaa viikossa parhaan kaverini kanssa ja lapsen synnyttyä keskosena, mies jatkoi suhdetta ja lupaili ystävälleni eroavansa "ihan kohta", kunnes vauva vain saataisiin vahvistumaan tarpeeksi. Ystävänikin hoiti vauvaa välillä miehen kanssa, kun vaimo oli urheilemassa ja mies mukamas kiltisti hoiti lasta pari tuntia. Nyt tuon miehen vaimo meni jo töihin ja poikakin kuulemma menee kohta tarhaan, ja mies kuulemma yhä odottelee sopivaa erohetkeä. Ystäväni vaan ei enää jaksanut odottaa tuota miestä, ja he erosivat ennen kesää. Onneksi. Ystävänä puuhan seuraaminen on ollut rankkaa. Nyt ystäväni toipuminen repivästä suhteesta on vielä kesken, mutta toivon heidän suhteen olevan lopullisesti ohi ja ystäväni löytäisi kunnon miehen, jonka kanssa saisi omia lapsia.

Tämä kaikki mietityttää mua paljon. Entä jos itse en huomaa mieheni pettävän, jos tulen raskaaksi? Mistä sen voi huomata?

Ystävä rakas, ei se raskaana oleminen ja lasten saanti pettämistä poissulje.

Minulle kävi joskus eräs mies myymässä kuntolaitteen ja toimitti sen kotiini. Perillä ei ottanutkaan maksua bensoista ja lupasi henkilökohtaista ohjausta sekä viipyi tooosi kauan kun laittoi laitteen minulle valmiiksi käyttöön.

Siinä ehti kertoa, että ovat etsimässä naisensa kanssa omakotitaloa, mutta jokin minussa sai hänen päänsä sekaisin ja oli valmis unohtamaan naisensa heti. Olisi aloittanut suhteen ja laitteli viestejä ja lupasi tulla luokseni jos haluan.

Lapsia heillä ei ollut ja minulla on. Kehui, että ainoa asia olisi ollut lapseni mikä mietitytti (kun tein selväksi etten ryhdy suhteeseen) sillä oli suunnitellut ettei tekisi koskaan lapsia vaan matkustelisi vaan. Naisen mielipidettä hän ei ollut kysyny. Eli naisensa oli hankkimassa 10 vuoden suhteen jälkeen omaa taloa miehen kanssa perustaakseen perheen ja edetäkseen suhteessa, mutta ei tiennyt ettei miestä kiinnosta lapset. Minun lapseni olivat jo isoja, joten miehen haaveilema tulevaisuus olisi kyllä kanssani voinutkin onnistua (ja siksi asia häntä vain hieman mietitytti, ei estänyt), mutta en halua miestä kuka on valmis pettämään.

Säälitti tuo nainen, mutta minkäs teet jos ei huomaa pettämisintoa miehessään tai ole edes keskustellut lasten hankkimisesta 10vuoden yhteiselon aikana, jotta tietäisi ettei mies halua lapsia. Miestä halveksuin ja sitä kun ei ollut kertonut kantaansa naiselleen.

Tämä siis yksi tosi tarina siitä ettei lasten saaminen ole pettämiselle syy vaan halpamaisen helpoin selitysrutina pettämisestämkiinni jääneeltä isukilta.

Vierailija
240/277 |
10.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tapauksia, joissa nainen tietää tai aavistaa pettämisen, mutta pitkän liiton kuluessa tunteet ovat sen verran jo haihtuneet, ettei se heidän maailmaansa kaatanut. He olivat tyytyväisiä liittoihinsa muuten: elintason suomiin ylellisyyksiin, kuten matkusteluun, upeisiin vaatteisiin, kauniiseen kotiin.

Eräs oli suunniltaan vasta siitä, kun mies halusi erota, ei sivusuhteesta sinänsä.

Ei kaikille pettäminen ole maailmanloppu. Monet ovat vapaassa suhteessakin. Silti halutaan olla avioliitossa.