Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityöntekijänä haluan ottaa kantaa tähän köyhyyskeskusteluun
Vauvafoorumilla on puhuttu viime kuukausina hirveän paljon köyhyydestä. Onko se aina oma syy, onko se vain rahan puutetta, miten köyhyysongelma voitaisiin ratkaista, onko parempi antaa kala vai opettaa kalastamaan. Sekä lapsiperhepalveluissa että aikuissosiaalityössä työskennelleenä sosiaalityöntekijänä koen, että minun on päästävä sanomaan tähän aiheeseen jotakin.
Ensimmäinen pointti on se, että köyhyys tosiaan harvemmin on pelkästään rahan puutetta. Köyhyyteen liittyy usein ylisukupolvisuutta ja kasautuvaa epäonnea. Ihminen voi olla köyhä, mutta esimerkiksi hyvän perheen, runsaasti tukea tarjoavan ystäväpiirin, korkean koulutuksen tai mielekkään vapaa-ajantoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mukanaan tuomat voimavaratekijät aiheuttavat sen, että ihminen selviää köyhyydestä huolimatta paremmin kuin ne, joilla tällaisia voimavaratekijöitä ei ole.
Toinen pointti on se, että opiskelijana pelkällä opintotuella sinnitteleminen tai lasten kotihoito pienellä kotihoidontuella vakituisen työpaikan odotellessa ei ole mitään oikeaa köyhyyttä. Se on vapaasta tahdosta tehty valinta, johon liittyy tieto siitä, että tilanne paranee merkittävästi pari kertaa sormia napsauttamalla. Lisäksi näihin tilanteisiin on useimmiten voitu valmistautua etukäteen. Minulla oli taannoin opiskelija, jonka kanssa pohdimme sitä, miksi asiakkaamme ovat varsin erilaisessa tilanteessa kuin tämä opiskelija, vaikka he saavat tosiasiassa enemmän rahaa käteen kuin opiskelijat - nopeasti selvisi, että opiskelijan isä maksaa opiskelijan puhelinlaskut ja vakuutukset, kotipuolessa käydessä mukaan tyrkitään ruokaa enemmän kuin jaksaa kantaa ja "kyllä sitä tämän alan opiskelijana aina jonkun työn saa, jos haluaa". Niinpä.
Av:lla puhutaan aina säästämisestä. "Miten ne eivät tuohon yllättävään menoon osanneet varautua, kyllä aina pitää olla säästössä sen verran että X". No niinpä. Mutta kun pitää olla säästössä myös sitä varten että Y, että Z, että C, että B. Menot kasaantuvat ja köyhillä on irvokkaasti monesti vielä vähemmän mahdollisuuksia suunnitella kulutustaan kuin keskituloisilla saati rikkailla. Ei köyhä voi ostaa koko vuodeksi bussikorttia kerrallaan, vaikka siinä säästääkin monen kuukausilatauksen verran rahaa, koska se lataus on sama kuin koko kuukauden vuokran jälkeen käteen jäävä raha. Jos on elokuusta asti säästänyt rahaa lapsen joululahjaan ja marraskuussa työssäkäynnin kannalta välttämätön auto tai lapsiperheen perusvarusteisiin kuuluva pyykinpesukone hajoaa - no can do. Ihan jo pelkästään joku ärhäkkä flunssa voi suistaa koko kuukauden budjetin, jos se tarkoittaa käyntiä terveyskeskuslääkärillä ja päivystyksessä ja sitten vielä muutaman kympin apteekkireissua.
Kommentit (702)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
Kun taistelet vuosia portinvartijoita vastaan päästäksesi sukupuolenkorjausprosessiin ei siinä riitä enää energiaa opiskeluun oli äo mikä hyvänsä. Ei ole ollut kaikilla samoja mahdollisuuksia, vaikka niin halutaan ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
Avaan käsitettä vähän keskustelun ulkopuolelta.
Ylisukupolvisuus: suht hyvin toimeentulevassa perheessä lapsen lapsilisät on laitettu säästötilille pesämunaksi. Lapselle on haluttu opettaa, että pienehköstä säännöllisesti säästetystä summasta kertyy sievoinen kokonaisuus, kun säästäminen jatkuu pitkään.Pienituloisessa perheessä lapsilisä on käytetty lapsen kuluihin.
Ensin mainitun perheen lapsi on aikuisena sitä mieltä kuin sinä.
Ylisukupolvisuus ei tarkoita hölmöilyn omaksumista, vaan sitä, että lapsuudenkodin toimeentuloaste vaikuttaa hyvin suoraan siihen, millaisissa oloissa vaikkapa opiskelija itsenäisen elämänsä aloittaa. Joutuuko esim ottamaan täydet opintolainat ja valmistuu veloissa. Kaikella tällä on hyvin pitkät seuraukset.
Älä viitsi.
Tuo on taas vain sitä samaa saamattomuutta ja tekosyiden etsintää.
Minulta äiti varasti jopa orvoneläkkeet, mutta en silti ole jäänyt kotiin makaamaan.
Ei ole moni muukaan jäänyt.
Mun duunarivanhempani eivät todellakaan varastaneet yhtään mitään. Mutta todella pienillä tuloilla tultiin toimeen. Nykymittareiden mukaan huikeasti köyhyysrajan alapuolella.
Älä kaada tähän keskusteluun omaa katkeruuttasi ja traumojasi. Mä olen hyvin onnellinen elämääni tällä hetkellä, vaikka valmistuin juuri niiden maksimiopintolainojen kanssa jne. Tiedän, että mulla menee monella mittarilla hyvin, tuo onnellisuus on se tärkein.
Mutta ylisukupolvisuuden käsite on hyvin kuvaava. Jos aloitetaan ei nollasta vaan miinukselta, joutuu tekemään normaaliin päästäkseen moninkertaisesti töitä. Se prosessi on jotain, mitä useimmat eivät voi jaksaa. Olen ollut onnekas, koska olen jaksanut ja terveys on kestänyt.
Useimpien itsetunto ei käsittele pää pystyssä ja hymyssä suin vaikkapa ajatusta olla taatusti ainoa opiskelija elitistiseksi mielletyssä pääaineessaan, joka dyykkailee ruokansa tukien loputtua tenttikaudella kun töihin ei ehdi. Otin sen haasteena.
Lapsuusajan köyhyys ei tee kaikista katkeria, ja saa ajattelemaan, että muidenkin pitäisi kärsiä.
Sillä ei saa jälkikäteen mitään oikeutusta omalle tilanteelleen.Ja?
Mitä ihmettä märiset? Mikset mennyt töihin niin ei olisi tullut opintolainoja?
Minä tein töitä sekä lukion että yliopiston.
Itse opiskelin 90-luvulla ja silloin oli ihan turha yrittää mihinkään töihin opiskelujen ohella, jos ei ollut hyviä suhteitä. Työkkärissä oli työttömänä työhaluisia ammattilaisiakin, joille kelpasi melkein mikä tahansa homma.
Edelleen on työttömyyttä, ei niitä opiskelunohessatöitä edelleenkään riitä kaikille.
Minäkin opiskelin 90-luvulla. Töitä oli yllin kyllin ja oman alan töitä aloin tehdä tokan opiskeluvuoden syksystä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
Mikä on käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys? Tarkoitatko esim. väkivaltaista äitiä joka raatelee lapsensa alkoholilla tai/ja nyrkeillään? Eli tarkoitatko väkivaltaisesti lapsiaan kohtaan käyttäytyvien äitien lapsissaan aiheuttamaa älykkyyden laskua? Kyllä siinä väkisinkin älykkyys laskee, kun koko lapsuus menee väkivaltaisen äidin nyrkkien välissä!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
VMP. Tässä jotenkin vedetään mutkat suoriksi, että älykkyys on yhtä kuin menestyminen. Varsin keskinkertaiset tyypit yleensä menestyvät paremmin kuin huippuälykkäät.
Otetaan esimerkiksi työnhakutilanne. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat työhönottotilanteessa myönteisen vaikutelman tekemiseen? Ei älykkyys vaan itsevarmuus. Älykäs yleensä kyseenalaistaa itsensä moneen kertaan siinä vaiheessa, kun itsevarma keskinkertaisuus antaa mennä.
Ulospäinsuuntautuneisuus. Ajattelevat ihmiset ovat usein enemmän introverttejä ajattelijoita, eivät suuna päänä omia tyhmiäkin ajatuksia editoimatta uloslaukovia esiintulijoita.
Ulkonäkö. Viehättävillä ihmisillä on usein helpompaa kuin niillä,joilla piirteet ovat vähän sinnepäin, iho huono ym. Ulkonäkö ja älykkyys eivät juurikaan korreloi mitenkään, vaan se on sattumaa. Ulkonäöllä on myös aika suuri vaikutus em. itsevarmuuteen. Hyvännäköiset saavat jatkuvasti positiivista palautetta ympäristöstään kuin vähemmän kauniit. Se ruokkii itserakkautta ja itsevarmuutta.
Menestyminen on monen asian summa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
Ei ole pakko myöskään olla empatiakyvytön ja tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut että jotkut hyväosaiset (koksi lukeutuu myös jos ei ole paskasta lapsuudesta sairastunut esim skitsofreniaan ja sen myötä voi opiskella ja saada töitä) ei vaan tajua, ennen kuin sattuu omalle kohdalle. Riittävän pitkään kun omahyväisyys ja välinpitämättömyys jatkuu, on aina seurauksena sota. Viimeistään omat lapset sitten kärsii äiskän narsismista, kun ei mennäkään ponikurssille vaan ollaan jonkun pakolaisleirin seksiorjana, sekään tosin ei varmaan juuri narskua hetkauta.
Ihan turhaan siellä länkytät. Katso peiliin.
Lue vähän historiaa niin tajuat itsekin ettei iso joukko sorrettuja ihmisiä, maailmanlaajuisesti, vain tyydy kohtaloonsa. Mutta siksihän maailmansodat toistuu, kun ihmiset eivät koskaan opi historiasta mitään. Siksi paras tapa tuhota ihmiskunta onkin se, että ydinsota syttyy koska kaksi narsistia vittuilee toisilleen Twitterissä. Se jos mikä on täydellinen ajankuva.
Mitkä helvetin "sorretut"?
Perse homeessa maataan kotona ja opetetaan sama malli lapsillekin.
En puhunut suomalaisista sossun asiakkaista vaan esim ilmastopakolaisista. Tai lisääntyvien sotien sotapakolaisista. Jos sata miljoonaa tyyppiä päättää tulla Suomeen koska oma maa on asumiskelvoton, niin sitten ne kuules tulee. Eikä ne tyydy käymään jonkun puooulahden sosiaalitoimiston ovella, miläli sellaisia vielä on.
Asumiskelvottomaksihan tämäkin maa on tulossa pikkuhiljaa monille. Kantaväestö ei lapsia tee, koska eivät halua lapsiensa syntyvän huonompaan maailmaan kuin he itse. Muualta tulevat taas ovat jo valmiiksi kovapintaisempia ja elinvoimaisempia sen lisäksi että ainoastaan vahvimmat pääsevät perille. He saavat tämän maan, ehkä se on ihan hyväkin. Mutta heidän kanssaan ei joku papan hellimä ansarikukkanen ei vittuilulla pärjää, ellei se pappa ole koonnut ihan hillitöntä omaisuutta ja tehnyt vain vähän perijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
Ei ole pakko myöskään olla empatiakyvytön ja tyhmä.
Ottaako noin lujille?
Se energia mikä teillä menee fiksumpien haukkumiseen nostaisi jo yksin sieltä kuopasta ylös.
Älykkyyttä on myös se että katsoo mihin energiansa kuluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen tt-asiakas kirjoitti:
Kun suosiolla syrjäytyy niin ihmeellisesti alkaa rahaa säästymään, ja ainakun rahaa jää kuukausittain yli niin sijoittaa ne joko sukan varteen tai ostaa niillä jotain kulutushyödykettä joka säilyy hyvin, vaikka WC-paperia koko vuoden tarpeiksi, tai jotain muuta hyvin säilyvää, vaikka näkkäriä jos vaikka tulee vahingossa hankittua työkkäristä karenssi joka taas alentaa tt-tukea ensin 20% ja sitten toinen karenssi perään 40%, sain minä kerran 20% karenssin kahdeksi viikoksi, kun unohtui vaan kerta kaikkiaan työnhaun uusinta, tästä on jo aikaa semmoiset 8 vuotta.
Köyhissä lapsiperheissä tämä ei onnistu, sillä tenavat kyllä jaksaa vongata ja syyllistää vanhempiaan jos ei kännykät sekä iphonet ole uusinta uutta sekä vaatteet, merkkivaatteita.
Lapset ei todellakaan kykene osoittamaan arvostusta sille ettei koskaan tarvi kulkea nälissään eikä kylmissään, vaan rahaa pitää hassata tarpeettomaan, minusta merkkivaatteet on sitä tarpeetonta, tenaville riittää kirpputori vaatteet.
Onneksi en hankkinut itselleni lapsia, niin eipä ole sitäkään harmia, sitäkin enemmän sain väitellä asiasta toisten yksinhuoltajien tenavien kanssa, jotka oli samalla tavalla sossun asiakkaina kuin minäkin, täytyy myöntää että muut aikuiset oli jotenkin kateellisia tilanteestani jota pitivät etuoikeutettuna heihin nähden, ja minä taas kärsin siitä ettei minulla ollut lapsia, olin siis kateellinen niistä lapsista heille.
Vaan niin se on että köyhät riitelee keskenään, siksi kannatta syrjäytyä, eikä olla toisten kanssa missään tekemisissä, riitaahan siitä syntyy.
Hyvin toimeentulevan keskiluokan kavereitakaan ei kannata hankkia kun heillä on valitettavasti myöskin syyllistävä asenne tämmöisiä köyhiä kohtaan, sama vetelä siellä sekä täällä.
Jokohan sossun tädit alkaa tajuamaan mikä tämän maan köyhiä vaivaa.
Itselleni kävi sossujen kanssa oudosti, sain työkeikan josta tienasin just suojaosan, kun en käyttänyt sitä sillä kuulla niin se oli seuraavassa kuussa tilillä, ja sossu vaati selitystä ylimääräiselle rahalle, minä siitä tein kirjallisen kyselyn että mitä minun pitää sillä rahalla tehdä ettei se vaikuttais seuraavan kuun sossutukeen, eivät ikinä vastanneet kysymykseeni, ja selvityspyyntö peruttiin.
Sossussa yksi käsi antaa ja toinen käsi on heti vetämässä takaisin.
Sossu tietysti toivoi että pistäisin hankkimani suojaosan heti kulutukseen, sanoin että en saa uutta pesukonetta 150 eurolla vaan minun on käytävä 3 kk töissä että saan säästettyä 450 euroa extraa, voidakseni ostaa koneen, mutta enkö saa säästää rahoja pankkitililläni? ilman että sitä katsotaan tuloksi joka vähentää taas seuraavan kuun sossutukea, tällöinhän toimeentulotukilain säädös suojaosasta vesittyy täysin, vai kuinka.
Voi todeta että tungin sosiaalivirkailijalle ns. Luun poikittain kurkkuun, jos olis alkanu hän siinä vielä vänkäämään niin seuraavaksi olis ollu AVI:iin asiaa.
Tosin asia olisi oiennut vasta vuoden odottelun jälkeen, eikä köyhällä olisi ollut siihen varaa, olipa onni että sosiaalivirkailijalla järki voitti, eikä ottanut sanomaani henkilökohtaisen vi**uiluna.
Ei köyhissä lapsiperheissä tarvitse rahoja pistää kännyköihin eikä merkkivaatteisiin, jotta lapsiin saa rahaa kulumaan. Ihan vain kasvamalla ulos vaatteistaan, luistimistaan, polkupyöristään jne. lapset aiheuttavat paljon menoja.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
No tämähän on edelleen aika tabu, mutta kyllä älykkyys on isolta osin periytyvää. Samoin alttius tiettyihin psyykkisiin ongelmiin on perinnöllistä, mm.masennus, skitsofrenia, adhd, keskittymisongelmat. Ja sitten on tietysti se dosiaalinen aspekti, millaiseen perheeseen ja arvomaailmaan satut syntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko sossuun tulla pyytämään rahaa ensi viikon ruokaan, kun tuli nyt kouluttamaton ajatus pelata nettipokeria ja tilanne näyttää epäonniselta. Masennun nyt niin, että tunnnen täysin työkyvyttömyyttä. Ei ole isää, eikä äitiä auttamassa. Voivoi tätä elämän kivikkoista epäonnea.
Täysin tietoisesti näin toimivalle tukea ei löydy. T. Sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tää liittyy siihen, kun täällä kehutaan omaa itseään niin pirusti, että se on vaan omasta itsestä kiinni kuinka menestyy ja köyhät on kaikki luusereita ja laiskoja.
Siis köyhyyteen tämä liittyy siten, että kun saa potkut, niin yleensä tulotaso alenee ja kun on vielä määrätyn ikäinen (lisäksi ehkä masentunut jo muusta vastoinkäymisestä) niin saattaa pudota todelliseen köyhyysloukkuun.
Tismalleen niin se onkin oma valinta miten työpaikalla toimii: kunnollinen ja hyvä työntekijä saattaa saada pientä palkkaa ja lisäksi potkut ja laiska ilkeästi ja kierosti käyttäytyvä saa jäädä ja "hyvästä" käytöksestä maksetaan vielä lisäliksaa.
Kumpikohan on köyhempi?
Onko sun älyssä enemmänkin vikaa jos et ymmärtänyt mitä yritin sanoa?
Oma valinta on se mitä opiskelee, miten laajoja ammattitaitoja hankkii, miten verkostoituu, miten toimii.
Miten kestää takaiskut.
Miten varautuu niihin.
Kaikki on omaa valintaa.
Ei ole omaa valintaa, koska ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät ole niin älykkäitä, että voisivat opiskella hyvän ammatin. Kaikki eivät kestä takaiskuja yhtä hyvin, toiset vain ovat herkempiä kuin toiset. Tämä ei tarkoita, että olisi laiska tai luuseri tai saamaton. Ihmisillä vain on erilaiset eväät elämään ja jotkut eivät jaksa ponnistella ikuisesti vastatuuleen, vaan väsyvät jossain vaiheessa. Siitä on paha mennä niiden syyttämään, joilla on käynyt jossain asiassa parempi onni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se menee, mutta tuo aloituskin puoltaa sitä ettei tukien nosto rahallisesti ole se ratkaisu.Palvelut,tukiverkko jne...pitäisi saada kuntoon.
Tukiverkot hajoavat kun pitää muuttaa työn perässä. Sitä kuitenkin vaaditaan, aina pitäisi olla lähtövalmiina sinne, missä tällä kertaa on jotain tarjolla. Pääkaupunkiseudulla eläminen on sen verran kallista, että vaikka olisi sukuakin, eivät he kykene ainakaan rahallisesti tukemaan jäämättä itse pulaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
No tämähän on edelleen aika tabu, mutta kyllä älykkyys on isolta osin periytyvää. Samoin alttius tiettyihin psyykkisiin ongelmiin on perinnöllistä, mm.masennus, skitsofrenia, adhd, keskittymisongelmat. Ja sitten on tietysti se dosiaalinen aspekti, millaiseen perheeseen ja arvomaailmaan satut syntymään.
Väkivaltaiset äidit ja väkivaltaisten äitien väkivallan seuraukset lapsissa ovat ainakin tabuja! On helppoa selittää äitien väkivallan seuraamuksia perinnöllisillä alttiuksilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
Avaan käsitettä vähän keskustelun ulkopuolelta.
Ylisukupolvisuus: suht hyvin toimeentulevassa perheessä lapsen lapsilisät on laitettu säästötilille pesämunaksi. Lapselle on haluttu opettaa, että pienehköstä säännöllisesti säästetystä summasta kertyy sievoinen kokonaisuus, kun säästäminen jatkuu pitkään.Pienituloisessa perheessä lapsilisä on käytetty lapsen kuluihin.
Ensin mainitun perheen lapsi on aikuisena sitä mieltä kuin sinä.
Ylisukupolvisuus ei tarkoita hölmöilyn omaksumista, vaan sitä, että lapsuudenkodin toimeentuloaste vaikuttaa hyvin suoraan siihen, millaisissa oloissa vaikkapa opiskelija itsenäisen elämänsä aloittaa. Joutuuko esim ottamaan täydet opintolainat ja valmistuu veloissa. Kaikella tällä on hyvin pitkät seuraukset.
Älä viitsi.
Tuo on taas vain sitä samaa saamattomuutta ja tekosyiden etsintää.
Minulta äiti varasti jopa orvoneläkkeet, mutta en silti ole jäänyt kotiin makaamaan.
Ei ole moni muukaan jäänyt.
Mun duunarivanhempani eivät todellakaan varastaneet yhtään mitään. Mutta todella pienillä tuloilla tultiin toimeen. Nykymittareiden mukaan huikeasti köyhyysrajan alapuolella.
Älä kaada tähän keskusteluun omaa katkeruuttasi ja traumojasi. Mä olen hyvin onnellinen elämääni tällä hetkellä, vaikka valmistuin juuri niiden maksimiopintolainojen kanssa jne. Tiedän, että mulla menee monella mittarilla hyvin, tuo onnellisuus on se tärkein.
Mutta ylisukupolvisuuden käsite on hyvin kuvaava. Jos aloitetaan ei nollasta vaan miinukselta, joutuu tekemään normaaliin päästäkseen moninkertaisesti töitä. Se prosessi on jotain, mitä useimmat eivät voi jaksaa. Olen ollut onnekas, koska olen jaksanut ja terveys on kestänyt.
Useimpien itsetunto ei käsittele pää pystyssä ja hymyssä suin vaikkapa ajatusta olla taatusti ainoa opiskelija elitistiseksi mielletyssä pääaineessaan, joka dyykkailee ruokansa tukien loputtua tenttikaudella kun töihin ei ehdi. Otin sen haasteena.
Lapsuusajan köyhyys ei tee kaikista katkeria, ja saa ajattelemaan, että muidenkin pitäisi kärsiä.
Sillä ei saa jälkikäteen mitään oikeutusta omalle tilanteelleen.Ja?
Mitä ihmettä märiset? Mikset mennyt töihin niin ei olisi tullut opintolainoja?
Minä tein töitä sekä lukion että yliopiston.
Kaikki ihmiset eivät muista lukemaansa kertalukemisella ja tarvitsevat enemmän aikaa tehdä tehtävät kuin toiset. Olet onnekas, että sinulla on hyvä lukupää. Älä kuitenkaan halveksi sellaisia joilla ei ole, sillä sitä emme voi itse valita. Toiset joutuvat käyttämään koko vuorokauden opiskeluun eikä töihin ole mahdollisuutta mennä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
Millaista 'mahdollisuuksien tasa-arvoa' kokevat väkivaltaisten äitien ja isien lapset, joiden kokemuksia ei kukaan kuule eikä näe? Millaista 'mahdollisuuksien tasa-arvoa' esimerkiksi Vilja Eerika Tarkki koki silloin, kun hänen isänsä ja äitipuolensa kiduttivat Vilja Eerika Tarkkia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se menee, mutta tuo aloituskin puoltaa sitä ettei tukien nosto rahallisesti ole se ratkaisu.Palvelut,tukiverkko jne...pitäisi saada kuntoon.
Tukiverkot hajoavat kun pitää muuttaa työn perässä. Sitä kuitenkin vaaditaan, aina pitäisi olla lähtövalmiina sinne, missä tällä kertaa on jotain tarjolla. Pääkaupunkiseudulla eläminen on sen verran kallista, että vaikka olisi sukuakin, eivät he kykene ainakaan rahallisesti tukemaan jäämättä itse pulaan.
Tällaiset kommentit kyllä hämmentää. Mistä ihmeen maakuopista tällaiset ihmiset tulevat, jos peruseläminen on muka niin toivottoman kallista pääkaupunkiseudulla, että menee useampi sukupolvi konkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin ylisukupolvisuus ja epäonni?
Kyse on siitä että ihminen oppii laiskan ja tyhmän elämänmallin ja mokaa mokan perään.
Kumpikin omia valintoja. Ei ole pakko toistaa edellisen polven virheitä, eikä ole pakko mokailla.
Avaan käsitettä vähän keskustelun ulkopuolelta.
Ylisukupolvisuus: suht hyvin toimeentulevassa perheessä lapsen lapsilisät on laitettu säästötilille pesämunaksi. Lapselle on haluttu opettaa, että pienehköstä säännöllisesti säästetystä summasta kertyy sievoinen kokonaisuus, kun säästäminen jatkuu pitkään.Pienituloisessa perheessä lapsilisä on käytetty lapsen kuluihin.
Ensin mainitun perheen lapsi on aikuisena sitä mieltä kuin sinä.
Ylisukupolvisuus ei tarkoita hölmöilyn omaksumista, vaan sitä, että lapsuudenkodin toimeentuloaste vaikuttaa hyvin suoraan siihen, millaisissa oloissa vaikkapa opiskelija itsenäisen elämänsä aloittaa. Joutuuko esim ottamaan täydet opintolainat ja valmistuu veloissa. Kaikella tällä on hyvin pitkät seuraukset.
Älä viitsi.
Tuo on taas vain sitä samaa saamattomuutta ja tekosyiden etsintää.
Minulta äiti varasti jopa orvoneläkkeet, mutta en silti ole jäänyt kotiin makaamaan.
Ei ole moni muukaan jäänyt.
Mun duunarivanhempani eivät todellakaan varastaneet yhtään mitään. Mutta todella pienillä tuloilla tultiin toimeen. Nykymittareiden mukaan huikeasti köyhyysrajan alapuolella.
Älä kaada tähän keskusteluun omaa katkeruuttasi ja traumojasi. Mä olen hyvin onnellinen elämääni tällä hetkellä, vaikka valmistuin juuri niiden maksimiopintolainojen kanssa jne. Tiedän, että mulla menee monella mittarilla hyvin, tuo onnellisuus on se tärkein.
Mutta ylisukupolvisuuden käsite on hyvin kuvaava. Jos aloitetaan ei nollasta vaan miinukselta, joutuu tekemään normaaliin päästäkseen moninkertaisesti töitä. Se prosessi on jotain, mitä useimmat eivät voi jaksaa. Olen ollut onnekas, koska olen jaksanut ja terveys on kestänyt.
Useimpien itsetunto ei käsittele pää pystyssä ja hymyssä suin vaikkapa ajatusta olla taatusti ainoa opiskelija elitistiseksi mielletyssä pääaineessaan, joka dyykkailee ruokansa tukien loputtua tenttikaudella kun töihin ei ehdi. Otin sen haasteena.
Lapsuusajan köyhyys ei tee kaikista katkeria, ja saa ajattelemaan, että muidenkin pitäisi kärsiä.
Sillä ei saa jälkikäteen mitään oikeutusta omalle tilanteelleen.Ja?
Mitä ihmettä märiset? Mikset mennyt töihin niin ei olisi tullut opintolainoja?
Minä tein töitä sekä lukion että yliopiston.
Kaikki ihmiset eivät muista lukemaansa kertalukemisella ja tarvitsevat enemmän aikaa tehdä tehtävät kuin toiset. Olet onnekas, että sinulla on hyvä lukupää. Älä kuitenkaan halveksi sellaisia joilla ei ole, sillä sitä emme voi itse valita. Toiset joutuvat käyttämään koko vuorokauden opiskeluun eikä töihin ole mahdollisuutta mennä.
Ja selityksiä löytyy. Ja löytyy. Ja löytyy.
Itse nousin neljältä lukemaan. Näin sitä lukemista kertyi vaikka kävikin töissä. Kiire teki myös tehokkaaksi.
Toki sitä voi sitten vaan maata kotona ja käyttää kaiken aikansa tekosyiden keksimiseen.
Mutta sitten on turha valittaa sitä omaa valintaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ap sosiaalityöntekijä avauksestasi, se vahvisti näkemystäni. On oikeasti olemassa laiskoja, itsekkäitä ihmisiä, jotka ruunebergeinä kerjäävät itselleen ne rahat, jotka meni viime kuussa johonkin tarpeettomaan. Kyllä on sossu höveli, jos säälipuheperustein jakelee rahoja. Lakkaa kiinnostamasta työnteko, taidan kävellä itsekin sinne sossuun runoilemaan.
Siis ne menot näkyvät ihan tiliotteilta. Sossusta saa harkinnanvaraista tukea. Toimeentulotuki tulee kelalta, ja ne tekevät laskelmat papereiden perusteella, ei puheiden. Itse hain harkinnanvaraista kun pesukone hajosi. En saanut koska taloyhtiöllä on pyykkitupa. Niinpä nyt pesen pyykit pyykkituvalla kahdensadan metrin päässä ja kuskaan pyykkejä ja kahta erityislasta edes takaisin. Yksin heitä ei voi jättää edes siksi aikaa. En koe olevani laiska. Tein töissä ollessani paljon vähemmän työtä kuin nyt. Mitähän tarpeetonta olen ostanut viime aikoina. No ostin kaksi lasten kirjaa suomaisen alesta, kun lapset tykkäävät kuunnella.
Taloyhtiöissä on pyykkituvat, koska monet käyttävät niitä ihan mielellään ja vapaaehtoisesti ja kokevat sen taloudellisesti järkevämpänä kuin kalliin oman koneen hankinta ja ylläpito, kun koko perheen pyykit saa kuitenkin pestyä näppärästi kerralla isolla koneella ja kuivumaan kunnon kuivaushuoneeseen eikä niitä tarvitse ympäri asuntoa levitellä.
Vastauksesi kyllä korostaa edellisen kommentoijan toteamusta laiskuudesta, ahneudesta ja itsekkyydestä sekä tukien passivoivasta vaikutuksesta, kun saat tuon 200 metriä pyykkituvalle kuulostamaan todelliselta kärsimykseltä.
Kun asumisen, ruuan ja muut elämiseen liittyvät asiat tottuu saamaan ilmaiseksi pyytämällä, vaatimalla ja olosuhteistaan valittamalla tuosta usealle normaalista pyykkituvan käytöstäkin tulee näemmä rasittava "joudun kuskaamaan pyykit 200 metrin päähän pyykkituvalle, mikä tekee elämästäni hirvittävän vaivalloista ja itse katsonkin olevani enemmän kuin oikeutettu itselleni ilmaiseen (lue verovaroin kustannettuun) pesukoneeseen kotiin kannettuna, sillä onhan minulla kaksi erikoislastakin ja elämäni on jo muutoinkin niin kamalan työlästä ja vaikeaa, kyllä vaan työssä käyvät pääsevät niin paljon helpommalla."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo useamman sukupolven ajan ja viimeistään 70-luvulta lähtien ollut mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikilla, joilla älykkyys riittää, on mahdollisuus opiskella ja sitä kautta saada vähintään keskiluokkainen asema yhteiskunnassa. Herää kysymys, kuinka suuren osan huono-osaisuudesta selittää joko suoraan geneettisesti tai käyttäytymismallin kautta periytyvä alhainen älykkyys.
Millaista 'mahdollisuuksien tasa-arvoa' kokevat väkivaltaisten äitien ja isien lapset, joiden kokemuksia ei kukaan kuule eikä näe? Millaista 'mahdollisuuksien tasa-arvoa' esimerkiksi Vilja Eerika Tarkki koki silloin, kun hänen isänsä ja äitipuolensa kiduttivat Vilja Eerika Tarkkia?
Vilja Erika Tarkin kohtaloksi kylläkin koitui se erittäin hyväosainen ja koulutettu isän suku. Sosiaalijohtaja-isoäiti esti huostaanoton.
Olne jäänyt orvoksi 14-vuotiaana. Köyhä lapsuus ja narsistinen mt-ongelmainen äiti.
Siksi minä tiedänkin miten maailmassa menestyy.
Sinä olet vain laiska ja tyhmä.
Tälläkin energialla millä täällä länkytät kateuttasi voisit ihan itse tehdä jotain ongelmiesi eteen.
Mut ai niin. Et viitsi.