Miten helvetissä yksihuoltaja voi löytää kummpanin
Pahoittelut raflaavasta otsikosta, mutta asiaan.
Lapsi on kaksi ja isän häipymisen jälkeen olen ollut yksinäni kaksi vuotta. Enkä jaksa enää. Itken välillä kun en kelpaa kenellekään ja lapsi on aina se kynnyskysymys. Siksi kiinnostaisikin mistä ja miten minä löytäisin jonkun jolle kelpaisin. En etsi elättäjää enkä sijaisisää lapselle. Omia varoja ja sijoituksia on riittävästi ja en tarvitse toista näkemystä kasvatukseeni. En kestä enää jatkuvaa arvostelua huonoudestani vaan lapsen takia. Tai haukkumista onnenonkijaksi.
Kommentit (75)
Syy ei ole yksinhuoltajuus vaan kirjoittamasi perusteella sanoisin, että olet epätoivoinen takertuja. Tämän aistii ihmisestä hyvin äkkiä. Opettele olemaan yksin ja tunne itsesi itsevarmemmaksi. Siitä se lähtee:)
Minkä ikäinen olet? Minulla ei ikinä ole ollut vaikeaa löytää kumppania lapsen takia, ehdokkaita olisi vaikka kuinka, mutta itse et halua arkea jakaa tai sitten ei vain ole sopivaa tullut vastaan. Ihmetyttää aina nää "En huoli yh-äitiä" jutut kun ei ole koskaan itselleni tullut asia kynnykseksi kenenkään kanssa.
n29
Vierailija kirjoitti:
Syy ei ole yksinhuoltajuus vaan kirjoittamasi perusteella sanoisin, että olet epätoivoinen takertuja. Tämän aistii ihmisestä hyvin äkkiä. Opettele olemaan yksin ja tunne itsesi itsevarmemmaksi. Siitä se lähtee:)
Kyllä tämä, pätee kaikkiin sinkkuihin miehiin ja naisiin, ei vain yh-äiteihin. Epätoivoisuus ja takertuminen on suurin turn off ihmisissä deittimarkkinoila.
Tunnen lukuisia yksinhuoltajia, joilla on uusi kumppani.
Varmasti löytyy miehiä, mutta mikä sulle sitten kelpais? Pitää olla aivokirurgi 190cm ja 20cm patukka, että kelpaa nykyään YH madamelle. Kova on taso suomessa. Pitää tyytyä vetämään käteen.
Aika iso prosentti yksinhuoltajista löytää uuden kumppanin, aikaa se toki voi viedä. Itsellä ei ole väliä onko naisella lapsia vai ei, kunhan ollaan muuten suunnilleen samalla aaltopituudella. :)
Ainoat "ehtoni" on, että aivan helpolla en muuta saman katon alle ja omaa jälkikasvua en halua.
Vierailija kirjoitti:
Syy ei ole yksinhuoltajuus vaan kirjoittamasi perusteella sanoisin, että olet epätoivoinen takertuja. Tämän aistii ihmisestä hyvin äkkiä. Opettele olemaan yksin ja tunne itsesi itsevarmemmaksi. Siitä se lähtee:)
Ei vaan molemmat ovat syynä. Yksinhuoltajuus karsii tosi paljon pois ja epätoivoisuus vielä lisää. Jommankumman kun korjaa, tilanne paranee
Vierailija kirjoitti:
Varmasti löytyy miehiä, mutta mikä sulle sitten kelpais? Pitää olla aivokirurgi 190cm ja 20cm patukka, että kelpaa nykyään YH madamelle. Kova on taso suomessa. Pitää tyytyä vetämään käteen.
Kyse ei ole ammatista, eiköhän se pariutuminen ole kiinni kemioista ja luonteista miten hyvin sopii yhteen. Sen sijaan että uhriudut, opettele katsomaan peiliin ja tunnistamaan itsestäsi ne hyvät ja huonot puolet, työstä huonoja puolia ja korosta hyviä, niin etköhän jollekin madamille kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti löytyy miehiä, mutta mikä sulle sitten kelpais? Pitää olla aivokirurgi 190cm ja 20cm patukka, että kelpaa nykyään YH madamelle. Kova on taso suomessa. Pitää tyytyä vetämään käteen.
Kyse ei ole ammatista, eiköhän se pariutuminen ole kiinni kemioista ja luonteista miten hyvin sopii yhteen. Sen sijaan että uhriudut, opettele katsomaan peiliin ja tunnistamaan itsestäsi ne hyvät ja huonot puolet, työstä huonoja puolia ja korosta hyviä, niin etköhän jollekin madamille kelpaa.
Eli jos katsotaan miesten ammatteja ja suhteessa olevien osuutta, ei tule ilmi erityisiä ammatteja kumpaankaan ääripäähän?
eri
Kasvata ne lapset ensin ja mieti sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti löytyy miehiä, mutta mikä sulle sitten kelpais? Pitää olla aivokirurgi 190cm ja 20cm patukka, että kelpaa nykyään YH madamelle. Kova on taso suomessa. Pitää tyytyä vetämään käteen.
Kyse ei ole ammatista, eiköhän se pariutuminen ole kiinni kemioista ja luonteista miten hyvin sopii yhteen. Sen sijaan että uhriudut, opettele katsomaan peiliin ja tunnistamaan itsestäsi ne hyvät ja huonot puolet, työstä huonoja puolia ja korosta hyviä, niin etköhän jollekin madamille kelpaa.
Katoku mä en meinaa työstää mitään kun en halua olla missään tekemisissä naisten kanssa.
Kommentoin lähinnä sivustaseuraajana.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti löytyy miehiä, mutta mikä sulle sitten kelpais? Pitää olla aivokirurgi 190cm ja 20cm patukka, että kelpaa nykyään YH madamelle. Kova on taso suomessa. Pitää tyytyä vetämään käteen.
Tämähän se on.
On aika pirun harvinaista, että mies olisi samaan aikaan 190 cm, hyväpalkkaisessa korekan statuksen työssä, kalsarimallin näköinen ja vielä iso penis. Ronkeli runkkaa - pätee naisiinkin.
Olen hoikka, pidän itseni kunnossa, meikkaan ja käyn kampaajalla vähintään 3 kuukauden välein.
En usko, että epätoivoisuuteni välittyy, sillä en puhu yhteisestä tulevaisuudesta, koska sitä ei missään vaiheessa ole suunniteltu. En myöskään puske viestiä koko ajan tai mitenkään tyrkytä itseäni, jos huomaan, että toisella ei ole mitään asiaa minulle.
Toistaiseksi yritykseni löytää rakkautta ovat kariutuneet heti kun olen antanut sitä pyhintä, vaikka tässä on mennyt jopa kuukausia.
En myöskään koe itseäni nirsoksi. Ehdokkaana on ollut minua lyhyempiä, pidempiä, urallaan edenneitä, työttömiä, kouluttamattomia, korkeakoulutettuja, lapsettomia ja lapsia hankkineita, minua nuorempia ja vanhempia.
Osaan mielestäni keskustella asioista monipuolisesti, koska se on vaatimus työssäni.
Ulkonäöstäni en osaa sanoa juuta enkä jaata. Objektiivinen tarkastelu on hankalaa.
- Ap
Riippuu monennellako kierroksella olet. Jos ikä 42 ja lapsia 4 kpl useammalle miehelle niinviehän se aikansa. Tai ainakin rima tulee asettaa matalalle.
Luonne se kuitenkin loppupeleissä tärkein, ei lapsimäärä.
Vierailija kirjoitti:
Olen hoikka, pidän itseni kunnossa, meikkaan ja käyn kampaajalla vähintään 3 kuukauden välein.
En usko, että epätoivoisuuteni välittyy, sillä en puhu yhteisestä tulevaisuudesta, koska sitä ei missään vaiheessa ole suunniteltu. En myöskään puske viestiä koko ajan tai mitenkään tyrkytä itseäni, jos huomaan, että toisella ei ole mitään asiaa minulle.
Toistaiseksi yritykseni löytää rakkautta ovat kariutuneet heti kun olen antanut sitä pyhintä, vaikka tässä on mennyt jopa kuukausia.
En myöskään koe itseäni nirsoksi. Ehdokkaana on ollut minua lyhyempiä, pidempiä, urallaan edenneitä, työttömiä, kouluttamattomia, korkeakoulutettuja, lapsettomia ja lapsia hankkineita, minua nuorempia ja vanhempia.
Osaan mielestäni keskustella asioista monipuolisesti, koska se on vaatimus työssäni.
Ulkonäöstäni en osaa sanoa juuta enkä jaata. Objektiivinen tarkastelu on hankalaa.
- Ap
Eli ilmeisesti "koeajo" on mennyt pieleen. Ootko sängyssä tylsä tai vaativa?
Minä en ole löytänyt seitsemään vuoteen joten en todella tiedä. Eiköhän tässä ole jo yksin oppinut olemaan, joten se ei ole selitys, etten yksin osaisi olla.
Pahoittelut myös kirjoitusvirheistä. Olen hieman kiihtyneessä tilassa.
-Ap