Ärsyttää ihmiset jotka on "nähneet elämän rankemman puolen"
Pari vanhaa kaveria jaksaa tätä toistella, ja ovat sen johdosta asiantuntijoita kaikessa. Muut eivät voi tietää mistään mitään, kun ei ole eletty tarpeeksi rankkaa elämää.
Ihmettelen miksi joku nuoruudessa tapahtunut sekakäyttö, paska lapsuus, raskas ero tai paniikkihäiriö ovat juuri näitä asioita, jotka tekevät ihmisestä kaikkien aiheiden asiantuntijan. Tuntuu että yritetään väkisin saada oman elämän huonommista vaiheista väännettyä edes jotain hyvää, mutta minulle tuollainen näyttäytyy vain vanhojen asioiden jatkuvana jankkaamisena, täytenä kykenemättömyytenä siirtyä elämässä eteenpäin. On toki kauheaa että ei ole päässyt elämässään helpolla, mutta se ei mielestäni ole syy nostaa itseään jalustalle eikä varsinkaan lytätä muita!
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää kun nää on olevinaan sitten sellaisia jotka omii oikeuden kaikkeen märinään ja tuskailuun kun on koettu niin hiton raskaita juttuja. Muilla ei ole mitään oikeutta valittaa mistään kun Mä oon niin kovia kokenut!
Onko sinulla joku alemmuuskompleksi siitä että elämäsi on ollut niin helppoa, vai mikä tuollaisen tunteen aiheuttaa? Syyllisyys siitä, ettet osaa tuntea tarpeeksi kiitollisuutta, vaikka olisi aihetta? Pelko, kun haluaisit erilaisen elämän, mutta siihen liittyy uhkakuvia jotka ovat realisoituneet jonkun toisen kohdalla? Miksi olet noin ärsyyntynyt?
Mistä päättelet että elämä olisi ollut helppoa?
Minua hävetti jo lapsena, kun äiti otti hampaisiinsa jonkun naapurin tai tutun ja väitti oikein tuohtuneena, että se ja se "ei tiedä elämästä mitään".
Voi hyvänen aika sentään, mistä äiti semmoista olisi voinut tietää? Hävetti siis sen takia, että äiti ei aikuisena käsittänyt sitä minkä minä jo lapsena - emme voi tietää toisten elämästä yhtään mitään, emmekä voi väittää, että joku on päässyt helpolla tms. Kuvitella voi, mutta ei tietää.
Olen 60+ ja kyllä on elämän varrella tutustunut ihmisiin, joilla on luullut olevan "helppoa" mutta sitten henkilö onkin kertonut jotain kamalaa omasta elämästään. Eikä näkynyt päälle millään lailla.
Päättelen noista kokemukista, että luultavimmin ihan kaikilla on menneisyydessään jotain rankkaa.
Sitä paitsi yhdenlainen tapahtuma tai olotila voi yhdestä ihmisestä tuntua ylitsepääsemättömältä, kun samanlainen juttu taas häipyy toisen elämästä jälkiä jättämättä. Koska olemme erilaisia.
Jos olisit kovia kokenut eivät kaikki pikku asiat ärsyttäisi :)
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit kovia kokenut eivät kaikki pikku asiat ärsyttäisi :)
Mitä tarkoittaa "kokea kovia"?
Olisiko tärkeää ymmärtää, ettei koskaan voi tietää mutta voi ymmärtää.
Itsekin voi oppia jotain toisten ihmisten elämästä ja kokemuksista.
Kaikenlainen "jaottelu"ei johda yleensä hyviin lopputuloksiin.
Ymmärrän jos APlle kommentoidaan, ettet ymmärrä.
Mä en yritä olla besserwisser mutta mulle on oma tausta tuonut myötätuntoa ja ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Koskaan ei voi tietää mitä toinen käy läpi
Aika moni olisi mielellään jättänyt ne rankat kokemukset näkemättä. Tosin ei niitä silti tarvitse julistaa eikä ainakaan uhriutua.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit kovia kokenut eivät kaikki pikku asiat ärsyttäisi :)
Tää on kyllä ihme uskomus. Ihan kuin kaikki tunteet muuttuisi niiden kokemusten takia.
Näin itsekin joskus. Mitä neuvoisin jos havaitsee ettei itsellä ole mahdollisuutta tehdä mitään toisen hyväksi, parempi sanoa se heti, eikä herättää turhia toiveita: kyllä kai asiat järjestyvät.
Maailma on kylmä. Jos todella saa vain itse päättää, on hyvinkin sopiva lämpötila.
Nuo on narsisteja nuo kiusaajat, tönijät ja monet pomot myös.
Kokemusta on
Kannattaa varoa narsisteja, ex kiusaajia ja tönijöitä
Niinpä. Vähätellään muiden ongelmia ja kuvitellaan että itse ollaan koettu se raskas elämä isolla ärrällä.