Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herttoniemenranta paratiisi? Kaukana siitä.
Talot ovat kerrostaloja jotka nousevat suoraan asfaltista. Kaikki talot samanlaisia ja tosiaan, ankeaa asfalttia joka puolella.
K-kauppa ja uimarantako luovat onnen?No mikä vika on kerrostaloissa? Tai asfaltissa? Haluatko mönkiä mudassa vai?
En ymmärrä mikä päähänpinttymä joillakin on asua omakotitalossa tai rivarissa. Karmeimmat kämpät joissa olen vieraillut ovat just noita. Esim. yks sukulainen muutti lähellä pk-seutua halpaan omakotitaloon, joka sijaitsee paikalla jossa ei asu paljon ketään eikä mikään julkinen liikenne kulje, mitä nyt yks moottoritie menee läheltä ohi. Kaksi autoa pitää perheessä olla. Talo tummanruskea sekin, on aivan maantien varressa, yksikerroksinen ja matala, isojen kuusten keskellä, synkkä paikka. Oli kesä tai talvi, ei taivasta näe, on aina pimeää sisällä, ellei ole keinovalot päällä. Kamala paikka. Pitää olla varashälyttimet ja kaikki, kerran on jo murtauduttu. Kylmä oikein hohkaa maasta, alue on sellainen kostea. Yhtään kauppaa tai edes kioskia ei ole lähimaillakaan.
Asun itse kerrostalossa ja viihdyn. Asun korkealla mäellä, näen ikkunasta ja parvekkeelta kauas, metsää, taloja, luontoja, metsäisen mäen ja taivasta (upeat auringonlaskut lähes päivittäin). Asunto on valoisa, lämmin. Kesällä kukat kukkivat runsaina parvekkeella. Takapiha on iso ja siellä upeat pihlajat (nyt marjoineen) ja vaahterat, lisäksi sireenipensaat, yms. Taloyhtiön palkkaama kiinteistöfirma hoitaa pihat ja putket sekä muut korjaukset. Naapuritkin valtaosaltaan okei, rauhallisia. Kaikki moikkaavat toisiaan, usean naapurin kanssa olen paremmissakin väleissä. Aina on tunne, että voi luottaa apuun, jos tarvitsee.
En vaihtaisi mistään hinnasta tuttavan omakotitaloon. Hyi, ihan kylmät väreet menee selkäpiitä pitkin.
Kuka tässä mudasta puhuu? Muitakin taloja in kuin tuttavasi talo.
Itse tykkään kun saan mennä ulos omalle pihalle ja voin juoda omalla pihalla kahvit ja täysin rauhassa.
Ei kymmeniä ikkunoita edessä ja takana joista ihmiset katselevat.
Voin pitää omalla maalla kasvimaata, poimia omat herukat pensaista jne.
Voin kävellä ruohikolla, en halua kävellä asfaltilla enkä halua viereeni parkkipaikkoja autoineen.
En halua melua, en saastetta.
En ylikalliita asuntoja joiden ikkunasta näkee kesän mutta maalla koen kesän oikeasti.
Omalla pihalla, luonto lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Muuta Tampereelle. Täällä on kaikki, tää on vaan rauhallisempi, idyllisempi ja inhimillisempi kaupunki verrattuna Helsinkiin.
Tampere on kiva.
Vierailija kirjoitti:
Mihinkään sisäsiittoiseen tuppukylään ei kannata rynnätä, siis sellaiseen missä koko yhteisö tietää tai luulee tietävänsä kaikista kaiken. Ystävä asuu 3000 asukkaan tuppulassa ja juorut naurattaisi jos ne ei vaikeuttaisi hänen elämää.
Pk-seudusta pidän siksi että tänne voi rauhassa hävitä ja erakoitua. Ketään ei kiinnosta, eikä kukaan tuijota kadulla, mutta maksaahan tämä mielenrauha aika paljon.
Ääripäiden väliin mahtuu aika monenlaista vaihtoehtoa...
Täällä syntyneenä ja asuneena 40v ei ole kyllä mitään hyvää. Kun ei ole kiinnostunut mistään menoista eikä biletyksestä eikä varsinkaan alkoholista. Niin mitä tähän oikeastaan jää jäljelle, taivasta ei näy missään, pinnallisia arvoja, naisia ripsienpidennyksineen ja epäluonnollisuutta. Katukuvassa ollaan menossa aina kuntosalille.
Luontoa täytyy etsimällä etsiä, en tykkää ollenkaan. Muuttamassa pois mieluummin lähelle luontoa. Ahdistaa ihmisten määrä ja yleinen välinpitämättömyys.
Hämeenlinnaan ei ainakaan kannata muuttaa. Itse Hyvinkää-Riihimäki seudulta muuttaneena en tykännyt koskaan Hämeenlinnasta, mutta en myöskään Hyvinkää-Riihimäki seudusta. Nyt asun toisen puolen Suomea keskisuuressa kaupungissa opiskellen. Täällä on halpaa ja kiva yliopisto. Helsinkiin en kaipaa pätkääkään. Aina kun siellä on pakko käydä, oon tasan tarkkaan jossain lähiössä ja keskustassa oon välttämättömimmät. Harmi vaan että ehkä on joskus pakko palata takas Ruuhka-Suomeen. Jos saa töitä.. Harmi ku ne sukulaisetki on siellä etelässä. Tervetuloa vaan tänne korpeen kauas sivistyksestä, täällä on leppoisaa
Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Onnellisuuteen vaaditaan se, että tunnistaa, mikä itselle on hyvää elämää. Jos haluaa elää yksinkertaista, arkipainotteista elämää ja arvostaa eniten kotoilua, on esimerkiksi pikkukaupunki (sellainen 10-40.000 asukkaan) mainio paikka asua – ehkä juuri sitä, mitä ap kaipaisi. Pikkukaupungissa, erityisesti keskustassa, elämä on parhaimmillaan tosi helppoa ja miellyttävää, kun kaupat ja palvelut ovat aivan lähietäisyydellä, on ruuhkatonta, rauhallista ja vehreää ja silti löytyy muutama kaupunkimainen katukin, ulkoliikuntamahdollisuudet ovat usein hyvät ja asumisen hinta on tasoonsa nähden edullista. Kääntöpuolena on se, että niitä kauppoja ja palveluja on vähän ja niiden tarjonta on suppeaa, julkinen liikenne on olematonta tai puutteellista, kun pitää päästä keskusta-alueen ulkopuolelle, ja erilaisia kodin ulkopuolisia virikkeitä on varsin rajallisesti tai niiden laatu on vähän niin ja näin. Jos siis haluaa päästä helposti monipuolisten palvelujen ja kauppojen tarjonnan pariin (putiikit, ravintolat, kahvilat, erilaiset hyvinvointipalvelut, yksityiset terveyspalvelut jne. – näitä löytyy pikkukaupungista yleensä varsin rajallisesti), nauttia kulttuurista (tarjonta rajoittuu usein leffaan, amatööriteatteriin, kuvataidekoulun/kansalaisopiston taidenäyttelyihin sekä johonkin kerran vuodessa järjestettävään kaupunkitapahtumaan) tai nähdä ihmisiä kaupungin kaduilla klo 18 jälkeenkin (tai ihan vain nähdä eri tyylisiä ja eri etnisen taustan omaavia ihmisiä), on pikkukaupunki väärä paikka asua. Tokihan pikkukaupungista voi lähteä vaikka viikonlopuksi isompaan kaupunkiin nauttimaan näistä asioista – se sopii ihmiselle, joka ei kaipaa jatkuvaa mahdollisuutta tehdä näitä asioita (mahdollisuushan ei suinkaan tarkoita sitä, että joka päivä tekisi näitä asioita, mutta näihin olisi halutessaan milloin tahansa helposti arjessakin mahdollisuus). Pikkukaupunki sopii sellaiselle, joka nauttii eniten arjen pienistä jutuista – mahdollisuuksien runsaudesta ja elämän monipuolisuudesta nauttivalle se taas voi olla ahdistava paikka.
(Puhuin nyt siis nimenomaan pikkukaupunkielämästä, en esimerkiksi maalla tai pienemmässä kunnassa asumisesta, sillä niissä on ihan omat hyvät ja huonot puolensa – kokemusta pikkukaupunkielämästä löytyy vuositolkulla eri elämänvaiheissa, joten uskon tietäväni sen aika hyvin.)
Vierailija kirjoitti:
Hämeenlinnaan ei ainakaan kannata muuttaa. Itse Hyvinkää-Riihimäki seudulta muuttaneena en tykännyt koskaan Hämeenlinnasta, mutta en myöskään Hyvinkää-Riihimäki seudusta. Nyt asun toisen puolen Suomea keskisuuressa kaupungissa opiskellen. Täällä on halpaa ja kiva yliopisto. Helsinkiin en kaipaa pätkääkään. Aina kun siellä on pakko käydä, oon tasan tarkkaan jossain lähiössä ja keskustassa oon välttämättömimmät. Harmi vaan että ehkä on joskus pakko palata takas Ruuhka-Suomeen. Jos saa töitä.. Harmi ku ne sukulaisetki on siellä etelässä. Tervetuloa vaan tänne korpeen kauas sivistyksestä, täällä on leppoisaa
Oulu vai Rovaniemi?
Löytyyköhän pääkaupunkiseudulta töitä nelikymppisille vai kannattaako jäädä työttömäksi edullisemmalle paikkakunnalle josta ei löydy töitä?
tampere on kiva, mutta liikaa juoppoja, pikkukunnista muuttaneita juntteja ja narkkareita.
Älä ainakaan Tampereelle muuta. Siellä on samaa vilskettä, ilkivaltaa ja jne. Toiseksi ei kannata muuttaa Jyväskylään. Moukkamaisia ihmisiä yhteiskunnallisella puolella. Aina kyselee miksi muutit tänne. Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä haisee tosi pahalle. Omituisia asuntoja, pohjaratkaisuja asunnoissa, karmeita parvekkeita. Hyvästä saa maksaa. Eriarvoisuus näkyy, kun katselee ympäristöä. Ei le epäselvää mitkä ovat vuokrataloja tai vähän edullisempia asuntoja. Pennut leikkii lääkkeiden ja viinan kanssa keskustassa. Yllättävän paljon moukkamaisuutta, vaikka päällisin puolin aluksi vaikuttaa mukavalta ja sosiaaliselta paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Löytyyköhän pääkaupunkiseudulta töitä nelikymppisille vai kannattaako jäädä työttömäksi edullisemmalle paikkakunnalle josta ei löydy töitä?
Riippuu alasta. Ja jos palkka alalla on huono kannattaa harkita. Asuminen on tosiaan niin sikamaisen kallista että voi olla että työttömänä halvemmalla paikkakunnalla tulet yhtä hyvin toimeen.
On siellä Harwall areena ja kaikkia muita ulkomaalaisia huippu esityksiä. Teatteri ja baletti, jonka useat haluavat nähdä. Harrastuksia ja kulttuuririentoja. Sinkuillekin jotain eikä vaan vanhuksille ja lapsiperheille. Paremmat työpaikat, joihin ei aina valita suhteillä. Tosin asunuminen on yleensä kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Tosin pääkaupunki seudulla kirjoitetaan olevan enemmmän lieveilmiöitä, mutta on niitä muuallakin. Niistä vaan ei puhuta, kun on hyvävelijärjestelmät toisin kun jossain stadissa tai hesassa.
Me ollaan löydetty jo työt ympäristökunnasta. Enää pitää saada myytyä talo pois. Töissä olen tajunnut, että haluan oikeasti pois.
Olen Helsingistä kotoisin. Muutin 10v sitten kolmekymppisenä ensin pikkukaupunkiin ja pari vuotta sitten ihan maalle. Helsinkiin on n. puolentoista tunnin matka. En ole katunut hetkeäkään! En kaipaa tippaakaan liikenneruuhkia, jonoissa seisomista, roskaa kaikkialla. Nykyään käyn itseasiassa muutaman kerran vuodessa kulttuuriretkillä Helsingissä, ja taidenäyttelyitä ja teatteria tulee nähtyä paljon enemmän kuin siellä asuessa. Ainoa mikä tuntuu pikkuisen hankalalta, on pitkähkö matka lentokentälle (sen kerran pari vuodessa).
Vierailija kirjoitti:
Mä olen asunut ennen Helsingissä, nyt jo pitkään pikkukaupungissa (alle 10 000 asukasta). Kyllä mä olen sitä mieltä että täällä maalla on rennompaa ja leppoisampaa. Kesällä täällä on vilkkaampaa, talvella aika kuollutta. Peruspalvelut toimii ympäri vuoden. Se riittää hyvin. Helsingissä tein kyllä vaativampaa työtä ja paljon ylitöitä, se tietysti lisäsi stressin määrää. Pakko oli rahan takia. Nyt teen helpompaa työtä pienemmällä palkalla. Rahat riittää silti hyvin kun on velaton pieni ok-talo. Aikaa ja voimia jää muuhunkin kuin työhön. Ja työpaikallani on talvella hyvin mahdollisuus pitää palkatonta vapaata joten on helppo käydä talvisin etelässä valoa ja lämpöä tankkaamassa parikin kertaa. Harrastukseni parista olen täälläkin löytänyt hyviä ja samanhenkisiä ystäviä. Aika usein käyn edelleen Helsingissä kun sielläkin on sukua ja ystäviä. Junalla pääsee helposti. Yöpymis paikkoja on näillä reissuilla hyvin tarjolla mutta usein päädyn hotelliin. Tuntuu ihan mini-lomalta ja viikonlopun aikana ehtii vaikka mitä. Silti on aina kiva palata kotiin.
Hanko?
Vierailija kirjoitti:
Millä alalla työskentelet jos palkka tippuisi useammalla tonnilla? Mä saan ainakin lähes samaa palkkaa nykyisellä pienellä paikkakunnalla kuin mitä ennen muuttoa sain Vantaalla. Vuokra kaksiosta oli ennen 850€, nyt 400€. Ai niin, olen lastenhoitaja.
En ole itse edes töissä, mutta miehen kannalta mietin. En osaa kuvitella että missään muualla päin Suomea kuin Helsingissä maksettaisiin niin älytöntä palkkaa kuin mies nyt saa. Tietty jos palkka tippuisi esim. kolmella tonnilla, niin netossa se olisi "vain" 1500€. Mutta silti. Ei täältä kannata lähteä pois jos on hyväpalkkainen työ.
Ja minulle, jolla ei ole töitä, Helsinki tarjoaa edes jotain toivoa. Voin ainakin kuvitella tai haaveilla, että täältä voin saada töitä. Vaikka en saisikaan. Jonnekin syrjään muuttaminen olisi vähän niin kuin periksi antamista, että ok, ollaan sitten 20 vuotta työttömänä.
Ei meillä ole vielä niin paljon omaisuutta, että pelkillä osingoilla voisi elää jossain Tuupovaarassa.
Kuulostaa siltä, että kannattaa muuttaa.
Itse en halua, enkä koe sitä omalla kohdallani mitenkään kannattavaksikaan.
En muuta pois Kalliosta koskaan. Omistusasunto Vaasiksella ja viihdyn täällä hienosti vaimoni kanssa, ei lapsia, ei vastuuta muuta kuin meidän omasta hyvinvoinnista. Tavastia, isommat ulkoilmakonsertit, teatteri, Tennispalatsi, hyvät ruokaravintolat, kaikki lähellä.
Loistava julkinen liikenne, metro, bussit ja ratikat 300 metrin päässä Kurvissa tai Flemariltakin ratikat.
Vierailija kirjoitti:
Mun ainoa syy asua pk-seudulla on työ. Haluaisin asua entisellä opiskelupaikkakunnallani, mutta siellä ei ole alani töitä. Tyyliin kolme paikkaa vuodessa aukeaa koko alueella, ja nekin menevät pöydän alta niille, joilla on suhteita. Miehelläni olisi vuoden sisään työtilaisuus tuolla päin, mutta emme uskalla muuttaa, jos minä en sitten saisikaan mitään. Tällä hetkellä minulla on ns. vakituinen työsuhde.
Todella rasittaa asumisen kalleus ja elämäntyylin levottomuus. Minnekään täydelliseen maaseudun rauhaan en kaipaa. Haluan palveluita ja kulttuuriharrastuksia lähelle. Mutta tosiaan vähempikin kuin Helsingin koko kattaus riittäisi. Jokin pienempi kaupunki olisi kiva.
Voisit kai alkuun tehdä jotain muuta ja hakea sitten oman alan töitä kun paikkoja vapautuu? Kyllä varmaan jossain vaiheessa innostaisi.
Kyllähän se rata rakennettiin eikä se ole ainoa rataosuus, jolla ei ole ollut säännöllistä liikennettä aikoihin.