Lue keskustelun säännöt.
Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itseänikin vähän mietitytti, kun tajusin, että sukulaisten hulppea omakotitalo viidellä makuuhuoneella maksaa satatonnia vähemmän kuin meidän kerrostaloasunto. Mutta en mä osaisi täältä pääkaupunkisedulta lähteä. Ei kiinnosta museot tms. Olen vain juurtunut tänne.
Sama täällä. Ärsyttävää kun ei osaa edes itselle kunnolla perustella miksi on jämähtänyt tänne. NIIN paljon halvemmalla sais muualla asua NIIN paljon laadukkaammin. Mutta täällä ollaan! Ja ilmeisesti pysytään! Ja valitetaan kun kaikki on niin kallista eikä rahat riitä mihinkään. Omaa tyhmyyttään tää on. Aina kun käyn siskon luona Tammisaaressa ajattelen että hullu olen kun en lähde itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verkkokaupat toimittaa ympäri Suomen. Mitään tavaraa ei ole jäänyt hankkimatta täällä perukassa. Minun paria harrastusta on melkeinpä mahdoton harrastaa pk-seudulla.
Ravintolassa tulee muutenkin harvoin käytyä niin niitä en osaa kaivata.
Vierailija kirjoitti:
Heräsin miettimään tuota että jos myisi Helsingin asuntonsa ei tarvitsisi heti tehdä töitä. Tuo kiehtoo minuakin. Voisin ostaa esim. Kaksion tai kolmion pienestä kaupungista, palvelujen, kirjaston ym. Läheltä ja viettää pari vuotta rauhallisempaa eloa. Elämä olisi turvattu asunnon, huonekalujen ym. Osalta joten loppuelämän voisi olla vaikka työttömänä pikkupaikkakunnalla ja käydä kursseilla.
Joo! Ihana ajatus! Vois vaikka aina välillä tehdä jotain pätkätöitä jos olis tarjolla mut rahan takia ei olis pakko. Me saatais nykyisestä kämpästä ainakin 400 000€ helposti. Jonkun verran on lisäks sijoituksia. Osan talon myyntihinnasta vois sijoittaa ja jonkun verran jättää elämiseen. Innostuin jo kattelemaan eri pikkukaupunkien tarjontaa ja tosiaankin löytyisi 50-100 000€ haarukassa paljon vaihtoehtoja. Ihania persoonallisiakin asuntoja eikä pelkkiä murjuja! Täytyykin ihan oikeasti alkaa selvittelemään tarkemmin! Eihän täällä tosiaan pakko oo ikuisesti asua vaikka onkin tänne sattunut syntymään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan pikkukaupungissa. Täällä k-supermarket ja s-market isoimmat ruokakaupat. Löytyy kuitenki monta baaria/ravintolaa. Ihan keskustassa ei oo ku yks juottola ja yks ruokaravintola mutta muutaman kilsan päässä useampia. Meillä kolmen makuuhuoneen omakotitalo joen rannalla 2000m2 tontilla. Ostohinta n. 65000. 1-2km päässä kaupoista, pankeista ym. Hyvin pärjää. Lähin vähänkään isompi kaupunki on n. puolen tunnin ajomatkan päässä eli ei kaukana. Mutta auto täällä pitää olla mikä on ainut miinus täällä asuessa. Ei minkäänlaista julkista liikennettä mihinkään. Uimarannat kesällä ihan huiput! On siis merenrantakaupunki.. mutta sinnekki mentävä autolla mikä ärsyttää.. töitä tietenki huonosti mutta aina mulle jotaki hommaa on löytyny. Eli siis mun näkemys tähän asiaan on että pikkukaupunki hyvä jos tarpeeksi palveluita kuitenki. Ja joku isompi paikka suht lähellä.
Kuulostaa aika ihanalta!
Jep 😊 muutin siis itekki isommasta kaupungista tänne joitaki vuosia sitte. Asuin ensin rivitaloyksiössä jossa vuokra 300e. Eikä ollu ees mikään pikku koppi vaan 37m2 omalla takapihalla. Täällä kyllä asuminen niin edullista että sen takia en täältä mihinkään halua. Vaikuttaa kuitenki olevan kasvava kaupunki ku jatkuvasti rakennetaan uusia taloja ja kauppakeskusta (?!) yms.
Voi vitsi miten hyvältä kuulostaa! Saako kysyä mikä kaupunki on kyseessä?
Pohjois -Pohjanmaalla tämä 😊 eli heittää kyllä jo kauas pk -seudulta 😁
No kuka sinne nyt muuttais? Kaukana kaikesta. Jos ei tuttuja ja töitä vaikea saada varmasti kun paikkoja vähemmän ja kaikki menee suhteilla
Niille, jotka kyselivät miten halpaa vuokralla asuminen on muualla, niin ainakin Kajaanissa on todella kallista (grynderit sanovat että "maan paras vuokratuotto").
Kaupungin asuntojen vuokrat (eli Kajaanin Pietarin) lähtevät 360 eurosta ylöspäin (tuo on 29 neliön yksiö Oksatiellä, legendaarisella alkoholistien, pikkurikollisten ja huumeveikkojen asuinalueella - jep, kaupungin asuntoihin täällä "idyllisellä" maaseudullakin päätyy tietynlaisia tyyppejä asumaan). 40 neliön yksiö marginaalisesti paremmalla paikalla on jo 462 euroa kuussa (Huuhkajanvaarassa, eli ei mikään paras paikka sekään).
Yksityisiä on toki tarjolla - keskustasta olisi Kainuun Asuntomarkkinoiden kautta 49 neliön kaksio tarjolla hintaan 595 euroa/kk + vesi ja sähkö.
Sähkö on muuten todella kallista täällä. Alle 30 neliön kerrostaloyksiön 3 kk:n sähkölasku on 90 euroa - josta 75 euroa siirtomaksua (kiitos Loiste!) Omakotitaloissa puhutaan reippaasti kolminumeroisista summista KUUKAUDESSA.
Eikä mulla ole edes isoa pakastinta, pesukonetta tai astianpesukonetta tai muuta sähkösyöppöä. Siirtomaksuja ei voi edes kilpailuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen turkulainen, eikä pääkaupunkiseudulle lähteminen ole koskaan ollut minulle vaihtoehto. Ei, vaikka työmahdollisuudet siellä olisivat takuulla olleet toista luokkaa kuin täällä ja monet opiskelukaverini sinne lähtivät luomaan uraa. Asuminen siellä on ihan järjettömän kallista. Meidän talon hinnalla saisi Helsingistä varmaan korkeintaan yksiön. Turku on kotikaupunkini, miten sitä täältä osaisi lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan pikkukaupungissa. Täällä k-supermarket ja s-market isoimmat ruokakaupat. Löytyy kuitenki monta baaria/ravintolaa. Ihan keskustassa ei oo ku yks juottola ja yks ruokaravintola mutta muutaman kilsan päässä useampia. Meillä kolmen makuuhuoneen omakotitalo joen rannalla 2000m2 tontilla. Ostohinta n. 65000. 1-2km päässä kaupoista, pankeista ym. Hyvin pärjää. Lähin vähänkään isompi kaupunki on n. puolen tunnin ajomatkan päässä eli ei kaukana. Mutta auto täällä pitää olla mikä on ainut miinus täällä asuessa. Ei minkäänlaista julkista liikennettä mihinkään. Uimarannat kesällä ihan huiput! On siis merenrantakaupunki.. mutta sinnekki mentävä autolla mikä ärsyttää.. töitä tietenki huonosti mutta aina mulle jotaki hommaa on löytyny. Eli siis mun näkemys tähän asiaan on että pikkukaupunki hyvä jos tarpeeksi palveluita kuitenki. Ja joku isompi paikka suht lähellä.
Kuulostaa aika ihanalta!
Jep 😊 muutin siis itekki isommasta kaupungista tänne joitaki vuosia sitte. Asuin ensin rivitaloyksiössä jossa vuokra 300e. Eikä ollu ees mikään pikku koppi vaan 37m2 omalla takapihalla. Täällä kyllä asuminen niin edullista että sen takia en täältä mihinkään halua. Vaikuttaa kuitenki olevan kasvava kaupunki ku jatkuvasti rakennetaan uusia taloja ja kauppakeskusta (?!) yms.
Voi vitsi miten hyvältä kuulostaa! Saako kysyä mikä kaupunki on kyseessä?
Pohjois -Pohjanmaalla tämä 😊 eli heittää kyllä jo kauas pk -seudulta 😁
No kuka sinne nyt muuttais? Kaukana kaikesta. Jos ei tuttuja ja töitä vaikea saada varmasti kun paikkoja vähemmän ja kaikki menee suhteilla
Anteeks kaukana mistä? Ja aikasemmassa kommentissa sanoin että on mulle aina jotaki löytyny. Kato ku ei oo sataa hakijaa yhtä paikkaa kohti nii saattaa tärpätä. En mäkään oman alan hommiin oo päässy enkä enää ees halua. Teen kahta eri työtä ja molemmat mulle passeleita. Täällä myös pääsee kauppaan tai siivoushommiin monesti ihan vaan soittamalla ilman että on ees varsinaisesti paikkaa auki. Varsinki kesäsin. Eli ei oo niin mustavalkosta aina se ettei pienellä paikkakunnalla ois töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herttoniemenranta paratiisi? Kaukana siitä.
Talot ovat kerrostaloja jotka nousevat suoraan asfaltista. Kaikki talot samanlaisia ja tosiaan, ankeaa asfalttia joka puolella.
K-kauppa ja uimarantako luovat onnen?
Itse olen neljännen polven helsinkiläinen, ja muutin satojen kilometrien päähän pikkukaupunkiin (alle 10000 asukasta). Kaikki sukulaiset sekä isän että äidin puolelta ovat Helsingissä (tai ulkomailla). En ole vielä vuottakaan asunut uudessa kodissani, joten voi olla että mielipiteet vielä muuttuvat, mutta tässä joitain havaintoja:
- Ilman autoa ei pidemmän päälle pärjää, sillä julkista liikennettä ei ole. Tämä on iso miinus.
- Ihmiset ovat periaatteessa ystävällisempiä, esim. naapureiden kanssa olin hyvänpäivän tuttu jo parin viikon jälkeen. Kuitenkin todellisten ystävyyssuhteiden luominen on osoittautunut lähes ylivoimaiseksi. Tuntuu että muualta tullutta kuitenkin vähän kyräillään.
- Palvelut on yllättävän hyviä, kaikki mitä hengissäpysymiseen tarvitaan löytyy omalta kylältä. Siltarumpupolitiikan jäljet näkyy monessa paikassa ylimitoitettuina uimahalleina, koulukeskuksina yms. Aukioloajat vaativat totuttelua, erikoisliikkeet, kirjasto, ym. menevät kiinni viimeistään klo 17, lauantaisin klo 13. Ruokakaupat on sentään arkisin auki yhdeksään.
- Harrastusmahdollisuudet on kuitenkin huomattavan rajoitetut. Itse olen joutunut luopumaan parista tärkeästä harrastuksesta.
- Murre on hankalaa. Joudun vieläkin välillä skarppaamaan, että ymmärrän paikallisten puhetta. Joillain se nuotti on vahvempi kuin toisilla, mutta kaikkien osalta puhe menee täysin ohi, ellen keskity kuuntelemaan, vähän kuin vieraiden kielten kanssa.
- Ihmettelen kulttuuritarjonnan vähyyttä. Jos täällä joskus on joku vierailuteatteriesitys tai konsertti tms., on sali lähes aina täynnä. Silti kiinnostavia tapahtumia on ehkä vain parin kuukauden välein. Helsingissä on usein paljon vähemmän yleisöä, ja silti kaikenlaista kokeilevaakin taidetta tehdään jatkuvasti monella rintamalla.
- Melua ei ole sen vähempää kuin Stadissakaan. Paikalliset mopopojat päristelevät, naapurit leikkaavat nurmikkoa ja puhaltavat lehtiä, monilla on monta koiraa päivät ulkona haukkumassa ym.
- Elinkustannukset ovat todella huomattavasti pienemmät, sillä asuminen on puoli-ilmaista ja ostettavaa ei juuri ole. Rahaa kertyy säästöön melkoisella tahdilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis hyvä vähän tuulettaa itseään. Eihän rottakaan näe kuin viemäriputken ja luulee sitä omaksi ympäristökseen.
Itse voisin persoonani puolesta asua yksin erämaassa tai jossain suurkaupungissakin (ja kokemusta on kummastakin puolesta jonkun verran kokeeksi).
Kuitenkin mulle nyt Helsinki ja pk-seutu on se paikka, jossa on mun työ ja alani kollegat suurimmaksi osaksi, mun harrastus ja harrastuskaverit, muut ystävät ja kaverit enimmäkseen, sekä sukulaiset. Myös ulkomailla asuvat tuttavat tulevat aina Helsinkiin, joten heitäkin tapaa useammin kuin jos asuisi jossain pikkupaikassa maaseudulla.
Asun lähiössä sopivan kokoisessa suhteellisen edullisessa vuokra-asunnossa, jossa on parveke. Seutu on rauhallista, tunnen oloni turvalliseksi tässä kerrostalossa, koska tunnen lähes kaikki naapurit.
Lisäksi mulla on pitkäaikaissairaus, johon tarvitsen erityishoitoa ja apuvälineitä säännöllisesti, näiden järjestäminen jossain pienemmällä paikkakunnalla olisi luultavasti vaikeaa ellei mahdotonta.
En omista ajokorttia, vaan käytän julkista liikennettä jos menen keskustaan, bussipysäkki on aivan lähellä. Lähiössäni ja lähialueilla liikun kävellen. Työni vaati myös ulkomaanmatkoja, joten Helsingistä on helppo lähteä minne vaan.
Asun lähellä merenrantaa ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Luonnonsuojelualuekin on lähellä. Museoissa ja taidenäyttelyissä käyn joka kuukausi, kahviloissa ja ravintoloissa useammin. Pidän myös elokuvissa käymisestä.
En pidä hektisestä enkä stressaavasta elämästä, onneksi pystyn osittain vaikuttamaan omaan työhöni näissä asioissa. Olen myäs järjestänyt elämäni niin, että kuljen töihin hieman ruuhka-aikojen jälkeen, joten ruuhkat eivät häiritse. Toisaalta joskus on kiva käydä keskustassa katsomassa ihmisvilinää. Jos taas on ollut hektinen kausi, pyrin rauhoittamaan tilanteen ja pidän pari päivää rauhallisena, käyn vaikkapa pitkällä kävelyllä luonnossa. Elämäntyyli on aika pitkälle omista valinnoista kiinni.
Helsingissäkään ei ole pakko kuitenkaan mennä mihinkään massatilaisuuksiin, se on vapaaehtoista. Itse en yleensä käy, kun en tykkää. Joka vuorokaudessa on aikoja, jolloin kaupunki on lähes tyhjä. Riippuu ajasta ja paikasta. Ja Helsinki kun on paljon laajempi alue kuin se ydinkeskusta.
Ap:n ongelma taitaa olla laajempi, eli tyytymättömyys siihen että kokee elämän kiireiseksi ja stressaavaksi, tulee varmaan tunne, että elämä kulkee ohi ja että on aina väsynyt, aina kiire, eikä ehdi tehdä mitä haluaisi. Ehkä kannattaisi ensin ratkaista nämä elämäntyyliin liittyvät ongelmat pk-seudulla ja vasta sitten harkita muuttoa muualle. Jos ei ole rauhaa omassa pääkopassaan, sitten se tuskin löytyy muualle muuttamalla, koska itseään ei voi paeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta parasta on yhdistelmä - koti kaupungissa, mökki maalla. Maalla on kiva olla, meidän torppa sijaitsee Raaseporissa ja sieltä on helppo käydä töissäkin kesällä. Mutta syksyn pimeiden tullen on ihana palata kaupungin ilojen ääreen. Tänään käytiin brunssilla Cafe Cardemummassa ja sen jälkeen ostoksilla Hakaniemen torilla ja hallissa. Vielä käveltiin iltapäivällä pitkin Helsingin rantoja. Todettiin, että kyllä kaupungissa on mukavaa ja toki maalla myös, mutta siellä vain valoisaan kesäaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Herttoniemenranta paratiisi? Kaukana siitä.
Talot ovat kerrostaloja jotka nousevat suoraan asfaltista. Kaikki talot samanlaisia ja tosiaan, ankeaa asfalttia joka puolella.
K-kauppa ja uimarantako luovat onnen?
Huono puoli kerrostalot, mutta löytyy sieltä myös paritaloja sekä rivitaloja, tosin hintaa on yli puolimiljoonaa.
Ja onnen tuo se kombinaatio: kaikki palvelut lähellä, metroasema (itselle todella tärkeää että metro on lähellä), meri ja hyvin hoidettu uimaranta + läheinen alue, ihana leikkipuisto, ilmainen ruokailu tässä kyseisessä leikkipuistossa joka arkipäivä kesän ajan (lapsiperheille iso plussa), luonto vieressä (Laajasalo, Roihuvuori, Viikki), aivan ihanat naapurit (ainakin meidän taloyhtiössä, ei toki jokaisessa taloyhtiössä ole), ihana talotoimikunta (paljon kekkereitä, useasti vuodessa sekalava sekä elektroniikkalava saatavilla kiitokset talotoimikunnan), lähikoulu 5min kävelymatka, toinen lähikoulu n. 5min bussimatkan päässä, hyvät julkiset yhteydet (metroasema, bussiasema), ihanat koiranomistajat (ihme kumma n. 90% koiranomistajista siivoaa koiransa jätökset täällä rannassa), yleinen ilmapiiri rannan puolella rento ja avoin (bussi/metroasema-alue vähän niin ja näin), asukkaat varsin ystävälliä (pystyy jutella ventovieraille) ja mitäköhän vielä... Plussana vielä n. 10min kävelymatkan päässä Herttoniemen Kartano, jossa ihana paikka mennä kesällä piknikille, siellä myös sorsalampi jossa sorsia voi syöttää sekä antaa pähkinöitä oraville. Siis täällä on kaikki mitä voi vaan tarvita ja minä mielelläni asun kerrostalossa, jos asukkaat näin mukavia ja kaikki palvelut vieressä, mutta eihän tämä kaikille sovi tietenkään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle taas Hki on paras paikka asua. Saan käydä myös maalla jos sinne tekee mieli . Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee. Nopeasti pääsee ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko maksaa asuminen Herttoniemessä, kolmen makkarin asunnossa?
Me muutettiin Herttoniemenrantaa kun saatiin lapsi, ostettiin 83-neliöinen kämppä ja kun siihen sai valita tuleeko kaksi vai kolme makkaria, otettiin kolme. Ja niin kuin nuosta neliöistä arvaa, ne makkarit oli surkean pieniä. Mutta viihdyttiin siellä kuitenkin tosi hyvin ja asuttiin lopulta 12 vuotta. 2001 muutettiin ja silloin tuo meidän asunto maksoi (muutostöiden kanssa) 225000€. Kun myytiin se 2014 tammikuussa, saatiin siitä jotain päälle 370000€, en muista tarkalleen. Siinä oli kyllä kohtuuhyvä merinäköala, ilman merinäköalaa saa vähän halvemmalla. Yhtiövastike oli jotain luokkaa 4€/neliö.
Me asuttiin tuota ennen miehen poikamiesboksissa Vallilassa ja satuttiin ostamaan kämppä Herttoniemenrannasta ihan sillä, kun oltiin kerran menty jollain reittiveneellä siitä ohi ja mies oli katsellut, että onpas kivan näköinen paikka. Se on kyllä oikea lapsiperheen paratiisi! Kaunis merenranta ja kivannäköisiä taloja (jos tykkää uusista, eikä haikaile keskustan vanhoihin taloihin). Tosi paljon leikkipuistoja ja päiväkoteja, isompia ja pienempiä. Iso venesatamakin siellä on, jos tykkää veneillä. Me ostettiin harmittavasti vene jo kun oltiin muutettu pois, aina kaihoillen katseltiin ikkunasta kun parempiosaiset siellä veneili, mutta ei raaskittu itse ostaa ennen kuin myöhemmin. Suosittelen kyllä! Sekä Herttoniemenrantaa että venettä. Oltaisiin varmaan eläkepäiviin asti voitu asua tuolla, mutta meillä oli tuuria hitas-arpajaisista ja saatiin ihan unelmakämppä Jätkäsaaresta. Tää ei ehkä ole oikea paikka niille, joita kaupungin kiire ja stressi ahdistaa, mutta me ollaan viihdytty.
Mut Herttoniemenranta <3 <3 <3
Vierailija kirjoitti:
Hyvä. Olet asian ytimessä. Siis ihan oikeasti. Itse olen muuttanut pois ja ihmettelen, miten joku näkee siellä melussa ja saasteessa, betonin keskellä elämisen ihanteellisena elämänmuotona. Keinotekoinen markkinoiden syöttämä turhuus korvaa kaiken oikeasti ihmiselle tärkeän ja sitten mietitään, miksi mua ahdistaa. Sitä se on, ei muuta.
Tää on meille monille myös rakas synnyinseutu. Kuka sitä nyt kotiseudultaan pois haluaisi lähteä? Kun on tänne syntynyt ja täällä kasvanut, niin sitä vaan on jotenkin niin juurtunut että hyväksyy sen, että asuminen maksaa melkolailla.
Oma mieheni on kasvanut Vaasassa, mutta niin vain hänestäkin on sukeutunut kunnon helsinkiläinen eikä hän kaipaa minnekään maaseudun rauhaan. Mökkeily tietty erikseen, mutta muuten viihtyy Helsingissä aivan loistavasti.
Se on totta, että helsinkiläisen asunnon hinnasta jäisi suuri osa sijoitettavaksi, jos vaihtaisi syrjemmälle. Mutta samalla pitäisi hyväksyä se, että palkka tippuu useammalla tonnilla. Nämä on aina vähän vaihtokauppoja, mitä itse kukakin arvostaa.
Mun ainoa syy asua pk-seudulla on työ. Haluaisin asua entisellä opiskelupaikkakunnallani, mutta siellä ei ole alani töitä. Tyyliin kolme paikkaa vuodessa aukeaa koko alueella, ja nekin menevät pöydän alta niille, joilla on suhteita. Miehelläni olisi vuoden sisään työtilaisuus tuolla päin, mutta emme uskalla muuttaa, jos minä en sitten saisikaan mitään. Tällä hetkellä minulla on ns. vakituinen työsuhde.
Todella rasittaa asumisen kalleus ja elämäntyylin levottomuus. Minnekään täydelliseen maaseudun rauhaan en kaipaa. Haluan palveluita ja kulttuuriharrastuksia lähelle. Mutta tosiaan vähempikin kuin Helsingin koko kattaus riittäisi. Jokin pienempi kaupunki olisi kiva.
Vierailija kirjoitti:
Mitä Helsingissä on sellaista mitä ei ole vaikka Tampereella tai Turussa? Ooppera ainoa mitä tulee mieleen.
No ne ei oo Stadi. Eihän muut kaupungit nyt oo mitään verrattuna suureen ja mahtavaan Helsinkiin. *sarkasmi*
Muuta Tampereelle. Täällä on kaikki, tää on vaan rauhallisempi, idyllisempi ja inhimillisempi kaupunki verrattuna Helsinkiin.
Tämä kommentti jotenkin kiteyttää sen, mitä pienelle paikkakunnalle muuttamisessa pelkään. Matalamielisyyden ja ahdasmielisyyden ilmapiiri jossa ilkeilykään ei ole älykästä.