Lue keskustelun säännöt.
Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Herttoniemenranta paratiisi? Kaukana siitä.
Talot ovat kerrostaloja jotka nousevat suoraan asfaltista. Kaikki talot samanlaisia ja tosiaan, ankeaa asfalttia joka puolella.
K-kauppa ja uimarantako luovat onnen?
No mikä vika on kerrostaloissa? Tai asfaltissa? Haluatko mönkiä mudassa vai?
En ymmärrä mikä päähänpinttymä joillakin on asua omakotitalossa tai rivarissa. Karmeimmat kämpät joissa olen vieraillut ovat just noita. Esim. yks sukulainen muutti lähellä pk-seutua halpaan omakotitaloon, joka sijaitsee paikalla jossa ei asu paljon ketään eikä mikään julkinen liikenne kulje, mitä nyt yks moottoritie menee läheltä ohi. Kaksi autoa pitää perheessä olla. Talo tummanruskea sekin, on aivan maantien varressa, yksikerroksinen ja matala, isojen kuusten keskellä, synkkä paikka. Oli kesä tai talvi, ei taivasta näe, on aina pimeää sisällä, ellei ole keinovalot päällä. Kamala paikka. Pitää olla varashälyttimet ja kaikki, kerran on jo murtauduttu. Kylmä oikein hohkaa maasta, alue on sellainen kostea. Yhtään kauppaa tai edes kioskia ei ole lähimaillakaan.
Asun itse kerrostalossa ja viihdyn. Asun korkealla mäellä, näen ikkunasta ja parvekkeelta kauas, metsää, taloja, luontoja, metsäisen mäen ja taivasta (upeat auringonlaskut lähes päivittäin). Asunto on valoisa, lämmin. Kesällä kukat kukkivat runsaina parvekkeella. Takapiha on iso ja siellä upeat pihlajat (nyt marjoineen) ja vaahterat, lisäksi sireenipensaat, yms. Taloyhtiön palkkaama kiinteistöfirma hoitaa pihat ja putket sekä muut korjaukset. Naapuritkin valtaosaltaan okei, rauhallisia. Kaikki moikkaavat toisiaan, usean naapurin kanssa olen paremmissakin väleissä. Aina on tunne, että voi luottaa apuun, jos tarvitsee.
En vaihtaisi mistään hinnasta tuttavan omakotitaloon. Hyi, ihan kylmät väreet menee selkäpiitä pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen neljännen polven helsinkiläinen, ja muutin satojen kilometrien päähän pikkukaupunkiin (alle 10000 asukasta). Kaikki sukulaiset sekä isän että äidin puolelta ovat Helsingissä (tai ulkomailla). En ole vielä vuottakaan asunut uudessa kodissani, joten voi olla että mielipiteet vielä muuttuvat, mutta tässä joitain havaintoja:
- Ilman autoa ei pidemmän päälle pärjää, sillä julkista liikennettä ei ole. Tämä on iso miinus.
- Ihmiset ovat periaatteessa ystävällisempiä, esim. naapureiden kanssa olin hyvänpäivän tuttu jo parin viikon jälkeen. Kuitenkin todellisten ystävyyssuhteiden luominen on osoittautunut lähes ylivoimaiseksi. Tuntuu että muualta tullutta kuitenkin vähän kyräillään.
- Palvelut on yllättävän hyviä, kaikki mitä hengissäpysymiseen tarvitaan löytyy omalta kylältä. Siltarumpupolitiikan jäljet näkyy monessa paikassa ylimitoitettuina uimahalleina, koulukeskuksina yms. Aukioloajat vaativat totuttelua, erikoisliikkeet, kirjasto, ym. menevät kiinni viimeistään klo 17, lauantaisin klo 13. Ruokakaupat on sentään arkisin auki yhdeksään.
- Harrastusmahdollisuudet on kuitenkin huomattavan rajoitetut. Itse olen joutunut luopumaan parista tärkeästä harrastuksesta.
- Murre on hankalaa. Joudun vieläkin välillä skarppaamaan, että ymmärrän paikallisten puhetta. Joillain se nuotti on vahvempi kuin toisilla, mutta kaikkien osalta puhe menee täysin ohi, ellen keskity kuuntelemaan, vähän kuin vieraiden kielten kanssa.
- Ihmettelen kulttuuritarjonnan vähyyttä. Jos täällä joskus on joku vierailuteatteriesitys tai konsertti tms., on sali lähes aina täynnä. Silti kiinnostavia tapahtumia on ehkä vain parin kuukauden välein. Helsingissä on usein paljon vähemmän yleisöä, ja silti kaikenlaista kokeilevaakin taidetta tehdään jatkuvasti monella rintamalla.
- Melua ei ole sen vähempää kuin Stadissakaan. Paikalliset mopopojat päristelevät, naapurit leikkaavat nurmikkoa ja puhaltavat lehtiä, monilla on monta koiraa päivät ulkona haukkumassa ym.
- Elinkustannukset ovat todella huomattavasti pienemmät, sillä asuminen on puoli-ilmaista ja ostettavaa ei juuri ole. Rahaa kertyy säästöön melkoisella tahdilla.
Miksi siis muutit?
Asutaan Helsingissä mökki parin tunnin päässä. Siinä saa kokea kummankin paikan hyvät ja huonot puolet.
Ihminen jonka harrastuksiin ei oikeasti kuulu kulttuuri ja esim ravintolat, ei kannattaisi Suomessa asua pääkaupunkiseudulla. Teistä ”luontoharrastajista” ja laturaivoavista ukoista täällä saa kärsiä uhan tarpeeksi!
Vierailija kirjoitti:
Mitä Helsingissä on sellaista mitä ei ole vaikka Tampereella tai Turussa? Ooppera ainoa mitä tulee mieleen.
Metro
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä! Onpas tullut paljon kommentteja! Ja ihan ehdotuksia ja ideoitakin! Moni on miettinyt että taitaa olla mulla ongelmat korvien välissä kun koen kaupunkielämän olevan stressaavaa ja kiireistä. Osittain varmaan niin onkin, mutta vaikka vaihtaisin vaan asuinaluetta rauhallisempaan ja luonnonläheisempään se ei kuitenkaan asumisen hintaa kovinkaan paljoa laskisi. Ainakaan verrattuna siihen jos jollekin pienelle paikkakunnalle muuttaisi. Täällä asuminen on niin kallista etten voi olla miettimättä onko se oikeasti sen arvoista. Haaveissa siintää ehkä tuon tyylinen elämä mitä nro 7 (ja muutama muukin) kuvasi. Voi olla ettei rohkeus koskaan riitä tuota haavetta toteuttamaan mutta ajatuksella on silti kiva leikitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen neljännen polven helsinkiläinen, ja muutin satojen kilometrien päähän pikkukaupunkiin (alle 10000 asukasta). Kaikki sukulaiset sekä isän että äidin puolelta ovat Helsingissä (tai ulkomailla). En ole vielä vuottakaan asunut uudessa kodissani, joten voi olla että mielipiteet vielä muuttuvat, mutta tässä joitain havaintoja:
- Ilman autoa ei pidemmän päälle pärjää, sillä julkista liikennettä ei ole. Tämä on iso miinus.
- Ihmiset ovat periaatteessa ystävällisempiä, esim. naapureiden kanssa olin hyvänpäivän tuttu jo parin viikon jälkeen. Kuitenkin todellisten ystävyyssuhteiden luominen on osoittautunut lähes ylivoimaiseksi. Tuntuu että muualta tullutta kuitenkin vähän kyräillään.
- Palvelut on yllättävän hyviä, kaikki mitä hengissäpysymiseen tarvitaan löytyy omalta kylältä. Siltarumpupolitiikan jäljet näkyy monessa paikassa ylimitoitettuina uimahalleina, koulukeskuksina yms. Aukioloajat vaativat totuttelua, erikoisliikkeet, kirjasto, ym. menevät kiinni viimeistään klo 17, lauantaisin klo 13. Ruokakaupat on sentään arkisin auki yhdeksään.
- Harrastusmahdollisuudet on kuitenkin huomattavan rajoitetut. Itse olen joutunut luopumaan parista tärkeästä harrastuksesta.
- Murre on hankalaa. Joudun vieläkin välillä skarppaamaan, että ymmärrän paikallisten puhetta. Joillain se nuotti on vahvempi kuin toisilla, mutta kaikkien osalta puhe menee täysin ohi, ellen keskity kuuntelemaan, vähän kuin vieraiden kielten kanssa.
- Ihmettelen kulttuuritarjonnan vähyyttä. Jos täällä joskus on joku vierailuteatteriesitys tai konsertti tms., on sali lähes aina täynnä. Silti kiinnostavia tapahtumia on ehkä vain parin kuukauden välein. Helsingissä on usein paljon vähemmän yleisöä, ja silti kaikenlaista kokeilevaakin taidetta tehdään jatkuvasti monella rintamalla.
- Melua ei ole sen vähempää kuin Stadissakaan. Paikalliset mopopojat päristelevät, naapurit leikkaavat nurmikkoa ja puhaltavat lehtiä, monilla on monta koiraa päivät ulkona haukkumassa ym.
- Elinkustannukset ovat todella huomattavasti pienemmät, sillä asuminen on puoli-ilmaista ja ostettavaa ei juuri ole. Rahaa kertyy säästöön melkoisella tahdilla.
Miksi siis muutit?
Lue viimeinen kappale uudestaan. Ehkä siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä. Olet asian ytimessä. Siis ihan oikeasti. Itse olen muuttanut pois ja ihmettelen, miten joku näkee siellä melussa ja saasteessa, betonin keskellä elämisen ihanteellisena elämänmuotona. Keinotekoinen markkinoiden syöttämä turhuus korvaa kaiken oikeasti ihmiselle tärkeän ja sitten mietitään, miksi mua ahdistaa. Sitä se on, ei muuta.
Tää on meille monille myös rakas synnyinseutu. Kuka sitä nyt kotiseudultaan pois haluaisi lähteä? Kun on tänne syntynyt ja täällä kasvanut, niin sitä vaan on jotenkin niin juurtunut että hyväksyy sen, että asuminen maksaa melkolailla.
Oma mieheni on kasvanut Vaasassa, mutta niin vain hänestäkin on sukeutunut kunnon helsinkiläinen eikä hän kaipaa minnekään maaseudun rauhaan. Mökkeily tietty erikseen, mutta muuten viihtyy Helsingissä aivan loistavasti.
Se on totta, että helsinkiläisen asunnon hinnasta jäisi suuri osa sijoitettavaksi, jos vaihtaisi syrjemmälle. Mutta samalla pitäisi hyväksyä se, että palkka tippuu useammalla tonnilla. Nämä on aina vähän vaihtokauppoja, mitä itse kukakin arvostaa.
Millä alalla työskentelet jos palkka tippuisi useammalla tonnilla? Mä saan ainakin lähes samaa palkkaa nykyisellä pienellä paikkakunnalla kuin mitä ennen muuttoa sain Vantaalla. Vuokra kaksiosta oli ennen 850€, nyt 400€. Ai niin, olen lastenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herttoniemenranta paratiisi? Kaukana siitä.
Talot ovat kerrostaloja jotka nousevat suoraan asfaltista. Kaikki talot samanlaisia ja tosiaan, ankeaa asfalttia joka puolella.
K-kauppa ja uimarantako luovat onnen?No mikä vika on kerrostaloissa? Tai asfaltissa? Haluatko mönkiä mudassa vai?
En ymmärrä mikä päähänpinttymä joillakin on asua omakotitalossa tai rivarissa. Karmeimmat kämpät joissa olen vieraillut ovat just noita. Esim. yks sukulainen muutti lähellä pk-seutua halpaan omakotitaloon, joka sijaitsee paikalla jossa ei asu paljon ketään eikä mikään julkinen liikenne kulje, mitä nyt yks moottoritie menee läheltä ohi. Kaksi autoa pitää perheessä olla. Talo tummanruskea sekin, on aivan maantien varressa, yksikerroksinen ja matala, isojen kuusten keskellä, synkkä paikka. Oli kesä tai talvi, ei taivasta näe, on aina pimeää sisällä, ellei ole keinovalot päällä. Kamala paikka. Pitää olla varashälyttimet ja kaikki, kerran on jo murtauduttu. Kylmä oikein hohkaa maasta, alue on sellainen kostea. Yhtään kauppaa tai edes kioskia ei ole lähimaillakaan.
Asun itse kerrostalossa ja viihdyn. Asun korkealla mäellä, näen ikkunasta ja parvekkeelta kauas, metsää, taloja, luontoja, metsäisen mäen ja taivasta (upeat auringonlaskut lähes päivittäin). Asunto on valoisa, lämmin. Kesällä kukat kukkivat runsaina parvekkeella. Takapiha on iso ja siellä upeat pihlajat (nyt marjoineen) ja vaahterat, lisäksi sireenipensaat, yms. Taloyhtiön palkkaama kiinteistöfirma hoitaa pihat ja putket sekä muut korjaukset. Naapuritkin valtaosaltaan okei, rauhallisia. Kaikki moikkaavat toisiaan, usean naapurin kanssa olen paremmissakin väleissä. Aina on tunne, että voi luottaa apuun, jos tarvitsee.
En vaihtaisi mistään hinnasta tuttavan omakotitaloon. Hyi, ihan kylmät väreet menee selkäpiitä pitkin.
Nyt kyllä maalailit aikamoisen omakotitalon irvikuvan. Ja koko aluekin kuulosti pahimmalta mahdolliselta. Tiedätkö että on olemassa ihan erilaisiakin omakotitaloja ja oikein viihtyisiä ja valoisia alueita. Ei kaiken tarvitse olla jompaa kumpaa äärilaitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Helsingissä on sellaista mitä ei ole vaikka Tampereella tai Turussa? Ooppera ainoa mitä tulee mieleen.
Metro
Niin ja Kansallismuseo, Kansallisgalleria, Kansalliskirjasto, ja monet muut kansalliset instituutiot.
Useimmat suuret konsertit ja muut tapahtumat sekä messut järjestetään Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä! Onpas tullut paljon kommentteja! Ja ihan ehdotuksia ja ideoitakin! Moni on miettinyt että taitaa olla mulla ongelmat korvien välissä kun koen kaupunkielämän olevan stressaavaa ja kiireistä. Osittain varmaan niin onkin, mutta vaikka vaihtaisin vaan asuinaluetta rauhallisempaan ja luonnonläheisempään se ei kuitenkaan asumisen hintaa kovinkaan paljoa laskisi. Ainakaan verrattuna siihen jos jollekin pienelle paikkakunnalle muuttaisi. Täällä asuminen on niin kallista etten voi olla miettimättä onko se oikeasti sen arvoista. Haaveissa siintää ehkä tuon tyylinen elämä mitä nro 7 (ja muutama muukin) kuvasi. Voi olla ettei rohkeus koskaan riitä tuota haavetta toteuttamaan mutta ajatuksella on silti kiva leikitellä.
Jos muutat maaseudulle, voit löytää halvemman asunnon, mutta sitten menee enemmän rahaa liikkumiseen. Ja oletko varma että saat maaseudulta työpaikan, jossa palkkataso on sama kuin pk-seudulla? Kustannukset voivat olla ok, jos asut yksin, mutta jos sulla on perhe, niin lasten kuljetus paikasta toiseen ja erityiset harrastukset voivat tulla todella kalliiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko maksaa asuminen Herttoniemessä, kolmen makkarin asunnossa?
Me muutettiin Herttoniemenrantaa kun saatiin lapsi, ostettiin 83-neliöinen kämppä ja kun siihen sai valita tuleeko kaksi vai kolme makkaria, otettiin kolme. Ja niin kuin nuosta neliöistä arvaa, ne makkarit oli surkean pieniä. Mutta viihdyttiin siellä kuitenkin tosi hyvin ja asuttiin lopulta 12 vuotta. 2001 muutettiin ja silloin tuo meidän asunto maksoi (muutostöiden kanssa) 225000€. Kun myytiin se 2014 tammikuussa, saatiin siitä jotain päälle 370000€, en muista tarkalleen. Siinä oli kyllä kohtuuhyvä merinäköala, ilman merinäköalaa saa vähän halvemmalla. Yhtiövastike oli jotain luokkaa 4€/neliö.
Me asuttiin tuota ennen miehen poikamiesboksissa Vallilassa ja satuttiin ostamaan kämppä Herttoniemenrannasta ihan sillä, kun oltiin kerran menty jollain reittiveneellä siitä ohi ja mies oli katsellut, että onpas kivan näköinen paikka. Se on kyllä oikea lapsiperheen paratiisi! Kaunis merenranta ja kivannäköisiä taloja (jos tykkää uusista, eikä haikaile keskustan vanhoihin taloihin). Tosi paljon leikkipuistoja ja päiväkoteja, isompia ja pienempiä. Iso venesatamakin siellä on, jos tykkää veneillä. Me ostettiin harmittavasti vene jo kun oltiin muutettu pois, aina kaihoillen katseltiin ikkunasta kun parempiosaiset siellä veneili, mutta ei raaskittu itse ostaa ennen kuin myöhemmin. Suosittelen kyllä! Sekä Herttoniemenrantaa että venettä. Oltaisiin varmaan eläkepäiviin asti voitu asua tuolla, mutta meillä oli tuuria hitas-arpajaisista ja saatiin ihan unelmakämppä Jätkäsaaresta. Tää ei ehkä ole oikea paikka niille, joita kaupungin kiire ja stressi ahdistaa, mutta me ollaan viihdytty.
Mut Herttoniemenranta <3 <3 <3
Miten noilla kaupungin kämpässä asuvilla olisi varaa veneeseen? Tai jos on, niin kohta voivat saada häädön, jos Helsinki alkaa suosia köyhiä vuokra-asuntopolitiikassaan ja häätää varakkaammat asukkaat pois asunnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä! Onpas tullut paljon kommentteja! Ja ihan ehdotuksia ja ideoitakin! Moni on miettinyt että taitaa olla mulla ongelmat korvien välissä kun koen kaupunkielämän olevan stressaavaa ja kiireistä. Osittain varmaan niin onkin, mutta vaikka vaihtaisin vaan asuinaluetta rauhallisempaan ja luonnonläheisempään se ei kuitenkaan asumisen hintaa kovinkaan paljoa laskisi. Ainakaan verrattuna siihen jos jollekin pienelle paikkakunnalle muuttaisi. Täällä asuminen on niin kallista etten voi olla miettimättä onko se oikeasti sen arvoista. Haaveissa siintää ehkä tuon tyylinen elämä mitä nro 7 (ja muutama muukin) kuvasi. Voi olla ettei rohkeus koskaan riitä tuota haavetta toteuttamaan mutta ajatuksella on silti kiva leikitellä.
Jos muutat maaseudulle, voit löytää halvemman asunnon, mutta sitten menee enemmän rahaa liikkumiseen. Ja oletko varma että saat maaseudulta työpaikan, jossa palkkataso on sama kuin pk-seudulla? Kustannukset voivat olla ok, jos asut yksin, mutta jos sulla on perhe, niin lasten kuljetus paikasta toiseen ja erityiset harrastukset voivat tulla todella kalliiksi.
Miehen ja koiran kanssa elelen. Ei lapsia. Ei meidän kauheasti tarvitsisi sieltä minnekään liikkua. Auto on jos kävelyetäisyydet kauppoihin jne ovat liian pitkät. Kuten jo aloituksessa kaavailin tulisimme toimeen huomattavasti pienemmillä tuloilla kun asumiskustannukset laskisivat niin paljon ja nykyisen asunnon myynnistä jäisi voittoa. Jotain töitä varmaan jossain vaiheessa pitäisi löytää mutta sillä ei olisi niin kiire ja voisi olla vaikka jotain osa-aikaista tai määräaikaista. Aika vähällä tullaan kyllä toimeen ihan hyvin, asumiseen menee eniten ja sehän juuri muuttuisi.;
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun helsingissä, koska mulla on täällä perhe, talo ja työ. Käyn ääriharvoin keskustassa. Asiat ja shoppailut hoidan kehien ostoskeskuksissa. Mutta mulla on aina MAHDOLLISUUS mennä 10 min päähän suomen huippujuttuihin ja nähdä erilaisia tyyppejä kuin kotinurkilla. Ikinä en muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko maksaa asuminen Herttoniemessä, kolmen makkarin asunnossa?
Me muutettiin Herttoniemenrantaa kun saatiin lapsi, ostettiin 83-neliöinen kämppä ja kun siihen sai valita tuleeko kaksi vai kolme makkaria, otettiin kolme. Ja niin kuin nuosta neliöistä arvaa, ne makkarit oli surkean pieniä. Mutta viihdyttiin siellä kuitenkin tosi hyvin ja asuttiin lopulta 12 vuotta. 2001 muutettiin ja silloin tuo meidän asunto maksoi (muutostöiden kanssa) 225000€. Kun myytiin se 2014 tammikuussa, saatiin siitä jotain päälle 370000€, en muista tarkalleen. Siinä oli kyllä kohtuuhyvä merinäköala, ilman merinäköalaa saa vähän halvemmalla. Yhtiövastike oli jotain luokkaa 4€/neliö.
Me asuttiin tuota ennen miehen poikamiesboksissa Vallilassa ja satuttiin ostamaan kämppä Herttoniemenrannasta ihan sillä, kun oltiin kerran menty jollain reittiveneellä siitä ohi ja mies oli katsellut, että onpas kivan näköinen paikka. Se on kyllä oikea lapsiperheen paratiisi! Kaunis merenranta ja kivannäköisiä taloja (jos tykkää uusista, eikä haikaile keskustan vanhoihin taloihin). Tosi paljon leikkipuistoja ja päiväkoteja, isompia ja pienempiä. Iso venesatamakin siellä on, jos tykkää veneillä. Me ostettiin harmittavasti vene jo kun oltiin muutettu pois, aina kaihoillen katseltiin ikkunasta kun parempiosaiset siellä veneili, mutta ei raaskittu itse ostaa ennen kuin myöhemmin. Suosittelen kyllä! Sekä Herttoniemenrantaa että venettä. Oltaisiin varmaan eläkepäiviin asti voitu asua tuolla, mutta meillä oli tuuria hitas-arpajaisista ja saatiin ihan unelmakämppä Jätkäsaaresta. Tää ei ehkä ole oikea paikka niille, joita kaupungin kiire ja stressi ahdistaa, mutta me ollaan viihdytty.
Mut Herttoniemenranta <3 <3 <3
Miten noilla kaupungin kämpässä asuvilla olisi varaa veneeseen? Tai jos on, niin kohta voivat saada häädön, jos Helsinki alkaa suosia köyhiä vuokra-asuntopolitiikassaan ja häätää varakkaammat asukkaat pois asunnoista.
Nyt en ymmärtänyt. Siis luitko tekstin jota kommentoit, siinä puhutaan omistusasunnosta. Herrtoniemenrannassa on paljon kaikenlaisia asuntoja, omistusasuntoja, myös kalliita vuokra-asuntoja, hitas-asuntoja ja taitaa olla asojakin.
Et taida olla yhtään kartalla, jos kuvittelet että siellä on vaan kaupungin asuntoja. Ja miksei jollakin voisi olla rahaa veneeseen kaupungin asunnossakin. Ihmiset säästää tai saa perinnön tms.
Vierailija kirjoitti:
Joo... Aina kun joku kysyy mikä Helsingissä on hyvää, listaan museot, kaupat, kulttuurin, mutta kuinka usein oikeasti käyn niissä? Kerran vuodessa? Ihan hyvin voisin asua jossain pikkukaupungissa ja tehdä pari kertaa vuodessa viikonloppumatkan Helsinkiin. Ainut vaan, että alallani ei ole työpaikkoja muualla Suomessa...
Työ tai opiskelu ainoa järkevä syy muuttaa pk-seudulle. Itsellä tulee vuosi täyteen ja en oikeastaan ole tykännyt koko seudusta koko aikana. Museot oli kierretty kuukaudessa kaikki läpi ja sitten odottelet puol vuotta, että se museon pieni osa vaihtuu ja muut säilyy ennallaan. Jo sillä yhden kuukauden vuokran säästöllä teet viinonloppureissun Helsinkiin ja kierrät museot läpi. Asun pienemmässä asunnossa maantasossa, kauempana keskustasta kuin opiskelukaupungissani ja vuokra on 170€/kk enemmän ja palvelut ei todellakaan ole yhtä lähellä. Nykyisin asun Espoossa ja se on kyllä tehnyt vielä enemmän erakoksi kuin Helsingissä asuessa. Espoossa ole oikeasti yhtään mitään ja Espoon keskuksessakin tunnelma on kun menisit jonnekki Iisalmelle. Reissu Helsinkiin ja takaisin kustantaa aina sen 9-10€, joten eipä paljoa tule poistutta. Muutin pk-seudulle työn takia, kun sain koulusta melko huonot paperit, työkokemusta ei oikeastaan yhtään ja vielä vuodella opiskelut pitkäksi, niin hain töitä ympäri Suomea ja täällä oltiin ainoat jotka ei haukkuneet papereita paskaksi ja työkokemusta olemattomaksi vaan suurin kysymys oli, että miksi sä tänne haluaisit muuttaa? Pääsin isoon firmaan, jossa opetettu melkein sillein, että papereita olis tarvinnut ollenkaan hankkia ja nyt kuitenkin olen työtehtävissä edennyt jo pidemmälle kuin opiskelukaupunkiin jääneet vuotta aikasemmin valmistuneet. Aion olla täällä vielä vuoden kaks ja sit palaan takaisin kotikaupunkiin, niin sen jälkeen ei todistuksia katella tai työkokemusta haukuta.
Mihinkään sisäsiittoiseen tuppukylään ei kannata rynnätä, siis sellaiseen missä koko yhteisö tietää tai luulee tietävänsä kaikista kaiken. Ystävä asuu 3000 asukkaan tuppulassa ja juorut naurattaisi jos ne ei vaikeuttaisi hänen elämää.
Pk-seudusta pidän siksi että tänne voi rauhassa hävitä ja erakoitua. Ketään ei kiinnosta, eikä kukaan tuijota kadulla, mutta maksaahan tämä mielenrauha aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Asun helsingissä, koska mulla on täällä perhe, talo ja työ. Käyn ääriharvoin keskustassa. Asiat ja shoppailut hoidan kehien ostoskeskuksissa. Mutta mulla on aina MAHDOLLISUUS mennä 10 min päähän suomen huippujuttuihin ja nähdä erilaisia tyyppejä kuin kotinurkilla. Ikinä en muuta.
Rallithan järjestetään valon kaupungissa Jyväskylässä, Ruisrock on Turussa, Jysäri Jämsässä, eukonkannon mm-kisat Sonkajärvellä. Mitkä nämä huippujutut on? Assemblyt ja Tubecon?
Suosittelen todellakin myös Hämeenlinnaa, tai muuta keskikokoista kaupunkia junamatkan päässä. Lahteen on hyvät yhteydet, länteen Helsingistä pääsee varmaan helposti myös. Miksei junarataa ikinä rakennettu Porvoo-Loviisa-Kotkaan, tietääkö kukaan? Kotka on todella kaunis kaupunki mutta liian kaukana että ajelis joka päivä Hkiin töihin.
Lähdin 12 vuotta sitten, enkä ole katunut, käyn yhä töissä pääkaupunkiseudulla 70 km päässä ja se riittää, kotia maaseudun rauhaan on aina mukava tulla.