Lue keskustelun säännöt.
Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Asun Tampereen lähellä pienehköllä paikkakunnalla. Uudehkon omakotitalon saa 250 000 eurolla mukavalta paikalta lähellä keskustaa, kouluja, lukiota, kauppaa, bussilinjoja. Ideaparkiin 15 km. Tampereelle 35, autolla tai bussilla puoli tuntia.
En keksi mitään mitä täältä puuttuisi. Puolen tunnin matkan päässä on työpaikat ja hyvät koulut. Silti arki on helppoa ja edullista ja lapset voivat pyöräillä kouluun kymmenessä minuutissa turvallisia pyöräteitä. Itsellä on työmatka 6 km. Lapset voi harrastaa vaikka mitä, on jäähalli ja musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja Tampereella lisää.
Varmaan on töitä joita on vain Helsingissä, mutta korkeasti koulutetullekin on töitä myös Tampereen, Turun tai Oulun seudulla, ja on lapsille yliopistot. Ei ole mikään pakko ikinä muuttaa Helsinkiin.
Lempäälä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun Tampereen lähellä pienehköllä paikkakunnalla. Uudehkon omakotitalon saa 250 000 eurolla mukavalta paikalta lähellä keskustaa, kouluja, lukiota, kauppaa, bussilinjoja. Ideaparkiin 15 km. Tampereelle 35, autolla tai bussilla puoli tuntia.
En keksi mitään mitä täältä puuttuisi. Puolen tunnin matkan päässä on työpaikat ja hyvät koulut. Silti arki on helppoa ja edullista ja lapset voivat pyöräillä kouluun kymmenessä minuutissa turvallisia pyöräteitä. Itsellä on työmatka 6 km. Lapset voi harrastaa vaikka mitä, on jäähalli ja musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja Tampereella lisää.
Varmaan on töitä joita on vain Helsingissä, mutta korkeasti koulutetullekin on töitä myös Tampereen, Turun tai Oulun seudulla, ja on lapsille yliopistot. Ei ole mikään pakko ikinä muuttaa Helsinkiin.
Ai täällä on muitakin koskilaisia ;)
Joo bongasit heti :D pakko mainostaa mukavaa pikkukaupunkielämää!
Minä asun myös Valkeakoskella. Voin todellakin suositella. Lyhyt matka Tampereelle, ja itseasiassa Helsinkiin pääsee myös melko näppärästi. Aivan ihanan rauhallista, talot halpoja, jotkut tuntuvat jopa ihan ilmaisilta (kun vertaa vaikka Tampereen tai Lempäälän hintoihin), hyvät liikuntamahdollisuudet, ruokakauppoja, muutama ok ravintola ja kahvila. Suosittelen oikeasti.
Ja Paunun autot poikkee aina Valkeekoskelle.
Ystävät. Sekä minun, puolison että lasten. Ei muuteta mistään mitään hinnasta.
Toiset kantaa kaikki rahansa toisille ja toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Mutta koska olen sielultani maailmankasalainen, suurkaupunki-ihminen, suunnittelen muuttoa johonkin todelliseen suurkaupunkiin.
Ahdistaa ajatuskin pikkupiireistä, kyttäämisestä, juoruista.
Jos sinua ahdistavat kyttäämiset ja juorut, niin se kertoo ainoastaan siitä, että olet itse pikkusieluinen. Ihan oikeasti.
Laveasti asioita katselevia ei voisi vähempää kiinnostaa, kuinka muut ihmiset heistä juoruilevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin mielelläni jäänyt asumaan yhdelle suurimmista kaupungeista, mutta yliopistosta vastavalmistuneena en saanut oman alan töitä kotikaupungistani. Nyt sitten työskentelen työtehtävissä, joita ei ole missään muualla Suomessa kuin Hgissä.
Asumiskustannukset ovat toki korkeat, mutta uran kannalta en näe mitään syytä enää muuttaa pk-seudun ulkopuolelle. Parhaimmat etenemismahdollisuudet ja mielenkiintoisimmat työtehtävät.
En nyt tiedä kumpi olisi parempi..molemmat tuttuja maaseutu ja kaupunki, se Helsinkikin. Ihania ja tylsiä juttuja molemmissa. Ideaalihan olisi se, että vuodenaikojen mukaan voisi siirtyä talvi-ja kesäasuntoon. Kun vettä tulee vaakasuoraan..en haluaisi edes koko Suomea. Raha on yksi asia, työ toinen ja läheiset kolmas mikä vaikuttaa valintoihin. Lopputulos on kompromissi, ei vättämättä ideaali. Niin ettei sitä mustavakoista maaseutu-kaupunki vertailua kannata edes yllä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki sinne hesoihin kuitenkin punkee, ja sitten valitetaan, kun rahat on loppu. Ihan oma vika kuulkaas. Kukaan ei pakota.
Helsinki on ainoa stadi ja tämä on pieni maailman metropoleihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kotoisin keskikokoisesta kaupungista, mutta asunut koko aikuisikäni pk-seudulla (en kuitenkaan Helsingin kantakaupungissa). Kaipuu kotiseudulle alkaa olla jo järjetön, mutta työ/opiskelutilanteeni on tällä hetkellä niin sekava ettei paluu ole mahdollista vielä.
Onhan täällä paljon hyvää. Julkiset kulkevat järkevin vuorovälein, palveluita enemmän ja aukioloajat paremmat, ihmiset keskimäärin valveutuneempia, ulkomaille reissatessa ei tarvitse ensin hankkiutua puolen maan halki päästäkseen lautalle tai Helsinki-Vantaalle. Silti kuitenkin kaipaan keskikokoisen kaupungin lyhyempiä välimatkoja, sitä että asumiskustannusten jälkeen rahaa jopa jää siihen harrastamiseen ja matkusteluun. Kunnon talvet. Eikä mun oikeasti tarvitsisi päästä ruokakauppaankaan aamuseiskalta tai iltayhdeltätoista...
Meitä on moneksi :) Musta tuntuu, että pk-seudulla asuminen vähän jopa lietsoo mielenterveysongelmiani. Ympäristö on täynnä mahdollisuuksia, mutta elämäni koostuu paskaduunin painamisesta epäsäännöllisillä työajoilla ja lähiön vuokrakaksiossa kököttämisestä.
Totahan se suurimmalla osalla pk seudulla asuvista on. Siellä ovat velkaantuneimmat ihmiset ja pikavippejä otetaan jo elämän perutarpeiden maksamiseen. Kulissien ylläpito korostuu siellä mutta todellisuudessa sitten moni siellä asuva ei hyvätuloinen tuttu on aivan persaukinen. Asuntopula siellä on aivan tietoisesti luotu ongelma. Kepu vastustaa kaupungistumista ja muut haluavat pitää asunnot kalliina. Uusliberalistinen politiikka on tuhonnut kulutuskysynnän länsimaissa niin asunnoista on nyt tullut se millä koitetaan tehdä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Pääkaupunkiseutulaiset aina unohtavat sen, että oikeasti sinne kotiasemalla kestää kävellä 5 minuuttia ja varmuuden vuoksi siihen varataan vielä vähän marginaalia (ainakin dösällä kun ne voivat tulla etuaikaan) ja sitten vielä toisessa päässä pitää kävellä puoli kilometriä eli mikäli työ alkaa 08:00, niin kotiovea ei todellakaan suljeta klo 07:50."
Ei tuo ole mikään pääkaupunkilaisten oma harha. Aika moni puhuu siihen tyyliin, että esim. Hämeenlinnasta voi hyvin käydä töissä Helsingissä, koska matka kestää ~tunnin, ja kuinka pk-seudullakin asuva saattaa kuluttaa tunnin työmatkaansa.
Mutta ei ne HML:sta tulijatkaan välttämättä asu siinä oman rautatieasemansa vieressä, eikä heidän työpaikkansa aina ole HKI:n asemalla. On heilläkin siirtymisiä paikkojen välillä.
Minulle sopii paremmin Helsinki, koska lähijunia ja busseja menee parin minuutin välein ja jos akuutti tilanne tulee, pystyn maksamaan taksinkin kotiin. Hämeenlinnassa asuva on paljon riippuvaisempi aikatauluista ja varmaan monelle olisi aikamoinen kynnys maksaa taksista, jos julkinen liikenne on lakossa.
Hämeenlinnassa käytännössä melkein mistä vaan on 10 minuutin ajomatka asemalle. Ja jos julkinen liikenne on lakossa, mennään autolla, joka käytännössä kaikilla on. Aikatauluista toki on paljon enemmän riippuvainen.
Itseäni inhottaa Helsingin monenkirjava väestö. Varsinkin ilta-aikana (ja päivälläkin..) paikallisjunissa on jos jonkinmoista juoppua, narkkia, huutelevaa maahanmuuttajasakkia jne. Itse todellakin nautin siitä, että omassa kotikaupungissa on aika samanlaista porukkaa. Jos on ns. "normaali", niin siihen ihmismassaan hukkuu ihan samalla tavalla. On myös kiva, että iltaisin lasilliselle mennessä aika usein törmää tuttuihin, jos on yksin liikkeessä. Toki jos on jollain tavalla erikoinen tai sellaiseksi tavoitteleva, niin toki varmaan silloin on kiva, että ympäristössä on jos jonkinmoista kulkijaa.
Tätä mäkin oon miettinyt ku monet perustelee että pienemmillä paikkakunnilla ei voi edes pukeutua miten haluaa. Miten ne siis oikein pukeutuu tai käyttäytyy jos on niin silmiinpistävän erikoisia? Mä oon ainakin niin tavis et vaikee kuvitella et tollanen asia muodostuisi ongelmaks missään.
Noita lesboja joita näkee Helsingissä taidemuseoissa käydessään. Ajaneet päänsä kokonaan kaljuksi, tai sivukalju, nekäkoru, runsaasti tatuointeja.
Meillä täällä pikkukaupungissa tuon kaltaisia ihmisiä näkee päivittäin, eikä niihin kukaan kiinnitä mitään kummempaa huomiota. Nykyään maailma on kaikella tapaa niin globaali, ettei mikään yllätä enää missään. Kyllä ne perimmäisen perähikiän ihmisetkin ramppaa alvariinsa ulkomailla ja nettiä päivittäin käyttää, joten kyllä hekin tasan tarkkaan tietää, missä mennään. Eikä ennenkään täällä pikkukaupungeissa kaikki ihan yhtä puusta veistettyjä ollut. 60-luvun lopulla oli hippejä, 70-luvun lopulla punkkareita ja kasarilla monenäköstä vipeltäjää, että ei täällä landellakaan ole ihan pää puskassa eletty.
Se on vaan Helsingin kuplassa elävien korvien välissä kytevä epäluulo, että he ovat jotain niin erityisiä, että tasan varmasti heitä landella tuijotettaisiin, vaikka totuus on aivan muuta. Kyllä me täällä landella tiedetään, miten maailma makaa, joten ette te meille mitenkään erikoisia, saatika erityisiä ole, vaikka omaisitte miten monta nenärengasta, tatuointia, tai sivukaljua.
Meillä päin juuri ne maanviljelijät matkustelevat eniten! Heillä kun tuota rahaa näyttää olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asu Helsiungissä -> kehu luontoa. Hah :D Onko helsingin lähettyvillä edes minkään tasoista luontopuistoa, kuten Seitseminen? Sen veran on tullut itse Helsingissä päin käytyä että kaukana se paikka on kauniista luonnosta :/
Ei ole todellakaan sen arvoista. Eipä ihme, että länsimaissa muuttoliike suuntautuu pois kaupungeista. Kehitysmaissa muuttoliike on kaupunkeihin päin. Myös länsimaisiin kaupunkeihin muuttaa enenevässä määrin ihmisiä kehitysmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asu Helsiungissä -> kehu luontoa. Hah :D Onko helsingin lähettyvillä edes minkään tasoista luontopuistoa, kuten Seitseminen? Sen veran on tullut itse Helsingissä päin käytyä että kaukana se paikka on kauniista luonnosta :/
Olet siis käynyt ehkä pari kertaa ostosreissulla Stockalla ja Ikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Asu Helsiungissä -> kehu luontoa. Hah :D Onko helsingin lähettyvillä edes minkään tasoista luontopuistoa, kuten Seitseminen? Sen veran on tullut itse Helsingissä päin käytyä että kaukana se paikka on kauniista luonnosta :/
Helsingin rajojen sisälle ei tietenkään kansallispuistoa mahdu, mutta esim Viikissä on luonnonsuojelualue (alle 10km keskustasta) ja lisäksi kaupungissa on tietysti saaristoalue. Lähimmät kansallispuistot ovat Nuuksio ja Sipoonkorpi, joihin molempiin matkaa keskustasta noin 20km.
Helsingin fiilis. Järjellä tiedän että voisi sitä kai rahansa paremmin käyttää kuin järjettömän suuren asuntolainan makseluun, mutta sitten tuleekin kesäyö, lokkien huuto hiljenee, aurinko kultaa talojen katot ja fredan kuuma asfaltti polttaa sandaalien läpi. Kesästadi<3.
Helsinki on kaunis myös talvella. Marraskuinen loskasade manskulla, forumin valot heijastuu mustaan asfalttiin ja on niin kaunista <3.
Sori, rakastan tätä kaupunkia, sitä ei muuta edes 300t asuntolaina.
ruoka-apu paras se, ei tarvii ostaa ruokaa eikä mennä töihin eikä työkkäri painosta minnekään pakkokursseille
ajattele asuisit jossain turussa varissuolla, lähiössä, jossa ei ole muuta kuin sitä peltoa joka paikassa, ja meet turun kesksutaan siellä on ne samat tyyypit kävelerhtimässä pienellä torilla vuosikymmenet, eikä mitään tekemistä
Asuttiin vuosia isossa kaupungissa, mutta esikoisen syntymän aikaan muutettiin kotiseudulle pikkukaupunkiin miehelle tehdyn työtarjouksen myötä. Kaupunkielämään verrattuna meidän elämänlaatu parani merkittävästi.
Samalla summalla, mitä kului kaupungissa kerrostalossa tai rivariasunnossa elämiseen ja työmatkojen kulkemiseen, saadaan asua nyt isossa ok-talossa. Kaupassa ei tarvitse ostaa aina sitä halvinta merkkiä ja palkasta jää pakollisten menojen jälkeen sen verran, että voi vapaasti harrastaa, matkustella kerran-pari vuodessa tai sisustaa kotia kivaksi. Kummankin työmatka on alle 10 km ja saatiin luopua toisesta autosta. Itse voin tehdä 80% työaikaa ja pian saan jäädä kuopuksesta äitiyslomalle murehtimatta sitä, kuinka nopeasti täytyy palata töihin takaisin.
Palveluita täältä syrjästä ei löydy kuin pakolliset, mutta perusarjessa niillä pärjää ihan hyvin. Ainahan sitä voi sitten lähteä käymään isommissa kaupungeissa ja nettikaupat palvelevat hyvin. Parkkipaikkoja ei tarvitse etsiä eikä neljän ruuhkiin varautua. Kaupungissa on aina kiva käydä, mutta kyllä täällä syrjässä on omasta mielestäni kivempi elää (varsinkin perheelliset). Elämiskulttuuri on enemmän läsnäoloa ja vähemmän suorittamista :)
Toivottavasti löydät sen miehen ja pääset lähtemään. Kuulostat mukavalta. : )