Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodissa ei anneta leipääkään, jos ruoka ei maistu
Lastentarhaopettaja vain tokaisi, että nähkööt nälkää ja ainakin välipalalla sitten maistuu.
Ei mene mun järkeen, vaikka ymmärrän pointin...
Kommentit (470)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa laihduttajista laihduttaa siksi, että ei osaa arvioida tarvitsemansa ruuan määrää. Kun päväkodista asti joku toinen päättää, mikä riittää, niin oman kehon kuuntelu katoaa kokonaan. Syödään, vaikka ei ole nälkä eikä keho tarvitse ravintoa. Syödään liikaa, koska lautaselle ei saa jättää mitään. Syödään, koska halutaan miellyttää sen ruuan tekijää. Syödään, koska kuuluu syödä.
Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, jos saisivat itse päättää, mikä määrä ruokaa riittää milloinkin. Ja ihmiset olisivat paljon hoikempia, jos ei olisi sosiaalista syömistä eli suuhun tungetaan ruokaa, jota ei oikeasti haluta syödä, mutta mielessä on lapsuuden pakottamiset.
Ainoa millä on väliä on se että tuntee oman kylläisyytensä ja syö sen mukaan. Leivän puputtaminen sen takia että ruoka ei nyt ole oman maun mukaista ei lukeudu kylläisyyden tuntemiseen. Esim sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa voi ottaa sen verran kun nälkä on. Vaikka ihan vain sen maisteluannoksen. Mutta olisi hyvä että pystyy ottamaan ja maistamaan vaikka ei juuri sitä omaa herkkua ole.
Kyllä sen huomaa juhlissa jne kenet on opetettu maistamaan ja kenet ei. Esim minä ja sisarukseni kaikki maistetaan edes vähän missä serkut yhdestä perheestä vaan istuu nyrpeänä lautaset tyhjänä kun ei ole koskaan opetettu siihen että maistaa edes vaan on saanut sitten vetää jotain muuta. Ja kaikki ollaan aikuisia.
En yhtään ihmettele jos he olisivat osa näistä av mammoista jotka tänne tulee juhlien tai vieraisilla olin jälkeen valittamaan että piti olla nälkäisinä pidoissa kun oli vaan pahaa ruokaa tarjolla.
Miksi pitää maistaa, ketä pitää miellyttää? Juhlissa en ainakaan minä kyttää, kuka syö mitä ja minkä verran enkä ole vielä koskaan ollut paikalla, kun juhlien emäntä tai isäntä pitää palopuhetta siitä, että kaikkien on pakko maistaa.
Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Ai hyviin tapoihin kuuluu väkisin ottaa sitä aurajuustopiirakkaa ja yökkien vetää koko pala, vai se että skippaa sen piirakan ja sen sijaan kehuu omenapiirakkaa jonka söi ja se olikin tosi herkullista?
Onhan se vaan lapsellista aikuisen ihmisen lähteä perusoletuksesta, että tuo ruoka on varmasti pahaa niin en ota edes pikku maistiaista.
Pienen palan voi aima syödä "yökkimättä". Jos oikeasti yökityttää niim, ettei pysty hillitsemään reaktiotaan, niin kannattaisi kotona totuttautua edes sen verran.
Vieläkään et vastannut kysymykseen MIKSI sitä pahaa ruokaa pitäisi väkisin syödä? Miksi? Kenen takia? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
Mitä nyt ylipäätään hyödytään hyvistä käytöstavoista.
Seuraavaksiko ihmettelet, mitä kukaan hyötyy esim. sanoista "kiitos" ja "ole hyvä"?Voi luoja että olet tyhmä ihminen! :D eli ravintolassa tilaat juuri sitä inhokkiruokaasi koska se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin? Tiedätkö mitä? Ei se kuulu. Voit valita ihan vapaasti mitä syöt eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Et oikeasti tajua mitä eroa on tilata listalta ruokaa josta ei pidä sen hyvän sijaan ja sen ero että menee juhliin jossa on ruokaa mistä et pidä mutta maistat kuitenkin? Teillä maistamiseen vastustajilla on ihan ihme sekopäisiä vertailuja.
Ei kuulu mihinkään hyviin tapoihin oksennusta pidätellen syödä ruokaa josta ei pidä, mistä ihmeestä olet saanut moista päähäsi??
Aikuinen ihminen on maistellut elämässään tarpeeksi eri ruokia että pystyy syömään jopa niitä pahoja ruokia ilman kakomista ja oksennuksen pitämistä. Hyviin tapohin kuuluu edes maistaa hieman tarjolla olevaa ruokaa.
Taidat olla tosi lihava jos et mistään ikinä kieltäydy. "Täällä kahvihuoneessa on aina näitä keksejä ja pullaa, että otan vaan jos maistuu." joo kiitos röh omnom, joka ikinen kahvitauko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lastentarhanopena näen asian niin, että tehtäväni lasten ruokailussa on opettaa lapsille hyviä pöytätapoja ja houkutella maistamaan myös lapselle vieraanpia ruokia. Ruokailu pitää olla lapsellekin mukava hetki. Leipää saa aina, kun on maistanut kaikkea, mitä lautasella on.
Miksi kaikkea pitää maistaa? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Jos lapsi on 50 kertaa maistanut ja joka kerta yhtä pahaksi todennut, niin mitä se maistattaminen auttaa? Syntyy vain ruokakammo. Aika moni aikuinenkaan ei maista kaikkea ja silti menestyy työelämässä ja on ihan käypänen yhteisönsä jäsen.
Miksi emme suostu arvostamaan lasta sellaisenaan, omana itsenään. Miksi hän kelpaa vasta sitten, kun toimii käskyjen mukaan?
Jälkimmäinen lause kertookin kaiken ajattelustasi.
Ei se ole merkki siitä ettei arvosta LASTA ja ettei hän KELPAA sellaisena kuin on, jos vaaditaan maistamaan ruokaa. Hyvänen aika sentään, tästäkö se curling-vanhemmuus kumpuaa?Jos miehesi sanoo sinulle joka ilta, että sinulla on pienet tissit, leikkauta ne suuremmiksi, niin vielä 50. kerra jälkeenkin ajattelet, että ei näissä rinnoissa mitään vikaa ole, kelpaan kyllä miehelle?
On eri asia kehottaa lasta maistamaan ruokaa kerran kuin pakottaa hänet 50 kertaa kokeilemaan jotain, mistä hän jo ensimmäisellä kerralla tiesi, että tämä ei ole minun juttuni.
Lapsi ei mene pilalle siitä, että ei maista klimppisoppaa tai kalakeittoa, jossa on kokonaisia muikkuja silmineen päivineen.
Et voi verrata fyysistä ominaisuutta jolle ei voi mitään tehdä muuta kun leikkaamalla maistamiseen. Maustamista ja makuaisteja voi harjoittaa ihan hyvin maistamalla uusiksi ja uusiksi missä tissit ei siitä kasva vaikka kuinka joku haukkuu tai itse niitä ajattelee.
Jos makuaisti ei ole fyysinen ominaisuus, niin mikä se sitten on? Rinnat saa suuremmiksi esim. lihomalla, jumpalla jne. eli ei lainkaan mahdotonta suurentaa itse rintojaan, jos mies niin toivoo. Leikkaus on kätevin tapa. Makuaisti ja ruuan suuntuntuma eivät muutu, vaikka miten maistelisi, joten kyllä se on yksilön kannalta ihan sama asia eli joku toivoo minun olevan toisenlainen kuin olen. Eli en kelpaa.
Rintojen jumppaamisella ja lihoamisella ei paljoa eroa aikaan saa mutta sillä että totuttelee eri makuihin ja koostumuksiin on iso merkitys että pystyy myöhemmällä iällä syömään kaikkea kohtuudella vaikka ei sitä omaa herkkua olisikaan. Sulla on nyt joku oma trauma kelpaamattomuudesta jonka Sekoitat ruuan kanssa.
Miksi aikuisten ei ole pakko maistaa kaikkea? Aivan oikein - siksi, että aikuisena ei ole pakko syödä kaikkea, mitä tarjotaan. Aikuinen saa sanoa kiitos ei ja jopa diplomaattipäivällisillä voi huoleti jättää jonkun ruuan syömättä, kukaan ei tee siitä numeroa. Meillä on kuvitelma siitä, että lapsen on pakko maistaa, koska muuten hän toimii takuuvarmasti aikuisena väärin, kun tarjotaan hapatettua apinanaivoa.
Eipä sitä diplomaattipäivällisilläkään katsota hyvällä, jos et edes maista sinulle tarjottua ateriaa.
Diplomaattipäivällisillä on aina olemassa vaihtoehdot päivällisvieraille, sillä useilla on ruoka-allergioita eikä todellakaan oteta sitä riskiä että joku päivällisvieraista esimerkiksi kuukahtaa pöytään kurkku turvonneena pahan pähkinä- tai kala-allergian vuoksi kun "pitää maistaa kaikkea".
Onhan päiväkodissakin eri ruoka allergiselle, eikä ketään pakoteta anafylaktisen reaktionkin uhalla syömään kalaa, jos on sille allerginen. Hyvänen aika. Se, että ei jostain ruuasta tykkää, ei kuitenkaan ole mikään este sille, etteikö sitä voisi maistaa.
Niin, ETTEIKÖ SITÄ VOISI maistaa jos haluaa. Mikä pakko ei kenenkään ole mitään syödä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".
Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.
En usko. Kellään päiväkodissa ei ole oikeutta kieltää sun lapselta välipalaa jos hoitoaikojen puitteissa on siihen oikeutettu. Aterialla leivän kieltäminen on asia erikseen mutta välipala ei liity lounaaseen enää mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päiväkodissa sama juttu ja siitä on seurannut se, että lapseni ei saa koko päivänä ruokaa. Ihmeen pian pienen elimistö tottuu siihen, että pärjää koko päivän kotona syödyllä aamupalalla. Vettä saa juodakseen, maitoakaan ei anneta, jos ei syö. Alkoi pakkomaistamisesta, kun lapsi kieltäytyi siitä ja sen jälkeen tuli kotiin tieto, että jos ei syö lautaselle annettua ruokaa, ei saa leipääkään. Eikä iltapäivällä välipalaa. Päiväkodissa ei voida "hyppiä yhden käskyjen mukaan" ja uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta selkeästi poiketen räätälöidä hoitoa lapselle sopivaksi. Olen kieltänyt pakkosyöttämisen ja niin tuo meidän 4v on oppinut, että ilman ruokaa voi elää. Kotona syö normaalisti, ei ole erityisen nirso, mutta esim. tomaatin, omenan ja porkkanan jättää sivuun, koska ne "polttavat suuta".
Laadukas varhaiskasvatus vuonna 2017 on edelleen sitä, että ruoka on osa vallankäyttöä. Yksi hoitajista oli esittänyt jopa vessakieltoa !!! lapselle, joka ei syö. Silloin ei kuulemma ole tarvetta käydä vessassa. Meni näin sanomaan lasta hakeneelle miehelleni, joka oli ihan ihmeissään päiväkodin touhuista.
Tuo ei kyllä todellakaan ole oikein. Otappas yhteyttä aluehallintovirastoon ja kerro heille tuo juttu, sekä päiväkoti missä tapahtuu, pistävät varmasti stopin asialle. Puolusta sitä lastasi! Kaikki lastenhoitajat/opettajat eivät ole metodeineen ihan nykyajassa.
T: Lastenhoitaja.
Voi kuule, yhteyttä on otettu päiväkodin johtajaan, kapungin päivähoidosta vastaavaan ja lopulta AVIin. Ongelmana on se, että mitään tuollaista ei ole tapahtunut, kun asia kirjataan paperille. Kyllä lapsi saa ruokaa, ei ole kielletty leipää, on maitoa tarjolla jne. koska tässä on vastakkain vain lapsen sana ja päiväkoti. Tietysti ovat myös meille vanhemmille kerrotut asiat, mutta koska ne eivät ole paperilla, niin ne ovat mielikuvitusta.
Siinä ei kamalasti hetkauta jonkun harjoittelijan lausunto siitä, että lapsi on jätetty ilman ruokaa. Se on tulkittu väärinkäsitykseksi. Eikä sekään riitä, että lapsen kaverit sanovat, että jos Martta ei syö, Martalle ei anneta edes maitoa. Ne tulkitaan höpöpuheiksi.
Minkälainen vanhempi sä olet kun viet lapses sinne päivästä toiseen? Päiväkoti on avoin paikka eli vanhempi voi olla siellä seuraamassa hoitopäivää halutessaan, mene sattumalta ilmoittamatta paikalle välipalan aikaan ja ota kuvat tilanteesta niin saat todisteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa laihduttajista laihduttaa siksi, että ei osaa arvioida tarvitsemansa ruuan määrää. Kun päväkodista asti joku toinen päättää, mikä riittää, niin oman kehon kuuntelu katoaa kokonaan. Syödään, vaikka ei ole nälkä eikä keho tarvitse ravintoa. Syödään liikaa, koska lautaselle ei saa jättää mitään. Syödään, koska halutaan miellyttää sen ruuan tekijää. Syödään, koska kuuluu syödä.
Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, jos saisivat itse päättää, mikä määrä ruokaa riittää milloinkin. Ja ihmiset olisivat paljon hoikempia, jos ei olisi sosiaalista syömistä eli suuhun tungetaan ruokaa, jota ei oikeasti haluta syödä, mutta mielessä on lapsuuden pakottamiset.
Ainoa millä on väliä on se että tuntee oman kylläisyytensä ja syö sen mukaan. Leivän puputtaminen sen takia että ruoka ei nyt ole oman maun mukaista ei lukeudu kylläisyyden tuntemiseen. Esim sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa voi ottaa sen verran kun nälkä on. Vaikka ihan vain sen maisteluannoksen. Mutta olisi hyvä että pystyy ottamaan ja maistamaan vaikka ei juuri sitä omaa herkkua ole.
Kyllä sen huomaa juhlissa jne kenet on opetettu maistamaan ja kenet ei. Esim minä ja sisarukseni kaikki maistetaan edes vähän missä serkut yhdestä perheestä vaan istuu nyrpeänä lautaset tyhjänä kun ei ole koskaan opetettu siihen että maistaa edes vaan on saanut sitten vetää jotain muuta. Ja kaikki ollaan aikuisia.
En yhtään ihmettele jos he olisivat osa näistä av mammoista jotka tänne tulee juhlien tai vieraisilla olin jälkeen valittamaan että piti olla nälkäisinä pidoissa kun oli vaan pahaa ruokaa tarjolla.
Miksi pitää maistaa, ketä pitää miellyttää? Juhlissa en ainakaan minä kyttää, kuka syö mitä ja minkä verran enkä ole vielä koskaan ollut paikalla, kun juhlien emäntä tai isäntä pitää palopuhetta siitä, että kaikkien on pakko maistaa.
Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Ai hyviin tapoihin kuuluu väkisin ottaa sitä aurajuustopiirakkaa ja yökkien vetää koko pala, vai se että skippaa sen piirakan ja sen sijaan kehuu omenapiirakkaa jonka söi ja se olikin tosi herkullista?
Onhan se vaan lapsellista aikuisen ihmisen lähteä perusoletuksesta, että tuo ruoka on varmasti pahaa niin en ota edes pikku maistiaista.
Pienen palan voi aima syödä "yökkimättä". Jos oikeasti yökityttää niim, ettei pysty hillitsemään reaktiotaan, niin kannattaisi kotona totuttautua edes sen verran.
Vieläkään et vastannut kysymykseen MIKSI sitä pahaa ruokaa pitäisi väkisin syödä? Miksi? Kenen takia? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
Mitä nyt ylipäätään hyödytään hyvistä käytöstavoista.
Seuraavaksiko ihmettelet, mitä kukaan hyötyy esim. sanoista "kiitos" ja "ole hyvä"?Voi luoja että olet tyhmä ihminen! :D eli ravintolassa tilaat juuri sitä inhokkiruokaasi koska se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin? Tiedätkö mitä? Ei se kuulu. Voit valita ihan vapaasti mitä syöt eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Et oikeasti tajua mitä eroa on tilata listalta ruokaa josta ei pidä sen hyvän sijaan ja sen ero että menee juhliin jossa on ruokaa mistä et pidä mutta maistat kuitenkin? Teillä maistamiseen vastustajilla on ihan ihme sekopäisiä vertailuja.
Ei kuulu mihinkään hyviin tapoihin oksennusta pidätellen syödä ruokaa josta ei pidä, mistä ihmeestä olet saanut moista päähäsi??
Aikuinen ihminen on maistellut elämässään tarpeeksi eri ruokia että pystyy syömään jopa niitä pahoja ruokia ilman kakomista ja oksennuksen pitämistä. Hyviin tapohin kuuluu edes maistaa hieman tarjolla olevaa ruokaa.
Taidat olla tosi lihava jos et mistään ikinä kieltäydy. "Täällä kahvihuoneessa on aina näitä keksejä ja pullaa, että otan vaan jos maistuu." joo kiitos röh omnom, joka ikinen kahvitauko.
Työpaikan kahvihuone ja vieraisilla tai juhlissa olo on kaksi eri asiaa. Sun kanssa ei voi asiasta edes jutella kun vedät ihan ihme vertailuja joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä omien traumojesi takia. Ja lisäksi olen ihan normaalipainoinen ja voin hyvin syödä vaikka sen pullan tai keksin joka tauolla lihomatta kun muuten on ruokailu kunnossa ja osaan annostella ruokaa niin että tulen kylläiseksi mutta en ähkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohta aterialla on tietenkin että vatsa täytetään ruualla ja leipä on lisukkeena. Työskentelen itse tällä hetkellä 2-5 vuotiaiden ryhmässä eli jo lasten ikäerot asettaa haasteita ruokailuun kun toiset vasta opettelevat syömään kokonaan itsenäisesti ja toiset ovat täysin omatoimisia ruokailussa. Pyrimme kuitenkin tekemään parhaamme. Ketään ei pakoteta syömään, maistamaan pyydämme ja se riittää. Leivän saa vaikka se jäisi siihen maistamiseen, oikeastaan ainoa milloin leipä voi jäädä saamatta on jos joko nukahtaa pöytään (pienemmille käy joskus näinkin) tai jos käyttäytyy ruokailutilanteessa niin huonosti esim sotkemalla ruualla tai tahallisesti pudottamalla lautasen (näitäkin on jokunen uralle mahtunut..) että ruokailu jää omalta osalta kesken.
Täytyy sanoa että aika harvoin syömättömyydessä on kyse siitä että kyseinen ruoka ei maistu lapselle vaan yleensä ne on ne samat lapset joille ei maistu juuri ikinä. Meillä ruoka otetaan itse aikuisen avustuksella joten jokainen saa päättää paljonko ottaa ja kun ruuan määrä on itse päätetty niin useimmiten lapset osaavat kyllä ottaa vähemmän silloin kun on ruokaa joka ei ole niin mieluista eikä se ole ongelma.
Loppuun täytyy todeta että aistiherkät lapset tai niihin verrattavissa olevat (esim psykologisista syistä ruokailu haastavaa) ovat asia erikseen, yllä kertomani koskee ns keskivertolapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa laihduttajista laihduttaa siksi, että ei osaa arvioida tarvitsemansa ruuan määrää. Kun päväkodista asti joku toinen päättää, mikä riittää, niin oman kehon kuuntelu katoaa kokonaan. Syödään, vaikka ei ole nälkä eikä keho tarvitse ravintoa. Syödään liikaa, koska lautaselle ei saa jättää mitään. Syödään, koska halutaan miellyttää sen ruuan tekijää. Syödään, koska kuuluu syödä.
Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, jos saisivat itse päättää, mikä määrä ruokaa riittää milloinkin. Ja ihmiset olisivat paljon hoikempia, jos ei olisi sosiaalista syömistä eli suuhun tungetaan ruokaa, jota ei oikeasti haluta syödä, mutta mielessä on lapsuuden pakottamiset.
Ainoa millä on väliä on se että tuntee oman kylläisyytensä ja syö sen mukaan. Leivän puputtaminen sen takia että ruoka ei nyt ole oman maun mukaista ei lukeudu kylläisyyden tuntemiseen. Esim sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa voi ottaa sen verran kun nälkä on. Vaikka ihan vain sen maisteluannoksen. Mutta olisi hyvä että pystyy ottamaan ja maistamaan vaikka ei juuri sitä omaa herkkua ole.
Kyllä sen huomaa juhlissa jne kenet on opetettu maistamaan ja kenet ei. Esim minä ja sisarukseni kaikki maistetaan edes vähän missä serkut yhdestä perheestä vaan istuu nyrpeänä lautaset tyhjänä kun ei ole koskaan opetettu siihen että maistaa edes vaan on saanut sitten vetää jotain muuta. Ja kaikki ollaan aikuisia.
En yhtään ihmettele jos he olisivat osa näistä av mammoista jotka tänne tulee juhlien tai vieraisilla olin jälkeen valittamaan että piti olla nälkäisinä pidoissa kun oli vaan pahaa ruokaa tarjolla.
Miksi pitää maistaa, ketä pitää miellyttää? Juhlissa en ainakaan minä kyttää, kuka syö mitä ja minkä verran enkä ole vielä koskaan ollut paikalla, kun juhlien emäntä tai isäntä pitää palopuhetta siitä, että kaikkien on pakko maistaa.
Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Ai hyviin tapoihin kuuluu väkisin ottaa sitä aurajuustopiirakkaa ja yökkien vetää koko pala, vai se että skippaa sen piirakan ja sen sijaan kehuu omenapiirakkaa jonka söi ja se olikin tosi herkullista?
Onhan se vaan lapsellista aikuisen ihmisen lähteä perusoletuksesta, että tuo ruoka on varmasti pahaa niin en ota edes pikku maistiaista.
Pienen palan voi aima syödä "yökkimättä". Jos oikeasti yökityttää niim, ettei pysty hillitsemään reaktiotaan, niin kannattaisi kotona totuttautua edes sen verran.
Vieläkään et vastannut kysymykseen MIKSI sitä pahaa ruokaa pitäisi väkisin syödä? Miksi? Kenen takia? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
Mitä nyt ylipäätään hyödytään hyvistä käytöstavoista.
Seuraavaksiko ihmettelet, mitä kukaan hyötyy esim. sanoista "kiitos" ja "ole hyvä"?Voi luoja että olet tyhmä ihminen! :D eli ravintolassa tilaat juuri sitä inhokkiruokaasi koska se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin? Tiedätkö mitä? Ei se kuulu. Voit valita ihan vapaasti mitä syöt eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Et oikeasti tajua mitä eroa on tilata listalta ruokaa josta ei pidä sen hyvän sijaan ja sen ero että menee juhliin jossa on ruokaa mistä et pidä mutta maistat kuitenkin? Teillä maistamiseen vastustajilla on ihan ihme sekopäisiä vertailuja.
Ei kuulu mihinkään hyviin tapoihin oksennusta pidätellen syödä ruokaa josta ei pidä, mistä ihmeestä olet saanut moista päähäsi??
Aikuinen ihminen on maistellut elämässään tarpeeksi eri ruokia että pystyy syömään jopa niitä pahoja ruokia ilman kakomista ja oksennuksen pitämistä. Hyviin tapohin kuuluu edes maistaa hieman tarjolla olevaa ruokaa.
Taidat olla tosi lihava jos et mistään ikinä kieltäydy. "Täällä kahvihuoneessa on aina näitä keksejä ja pullaa, että otan vaan jos maistuu." joo kiitos röh omnom, joka ikinen kahvitauko.
Työpaikan kahvihuone ja vieraisilla tai juhlissa olo on kaksi eri asiaa. Sun kanssa ei voi asiasta edes jutella kun vedät ihan ihme vertailuja joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä omien traumojesi takia. Ja lisäksi olen ihan normaalipainoinen ja voin hyvin syödä vaikka sen pullan tai keksin joka tauolla lihomatta kun muuten on ruokailu kunnossa ja osaan annostella ruokaa niin että tulen kylläiseksi mutta en ähkyyn.
Juu ihan rauhassa syöt vaan monta pullaa päivässä, mutta älä yritä pakottaa työkavereitasi siihen.. Taidat olla se sama joka teki ketjun miten törkeää kun muut eivät syö leipomuksiasi. Ei heidän tarvitse, jokainen päättää itse mitä syö, sinä et sitä päätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni lapsen pitäisi voida valita syömisensä kaikesta, mitä on tarjolla, eli jos ruoka ei maistu, niin saa kuitenkin sen leivän. Enkä tarkoita sitä, että sitä leipää pitäisi saada mahan täydeltä, mutta jotakin kuitenkin tulisi syötyä, vaikka se pikkuinen leipä.
Voi luoja taas kerran.
Mä töissäkin syön enemmän leipää (ja salaattia) jos on ruokaa josta en niin tykkää, mutta sit jos on hyvää ruokaa, niin en syö leipää niin paljon.
En ole nirso, mutta kaikki ruuat ei vaan maistu. Käsittääkseni ihan normaalia että on suosikki- ja inhokkiruokia ja sit niitä ruokia jotka on ihan vaan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa laihduttajista laihduttaa siksi, että ei osaa arvioida tarvitsemansa ruuan määrää. Kun päväkodista asti joku toinen päättää, mikä riittää, niin oman kehon kuuntelu katoaa kokonaan. Syödään, vaikka ei ole nälkä eikä keho tarvitse ravintoa. Syödään liikaa, koska lautaselle ei saa jättää mitään. Syödään, koska halutaan miellyttää sen ruuan tekijää. Syödään, koska kuuluu syödä.
Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, jos saisivat itse päättää, mikä määrä ruokaa riittää milloinkin. Ja ihmiset olisivat paljon hoikempia, jos ei olisi sosiaalista syömistä eli suuhun tungetaan ruokaa, jota ei oikeasti haluta syödä, mutta mielessä on lapsuuden pakottamiset.
Ainoa millä on väliä on se että tuntee oman kylläisyytensä ja syö sen mukaan. Leivän puputtaminen sen takia että ruoka ei nyt ole oman maun mukaista ei lukeudu kylläisyyden tuntemiseen. Esim sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa voi ottaa sen verran kun nälkä on. Vaikka ihan vain sen maisteluannoksen. Mutta olisi hyvä että pystyy ottamaan ja maistamaan vaikka ei juuri sitä omaa herkkua ole.
Kyllä sen huomaa juhlissa jne kenet on opetettu maistamaan ja kenet ei. Esim minä ja sisarukseni kaikki maistetaan edes vähän missä serkut yhdestä perheestä vaan istuu nyrpeänä lautaset tyhjänä kun ei ole koskaan opetettu siihen että maistaa edes vaan on saanut sitten vetää jotain muuta. Ja kaikki ollaan aikuisia.
En yhtään ihmettele jos he olisivat osa näistä av mammoista jotka tänne tulee juhlien tai vieraisilla olin jälkeen valittamaan että piti olla nälkäisinä pidoissa kun oli vaan pahaa ruokaa tarjolla.
Miksi pitää maistaa, ketä pitää miellyttää? Juhlissa en ainakaan minä kyttää, kuka syö mitä ja minkä verran enkä ole vielä koskaan ollut paikalla, kun juhlien emäntä tai isäntä pitää palopuhetta siitä, että kaikkien on pakko maistaa.
Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Ai hyviin tapoihin kuuluu väkisin ottaa sitä aurajuustopiirakkaa ja yökkien vetää koko pala, vai se että skippaa sen piirakan ja sen sijaan kehuu omenapiirakkaa jonka söi ja se olikin tosi herkullista?
Onhan se vaan lapsellista aikuisen ihmisen lähteä perusoletuksesta, että tuo ruoka on varmasti pahaa niin en ota edes pikku maistiaista.
Pienen palan voi aima syödä "yökkimättä". Jos oikeasti yökityttää niim, ettei pysty hillitsemään reaktiotaan, niin kannattaisi kotona totuttautua edes sen verran.
Vieläkään et vastannut kysymykseen MIKSI sitä pahaa ruokaa pitäisi väkisin syödä? Miksi? Kenen takia? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
Mitä nyt ylipäätään hyödytään hyvistä käytöstavoista.
Seuraavaksiko ihmettelet, mitä kukaan hyötyy esim. sanoista "kiitos" ja "ole hyvä"?Voi luoja että olet tyhmä ihminen! :D eli ravintolassa tilaat juuri sitä inhokkiruokaasi koska se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin? Tiedätkö mitä? Ei se kuulu. Voit valita ihan vapaasti mitä syöt eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Et oikeasti tajua mitä eroa on tilata listalta ruokaa josta ei pidä sen hyvän sijaan ja sen ero että menee juhliin jossa on ruokaa mistä et pidä mutta maistat kuitenkin? Teillä maistamiseen vastustajilla on ihan ihme sekopäisiä vertailuja.
Ei kuulu mihinkään hyviin tapoihin oksennusta pidätellen syödä ruokaa josta ei pidä, mistä ihmeestä olet saanut moista päähäsi??
Aikuinen ihminen on maistellut elämässään tarpeeksi eri ruokia että pystyy syömään jopa niitä pahoja ruokia ilman kakomista ja oksennuksen pitämistä. Hyviin tapohin kuuluu edes maistaa hieman tarjolla olevaa ruokaa.
Taidat olla tosi lihava jos et mistään ikinä kieltäydy. "Täällä kahvihuoneessa on aina näitä keksejä ja pullaa, että otan vaan jos maistuu." joo kiitos röh omnom, joka ikinen kahvitauko.
Työpaikan kahvihuone ja vieraisilla tai juhlissa olo on kaksi eri asiaa. Sun kanssa ei voi asiasta edes jutella kun vedät ihan ihme vertailuja joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä omien traumojesi takia. Ja lisäksi olen ihan normaalipainoinen ja voin hyvin syödä vaikka sen pullan tai keksin joka tauolla lihomatta kun muuten on ruokailu kunnossa ja osaan annostella ruokaa niin että tulen kylläiseksi mutta en ähkyyn.
Juu ihan rauhassa syöt vaan monta pullaa päivässä, mutta älä yritä pakottaa työkavereitasi siihen.. Taidat olla se sama joka teki ketjun miten törkeää kun muut eivät syö leipomuksiasi. Ei heidän tarvitse, jokainen päättää itse mitä syö, sinä et sitä päätä.
Voit yrittää syöttää mitä tahansa sanoja suuhuni traumakourissasi mutta onneksi se ei tee niistä totta. Aion vastedeskin vaatia lapsiani maistamaan kaikkea ennen kuin saavat täyttää mahansa jollakin muulla.
Naurettavaa!Meillä ainakin annetaan leipää.Ei lasta voi nälässä pitää,jos ei pidä ruoasta!Ja aina tehdään pväkodilta eväät mukaan,jos vanhemmat ne unohtaa.Ei se ole lapsen syy.Ja hirveää jos muilla eväät ja yhdellä raukalla ei.Yleensä ovat samat taulapää vanhemmat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä syötä lapsiasi kotona. 1) säästät 2) sillä on nälkä pkssa
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa laihduttajista laihduttaa siksi, että ei osaa arvioida tarvitsemansa ruuan määrää. Kun päväkodista asti joku toinen päättää, mikä riittää, niin oman kehon kuuntelu katoaa kokonaan. Syödään, vaikka ei ole nälkä eikä keho tarvitse ravintoa. Syödään liikaa, koska lautaselle ei saa jättää mitään. Syödään, koska halutaan miellyttää sen ruuan tekijää. Syödään, koska kuuluu syödä.
Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, jos saisivat itse päättää, mikä määrä ruokaa riittää milloinkin. Ja ihmiset olisivat paljon hoikempia, jos ei olisi sosiaalista syömistä eli suuhun tungetaan ruokaa, jota ei oikeasti haluta syödä, mutta mielessä on lapsuuden pakottamiset.
Ainoa millä on väliä on se että tuntee oman kylläisyytensä ja syö sen mukaan. Leivän puputtaminen sen takia että ruoka ei nyt ole oman maun mukaista ei lukeudu kylläisyyden tuntemiseen. Esim sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa voi ottaa sen verran kun nälkä on. Vaikka ihan vain sen maisteluannoksen. Mutta olisi hyvä että pystyy ottamaan ja maistamaan vaikka ei juuri sitä omaa herkkua ole.
Kyllä sen huomaa juhlissa jne kenet on opetettu maistamaan ja kenet ei. Esim minä ja sisarukseni kaikki maistetaan edes vähän missä serkut yhdestä perheestä vaan istuu nyrpeänä lautaset tyhjänä kun ei ole koskaan opetettu siihen että maistaa edes vaan on saanut sitten vetää jotain muuta. Ja kaikki ollaan aikuisia.
En yhtään ihmettele jos he olisivat osa näistä av mammoista jotka tänne tulee juhlien tai vieraisilla olin jälkeen valittamaan että piti olla nälkäisinä pidoissa kun oli vaan pahaa ruokaa tarjolla.
Miksi pitää maistaa, ketä pitää miellyttää? Juhlissa en ainakaan minä kyttää, kuka syö mitä ja minkä verran enkä ole vielä koskaan ollut paikalla, kun juhlien emäntä tai isäntä pitää palopuhetta siitä, että kaikkien on pakko maistaa.
Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Ai hyviin tapoihin kuuluu väkisin ottaa sitä aurajuustopiirakkaa ja yökkien vetää koko pala, vai se että skippaa sen piirakan ja sen sijaan kehuu omenapiirakkaa jonka söi ja se olikin tosi herkullista?
Onhan se vaan lapsellista aikuisen ihmisen lähteä perusoletuksesta, että tuo ruoka on varmasti pahaa niin en ota edes pikku maistiaista.
Pienen palan voi aima syödä "yökkimättä". Jos oikeasti yökityttää niim, ettei pysty hillitsemään reaktiotaan, niin kannattaisi kotona totuttautua edes sen verran.
Vieläkään et vastannut kysymykseen MIKSI sitä pahaa ruokaa pitäisi väkisin syödä? Miksi? Kenen takia? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
Mitä nyt ylipäätään hyödytään hyvistä käytöstavoista.
Seuraavaksiko ihmettelet, mitä kukaan hyötyy esim. sanoista "kiitos" ja "ole hyvä"?Voi luoja että olet tyhmä ihminen! :D eli ravintolassa tilaat juuri sitä inhokkiruokaasi koska se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin? Tiedätkö mitä? Ei se kuulu. Voit valita ihan vapaasti mitä syöt eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Et oikeasti tajua mitä eroa on tilata listalta ruokaa josta ei pidä sen hyvän sijaan ja sen ero että menee juhliin jossa on ruokaa mistä et pidä mutta maistat kuitenkin? Teillä maistamiseen vastustajilla on ihan ihme sekopäisiä vertailuja.
Ei kuulu mihinkään hyviin tapoihin oksennusta pidätellen syödä ruokaa josta ei pidä, mistä ihmeestä olet saanut moista päähäsi??
Aikuinen ihminen on maistellut elämässään tarpeeksi eri ruokia että pystyy syömään jopa niitä pahoja ruokia ilman kakomista ja oksennuksen pitämistä. Hyviin tapohin kuuluu edes maistaa hieman tarjolla olevaa ruokaa.
Taidat olla tosi lihava jos et mistään ikinä kieltäydy. "Täällä kahvihuoneessa on aina näitä keksejä ja pullaa, että otan vaan jos maistuu." joo kiitos röh omnom, joka ikinen kahvitauko.
Työpaikan kahvihuone ja vieraisilla tai juhlissa olo on kaksi eri asiaa. Sun kanssa ei voi asiasta edes jutella kun vedät ihan ihme vertailuja joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä omien traumojesi takia. Ja lisäksi olen ihan normaalipainoinen ja voin hyvin syödä vaikka sen pullan tai keksin joka tauolla lihomatta kun muuten on ruokailu kunnossa ja osaan annostella ruokaa niin että tulen kylläiseksi mutta en ähkyyn.
Juu ihan rauhassa syöt vaan monta pullaa päivässä, mutta älä yritä pakottaa työkavereitasi siihen.. Taidat olla se sama joka teki ketjun miten törkeää kun muut eivät syö leipomuksiasi. Ei heidän tarvitse, jokainen päättää itse mitä syö, sinä et sitä päätä.
Voit yrittää syöttää mitä tahansa sanoja suuhuni traumakourissasi mutta onneksi se ei tee niistä totta. Aion vastedeskin vaatia lapsiani maistamaan kaikkea ennen kuin saavat täyttää mahansa jollakin muulla.
Ensin yrität pilkata minua siitä että on jäänyt aikuisuuteen saakka kestäviä traumoja siitä kun vanhemmat pakkosyöttivät ja tämä vaikuttaa tottakai suhtautumiseeni ruokaan, ja toisessa lauseessa kerrot että aiot juuri saman tehdä omille lapsillesi. Olet kyllä hieno äiti.
Olen pph. Perusperiaate on, että ruokaa maistetaan. Vaikka sitten kuinka vähän tahansa. Tippa jogurttia lusikan kärjessä lasketaan maistamiseksi. Yksi perhe on vaatinut minulta, että lapsi söisi ruokaa vähintään haarukallisen per ikävuosi, siihen en ole suostunut. Jos ruoka on lapsesta pahaa, ei se maukkaaksi muutu sillä neljännellä haarukallisella.
Yllättävän moni ruoka onkin lapsille positiivinen ylläri, kun heidät saa maaniteltua maistamaan. Osa ei tietysti maistu, mutta tyypillisesti ruoassa on edes jotain, mitä lapsi huolii. Syö vaikka perunaa ja salaattia, jos se kala ei vielä maittanutkaan.
Leivän ja maidon antamista rajoitan. Muutama lapsi söisi vain niitä. Yksi siksi, kun on niin nirso millekään uudelle. Minimaistiaisen jälkeen voi sitä leipää kumminkin saada, muttei siivutolkulla. Maitokin muuttuu vedeksi viimeistään kolmannen lasillisen jälkeen. Leivän sijaan saa esim. kurkkua tai porkkanaa tai pikkutomaatteja. Jotain, mikä maistuu ja jonka voi mieltää kuuluvan lounaaseen.
Yksi lapsi piti leipää herkkuna ja jätti siksi ruoan syömättä. "Ei oo nälkä, en jaksa syödä, saako leipää?" Kokeilin joskus sanoa, ettei tänään ole yhtään leipää. "Ai jaa", sanoi lapsi, ja söi ruokansa loppuun ja otti lisääkin. Hänen kanssa tein tuota useamminkin, kunnes ruoka alkoi maittaa ja sitten sai leipää päälle.
Tuollainen 4-5 -vuotias lapsikin osaa taktikoida. Kaverit ovat syöneet, viimeiselle tulee kiire. "Ei oo enää nälkä!" Kerroin, että välipalaan on kolme tuntia aikaa. "Joo, kyllä mää jaksan!" Pettymys ja nälkä olivat sitten suuret, jos välipala ei ollutkaan omaa herkkua. Oppivat äkkiä kysymään, mitä on välipalaksi. Ja onko leipää? Jos kuulivat vaikka, että tarjolla on puolukkapuuroa, niin palasivat sittenkin vielä lounaspöytään. Että onhan tämä lounas sittekin ihan hyvää, taidan syödä vatsan täyteen.
Yksi uusi hoitolapsi siirteli keittojuureksia laitasensa reunalle. Sitten hän katsoi haastavasti minuun ja kysyi, mitä tapahtuu, ellei hän syö niitä? Tyynesti kerroin, ettei siitä tule minun puoleltani mitään seuraamuksia, ei ole pakko syödä. Mutta hän saattaa jäädä nälkäiseksi, jos ei syö tarpeeksi. Lapsen ilmeestä näki, että hän oli valmistautunut taisteluun ja hölmistyi, kun niin ei käynyt. Hämmentyneenä hän muussasi juurekset, sekoitti ne keittoon ja söi annoksensa. Ei varmasti söisi tänä päivänäkään, jos olisin pitänyt kauhean mäkätyksen.
Pph:na minulla on se etu, että voin koostaa ruokalistan vapaasti lasten mukaan. En tee vain lasten herkkuja, mutta jos tiedän jonkun inhoavan vaikka kalakeittoa, varaan niitä porkkanoita ym. ja varmistan, että aamu- ja välipala ovat kyseisen lapsen mielestä syötäviä. Ettei koko päivän ruoat ole yhden inhokkeja. Vatsa täyttyy edes osalla aterioista.
Yksi lapsi inhoaa kaaliruokia niin, että meinaa ihan aidosti oksentaa jo hajusta. Teen kaaliruokaa vain silloin, kun hän ei tule hoitoon. Äidin kanssa sovittu juttu. Koulussa on tietty sitten vain sopeuduttava, mutta pienen, osittain jopa aistiherkän lapsen turha kiusaaminen kaalilla täällä hoidossa olisi mielestäni älytöntä, kun sen voi helposti välttää.
Pph jatkaa: on eri asia vaatia maistamista/syömään sitä ruokaa, jos kyse on aidosta inhosta vs. herkkujen kalastelusta.
Yksi lapsi syö perunaa keitoissa, kiusauksissa, kastikkeen kanssa ihan noin vain. Poikkeuksena ovat vain nakkikeitto ja nakkikastike. Silloin hän väittää, että peruna on pahaa, ja väittipä joskus olevansa sille allerginenkin, mutta että annapa lisää noita nakinpaloja, niitä hän syö. ;) Nakit ovat ihan hänen superherkkua, ja kiusaus olisi suuri syödä vain niitä.
Suhtautumiseni olisi toinen, jos hän oikeasti inhoaisi perunaa. Laitan sitä ylipäätään aika pienen annoksen, ja vastaus kuuluu, että höpsis! Syö reippaasti se perunanpala niin voit saada lopuksi muutaman nakinpalan. Mutta pelkkiä nakkeja ei tänään ole tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa laihduttajista laihduttaa siksi, että ei osaa arvioida tarvitsemansa ruuan määrää. Kun päväkodista asti joku toinen päättää, mikä riittää, niin oman kehon kuuntelu katoaa kokonaan. Syödään, vaikka ei ole nälkä eikä keho tarvitse ravintoa. Syödään liikaa, koska lautaselle ei saa jättää mitään. Syödään, koska halutaan miellyttää sen ruuan tekijää. Syödään, koska kuuluu syödä.
Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, jos saisivat itse päättää, mikä määrä ruokaa riittää milloinkin. Ja ihmiset olisivat paljon hoikempia, jos ei olisi sosiaalista syömistä eli suuhun tungetaan ruokaa, jota ei oikeasti haluta syödä, mutta mielessä on lapsuuden pakottamiset.
Ainoa millä on väliä on se että tuntee oman kylläisyytensä ja syö sen mukaan. Leivän puputtaminen sen takia että ruoka ei nyt ole oman maun mukaista ei lukeudu kylläisyyden tuntemiseen. Esim sosiaalisissa tilanteissa tai juhlissa voi ottaa sen verran kun nälkä on. Vaikka ihan vain sen maisteluannoksen. Mutta olisi hyvä että pystyy ottamaan ja maistamaan vaikka ei juuri sitä omaa herkkua ole.
Kyllä sen huomaa juhlissa jne kenet on opetettu maistamaan ja kenet ei. Esim minä ja sisarukseni kaikki maistetaan edes vähän missä serkut yhdestä perheestä vaan istuu nyrpeänä lautaset tyhjänä kun ei ole koskaan opetettu siihen että maistaa edes vaan on saanut sitten vetää jotain muuta. Ja kaikki ollaan aikuisia.
En yhtään ihmettele jos he olisivat osa näistä av mammoista jotka tänne tulee juhlien tai vieraisilla olin jälkeen valittamaan että piti olla nälkäisinä pidoissa kun oli vaan pahaa ruokaa tarjolla.
Miksi pitää maistaa, ketä pitää miellyttää? Juhlissa en ainakaan minä kyttää, kuka syö mitä ja minkä verran enkä ole vielä koskaan ollut paikalla, kun juhlien emäntä tai isäntä pitää palopuhetta siitä, että kaikkien on pakko maistaa.
Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Ai hyviin tapoihin kuuluu väkisin ottaa sitä aurajuustopiirakkaa ja yökkien vetää koko pala, vai se että skippaa sen piirakan ja sen sijaan kehuu omenapiirakkaa jonka söi ja se olikin tosi herkullista?
Onhan se vaan lapsellista aikuisen ihmisen lähteä perusoletuksesta, että tuo ruoka on varmasti pahaa niin en ota edes pikku maistiaista.
Pienen palan voi aima syödä "yökkimättä". Jos oikeasti yökityttää niim, ettei pysty hillitsemään reaktiotaan, niin kannattaisi kotona totuttautua edes sen verran.
Vieläkään et vastannut kysymykseen MIKSI sitä pahaa ruokaa pitäisi väkisin syödä? Miksi? Kenen takia? Kuka siitä hyötyy ja mitä?
Mitä nyt ylipäätään hyödytään hyvistä käytöstavoista.
Seuraavaksiko ihmettelet, mitä kukaan hyötyy esim. sanoista "kiitos" ja "ole hyvä"?Voi luoja että olet tyhmä ihminen! :D eli ravintolassa tilaat juuri sitä inhokkiruokaasi koska se nyt kuuluu hyviin käytöstapoihin? Tiedätkö mitä? Ei se kuulu. Voit valita ihan vapaasti mitä syöt eikä ketään kiinnosta pätkääkään.
Et oikeasti tajua mitä eroa on tilata listalta ruokaa josta ei pidä sen hyvän sijaan ja sen ero että menee juhliin jossa on ruokaa mistä et pidä mutta maistat kuitenkin? Teillä maistamiseen vastustajilla on ihan ihme sekopäisiä vertailuja.
Ei kuulu mihinkään hyviin tapoihin oksennusta pidätellen syödä ruokaa josta ei pidä, mistä ihmeestä olet saanut moista päähäsi??
Aikuinen ihminen on maistellut elämässään tarpeeksi eri ruokia että pystyy syömään jopa niitä pahoja ruokia ilman kakomista ja oksennuksen pitämistä. Hyviin tapohin kuuluu edes maistaa hieman tarjolla olevaa ruokaa.
Taidat olla tosi lihava jos et mistään ikinä kieltäydy. "Täällä kahvihuoneessa on aina näitä keksejä ja pullaa, että otan vaan jos maistuu." joo kiitos röh omnom, joka ikinen kahvitauko.
Työpaikan kahvihuone ja vieraisilla tai juhlissa olo on kaksi eri asiaa. Sun kanssa ei voi asiasta edes jutella kun vedät ihan ihme vertailuja joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä omien traumojesi takia. Ja lisäksi olen ihan normaalipainoinen ja voin hyvin syödä vaikka sen pullan tai keksin joka tauolla lihomatta kun muuten on ruokailu kunnossa ja osaan annostella ruokaa niin että tulen kylläiseksi mutta en ähkyyn.
Juu ihan rauhassa syöt vaan monta pullaa päivässä, mutta älä yritä pakottaa työkavereitasi siihen.. Taidat olla se sama joka teki ketjun miten törkeää kun muut eivät syö leipomuksiasi. Ei heidän tarvitse, jokainen päättää itse mitä syö, sinä et sitä päätä.
Voit yrittää syöttää mitä tahansa sanoja suuhuni traumakourissasi mutta onneksi se ei tee niistä totta. Aion vastedeskin vaatia lapsiani maistamaan kaikkea ennen kuin saavat täyttää mahansa jollakin muulla.
Ensin yrität pilkata minua siitä että on jäänyt aikuisuuteen saakka kestäviä traumoja siitä kun vanhemmat pakkosyöttivät ja tämä vaikuttaa tottakai suhtautumiseeni ruokaan, ja toisessa lauseessa kerrot että aiot juuri saman tehdä omille lapsillesi. Olet kyllä hieno äiti.
Sua oli syötetty niin että oksensit lautaselle ja sitten jouduit syömään lisää. Meillä lapset ei ole koskaan yökkäilleet tai oksentaneet lautaselle vaikka eivät ruuasta ole pitäneet. Meillä ei myöskään tarvitse lautasta syödä tyhjäksi vaan maistaa sen haarukallisen tai pari. Ja kyllä olen hieno äiti. Olen johdonmukainen ja reilu. Kannustava ja tukeva. Minulla on loistava suhde lapsiini ja eivät ole menneet rikki siitä että ovat joutuneet ruokaa maistamaan vaan ovat jopa oppineet syömään ja jopa pitämään ruuista mistä eivät ennen pitäneet.
Sulle suosittelen tosiaan terapiaa missä pääset noita sun traumoja käsittelemään että suhde ruokaan normalisoituu ja et reagoi ihan ihme höpötyksillä ja vertauskuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Mun lasten pk:ssa sama juttu. Kotona myös. Jos ruoka ei maita, niin ei täytetä mahaa leivällä. Ei lapsi siitä vaurioitu, vaikka yksi ateria jää väliin tai on kovin niukka.
"Ei täytetä mahaa leivällä jos ruoka ei maita", aivan hirviömäinen ja oksettava ajatusmaailma. Mielummin jätetään lapsi tyhjin vatsoin. Voi kun sinuakin joku hiukan läksyttäisi ja pitäisi nälässä, jos ei "pääruoka" maistuisi. Löisi sua vaan napakasti näpeille, kun olisit ottamassa leipää syödäksesi.
Onhan päiväkodissakin eri ruoka allergiselle, eikä ketään pakoteta anafylaktisen reaktionkin uhalla syömään kalaa, jos on sille allerginen. Hyvänen aika. Se, että ei jostain ruuasta tykkää, ei kuitenkaan ole mikään este sille, etteikö sitä voisi maistaa.