Päiväkodissa ei anneta leipääkään, jos ruoka ei maistu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä annetaan yksi leipä ja jälkkäri vaikka lapsi ei söisi mitään. On johtanut siihen, että osa lapsista jättää ihan tarkoituksella sen oikean ruuan syömättä, mutta ei voi mitään, pakko tosiaan antaa yksi leipä ja jälkiruoka, koska kuuluu siihen ateriaan.

Itse en ota heti ruokaa pois jos lapsi sanoo ettei syö, vaan kehotan kyllä syömään tai ainakin maistamaan, mutta en tee sen suurempaa numeroa, jos lapsi ei syö esim. 15-20 minuutin aikana, niin ei sitten, ruoka pois vaan ja leipä naamariin, ei se minulta ole mitenkään pois. Mutta toista leipää ei saa, jos ei ole ruokaa syönyt, tähän ei edes maistaminen vaikuta.

Ongelma on juuri tämä. Lapset oppii nopeasti että jos ei laiteta tekemään niitä ikäviä asioita niin kun jaksaa vaan odottaa aikuiset tekee tai saa muuten vain olla tekemättä. Kostautuu myöhemmin ja pahasti.

Pitääkö ruokailu olla lapselle se ikävä tekeminen?

Silloin tällöin kyllä. Niin sitä oppii ettei kaikki ole aina kivaa ja namia. Monesti jo sanottu että suurimmalle osalle lapsia ruokailu on ihan normaali tapahtuma suurimman osan aikaa ja silloin tällöin on ruokaa josta ei tykkää ja silloin voi maistaa vaikka se ei ole kivaa.

Höpöhöpö. Pipon pitäminen pakkasella kuuluu näihin "joskus vaan on pakko" asioihin, ruokailu ei todellakaan, jos ei halua syödä, ei ole pakko. Jos lapsi on nälkäinen syö hän pakottamattakin ruokaa joka ei välttämättä ole sitä ykkösherkkua.

Ahaa, eikö hän opikaan sietämään nälän tunnetta, lopeta syömisen ja näänny hitaasti anoreksiaan?

Kyllä tuosta voi syömishäiriönkin saada tottakai kun suhde ruokaan vääristyy.

Höpöhöpö mitään vääristy siitä että pitää silloin tällöin maistaa ruokaa mikä ei ole lempparia.

Höpöhöpö kyllä vaan vääristyy kun ruuan ja syömisen alkaa nähdä negatiivisena pakottamisena. Luepa kuule vähän psykologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli päiväkodissanne perunat pitää puolittaa ja lapsille ei riitä näkkäriä, niin ystävällisesti kertokaa vanhemmille. Tuomme perunapussin ja näkkäriä (keräämme vaikka talkoilla) mukanamme , mutta älkää suostuko puolittamaan perunaa siksi että lapella jäi nälkä eikä perunoita ole riittävästi. Tarvitteko myös makaronia? Paljonko hoitomaksu muuten per kk on päiväkodissanne jossa mainostatte lapsen saavan lämpimän aterian aamupalan ja välipalan lisäksi?

Käytkö myös keittämässä ja valmistamassa tuomasi ruuat? Meillä ei nimittäin ole kenelläkään aikaa vaan ruoka vaan lämmitetään kun tulee keskuskeittiöltä.

Kai te osaatte keittiölle palautetta antaa siitä minkä verran ruokaa yleensä kuluu. Ja jos perunoita joutuu puolittamaan harvase päivä kannattaa ainakin kehitittää toimintatapa palautteen antamiseen.

Nythän on juuri julkaistu varhaiskasvatuksen ruokailusuositus, joka jokaisen varhaiskasvatuksessa työskentelevän olisi kannattavaa lukea.

https://www.thl.fi/fi/-/varhaiskasvatukseen-ensimmaista-kertaa-oma-ruok…

Toki kyseinen suositus ei velvoita varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, mutta antaa ohjeita ja suuntaviivoja. Suosituksessa on asiaa nimenomaan lasten osallisuudesta ja oikeuksista ruokailutilanteissa.

Onneksi mun ainoa lapsi on jo 21v.

Ruoalla kiristäminen ja temppuilu on niin sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli päiväkodissanne perunat pitää puolittaa ja lapsille ei riitä näkkäriä, niin ystävällisesti kertokaa vanhemmille. Tuomme perunapussin ja näkkäriä (keräämme vaikka talkoilla) mukanamme , mutta älkää suostuko puolittamaan perunaa siksi että lapella jäi nälkä eikä perunoita ole riittävästi. Tarvitteko myös makaronia? Paljonko hoitomaksu muuten per kk on päiväkodissanne jossa mainostatte lapsen saavan lämpimän aterian aamupalan ja välipalan lisäksi?

Käytkö myös keittämässä ja valmistamassa tuomasi ruuat? Meillä ei nimittäin ole kenelläkään aikaa vaan ruoka vaan lämmitetään kun tulee keskuskeittiöltä.

Kai te osaatte keittiölle palautetta antaa siitä minkä verran ruokaa yleensä kuluu. Ja jos perunoita joutuu puolittamaan harvase päivä kannattaa ainakin kehitittää toimintatapa palautteen antamiseen.

Sinne keskuskeittiöön voi ja pitääkin keittiöhenkilökunnan ottaa yhteyttä/soittaa jos ruoka loppuu jatkuvasti kesken. Perunoita ei ole tarkoitus puolittaa sen vuoksi ettei niitä muutoin riitä jokaiselle lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Meillä eskarilainen iltapäivähoidossa. Välipala kello kaksi, siihen on osallistuttava jos on paikalla. Haen pienemmät sisarukset ensin päiväkodista koska se on matkanvarrella. Me kaiiki kolme istuaan eteisessä ja odotetaan kun esakarilaistamme istutetaan välipalapöydässä. Ei siis syö enää juuri mitään, karjalanpiirakasta ei riitä että on syönyt puolet vaan se on syötävä kokonaan. Jokapäivä meitö vanhempia kehotetaan keskustelemaan kotona näitä ruokailuista lapsen kanssa. Ei siis ruokalassakaan yleensä kuin syö osan eikä saa leipää. On todella nälkäinen kotona ja kotona kaikki maistuu.

Hei, herrajumala! Oikeesti! Et voi suostua tuohon kidutukseen! Haet lapsesi pois pöydästä tietenkin ja sanot että ei ole pakko syödä! Lapsesi ei ole vankilassa eikä pakkosiirtolassa. Aikuisellekaan ei syötetä mitään pakolla. Lakto-ovo-vegetaristit vaativat oikeuksiaan. Nykysuomessa lasta ei saa pakottaa yhtään mihinkään, kotona eikä hyvänen aika myöskään koulussa tai hoidossa. Lastensuojelu sen sanelee. Teilläpäin ollaan aika takapajulaisia eikä tunneta lapsen oikeuksia..

Joo, mä oon 45v ja kun meen työpaikkaruokalaan ja onkin se päivä kun on maksalaatikkoa eikä edes hilloa.

Maistuu yrjöltä ja on pakko syödä. Haisee navetalta.

Vartijat on kutsuttu paikalle kun yritin kadota pöytien alta.

Jokainen pala nousee ylös ja ne on nieltävä uudelleen ja otettava uusi lusikallinen tai joku toinen tunkee ne alas. Täällä istun vaikka yötä myöten. Itku ei auta. Syöt tai syötetään.

Jotenkin ajatellen kuolemaa sain ihan sairaanmoisen määrän maksaa mahaani, jonka yrjöän kun pääsen ulos täältä.

Huomenna näytti olevan ruokalistassa lehmän kieltä. Siitä en selviä hengissä. Miten saan jonkin kuumeen kehitettyä huomiseksi? Pliis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään pahaa syö, joten en pakota lastakaan syömään. Maistaa pitää kyllä. Usein, jos lapsi ei halua syödä, jätän lapsen lautasen pöytään, kyllä se siitä tyhjenee leikkien tai ulkoilun jälkeen, vaikka olisi jo kylmääkin. Keittopäivänä lapan lapsen lautaselle vain perunaa ja lihaa/kalaa/kanaa/makkaraa, koska tiedän, että hän ei tykkää keitetystä porkkanasta tai niistä muista vihanneksista. Tuore porkkana kyllä menee tai porkkanasämpylä, mutta keittoporkkana ei. Miksi minä pakottaisin syömään, kun lapsi on maistanut ja todennut, että ei ole hyvää. Sitä mukavampi minulle, minä taas rakastan nimenomaan niitä vihanneksia. Joskus keitän itselleni evästä töihin ihan vain niistä keittovihanneksista.

Minun lapseltani kiellettiin leipä päiväkodissa sen takia, että hän ei syönyt leivän sitkeitä kuoria vaan vain sen sisuksen. Niin minäkin kotona teen. Kuka sitä sitkeää kovaa kuorta jaksaa jauhaa.

Kovien ja sitkeiden ruokien pureskelu kehittää suun motoriikkaa.

Eli raaka porkkana ja näkkileipä eivät käy vaan sen pitää nimenomaan olla pehmeän leivän kivikova sitkeä kuori?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään pahaa syö, joten en pakota lastakaan syömään. Maistaa pitää kyllä. Usein, jos lapsi ei halua syödä, jätän lapsen lautasen pöytään, kyllä se siitä tyhjenee leikkien tai ulkoilun jälkeen, vaikka olisi jo kylmääkin. Keittopäivänä lapan lapsen lautaselle vain perunaa ja lihaa/kalaa/kanaa/makkaraa, koska tiedän, että hän ei tykkää keitetystä porkkanasta tai niistä muista vihanneksista. Tuore porkkana kyllä menee tai porkkanasämpylä, mutta keittoporkkana ei. Miksi minä pakottaisin syömään, kun lapsi on maistanut ja todennut, että ei ole hyvää. Sitä mukavampi minulle, minä taas rakastan nimenomaan niitä vihanneksia. Joskus keitän itselleni evästä töihin ihan vain niistä keittovihanneksista.

Minun lapseltani kiellettiin leipä päiväkodissa sen takia, että hän ei syönyt leivän sitkeitä kuoria vaan vain sen sisuksen. Niin minäkin kotona teen. Kuka sitä sitkeää kovaa kuorta jaksaa jauhaa.

Kovien ja sitkeiden ruokien pureskelu kehittää suun motoriikkaa.

Eli raaka porkkana ja näkkileipä eivät käy vaan sen pitää nimenomaan olla pehmeän leivän kivikova sitkeä kuori?

Miten kivikova voi olla sitkeä? Toisekseen, päiväkodeissa harvemmin on kovakuorista pehmeää leipää, kyllä se melkeinpä aina on tavallista muovipussiin pakattua viipaleleipää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään pahaa syö, joten en pakota lastakaan syömään. Maistaa pitää kyllä. Usein, jos lapsi ei halua syödä, jätän lapsen lautasen pöytään, kyllä se siitä tyhjenee leikkien tai ulkoilun jälkeen, vaikka olisi jo kylmääkin. Keittopäivänä lapan lapsen lautaselle vain perunaa ja lihaa/kalaa/kanaa/makkaraa, koska tiedän, että hän ei tykkää keitetystä porkkanasta tai niistä muista vihanneksista. Tuore porkkana kyllä menee tai porkkanasämpylä, mutta keittoporkkana ei. Miksi minä pakottaisin syömään, kun lapsi on maistanut ja todennut, että ei ole hyvää. Sitä mukavampi minulle, minä taas rakastan nimenomaan niitä vihanneksia. Joskus keitän itselleni evästä töihin ihan vain niistä keittovihanneksista.

Minun lapseltani kiellettiin leipä päiväkodissa sen takia, että hän ei syönyt leivän sitkeitä kuoria vaan vain sen sisuksen. Niin minäkin kotona teen. Kuka sitä sitkeää kovaa kuorta jaksaa jauhaa.

Kovien ja sitkeiden ruokien pureskelu kehittää suun motoriikkaa.

Eli raaka porkkana ja näkkileipä eivät käy vaan sen pitää nimenomaan olla pehmeän leivän kivikova sitkeä kuori?

Miten kivikova voi olla sitkeä? Toisekseen, päiväkodeissa harvemmin on kovakuorista pehmeää leipää, kyllä se melkeinpä aina on tavallista muovipussiin pakattua viipaleleipää.

Riippuu päiväkodista, meillä ei ole koskaan ns. vuokaleipää. Tai pehmeäkuorista viipaleleipää.