Lue keskustelun säännöt.
Erakoitumisesta
20.10.2017 |
Otsikon mukainen sisältö.
Vapaata keskustelua. Henkilökohtaisesti voisin mainita : olen siis ollut 12 vuotta ( kaksitoista ) yksin eristäyneenä muusta yhteiskunnasta. Kerran viikossa käyn n. 50m .n päässä olevassa kaupassa ja samalla apteekissa ( sama matka ). Alan todella paljon huolestumaan mielenterveydestästäni; kavahdan kaikkia kovia ääniä ( mielestäni ) .
Luonnollisesti tämä koskee muutakin ns. normaalia asuinympäristöä koskevaa ""melua'', kuten esim. siivoominen rapussa tai postinjakelu. Puhun yksinään -yleensä toki vain ns. äänenavaus ennen kauppaan menoa ) Jokaviikkoinen ruoka/savukerituaalini kauppaan.
En tee mitään päivisin - en mitään. Odotan iltaa, että voin menna nukkumaan ( ottaa unilääkkeen ) - näen painajaisia. Herään.
Sama alkaa alusta.
Mikä neuvoksi?Olen täyttänyt 40 vuotta, hyvä että parta kasvaa.
Masennuin niin heavysti 12 sitten, että kaikki sukulaiset ja ystävät jäivät. Suljin siis kaikki liittymät.
Tapaan vain 75 - vuotiasta äitiäni kerran vuodessa ja 85 - v. enoani tarvittaessa.
Olisiko Teillä jotain neuvoa?
Jännitys tai ahdistus ovat pilkkasanoja tässä yhteydessä.
Koen Pakokokauhua - ihan suoraa puhdasta pelkoa.
Kommentit (8)
Kun menetin viimeisenkin läheiseni ja surin kuolemaa, erakoiduin. Huomasin aika äkkiä, että autolla-ajamisessa taantuu, kun ei enää käytäkään autoa päivittäin. Ennen ajoin 1500 km kuukaudessa ja pahimmillaan ehkä 150 km/kk enkä juuri koskaan motarilla. Nopeuksien ja etäisyyksien arviointi vaikeutui, kun mieli oli muutenkin sumussa.
Tuli paniikkioloja siellä ja täällä ja jos meni ihmisjoukkoon (vaikkapa joulukonsertti), se imi voimat niin että aivojen kesti toipua tilanteesta pari vuorokautta.
Ei siinä auta muu kuin alkaa kuntouttaa itseäsi. Menet pikku hiljaa pidemmälle ja pidemmälle ja laajennat reviiriäsi (toki halutessaan saa kertarykäistäkin) ja alat ravita itseäsi sekä fyysisesti (ruoka ja ulkoilu ja mahdollisesti kuntoilu) sekä henkisesti (elinpiirin laajentaminen ja harrastukset).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä asiat sua eniten pelottaa? Mitkä surettaa? Mitä tarkoittaa ei minkään tekeminen? Millä keinoilla yrität hallita pelkoa? Onko jotain hetkeä, jolloin on yhtään parempi olla?
Jos antaa periksi masennukselle ja jää yksin kotiin menemättä edes ulos, erakoitumiskierre alkaa.
Kävele joka päivä vähän pidemmälle. Fyysinen kuntosi on todennäköisesti erittäin huono, joten yritä ensin vain kävellä. Tähtää siihen, että kävelet reippaasti tunnin joka päivä, mutta voit aloittaa viidestä minuutista. Jos liikut, niin nukut paremmin
Toinen perusasia on syöminen. Jos vain on varaa, lisää kasviksia ja muista juoda paljon vettä. Pelkästään näillä olosi kohenee varmasti jonkin verran.
Sitten tarvitset objektiivisuutta. Sitä saa esimerkiksi kirjoittamalla päiväkirjaa. Simppeli harrastus on esimerkiksi valokuvaus kännykällä. Käy ottamassa joka päivä ulkona kuva. Jos teet sähköistä päiväkirjaa liitä se siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olisin myös ulkoilun lisäämisen kannalla. Parempi fyysinen kunto olisi hyvä lähtökohta, ja ulkona liikkuminen myös laajentaisi elämänpiiriä vähentäen eristäytymisen psyykkisiä haittoja.
Millaisessa kunnossa olet fyysisesti? Käytkö esim kävelyllä vai onko tuo kauppamatka ainut liikuntasuorituksesi? Tässä on 15 min aikaa, kun palsta sulkeutuu, mutta ehkä jatkat huomenna keskustelua aiheesta? Luulisin, että on hyvä jutella alkuun palstalla. Käytkö paljonkin täällä av:lla?