"Mikä on muka flirtin ja seksuaalisen häirinnän ero???" No minäpä kerron!

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on ettei monet naiset osaa sanoa selkeällä suomen kielellä että miehen käyttäytyminen on ei-toivottavaa? Minä olen aina sanonut ja myös jo nuorena ja useimmat miehet osaavat häipyä kun tekee heille selväksi että en ole kiinnostunut.

Suurin osa naisista osaa, näin uskoisin. Mutta mikä siinä on, että niin monet miehet eivät sitä ymmärrä? Onko se tyhmyyttä, välinpitämättömyyttä, vai molempia? Jos ensmmäistä, niin peruskoulun äidinkielen oppimäärän kertaaminen olisi varmasti paikallaan -voi lähteä ihan aakkosista asti tarvittaessa ;-D Jos taas jälkimmäistä, niin joku käytösopas voisi olla hyvää ilta-/vessalukemista. Tai voisi miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos ei-toivottu henkilö -esim. Kouvolatukkainen "siiderivalas" tai jääkaappipakastimen kokoinen nahkahomo- tulisi iskemään, eikä millään uskoisi, ettei kiinnosta pätkääkään.

Miksi ihmeessä jotkut ei tajua, että voi vain puhua? Niinkuin ihminen ihmiselle? Se on paras "iskutekniikka", jos edes sellaista termiä haluaa käyttää!

Ei tarvitse koskea, puristella, kertoa ääliömäisiä vitsejä.

Toimii sekä miehiin että naisiin.

Mikä tässä pitäisi olla niin hankalaa? Käpälöinti ja alapääjutut ovat ihan tietoisesti valittua käytöstä.

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Eli onko kyse vastapuolen ulkonäöstä vai siitä miten koskee? 

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

No niin, mutta on vaivaannuttavaa joutua tekemään numeroa kaikesta siitä huomiosta, mitä ei toivoisi. Helpompaa olisi jos miehet itse tajuaisi tilannesidonnaisuuden ja oman, miten sen nyt muotoilisi "asemointinsa".

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

Hyvinpukeutuneen itsestään huolta pitävän ihmisen hienovarainen lähestyminen on vissisti eri juttu kuin itsevihaisen turson epätoivoinen lääppiminen.

Kuten Ru-Paul asian ilmaisee: If you don't love yourself, how in the hell you gonna love somebody else.

Seksin vonkaaminen huomaavaisesti täysin eri asia kuin seksin vonkaaminen välittämättä toisen osapuolen mielipiteistä.

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Niin että puvussa ei voi lääppiä ällöttävästi? Ja että siitä lähikapakan kaljamahasta tulee hyvännäköinen ja charmantti kun se tulee lääppimään puvussa? Ja pukumies kiinnostaa lähtökohtaisesti aina ja kulahtanut neulemies ei koskaan? Riittääkö dressmanin halpispuku?

Kyllähän lääppiminen on lääppimistä ja yhtä epämiellyttävää puvussa kuin neuleessakin, jos ei halua lääpintää. Jos et halua henkilön x lääppivän itseäsi, miten se muuttaa asiaa onko sillä päällä puku vai kulahtanut neule? Jos se ei kerran kiinnosta? Vai pelkkä pukuko riittää kiinnostumiseen, että kaikki kiinnostaa kun vaan on dressmanin tekokuitupuku päällä?

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

En ole edellinen kirjoittaja, eikä kukaan joka laittaisi käden lanteelleni olisi minusta charmantti eikä mukava.

MUTTA silti: ymmärräthän, ettei seuraelämässä ole mitään equal opportunity employer -velvoitetta? Kellään ei ole velvoitetta suhtautua jokaiseen jututtajaan samalla lailla, yhtä hyväksyvästi ja lämpimästi. On ihan päivänselvää, että ei-kiinnostavalle miehelle sanotaan ei kiitos, kun taas kiinnostavan miehen kanssa jäädään juttelemaan lisää ja tutustumaan paremmin. Mikä ihme tässä on niin hankalaa ymmärtää???

Hyvä lähestyminen alkaa silmäpelinä ennen kuin sanaakaan.on vaihdettu. Silmäpeli on jo keskustelua, joten ihan varmasti tätä hyvin mennyttä keskustelua uskaltaa paremmin mennä jatkamaan puhetasolla lähtökohtaisesti jo intiimimmällä tasolla kuin "kylmiltään". Hyvin mennyt silmäpeli on sellaista, jossa toinen hymyilee, kohtaa katseesi avoimesti jne. Jos huomaan jonkun epäkiinnostavan miehen yrittävän silmäpeliä, käännän kyllä selkäni jotten anna vääriä signaaleja. Jos tämänkin torppaamisen jälkeen epäkiinnostava mies pyrkii vielä juttusille, aivan varmasti ärsyynnyn. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin väkisin juttusille tunkeminen, kun toinen selvästi viestittää "en ole kiinnostunut!!" Sanon tällöinkin kyllä vielä ihan ystävällisesti, ettei seura kiinnosta, mutta jos tätäkään viestintää ei uskota, on aika ärähtää.

Jos tunnistat olevasi huono toisten ihmisten lukemisessa, ehdotan että rajoitat kanssakäymisesi nettitreffeille ym. nettiympäristöön. Esim. baariympäristössä tutustuminen on varmasti hyvin haastavaa, jos on yhtään hankaluutta lukea sosiaalisia tilanteita / sanatonta viestintää oikein.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Niin että puvussa ei voi lääppiä ällöttävästi? Ja että siitä lähikapakan kaljamahasta tulee hyvännäköinen ja charmantti kun se tulee lääppimään puvussa? Ja pukumies kiinnostaa lähtökohtaisesti aina ja kulahtanut neulemies ei koskaan? Riittääkö dressmanin halpispuku?

Kyllähän lääppiminen on lääppimistä ja yhtä epämiellyttävää puvussa kuin neuleessakin, jos ei halua lääpintää. Jos et halua henkilön x lääppivän itseäsi, miten se muuttaa asiaa onko sillä päällä puku vai kulahtanut neule? Jos se ei kerran kiinnosta? Vai pelkkä pukuko riittää kiinnostumiseen, että kaikki kiinnostaa kun vaan on dressmanin tekokuitupuku päällä?

Tarkoitan vaan sitä, että miehellä pitää olla ns. paketti kasassa niin lähestymis/lääppimisyrityksetkin voi nähdä positiivisemmassa valossa. Kärjistäen: Mulla on vain yksi elämä, eikä siinä riitä aikaa millekkään elämäntapaluusereille. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

Hyvinpukeutuneen itsestään huolta pitävän ihmisen hienovarainen lähestyminen on vissisti eri juttu kuin itsevihaisen turson epätoivoinen lääppiminen.

Kuten Ru-Paul asian ilmaisee: If you don't love yourself, how in the hell you gonna love somebody else.

Seksin vonkaaminen huomaavaisesti täysin eri asia kuin seksin vonkaaminen välittämättä toisen osapuolen mielipiteistä.

Entäs itsevihaisen hyvinpukeutuneen epätoivoinen lääppiminen? Sekö on ihan ok, koska hyvinpukeutunut? Ja turson hienovarainen lähestyminen on aina epätoivottua? Entä jos hyvinpukeutunutta ei kiinnosta että naista ei kiinnosta vaan jatkaa (vai kiinnostaako naista aina, koska hyvinpukeutunut?) ja turso taas uskoo ja poistuu? Ei tämä nyt ole oikein loogista :D

Tästä voi nyt antaa vinkin miehille, että älkää turhaan muuttako käyttäymistänne, senkun häiriköitte ja sikailette minkä ehditte kunhan teette sen hyvin pukeutuneina, vähintään pikkutakissa. Puvussa saa jo kähmiäkin. Pukumiehen häiriköinti on huomaavaista ja hienovaraista, rönttövaatteiselta sama käytös vain törkeää.

SoÄl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Niin että puvussa ei voi lääppiä ällöttävästi? Ja että siitä lähikapakan kaljamahasta tulee hyvännäköinen ja charmantti kun se tulee lääppimään puvussa? Ja pukumies kiinnostaa lähtökohtaisesti aina ja kulahtanut neulemies ei koskaan? Riittääkö dressmanin halpispuku?

Kyllähän lääppiminen on lääppimistä ja yhtä epämiellyttävää puvussa kuin neuleessakin, jos ei halua lääpintää. Jos et halua henkilön x lääppivän itseäsi, miten se muuttaa asiaa onko sillä päällä puku vai kulahtanut neule? Jos se ei kerran kiinnosta? Vai pelkkä pukuko riittää kiinnostumiseen, että kaikki kiinnostaa kun vaan on dressmanin tekokuitupuku päällä?

Tarkoitan vaan sitä, että miehellä pitää olla ns. paketti kasassa niin lähestymis/lääppimisyrityksetkin voi nähdä positiivisemmassa valossa. Kärjistäen: Mulla on vain yksi elämä, eikä siinä riitä aikaa millekkään elämäntapaluusereille. :)

Eli vika ei olekaan lääppimisessä vaan siinä, että epächarmantti lähestyy ylipäänsä millään tavalla?

SoÄl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Niin että puvussa ei voi lääppiä ällöttävästi? Ja että siitä lähikapakan kaljamahasta tulee hyvännäköinen ja charmantti kun se tulee lääppimään puvussa? Ja pukumies kiinnostaa lähtökohtaisesti aina ja kulahtanut neulemies ei koskaan? Riittääkö dressmanin halpispuku?

Kyllähän lääppiminen on lääppimistä ja yhtä epämiellyttävää puvussa kuin neuleessakin, jos ei halua lääpintää. Jos et halua henkilön x lääppivän itseäsi, miten se muuttaa asiaa onko sillä päällä puku vai kulahtanut neule? Jos se ei kerran kiinnosta? Vai pelkkä pukuko riittää kiinnostumiseen, että kaikki kiinnostaa kun vaan on dressmanin tekokuitupuku päällä?

Tarkoitan vaan sitä, että miehellä pitää olla ns. paketti kasassa niin lähestymis/lääppimisyrityksetkin voi nähdä positiivisemmassa valossa. Kärjistäen: Mulla on vain yksi elämä, eikä siinä riitä aikaa millekkään elämäntapaluusereille. :)

Se että sinua kömpelösti iskee joku, josta et ole kiinnostunut, ei ole ahdistelua. Ahdistelua olisi esim se, jos vaikka esimiehesi kourisi sinua rinnoista, etkä voisi valittaa edes työsuojeluun potkujen pelossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

En ole edellinen kirjoittaja, eikä kukaan joka laittaisi käden lanteelleni olisi minusta charmantti eikä mukava.

MUTTA silti: ymmärräthän, ettei seuraelämässä ole mitään equal opportunity employer -velvoitetta? Kellään ei ole velvoitetta suhtautua jokaiseen jututtajaan samalla lailla, yhtä hyväksyvästi ja lämpimästi. On ihan päivänselvää, että ei-kiinnostavalle miehelle sanotaan ei kiitos, kun taas kiinnostavan miehen kanssa jäädään juttelemaan lisää ja tutustumaan paremmin. Mikä ihme tässä on niin hankalaa ymmärtää???

Hyvä lähestyminen alkaa silmäpelinä ennen kuin sanaakaan.on vaihdettu. Silmäpeli on jo keskustelua, joten ihan varmasti tätä hyvin mennyttä keskustelua uskaltaa paremmin mennä jatkamaan puhetasolla lähtökohtaisesti jo intiimimmällä tasolla kuin "kylmiltään". Hyvin mennyt silmäpeli on sellaista, jossa toinen hymyilee, kohtaa katseesi avoimesti jne. Jos huomaan jonkun epäkiinnostavan miehen yrittävän silmäpeliä, käännän kyllä selkäni jotten anna vääriä signaaleja. Jos tämänkin torppaamisen jälkeen epäkiinnostava mies pyrkii vielä juttusille, aivan varmasti ärsyynnyn. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin väkisin juttusille tunkeminen, kun toinen selvästi viestittää "en ole kiinnostunut!!" Sanon tällöinkin kyllä vielä ihan ystävällisesti, ettei seura kiinnosta, mutta jos tätäkään viestintää ei uskota, on aika ärähtää.

Jos tunnistat olevasi huono toisten ihmisten lukemisessa, ehdotan että rajoitat kanssakäymisesi nettitreffeille ym. nettiympäristöön. Esim. baariympäristössä tutustuminen on varmasti hyvin haastavaa, jos on yhtään hankaluutta lukea sosiaalisia tilanteita / sanatonta viestintää oikein.

Mä taas ehdottaisin, että ihmiset lopettaisivat nämä pelleilyt ja käyttäisivät suutaan ja korviaan niin ei tarvitse tehdä arvailuja toisen ilmeistä ja katseista. Lähestykää ja jos toista ei seura kiinnosta, niin sitten pitää sanoa. Vastaavasti toisen osapuolen pitää ymmärtää tämä suullinen viesti. En tajua miksi helpoista asioista pitää tehdä vaikeita

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Päämäärä molemmilla on sama. Sinä suhtaudut syrjivästi jälkimmäiseen.

Hyvinpukeutuneen itsestään huolta pitävän ihmisen hienovarainen lähestyminen on vissisti eri juttu kuin itsevihaisen turson epätoivoinen lääppiminen.

Kuten Ru-Paul asian ilmaisee: If you don't love yourself, how in the hell you gonna love somebody else.

Seksin vonkaaminen huomaavaisesti täysin eri asia kuin seksin vonkaaminen välittämättä toisen osapuolen mielipiteistä.

Entäs itsevihaisen hyvinpukeutuneen epätoivoinen lääppiminen? Sekö on ihan ok, koska hyvinpukeutunut? Ja turson hienovarainen lähestyminen on aina epätoivottua? Entä jos hyvinpukeutunutta ei kiinnosta että naista ei kiinnosta vaan jatkaa (vai kiinnostaako naista aina, koska hyvinpukeutunut?) ja turso taas uskoo ja poistuu? Ei tämä nyt ole oikein loogista :D

Tästä voi nyt antaa vinkin miehille, että älkää turhaan muuttako käyttäymistänne, senkun häiriköitte ja sikailette minkä ehditte kunhan teette sen hyvin pukeutuneina, vähintään pikkutakissa. Puvussa saa jo kähmiäkin. Pukumiehen häiriköinti on huomaavaista ja hienovaraista, rönttövaatteiselta sama käytös vain törkeää.

Näinpä. Jäykät päälle ja hivelemään, jo kelpaa ja saapi pluvan. Ja tuo edeltäjän RuPaul- sitaatti on sikäli huvittava, että sen sanojana on tyyppi joka ei rakastanut itseään sellaisena kuin oli.

SoÄl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Niin että puvussa ei voi lääppiä ällöttävästi? Ja että siitä lähikapakan kaljamahasta tulee hyvännäköinen ja charmantti kun se tulee lääppimään puvussa? Ja pukumies kiinnostaa lähtökohtaisesti aina ja kulahtanut neulemies ei koskaan? Riittääkö dressmanin halpispuku?

Kyllähän lääppiminen on lääppimistä ja yhtä epämiellyttävää puvussa kuin neuleessakin, jos ei halua lääpintää. Jos et halua henkilön x lääppivän itseäsi, miten se muuttaa asiaa onko sillä päällä puku vai kulahtanut neule? Jos se ei kerran kiinnosta? Vai pelkkä pukuko riittää kiinnostumiseen, että kaikki kiinnostaa kun vaan on dressmanin tekokuitupuku päällä?

Tarkoitan vaan sitä, että miehellä pitää olla ns. paketti kasassa niin lähestymis/lääppimisyrityksetkin voi nähdä positiivisemmassa valossa. Kärjistäen: Mulla on vain yksi elämä, eikä siinä riitä aikaa millekkään elämäntapaluusereille. :)

Ja "paketti on kasassa" kun on puku päällä? Jos elämänhallintaongelmainen elämäntapatyötön kouluttamaton känniääliö hommaa uffin tasarahapäiviltä puvun ja tulee se päällä vonkaamaan ja lääppimään, näet sen positiivisessa valossa ja kiinnostavana?

Eihän tuossa ole enää kyse mistään häirinnän ärsyttävyydestä, vaan häirintä on ok kunhan sen tekee pukumies, mutta villapaitamies ilmeisesti häiriköi jo olemalla paikalla.

Tottakai jokainen saa valita kiinnostuksensa aiheuttajat ihan itse (jos sulle pelkkä puku riittää tekemään miehestä charmantin ja kiinnostavan ja antaa lääppimisoikeuden niin sitten se on sulla niin), mutta jos ei halua jonkun tulevan lääppimään, silloin on aivan sama onko sillä päällä kulahtanut villapaita vai räätälin tekemä puku. Törkypuheet ja törkykäytös on törkyistä riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

Mikään kallis puku ei tee kähmimisestä pätkääkään hyväksyttävämpää. Onhan sillä Harvey Weinsteinillakin varmasti kalliita pukuja ollut. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on ettei monet naiset osaa sanoa selkeällä suomen kielellä että miehen käyttäytyminen on ei-toivottavaa? Minä olen aina sanonut ja myös jo nuorena ja useimmat miehet osaavat häipyä kun tekee heille selväksi että en ole kiinnostunut.

Suurin osa naisista osaa, näin uskoisin. Mutta mikä siinä on, että niin monet miehet eivät sitä ymmärrä? Onko se tyhmyyttä, välinpitämättömyyttä, vai molempia? Jos ensmmäistä, niin peruskoulun äidinkielen oppimäärän kertaaminen olisi varmasti paikallaan -voi lähteä ihan aakkosista asti tarvittaessa ;-D Jos taas jälkimmäistä, niin joku käytösopas voisi olla hyvää ilta-/vessalukemista. Tai voisi miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos ei-toivottu henkilö -esim. Kouvolatukkainen "siiderivalas" tai jääkaappipakastimen kokoinen nahkahomo- tulisi iskemään, eikä millään uskoisi, ettei kiinnosta pätkääkään.

Minulla on aivan päinvastaisia kokemuksia. Autistitkin useimmiten tajuavat, kun selkeäsanaisesti asiani esitän, vaikka eivät kehonkieltä osaisikaan tulkita.

Vierailija kirjoitti:

SoÄl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen älykkyys kirjoitti:

Mun mielestä miehiltä puuttuu sellanen sosiaalinen älykkyys ja itsetuntemus mitä tulee lähestymisyrityksiin.

Jos joku oikeen hyvännäkönen, charmantti ja itsevarma mies tulee tulee tyylikkäässä puvussa ravintolassa hienovaraisesti laittamaan kättä lantiolle ja ehdottelemaan yhteistä illanjatkoa se on ihan eri asia, kun joku kulahtaneessa neuleessa lähikapakan nurkassa vuosikymmenen kaljamahaa kasvatellut ällötys lääppimässä.

Niin että puvussa ei voi lääppiä ällöttävästi? Ja että siitä lähikapakan kaljamahasta tulee hyvännäköinen ja charmantti kun se tulee lääppimään puvussa? Ja pukumies kiinnostaa lähtökohtaisesti aina ja kulahtanut neulemies ei koskaan? Riittääkö dressmanin halpispuku?

Kyllähän lääppiminen on lääppimistä ja yhtä epämiellyttävää puvussa kuin neuleessakin, jos ei halua lääpintää. Jos et halua henkilön x lääppivän itseäsi, miten se muuttaa asiaa onko sillä päällä puku vai kulahtanut neule? Jos se ei kerran kiinnosta? Vai pelkkä pukuko riittää kiinnostumiseen, että kaikki kiinnostaa kun vaan on dressmanin tekokuitupuku päällä?

Tarkoitan vaan sitä, että miehellä pitää olla ns. paketti kasassa niin lähestymis/lääppimisyrityksetkin voi nähdä positiivisemmassa valossa. Kärjistäen: Mulla on vain yksi elämä, eikä siinä riitä aikaa millekkään elämäntapaluusereille. :)

Eli vika ei olekaan lääppimisessä vaan siinä, että epächarmantti lähestyy ylipäänsä millään tavalla?

Epächarmantti voi olla juurikin sitaatissa mainittu "itseään rakastava", joka ei edes ota huomioon mahdollisuutta että on epächarmantti. Sitä sanotaan itsetunnoksi. Ja sitä ei osteta kaupasta ja laiteta päälle puvun muodossa.

En btw kyllä ymmärrä, miten lääppivä ääliö olisi jotenkin positiivisempi asia silloin kun sillä on puku päällä. Jos hinkkeihin käy kiinni pukumies, se on jotenkin charmanttia ja itsevarmaa mutta kulahtaneen neulemiehen samanlainen kähmintä on ällöttävää? Eikö senkin pitäisi olla charmanttia ja itsevarmaa?

Oikeasti molemmat ovat samanlaista häirintää käytöksenä arvioiden. Se että joku sitten sallii huonompaa käytöstä siksi että jollakulla on tietynlainen vaatetus, on sen henkilön oma asia mutta häirintää se ei poista.

Onko kiinnostus ja tunne-elämä mukamas oikeasti edes Suomessa niin jähmeää kuin täällä jotkut kuvaavat. Neutraalin tasapaksua, jotta ei vain ikinä loukkaannu. Epäilen.

Tässä taidetaan enemmänkin projisoida omaa näkemystä kaikkia koskevaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Multa menee kohta kuppi nurin noiden kommentoijien kanssa. Sinä henkilö, joka loukkaannuit me too -kampanjasta ja nyt itket seksuaalista häirintää kohdanneille naisille Iltalehden/vastaavan roskajulkaisun kommenttiosioissa, että eikö enää mitään saa sanoa.. No kyllä saa. Rehellisesti sanottuna mua huolestuttaa todella paljon niiden miesten määrä, jotka eivät omien sanojensa mukaan ymmärrä flirtin ja seksuaalisen häirinnän eroa.

Päätin nyt tehdä pienen palveluksen yhteiskunnalle ja kertoa teille, jotka ette tiedä. Täältä pesee.

Flirtti muuttuu seksuaaliseksi häirinnäksi siinä vaiheessa, kun se on epätoivottua ja jatkuu siitä huolimatta, tai tapahtuu tilanteessa jossa flirtti ei ole soveliasta (esim. työhaastattelu). Lähestyessäsi kiinnostavaa naista ystävällisesti ja asiallisesti, et ahdistele häntä seksuaalisesti. Jos hän kuitenkin ilmaisee sanoin, tai esimerkiksi kehonkielellään (välttelee sinua tai katsettasi, ei vaikuta lainkaan kiinnostuneelta, näyttää etsivän pakokeinoa tilanteesta..), ettei häntä kiinnosta eikä lähestymisesi ole toivottua, etkä siitä huolimatta lopeta, ahdistelet tätä naista seksuaalisesti. Flirtin tarkoitus on kokeilla, olisiko toinen kiinnostunut sinusta. Jos hän ei ole kiinnostunut, jätä hänet rauhaan.

Oletan, että jokainen ymmärtää, mitä tarkoittaa asiallinen lähestyminen. Varmuuden vuoksi kuitenkin selvennän, ettei asiallinen lähestyminen ole esim. epätoivottuja kommentteja/kehuja naisen esim. naisen vartaloon tai ulkonäköön liittyen, minkäänlaista huutelua, tms.

Loppuun vielä vinkki sinulle, mies joka olet ihan tosissasi epävarma ja huolestunut kyvyistäsi lähestyä naista olematta ahdistava tai halventava. Mieti, miten toivoisit miesten kohtelevan esim. tytärtäsi, äitiäsi, siskoasi tai muuta elämäsi naista.

Peace out, hyvää viikonloppua!

Nämä seksuaalissävytteiset kommentit loppuvat siihen paikkaan kun ne lakkaavat toimimasta. Tosiasia on, että noilla kommenteilla saa nopeasti ja helposti naisen, kunhan kommentin sattuu sanomaan oikealle naiselle. 

Ehkä valistat seuraavaksi naisia? 

Minä siis voin sanoa sadalle miehelle, että "sulla on varmaan tosi pieni m*lkku eikä sekään toimi", jos yksi sadasta sanookin "eikun tosi iso, toimii ja osaan käyttää sitä". Kysymys kuuluukin, jatkanko minä juttua yhtä rivoon tyyliin kaikkien sadan kanssa vai tuon yhden? Tuon yhden saan mukaani helposti, ehkäpä noista lopuista pari, kolme haluaa myös. Eihän se mitenkään voi olla minun vika, jos loput miehet kokevat itsensä loukatuiksi.

Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää loukkauksen ja kehun ero? 

Ei ole, tuo on suoraa käännöstä miesten iskuyrityksiin. "Sulla on iso p*rse" ei minustakaan kuulosta kehulta vaikka sanoja sitä sellaisena pitääkin. Tuo minun kirjoittama on vain kehumista miesten tyyliin ja sen pitäisi tepsiä.