Haluaisiko joku oikeasti puhua kanssani Jeesuksesta?
Mulla on ollut vaikea elämä. Viime aikoina olen tutkiskellut Raamattua ja koen outoa vetoa. Tavallaan myös paniikkia. En tiedä, mihin uskoa. Mulla on aina ollut yliluonnollisia kokemuksia, mutta ovatko ne sitten peräisin paholaisesta? En usko niin, ehkä. Rukouksiini on vastattu erikoisella teholla. Se on jopa... pelottavaa.
Hyväksyisikö mikään yhteisö edes tällaista kyseenalaistavaa ihmistä, joka ei edes ole hetero? Haluaisin puhua näistä jutuista, mutta en tiedä, missä.
Kommentit (120)
Nykyisin ihmiset miettivät liikaa luoden itselleen ongelmia.
Keskity hyviin asioihin. Erikoisia tapahtumia, yliluonnollisiakin, tapahtuu jatkuvasti. Se on aivan normaalia. Olihan niitä raamatussakin.
Luterilaisuus on rento uskonto. Ei tarvitse olla tunnustuksellinen ja kirkon ovella ei kysytä onko kirkollisvero maksettu.
Eikös Jeesuskin halveksinut julkitunnustuksellisia farisiuksia ennen kuin tuhosi temppelin?
Sana kirjoitti:
Ihanaa että olet kiinnostunut Jeesuksesta ja tunnet "outoa vetoa" Raamattua kohtaan. Raamatun ydinviestihän on siinä, että Jumala on rakastanut meitä syntiin langenneita ihmisiä niin paljon, että lähetti Poikansa Jeesuksen syntiemme sovitukseksi ja Pelastajaksemme.
En osaa neuvoa mitään tiettyä seurakuntaa, mutta sellainen, joka pitää kiinni Jumalan sanasta, on mielestäni minimivaatimus.
Älä koskaan keskity ja jämähdä miettimään paholaista ja mikä kokemus on mahdollisesti paholaisen vaikutusta tms. Sellainen keskittyminen on sivuraiteelle ajautumista. Jeesukseen tulee keskittyä.
Johdatusta.
Kiitos viestistäsi. Raamattu on välillä hämmentävä ja kova, mutta huomioon on otettava tarkoitus ja aika. Jumala kärsii kovasti nähdessään ihmisten kärsivän. Ja Jeesukselta vaadittiin todella paljon.
Mulla on paljon hyviä ja valoisia kokemuksia, mutta monet sanoisivat niiden olleen paholaisesta. Sitä on vaikea ajatella. En ylipäänsä tiedä, mitä ajatella.
ap379
Vierailija kirjoitti:
Kirkon palvelevasta puhelimestakin saattaisit saada ensi hätään keskusteluapua tai vinkkejä tapahtumista:
0400 22 11 80 joka ilta klo 18 alkaen.
Chatpalvelu ma-pe 12-20
Älä ikipäivänä soita kirkon puhelimeen, ne tekevät sinusta hegellisen ruumiin alta aikayksinkön, ja saavat aikaan pahimmillaan inhon koko kristinuskoa kohtaan!! Kana pystyy opettamaan sinulle paremmin aapisen, kuin kirkko kristinuskon! Kirkko on takuuvarma keino eksyä heti alkumetreillä!
Suomessa uskoa ei ole tapana näyttää. Se on sydämen asia.
Ehkä siksi näitä huivipäisiä tulijoita ei ymmärretä.
Mua kiinnostaa kanssa puhua uskonnosta ja Jeesuksesta, oletko ap vielä siellä?
Olen perusluterilainen, riparin käynyt mutten ole löytänyt riparin jälkeen sellaista yhteisöä jossa asioista voisi keskustella millään mielekkäällä tavalla.
Aihe kiinnostaa, uskominen myös, mutta käännyttämiseen tai "ainoaan totuuteen" en usko. Jos kristinuskossa jotain uskomisen arvoista on, se on lähimmäisenrakkautta ja sitä, että J yritti meitä opettaa vertauskuvien kautta _ajattelemaan itse_. Näin uskon minä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa uskoa ei ole tapana näyttää. Se on sydämen asia.
Ehkä siksi näitä huivipäisiä tulijoita ei ymmärretä.
Totuus on vain toinen. Suomessa ei ole hirveästi uskoa, maksimissaan alle 1% koko väestöstä on uskovia. Jeesus opetti että vuorella olevaa kaupunkia ei pysty piiloittamaan, eikä kukaan laita kynttilää vakan alle, vaan lampunjalkaan, josta jokainen sen näkee. Ne jotka eivät väriä tunnusta, heidän uskossaan on jotain todella heikkoa. Pelkäävät ihmisiä ja ihmisten mielipiteitä.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikea elämä. Viime aikoina olen tutkiskellut Raamattua ja koen outoa vetoa. Tavallaan myös paniikkia. En tiedä, mihin uskoa. Mulla on aina ollut yliluonnollisia kokemuksia, mutta ovatko ne sitten peräisin paholaisesta? En usko niin, ehkä. Rukouksiini on vastattu erikoisella teholla. Se on jopa... pelottavaa.
Hyväksyisikö mikään yhteisö edes tällaista kyseenalaistavaa ihmistä, joka ei edes ole hetero? Haluaisin puhua näistä jutuista, mutta en tiedä, missä.
Jos sinä haluat lähteä seuraamaan Jeesusta, se tapahtuu seuraavasti. Sinun on muutettava mieltäsi. Suomalaisessa raamatussa kyseinen asia on käännetty hieman väärin, tee parannus. Kysymyksessä on kuitenkin mielenmuutos. Mielenmuutos tarkoittaa että sinä et enää usko itseesi, etkä ihmisiin vaan Jumalaan. Jeesus Kristus on kaikkein ylin auktoriteetti, jota mieltään muuttanut ihminen tottelee enemmän kuin mitään muuta. Mielenmuutos on julkinen tapahtuma jonka merkiksi on käytävä kasteella. Kasteessa sinä kuolet itsellesi ja tälle koko maailmalle ja ryhdyt elämään Jeesukselle. Eli sinä kasteessa samaistut Jeesuksen ristikuolemaan, kuolemalla tälle maailmalle, ja myös noustessasi vedestä, samaistut Jeesuksen ylönsnousemukseen ja olet uusi luomus.
Nyt olet tehnyt liiton Jumalan kanssa, ja asia nimeltä synti on kohdallasi käsitely, sillä samaistumalla Jeesuksen kuolemaan, Jeesus kärsi sen rangaistuksen joka sinulle kuuluisi syntiesi tähden. Uusi luomu luonnollisesti kun elää Uuden kuninkaan ohjeiden mukaan, lakkaa syntiä tekemästä, ja kyllä, homoseksuaalisuutesi pitää myöskin loppua tähän. Nyt kun asia nimeltä synti on käsitelty, voi Jumala ryhtyä siunaamaan sinua oikein "rutosti". Samalla saat myös Pyhän Hengen lahjan, joka tuo sinut kaiken totuuden tuntemiseen! Se toimii kuin navigaattori, aina kun olet poistumassa kaidalta polulta, se varoittaa sinua. Toki voit ajaa itsesi kalliota päin halutessasi, mutta varoituksen ja ohjeet kuulet aina ennen vahinkoa. Saat lupauksen iankaikkisesta elämästä ja kutsun taivasten valtakuntaan. Tästä se juttu ja ihmeiden täyttämä elämä sitten alkaa.
Selvitä kuitenkin että oletko valmis maksamaan sen hinnan mikä Jeesuksen seuraamiseen kuuluu. Jeesus lupasi saman "kohtalon" hänen seuraajilleen kuin hän itsekin tässä maailmassa koki. Hyvin suurella mahdollisuudella tämä vaellus päättyy hirsipuuhun, ja sitä kautta iankaikkiseen elämään. Harvat ovat ne jotka tämän tien löytävät ja ahtaasta portista sisälle elämään kulkevat.
Mites toi iänkaikkien elämä, tuntuu aika raskaalta ajatukselta? Raamatussakun ei paljon puhuta tosta taivasten valtakunnasta ja mitä siellä voi puuhastella.
Vierailija kirjoitti:
Sana kirjoitti:
Ihanaa että olet kiinnostunut Jeesuksesta ja tunnet "outoa vetoa" Raamattua kohtaan. Raamatun ydinviestihän on siinä, että Jumala on rakastanut meitä syntiin langenneita ihmisiä niin paljon, että lähetti Poikansa Jeesuksen syntiemme sovitukseksi ja Pelastajaksemme.
En osaa neuvoa mitään tiettyä seurakuntaa, mutta sellainen, joka pitää kiinni Jumalan sanasta, on mielestäni minimivaatimus.
Älä koskaan keskity ja jämähdä miettimään paholaista ja mikä kokemus on mahdollisesti paholaisen vaikutusta tms. Sellainen keskittyminen on sivuraiteelle ajautumista. Jeesukseen tulee keskittyä.
Johdatusta.
Kiitos viestistäsi. Raamattu on välillä hämmentävä ja kova, mutta huomioon on otettava tarkoitus ja aika. Jumala kärsii kovasti nähdessään ihmisten kärsivän. Ja Jeesukselta vaadittiin todella paljon.
Mulla on paljon hyviä ja valoisia kokemuksia, mutta monet sanoisivat niiden olleen paholaisesta. Sitä on vaikea ajatella. En ylipäänsä tiedä, mitä ajatella.
ap379
Raamattu on kova ja hämmentävä vain jumalattomalle, joka haluaa jatkaa synnissään elämistä ja siinä rypemistä. Totta se onkin, kova kohtalo heillä onkin edessään. Saavat oikeudenmukaisesti tekojensa mukaan, vailla mahdollisuutta anoa armoa. Tämä siis vain siinä tapauksessa että ei jättänyt Jeesukselle armonanomusta ja muuttanut mieltään ajoissa.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa uskoa ei ole tapana näyttää. Se on sydämen asia.
Ehkä siksi näitä huivipäisiä tulijoita ei ymmärretä.Totuus on vain toinen. Suomessa ei ole hirveästi uskoa, maksimissaan alle 1% koko väestöstä on uskovia. Jeesus opetti että vuorella olevaa kaupunkia ei pysty piiloittamaan, eikä kukaan laita kynttilää vakan alle, vaan lampunjalkaan, josta jokainen sen näkee. Ne jotka eivät väriä tunnusta, heidän uskossaan on jotain todella heikkoa. Pelkäävät ihmisiä ja ihmisten mielipiteitä.
Lutherin tulkinta on Suomessa voimassa, ja se taitaa olla käytännön tasolla maallisin tulkinta kristinuskosta. Usko on siinä jokaisen yksilön sisällä - ei missään muualla. Joten sikäli julkinen uskonnollisuus ei ole luterilaisuudelle niin tärkeää. Asia on täysin päinvastoin katolisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa kanssa puhua uskonnosta ja Jeesuksesta, oletko ap vielä siellä?
Olen perusluterilainen, riparin käynyt mutten ole löytänyt riparin jälkeen sellaista yhteisöä jossa asioista voisi keskustella millään mielekkäällä tavalla.
Aihe kiinnostaa, uskominen myös, mutta käännyttämiseen tai "ainoaan totuuteen" en usko. Jos kristinuskossa jotain uskomisen arvoista on, se on lähimmäisenrakkautta ja sitä, että J yritti meitä opettaa vertauskuvien kautta _ajattelemaan itse_. Näin uskon minä.
Olen vielä täällä. Oma taustani on rippileirin käynyt ja sitten en enää juuri miettinyt -tyyppiä. Rippileirini päättyi huonosti, enkä ole ikinä voinut juuri puhua.
Jeesuskin sanoi muistaakseni, että hyvän puun tuntee hyvistä hedelmistä, ja tämä nimenomaan pätee uskonnollisiin yhteisöihin. Siellä ei pitäisi olla sijaa vihalle. Kukaan ei kaiketi voi tietää Totuutta.
Raamattua ja kaikkea pitäisi nimenomaan ajatella itse.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikea elämä. Viime aikoina olen tutkiskellut Raamattua ja koen outoa vetoa. Tavallaan myös paniikkia. En tiedä, mihin uskoa. Mulla on aina ollut yliluonnollisia kokemuksia, mutta ovatko ne sitten peräisin paholaisesta? En usko niin, ehkä. Rukouksiini on vastattu erikoisella teholla. Se on jopa... pelottavaa.
Hyväksyisikö mikään yhteisö edes tällaista kyseenalaistavaa ihmistä, joka ei edes ole hetero? Haluaisin puhua näistä jutuista, mutta en tiedä, missä.
Jos sinä haluat lähteä seuraamaan Jeesusta, se tapahtuu seuraavasti. Sinun on muutettava mieltäsi. Suomalaisessa raamatussa kyseinen asia on käännetty hieman väärin, tee parannus. Kysymyksessä on kuitenkin mielenmuutos. Mielenmuutos tarkoittaa että sinä et enää usko itseesi, etkä ihmisiin vaan Jumalaan. Jeesus Kristus on kaikkein ylin auktoriteetti, jota mieltään muuttanut ihminen tottelee enemmän kuin mitään muuta. Mielenmuutos on julkinen tapahtuma jonka merkiksi on käytävä kasteella. Kasteessa sinä kuolet itsellesi ja tälle koko maailmalle ja ryhdyt elämään Jeesukselle. Eli sinä kasteessa samaistut Jeesuksen ristikuolemaan, kuolemalla tälle maailmalle, ja myös noustessasi vedestä, samaistut Jeesuksen ylönsnousemukseen ja olet uusi luomus.
Nyt olet tehnyt liiton Jumalan kanssa, ja asia nimeltä synti on kohdallasi käsitely, sillä samaistumalla Jeesuksen kuolemaan, Jeesus kärsi sen rangaistuksen joka sinulle kuuluisi syntiesi tähden. Uusi luomu luonnollisesti kun elää Uuden kuninkaan ohjeiden mukaan, lakkaa syntiä tekemästä, ja kyllä, homoseksuaalisuutesi pitää myöskin loppua tähän. Nyt kun asia nimeltä synti on käsitelty, voi Jumala ryhtyä siunaamaan sinua oikein "rutosti". Samalla saat myös Pyhän Hengen lahjan, joka tuo sinut kaiken totuuden tuntemiseen! Se toimii kuin navigaattori, aina kun olet poistumassa kaidalta polulta, se varoittaa sinua. Toki voit ajaa itsesi kalliota päin halutessasi, mutta varoituksen ja ohjeet kuulet aina ennen vahinkoa. Saat lupauksen iankaikkisesta elämästä ja kutsun taivasten valtakuntaan. Tästä se juttu ja ihmeiden täyttämä elämä sitten alkaa.
Selvitä kuitenkin että oletko valmis maksamaan sen hinnan mikä Jeesuksen seuraamiseen kuuluu. Jeesus lupasi saman "kohtalon" hänen seuraajilleen kuin hän itsekin tässä maailmassa koki. Hyvin suurella mahdollisuudella tämä vaellus päättyy hirsipuuhun, ja sitä kautta iankaikkiseen elämään. Harvat ovat ne jotka tämän tien löytävät ja ahtaasta portista sisälle elämään kulkevat.
Mites toi iänkaikkien elämä, tuntuu aika raskaalta ajatukselta? Raamatussakun ei paljon puhuta tosta taivasten valtakunnasta ja mitä siellä voi puuhastella.
Höpö höpö. Sinulla on vain huonot tiedot. Raamatussa kyllä kerrotaan että minkälainen tämä taivasten valtakunta tulee olemaan. Luodaan uusi taivas ja uusi maa, koko universumi uusiksi. Jeesuksen ylönnousemus ruumis antaa kuvan siitä, minkälainen ruumis meillekin, siis jotka kestävinä säilyvät loppuun asti, on luvassa. Jeesus käveli seinien läpi ja ilmestyi eri paikkoihin, materia siis ei sido tätä uutta ruumista mikä taivasten valtakunnassa on luvassa. Hmm. kokonainen universumi tutkittavana, luulen että puuhasteltavaa riittää melkolailla. Paratiisi on nimensä mukaan paratiisi, ei sellainen paikka jollaisena amerikkalaiset elokuvat sen koittavat esittää. Eli jatkuvaa sunnuntaikokousta, kaavut päällä köydellä vyötäisiltä sidottuna.
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa uskoa ei ole tapana näyttää. Se on sydämen asia.
Ehkä siksi näitä huivipäisiä tulijoita ei ymmärretä.Totuus on vain toinen. Suomessa ei ole hirveästi uskoa, maksimissaan alle 1% koko väestöstä on uskovia. Jeesus opetti että vuorella olevaa kaupunkia ei pysty piiloittamaan, eikä kukaan laita kynttilää vakan alle, vaan lampunjalkaan, josta jokainen sen näkee. Ne jotka eivät väriä tunnusta, heidän uskossaan on jotain todella heikkoa. Pelkäävät ihmisiä ja ihmisten mielipiteitä.
Lutherin tulkinta on Suomessa voimassa, ja se taitaa olla käytännön tasolla maallisin tulkinta kristinuskosta. Usko on siinä jokaisen yksilön sisällä - ei missään muualla. Joten sikäli julkinen uskonnollisuus ei ole luterilaisuudelle niin tärkeää. Asia on täysin päinvastoin katolisuudessa.
Minä en Lutheria liputtaisi. Alun jälkeen hän sortui todella pahasti elämänsä loppupuolella! Idea tulee hyvin selville kun luet vaikkapa lutherin kirjoittaman kirjan, Juutalaiset ja heidän valheensa. Tästä kirjasta painettiin mm. nats*saksan tarpeisiin suuret painokset ennen toista maailmansotaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa kanssa puhua uskonnosta ja Jeesuksesta, oletko ap vielä siellä?
Olen perusluterilainen, riparin käynyt mutten ole löytänyt riparin jälkeen sellaista yhteisöä jossa asioista voisi keskustella millään mielekkäällä tavalla.
Aihe kiinnostaa, uskominen myös, mutta käännyttämiseen tai "ainoaan totuuteen" en usko. Jos kristinuskossa jotain uskomisen arvoista on, se on lähimmäisenrakkautta ja sitä, että J yritti meitä opettaa vertauskuvien kautta _ajattelemaan itse_. Näin uskon minä.
Olen vielä täällä. Oma taustani on rippileirin käynyt ja sitten en enää juuri miettinyt -tyyppiä. Rippileirini päättyi huonosti, enkä ole ikinä voinut juuri puhua.
Jeesuskin sanoi muistaakseni, että hyvän puun tuntee hyvistä hedelmistä, ja tämä nimenomaan pätee uskonnollisiin yhteisöihin. Siellä ei pitäisi olla sijaa vihalle. Kukaan ei kaiketi voi tietää Totuutta.
Raamattua ja kaikkea pitäisi nimenomaan ajatella itse.
ap
Onko sun tämänhetkinen hämmennys siis enemmän hämmennystä "opista" vai "oppilaista"? Eli liittyykö se enemmän nykyiseen uskontoon ja uskonnollisuuteen kuin varsinaiseen opetukseen?
Sanoit mielestäni hyvin ettei kukaan voi tietää Totuutta. Uskon että se on juuri näin ja mielestäni myös kaikista opinkappaleista tai muusta kinasteleminen on samaa mistä J fariseuksia tuomitsi. He näkevät lain, vaan eivät Jumalaa.
Vedän heti "rankat tiskiin" ja sanon että esim. pappi Sadinmaa joka vihki homoseksuaaleja teki niin lähimmäisenrakkaudesta ja uskon että J itse joka vietti aikaansa spitaalisten ja huonomaineisten naisten seurassa olisi arvostanut tällaista rakkauden tekoa. Ehkä Jumala tuomitsee ja Jeesus antaa anteeksi? En tiedä. Mutta vaikea minun on kuvitella että Jeesus näkisi rakkauden syntinä. Jos Raamattuun on uskominen, niin ne, joilla on hyvät aikomukset ja jotka tekevät muille hyvää ja uskovat Herraan,mutta myös ne jotka tekevät vääryyttä ja katuvat ja anovat anteeksiantoa, ovat oikeutettuja "ikuiseen elämään". Viimeinen sanapari lainausmerkeissä siksi että se on käsitteenä mulle tosi vaikea. Uskoisin ehkä että siinä puhutaan ennemmin ikuisesta rauhasta kuin varsinaisesta elämästä (luutut ja harput, enkel'kuoro tai vaikka Allahiin uskovien neitsyet?).
Mielenkiintoinen keskustelunavaus, kiitos siitä.
-28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa kanssa puhua uskonnosta ja Jeesuksesta, oletko ap vielä siellä?
Olen perusluterilainen, riparin käynyt mutten ole löytänyt riparin jälkeen sellaista yhteisöä jossa asioista voisi keskustella millään mielekkäällä tavalla.
Aihe kiinnostaa, uskominen myös, mutta käännyttämiseen tai "ainoaan totuuteen" en usko. Jos kristinuskossa jotain uskomisen arvoista on, se on lähimmäisenrakkautta ja sitä, että J yritti meitä opettaa vertauskuvien kautta _ajattelemaan itse_. Näin uskon minä.
Olen vielä täällä. Oma taustani on rippileirin käynyt ja sitten en enää juuri miettinyt -tyyppiä. Rippileirini päättyi huonosti, enkä ole ikinä voinut juuri puhua.
Jeesuskin sanoi muistaakseni, että hyvän puun tuntee hyvistä hedelmistä, ja tämä nimenomaan pätee uskonnollisiin yhteisöihin. Siellä ei pitäisi olla sijaa vihalle. Kukaan ei kaiketi voi tietää Totuutta.
Raamattua ja kaikkea pitäisi nimenomaan ajatella itse.
ap
Onko sun tämänhetkinen hämmennys siis enemmän hämmennystä "opista" vai "oppilaista"? Eli liittyykö se enemmän nykyiseen uskontoon ja uskonnollisuuteen kuin varsinaiseen opetukseen?
Sanoit mielestäni hyvin ettei kukaan voi tietää Totuutta. Uskon että se on juuri näin ja mielestäni myös kaikista opinkappaleista tai muusta kinasteleminen on samaa mistä J fariseuksia tuomitsi. He näkevät lain, vaan eivät Jumalaa.
Vedän heti "rankat tiskiin" ja sanon että esim. pappi Sadinmaa joka vihki homoseksuaaleja teki niin lähimmäisenrakkaudesta ja uskon että J itse joka vietti aikaansa spitaalisten ja huonomaineisten naisten seurassa olisi arvostanut tällaista rakkauden tekoa. Ehkä Jumala tuomitsee ja Jeesus antaa anteeksi? En tiedä. Mutta vaikea minun on kuvitella että Jeesus näkisi rakkauden syntinä. Jos Raamattuun on uskominen, niin ne, joilla on hyvät aikomukset ja jotka tekevät muille hyvää ja uskovat Herraan,mutta myös ne jotka tekevät vääryyttä ja katuvat ja anovat anteeksiantoa, ovat oikeutettuja "ikuiseen elämään". Viimeinen sanapari lainausmerkeissä siksi että se on käsitteenä mulle tosi vaikea. Uskoisin ehkä että siinä puhutaan ennemmin ikuisesta rauhasta kuin varsinaisesta elämästä (luutut ja harput, enkel'kuoro tai vaikka Allahiin uskovien neitsyet?).
Mielenkiintoinen keskustelunavaus, kiitos siitä.
-28
Hämmennykseni liittyy oikeastaan siihen, että edes uskon. Että Jotain on. Mut on kasvatettu ääriateistiksi. Ja että Raamattu on saanut mut uskomaan ja luottamaan, eikä mikään muu. Seuraan Jumalaa, joka on armollinen, hyvä, hyväksyvä ja utelias. Tämä Jumala on vastannut mun rukouksiini uskomattomalla tavalla. Olen saanut ymmärrystä ja rauhaa. Jos Jumala vihaisi mua ja halveksisi mua, niin miksi olisin saanut vastauksia rukouksiini? En tiedä sitäkään.
Jos Jumala näkisi olemassaoloni syntinä, niin en seuraisi sellaista Jumalaa. Mutta että mä olen alkanut luottamaan johonkin... Se on jotenkin tabu ja mielisairauden merkki ainakin mun piireissäni. Jopa vahvemmin kuin joku aaveiden näkeminen. Jumala on auttanut mua luotettavammin kuin kukaan, mutta siihen uskominen on outoa mulle. Mä olen sellainen tyyppi, joka ei usko edes kun näkee, ja jokin on kuitenkin todistanut mulle rakkautensa.
Mun ystävä on Jehovan todistaja. Mä usein sanon, että tulkoon maailmanloppu. Mä haluan nähdä, mikä on kaiken tarkoitus ja onko Jumala todellinen. Mä palvelen joka tapauksessa sitä ideaa Jumalasta. Mä olen valmis kuolemaan lopullisesti ja joutumaan ikuiseen kadotukseen, jos saan jonkin varmuuden.
En tiedä, olenko hullu. Näen uskon jonkinlaisena ihmeenä, johon mun on vaikea uskoa. En ymmärrä, miksi olen alkanut luottamaan Jumalaan.
ap
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut vaikea elämä. Viime aikoina olen tutkiskellut Raamattua ja koen outoa vetoa. Tavallaan myös paniikkia. En tiedä, mihin uskoa. Mulla on aina ollut yliluonnollisia kokemuksia, mutta ovatko ne sitten peräisin paholaisesta? En usko niin, ehkä. Rukouksiini on vastattu erikoisella teholla. Se on jopa... pelottavaa.
Hyväksyisikö mikään yhteisö edes tällaista kyseenalaistavaa ihmistä, joka ei edes ole hetero? Haluaisin puhua näistä jutuista, mutta en tiedä, missä.
Jos sinä haluat lähteä seuraamaan Jeesusta, se tapahtuu seuraavasti. Sinun on muutettava mieltäsi. Suomalaisessa raamatussa kyseinen asia on käännetty hieman väärin, tee parannus. Kysymyksessä on kuitenkin mielenmuutos. Mielenmuutos tarkoittaa että sinä et enää usko itseesi, etkä ihmisiin vaan Jumalaan. Jeesus Kristus on kaikkein ylin auktoriteetti, jota mieltään muuttanut ihminen tottelee enemmän kuin mitään muuta. Mielenmuutos on julkinen tapahtuma jonka merkiksi on käytävä kasteella. Kasteessa sinä kuolet itsellesi ja tälle koko maailmalle ja ryhdyt elämään Jeesukselle. Eli sinä kasteessa samaistut Jeesuksen ristikuolemaan, kuolemalla tälle maailmalle, ja myös noustessasi vedestä, samaistut Jeesuksen ylönsnousemukseen ja olet uusi luomus.
Nyt olet tehnyt liiton Jumalan kanssa, ja asia nimeltä synti on kohdallasi käsitely, sillä samaistumalla Jeesuksen kuolemaan, Jeesus kärsi sen rangaistuksen joka sinulle kuuluisi syntiesi tähden. Uusi luomu luonnollisesti kun elää Uuden kuninkaan ohjeiden mukaan, lakkaa syntiä tekemästä, ja kyllä, homoseksuaalisuutesi pitää myöskin loppua tähän. Nyt kun asia nimeltä synti on käsitelty, voi Jumala ryhtyä siunaamaan sinua oikein "rutosti". Samalla saat myös Pyhän Hengen lahjan, joka tuo sinut kaiken totuuden tuntemiseen! Se toimii kuin navigaattori, aina kun olet poistumassa kaidalta polulta, se varoittaa sinua. Toki voit ajaa itsesi kalliota päin halutessasi, mutta varoituksen ja ohjeet kuulet aina ennen vahinkoa. Saat lupauksen iankaikkisesta elämästä ja kutsun taivasten valtakuntaan. Tästä se juttu ja ihmeiden täyttämä elämä sitten alkaa.
Selvitä kuitenkin että oletko valmis maksamaan sen hinnan mikä Jeesuksen seuraamiseen kuuluu. Jeesus lupasi saman "kohtalon" hänen seuraajilleen kuin hän itsekin tässä maailmassa koki. Hyvin suurella mahdollisuudella tämä vaellus päättyy hirsipuuhun, ja sitä kautta iankaikkiseen elämään. Harvat ovat ne jotka tämän tien löytävät ja ahtaasta portista sisälle elämään kulkevat.
Mites toi iänkaikkien elämä, tuntuu aika raskaalta ajatukselta? Raamatussakun ei paljon puhuta tosta taivasten valtakunnasta ja mitä siellä voi puuhastella.
Höpö höpö. Sinulla on vain huonot tiedot. Raamatussa kyllä kerrotaan että minkälainen tämä taivasten valtakunta tulee olemaan. Luodaan uusi taivas ja uusi maa, koko universumi uusiksi. Jeesuksen ylönnousemus ruumis antaa kuvan siitä, minkälainen ruumis meillekin, siis jotka kestävinä säilyvät loppuun asti, on luvassa. Jeesus käveli seinien läpi ja ilmestyi eri paikkoihin, materia siis ei sido tätä uutta ruumista mikä taivasten valtakunnassa on luvassa. Hmm. kokonainen universumi tutkittavana, luulen että puuhasteltavaa riittää melkolailla. Paratiisi on nimensä mukaan paratiisi, ei sellainen paikka jollaisena amerikkalaiset elokuvat sen koittavat esittää. Eli jatkuvaa sunnuntaikokousta, kaavut päällä köydellä vyötäisiltä sidottuna.
Silti mun mielestä on liian vähän tietoa siitä, että mitä tuonpuoleisessa on. Vaikea sitoutua epämääräiseen visioon, vaikka siis uskon Jumalaan. Tosin en pidä häntä omnipotenttina universumin luojana. Ei oo oikein loogista, että hän antaisi oman poikansa yhdelle pienelle pallolle häärimään, kun planeettoja on varmaankin aikalailla äärettömästi. Ja siis jos ihminen on Jumalan kuva niin se on jotenkin maallinen ajatus, sehän tarkoittaisi, että Jumala on aikalailla samanlainen kuin ihminen, vähän parempi vaan. Ja silloin herää myös kysymys, että onko kuitenkin Jumalia.
Tietenkin jos puhutaan vaan sielusta niin se kai voisi ollakin Jumalan kuva. Voin tietty olla ihan väärässä, varmaan oonkin. Enkelitkin vaikuttavat raamatun perusteella enemmän avaruuden olennoilta raamatun kuvauksissa.
Ap lisää viimeiseen, että tavallaan en ole hämmentynyt seuraajista, koska ihmisiä en seuraa, mutta koko Jumalan olemassaolo tuntuu oudolta asialta käsittää.
ap
Jos tahdot oikeasti puhua, niin mene johonkin seurakuntaan. Netissä näihin kejuihin tulee kaikenlaisia höyrypäisiä julistajia.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana kirjoitti:
Ihanaa että olet kiinnostunut Jeesuksesta ja tunnet "outoa vetoa" Raamattua kohtaan. Raamatun ydinviestihän on siinä, että Jumala on rakastanut meitä syntiin langenneita ihmisiä niin paljon, että lähetti Poikansa Jeesuksen syntiemme sovitukseksi ja Pelastajaksemme.
En osaa neuvoa mitään tiettyä seurakuntaa, mutta sellainen, joka pitää kiinni Jumalan sanasta, on mielestäni minimivaatimus.
Älä koskaan keskity ja jämähdä miettimään paholaista ja mikä kokemus on mahdollisesti paholaisen vaikutusta tms. Sellainen keskittyminen on sivuraiteelle ajautumista. Jeesukseen tulee keskittyä.
Johdatusta.
Kiitos viestistäsi. Raamattu on välillä hämmentävä ja kova, mutta huomioon on otettava tarkoitus ja aika. Jumala kärsii kovasti nähdessään ihmisten kärsivän. Ja Jeesukselta vaadittiin todella paljon.
Mulla on paljon hyviä ja valoisia kokemuksia, mutta monet sanoisivat niiden olleen paholaisesta. Sitä on vaikea ajatella. En ylipäänsä tiedä, mitä ajatella.
ap379
Raamattu on kova ja hämmentävä vain jumalattomalle, joka haluaa jatkaa synnissään elämistä ja siinä rypemistä. Totta se onkin, kova kohtalo heillä onkin edessään. Saavat oikeudenmukaisesti tekojensa mukaan, vailla mahdollisuutta anoa armoa. Tämä siis vain siinä tapauksessa että ei jättänyt Jeesukselle armonanomusta ja muuttanut mieltään ajoissa.
Toi synti on myös tosi epäselvä käsite. Raamatun mukaan tosi moni asia on syntiä. Tuntuu muutenkin, että osa siinä kirjassa on hyvää ja osa on täysin vääristynyttä. Sitten tuntuu, että uskossa oleva ihmiset saavat erilaisia visioita täysin samoista kohdista. Esim kymmenen käskyä ja Jeesuksen opit on hyviä, mutta osa jutuista on kyllä aika outoja. Myös Jumalan ankaruus häiritsee. Toki senkin ymmärtää kun ihmiset on aika kusipäitä ja noihin aikoihin kyllä varmaan tosi primitiivisiä, että kai se on vähän kirjoitettu siihen aikaan sopivaksi. Esim. ne kaikki uhraukset jne. En sitten tiedä miten paljon niistä on ihmisten omia näkemyksiä ja kertojien vapauksia ja kuinka paljon Jumalan aitoa sanaa. Eli mikä osa Raamatusta on virheellistä ja mikä ns. oikea asiaa.
Jaaha, käännyttäjät haistoi haaskan.