Lue keskustelun säännöt.
Joudun keskeyttämään sairaanhoitajaopintoni lääkelaskujen takia
16.10.2017 |
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Potilaan (Kalevin) reseptissä lukee Dalacin 300 mg N:O XXXII yksi tabletti neljästi päivässä.
Kuinka pitkästä lääkekuurista on kysymys?
Sairaanhoitajilta vaaditaan edelleen myös roomalaisten numeroiden täydellistä hallintaa. Sekään ei ole mikään ihan yksinkertainen kaikille, siis muistaa. Mitään lääkelaskujen opetustahan amk:issa ei ole, muuta kuin tukiopetusta. Järjestetään vain tentti ja valtaosa pääsee siitä hyvin läpi, pieni osa ei. Mutta työtä se vaatii, että osaa kaikki osa-alueet siten, että kaikki menee oikein.
Miksi edelleen käytetään jotain niin älytöntä kuin roomalaisia numeroita?
Tuohan ei todellakaan ole pelkkää matematiikkaa (siis lukion matematiikassa ei tuollaista opeteta), vaan pitää tietää, mitä asiaa siinä roomalaisilla numeroilla merkitään. Järkeilisin, että sen on pakko tarkoittaa tablettien lukumäärää, sillä muuten ei voi tietää kuurin pituutta, mutta silti ihmettelen, miksei reseptiin ole voitu kirjoittaa 32 kpl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[[/quote]
Ensinnäkin, laborantti ei ole sama kuin bioanalyytikko. [/quote]
Ensinnäkin olisit samalla vaivalla voinut korjata asian kun tulet siihen nillittämään, eli:
Laboratorionhoitaja vastaa nykyistä bioanalyytikkoa.
Laborantti puolestaan on suomen työllisyysministeri Lindström.
Vierailija kirjoitti:
Et jätä opintoja kesken, vaan hommaat tukiopetusta. Kaikki muutkin ne lääkelaskut on oppineet.
Nimenomaan!
Kaikki saamarin myrkkyhoitajatkin noi laskut handlaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Tässä mennään Suomessa metsään. Kaikista ei tule eikä pidä tulla tutkijoita, käytännön iihmisiä tarvitaan. Eikö nuo voisi tulla myöhemmin jos tutkijan ura kiinnostaa? Mielummin haluaisin olla ihmisläheisen psykologin vastaanotolla kuin jonkun tilastotieteilijän.
Sama teknisellä puolella (DI), maisterin tutkinto vastaa monen muun maan tohtorin tutkintoa.
Edelleenkin sen ei-tutkijapsykologin tulisi kyetä seuraamaan omaa alaansa ja ymmärtää tutkimustietoa. Ei se tilastomenetelmien alkeet vielä tilastomatematiikan asiantuntijaksi tee, mutta auttaa ymmärtämään, mitä joku toinen on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Tässä mennään Suomessa metsään. Kaikista ei tule eikä pidä tulla tutkijoita, käytännön iihmisiä tarvitaan. Eikö nuo voisi tulla myöhemmin jos tutkijan ura kiinnostaa? Mielummin haluaisin olla ihmisläheisen psykologin vastaanotolla kuin jonkun tilastotieteilijän.
Sama teknisellä puolella (DI), maisterin tutkinto vastaa monen muun maan tohtorin tutkintoa.
Psykologiaa opiskelemaan on aika kova tunku. Jos motivaatio on niin heikkoa ettei tuosta yhdestä pakollisesta tilastomatematiikan kurssista selviä (amk:eissa on ihan sama kurssi ja on oikeasti helppo), kannattaa siihen hommaan ottaa ehkä joku motivoituneempi ja älykkäämpi.
Missään hommassa ei ole hyödyksi että tyhmiä päästetään töihin. Jos ihan peruslaskutoimitukset on vaikeita, ei sovellu alalle jossa pitäisi joko osata soveltaa ja arvioida tilastollista tutkimustietoa (psykologi) tai laskea ihmisen välittömään henkeen ja terveyteen vaikuttavia lääkeainepitoisuuksia (sh).
Ymmärtäisin että nillittäisitte jos olisi ihan pakko opetella integraalilaskentaa mutta kun oikeasti kyse on ihan arkimatikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sairaanhoitajien lääkelaskut eivät todellakaan ole mitään yläaste-juttuja. Ne ovat ihan totista työtä, sillä tosiaan yksikään ei saa mennä väärin. Esim. potilaalla kipupumppu, johon mahtuu 20ml. Potilaan tulee saada vuorokausiannoksena erilaisia opioideja lääke x määrä x, eli esim. 10mg vaikuttavaa ainetta, jota on per 1ml tämän verran, jne. Missä suhteessa sekoitat opioideja ja mikä on valmiin liuoksen lääkeainepitoisuus kunkin lääkeaineen osalta ja kuinka paljon sitä on millilitroissa kipupumpussa?
Oi miksi, miksi, tätä lääkkeenjakoasiaa ei korosteta enemmän? Olenko muka ainoa joka luuli lääkärin laskevan annokset valmiiksi ja että sh vain tekee mitä lääkäri määrää?
Toki tiedän että lääkärin työhön vaaditaan matikkaa.
No itsellä meni tämä nyt näin, onneksi en opiskellut kuin vähän yli puoli vuotta. Kyllä noi niin vaikeita itselle on etten pysty stressaamaan toimeentuloa ja edistymistä jatkuvasti niiden vuoksi. Ala on itselle väärä.
Ja te jotka ivaatte miksi en osaa, niin olen aivan varma että ainakaan 50% olemassaolvista työtehtävissä olevista eivät laske tai osaisi laskea noita laskuja, esim. kirjastonhoitaja, kaupan kassa, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä tms. Itsekin olen selvinnyt tähän asti ilman matikkaa.
Onko muita aloja kuin sh ja lääkärit joiden täytyy päästä läpi 100% oikein jostain tentistä että pääsee harjoitteluun? Esim miten on kasvatusalalla? Ajattelen lähinnä että jos ei ole niin miten voi olla niin eri vaatimustason opintoja amk:ssa, ja palkkaus sama? Vertaan nyt esim sosionomeja ja sh koulutusta, vai onko sosionomeilla tai vaikka tradenomeilla joku mikä pitää suorittaa 100% oikein ennen harjoitteluita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bioanalyytikoilta ei vaadita samanlaista lääkelaskentaa kuin sairaanhoitajilta. Laimennus- ym. laskuja kyllä, mutta niistä takuulla selviää normaalijärjellä.
Minusta lääkelaskujen yksi ongelma on se, että normaalijärjen käyttö on kielletty. Pitää käyttää kokeessa jotakin opetettua kaavaa, sen sijaan että ajattelisi itse.
Entä sitten sairaanhoitajan työn organisointi, onko tosiaan niin, että jokaisen pitää osata laskea? Pitääkö niitä laskuja suorittaa joka työvuorossa? Voiko tosiaan käydä niin, että on ainoana hoitaja paikalla ja pitää äkkiä osata laskea jotakin itse? Eikö töitä voi mitenkään organisoida ja jakaa taipumusten mukaan?
Tai, voisiko lääkelaskennan ostaa ulkoistettuna palveluna? Lääkelaskentapäivystys, johon voi ottaa yhteyttä mihin tahansa vuorokaudenaikaan, ja jossa pikapikaa laskettaisiin oikea tulos? Tällöin hoitotyöhön soveliaat ja siitä muutoin kiinnostuneet ihmiset pääsisivät unelma-ammattiinsa ilman että homma jäisi kiinni puuttuvista matemaattisista valmiuksista.
Juu ei. Kyllä jokaisen sairaanhoitajan pitää osata laskea, sairaaloissa on isot kokeet viiden vuoden välein, joissa lääkelaskuja ja farmakologiaa. Ei sairaanhoitaja voi tehdä töitä sairaalassa, jos ei osaa laskea. Vuorossa jaetaan jopa tuhansia lääkkeitä. Potilaiden lääkemääräykset eroavat siitä mitä osastolla on käytettävissä, ivc-lääkkeissä lasketaan itse pitoisuudet ja se, mihin määrään nestettä sekoitetaan, tehdään kipupumppuja ym. Jos kipupumpun täytössä tulee pilkkuvirhe, niin potilas kuolee.
Niin, miksi tätä ei voida hoitaa ulkoistettuna laskentapäivystyksenä? Itse en kuuna päivänä halua mihinkään hoitotyöhön, mutta laskea osaan kyllä, ja ihan mieluusti räknäisin tuollaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bioanalyytikoilta ei vaadita samanlaista lääkelaskentaa kuin sairaanhoitajilta. Laimennus- ym. laskuja kyllä, mutta niistä takuulla selviää normaalijärjellä.
Minusta lääkelaskujen yksi ongelma on se, että normaalijärjen käyttö on kielletty. Pitää käyttää kokeessa jotakin opetettua kaavaa, sen sijaan että ajattelisi itse.
Entä sitten sairaanhoitajan työn organisointi, onko tosiaan niin, että jokaisen pitää osata laskea? Pitääkö niitä laskuja suorittaa joka työvuorossa? Voiko tosiaan käydä niin, että on ainoana hoitaja paikalla ja pitää äkkiä osata laskea jotakin itse? Eikö töitä voi mitenkään organisoida ja jakaa taipumusten mukaan?
Tai, voisiko lääkelaskennan ostaa ulkoistettuna palveluna? Lääkelaskentapäivystys, johon voi ottaa yhteyttä mihin tahansa vuorokaudenaikaan, ja jossa pikapikaa laskettaisiin oikea tulos? Tällöin hoitotyöhön soveliaat ja siitä muutoin kiinnostuneet ihmiset pääsisivät unelma-ammattiinsa ilman että homma jäisi kiinni puuttuvista matemaattisista valmiuksista.
Miksikäs ei saisi käyttää omaa järkeä? Sitä minä käytin, kun hoitsuopiskelijalle noita pitoisuuslaskuja neuvoin. Ehkä hänkin ymmärsi, mistä se kaava tulee. Joillakin ei vaan kapasiteetti riitä, jos ei ole sitä valmista kaavaa.
Ihan turha mollata apta. Tsemppiä! Nyt etsimään joku, opiskelukaveri tai muuten matikkaa osaava, joka voisi neuvoa lääkelaskuissa. Itse jouduin pyytämään yliopistossa matematiikan professorilta tukiopetusta kaksi kertaa. Kun 'solmu' avautui, sainkin matikan kokeista kiitettävät, kun olin harjoituskokeissa reputtanut tentin. Tosin mun yliopisto-opiskelusta on aikaa yli 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Tässä mennään Suomessa metsään. Kaikista ei tule eikä pidä tulla tutkijoita, käytännön iihmisiä tarvitaan. Eikö nuo voisi tulla myöhemmin jos tutkijan ura kiinnostaa? Mielummin haluaisin olla ihmisläheisen psykologin vastaanotolla kuin jonkun tilastotieteilijän.
Sama teknisellä puolella (DI), maisterin tutkinto vastaa monen muun maan tohtorin tutkintoa.
Psykologiaa opiskelemaan on aika kova tunku. Jos motivaatio on niin heikkoa ettei tuosta yhdestä pakollisesta tilastomatematiikan kurssista selviä (amk:eissa on ihan sama kurssi ja on oikeasti helppo), kannattaa siihen hommaan ottaa ehkä joku motivoituneempi ja älykkäämpi.
Missään hommassa ei ole hyödyksi että tyhmiä päästetään töihin. Jos ihan peruslaskutoimitukset on vaikeita, ei sovellu alalle jossa pitäisi joko osata soveltaa ja arvioida tilastollista tutkimustietoa (psykologi) tai laskea ihmisen välittömään henkeen ja terveyteen vaikuttavia lääkeainepitoisuuksia (sh).
Ymmärtäisin että nillittäisitte jos olisi ihan pakko opetella integraalilaskentaa mutta kun oikeasti kyse on ihan arkimatikasta.
Tämä kertoo jotain nykysuomesta. Empatiaa et voi ainakaan oppia millään kurssilla. Turha verrata psykologin opintoja sh:ksi joka on amk tutkinto, ja suurin osa ajattelee että tehdään mitä lääkäri määrää. Itse luulin niin.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tätä tarkoitin! Hoitajilla on laskimet!
Eikö tuon laskurutiinin tarkoitus ole myös osaltaan saada ymmärrys siitä, mitä suuruusluokkaa oikea vastaus on? Jos laskimella laskee väärin, pitäisi heti pystyä tajuamaan, että tämä ei voi olla oikea vastaus. Eikö juuri näistä laskuvirheistä johdu ne tilanteet, jossa esim. leikkauksessa anestesia menee pielee - potilas on tajuissaan ja tuntee helvetillistä kipua, muttei pysty huutamaan? Miehenikin oli leikkauksessa jossa anestesialääke oli laskettu pieleen, mutta onneksi pystyi karjumaan ja sen jälkeen huomasivat virheensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sairaanhoitajien lääkelaskut eivät todellakaan ole mitään yläaste-juttuja. Ne ovat ihan totista työtä, sillä tosiaan yksikään ei saa mennä väärin. Esim. potilaalla kipupumppu, johon mahtuu 20ml. Potilaan tulee saada vuorokausiannoksena erilaisia opioideja lääke x määrä x, eli esim. 10mg vaikuttavaa ainetta, jota on per 1ml tämän verran, jne. Missä suhteessa sekoitat opioideja ja mikä on valmiin liuoksen lääkeainepitoisuus kunkin lääkeaineen osalta ja kuinka paljon sitä on millilitroissa kipupumpussa?
Oi miksi, miksi, tätä lääkkeenjakoasiaa ei korosteta enemmän? Olenko muka ainoa joka luuli lääkärin laskevan annokset valmiiksi ja että sh vain tekee mitä lääkäri määrää?
Toki tiedän että lääkärin työhön vaaditaan matikkaa.
No itsellä meni tämä nyt näin, onneksi en opiskellut kuin vähän yli puoli vuotta. Kyllä noi niin vaikeita itselle on etten pysty stressaamaan toimeentuloa ja edistymistä jatkuvasti niiden vuoksi. Ala on itselle väärä.
Ja te jotka ivaatte miksi en osaa, niin olen aivan varma että ainakaan 50% olemassaolvista työtehtävissä olevista eivät laske tai osaisi laskea noita laskuja, esim. kirjastonhoitaja, kaupan kassa, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä tms. Itsekin olen selvinnyt tähän asti ilman matikkaa.
Onko muita aloja kuin sh ja lääkärit joiden täytyy päästä läpi 100% oikein jostain tentistä että pääsee harjoitteluun? Esim miten on kasvatusalalla? Ajattelen lähinnä että jos ei ole niin miten voi olla niin eri vaatimustason opintoja amk:ssa, ja palkkaus sama? Vertaan nyt esim sosionomeja ja sh koulutusta, vai onko sosionomeilla tai vaikka tradenomeilla joku mikä pitää suorittaa 100% oikein ennen harjoitteluita?
Sulla on asenteessa korjattavaa! Et voi luovuttaa noin helpolla. Niiden laskujen kanssa takeltelee varmasti moni ja moni ottaa ne matematiikankirjat taas käteen ja opettelee asiat. Ne eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita jos olet kerran lukionkin suorittanut.
Nyt pää pystyyn ja vähän tsemppiasennetta kehiin ja lukemaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sairaanhoitajien lääkelaskut eivät todellakaan ole mitään yläaste-juttuja. Ne ovat ihan totista työtä, sillä tosiaan yksikään ei saa mennä väärin. Esim. potilaalla kipupumppu, johon mahtuu 20ml. Potilaan tulee saada vuorokausiannoksena erilaisia opioideja lääke x määrä x, eli esim. 10mg vaikuttavaa ainetta, jota on per 1ml tämän verran, jne. Missä suhteessa sekoitat opioideja ja mikä on valmiin liuoksen lääkeainepitoisuus kunkin lääkeaineen osalta ja kuinka paljon sitä on millilitroissa kipupumpussa?
Oi miksi, miksi, tätä lääkkeenjakoasiaa ei korosteta enemmän? Olenko muka ainoa joka luuli lääkärin laskevan annokset valmiiksi ja että sh vain tekee mitä lääkäri määrää?
Toki tiedän että lääkärin työhön vaaditaan matikkaa.
No itsellä meni tämä nyt näin, onneksi en opiskellut kuin vähän yli puoli vuotta. Kyllä noi niin vaikeita itselle on etten pysty stressaamaan toimeentuloa ja edistymistä jatkuvasti niiden vuoksi. Ala on itselle väärä.
Ja te jotka ivaatte miksi en osaa, niin olen aivan varma että ainakaan 50% olemassaolvista työtehtävissä olevista eivät laske tai osaisi laskea noita laskuja, esim. kirjastonhoitaja, kaupan kassa, lastenhoitaja, nuorisotyöntekijä tms. Itsekin olen selvinnyt tähän asti ilman matikkaa.
Onko muita aloja kuin sh ja lääkärit joiden täytyy päästä läpi 100% oikein jostain tentistä että pääsee harjoitteluun? Esim miten on kasvatusalalla? Ajattelen lähinnä että jos ei ole niin miten voi olla niin eri vaatimustason opintoja amk:ssa, ja palkkaus sama? Vertaan nyt esim sosionomeja ja sh koulutusta, vai onko sosionomeilla tai vaikka tradenomeilla joku mikä pitää suorittaa 100% oikein ennen harjoitteluita?
Tajuat varmaan itsekin että jos virhe voi maksaa potilaan hengen, niitä ei kerta kaikkiaan VOI tulla yhtään? Muilla aloilla virheet yleensä ei merkitse juuri mitään, paitsi palkanlaskennassa -ja sielläkään ei niitä virheitä juurikaan sallita.
Oikeasti jos seuraisit aikaasi olisit tiennyt että lääkelaskut ovat hoitsuille murheenkryyni. Koska siitä ihan oikeasti on mediassa tämän tuosta. Itse en edes hoitoalalla ole mutta kyllähän nuo otsikot hyppää silmille kun tuntuu niin koomiselta että roomalaisten numeroiden opettelu tai peruslaskutoimitukset voi olla niin vaikeita jollekulle.
En kyllä muuten käsitä miten et ole 20 vuoteen tarvinnut arjessasi matikkaa. Etkö muka seuraa tulojasi ja menojasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sairaanhoitajien lääkelaskuissa on paljon muistettavaa. Ihan näin alkajalle roomalaisten numeroidan osaaminen (siis numerot eivät riitä vaan myös laskusäännöt) opettelu on vaikeaa, sitten pitoisuuslaskut ym. Lukiossa on usein tottunut laskemaan laskimella, kokeissa ei sitä sallita. Kaikki pitää olla oikein. Sitten pikkujutut; sairaanhoitajille esim. 1 x 4 on aivan eri asia kuin 4 x 1. 1 x 4 tarkoittaa yksi tabletti neljästi vrk ja 4 x 1 neljä tablettia kerran vrk. Tällaisia.. ja kaikki oikein. Usein on jonkinlaisia kompia tenteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut tukiopetusta?
Saimme kaikki halukkaat 6 tuntia opetusta. Ei siis mitään henkilökohtaista vaan ryhmänä. Ongelma on että vaikka kävin opetuksessa ja opettaja selitti laskut (voin opiskella myös netistä samat jutut) niin en vaan tentissä osaa, tulee melkein paniikki asiasta. Toki osaan perusjutut mutta en vaikeampia juttuja. Matikka on ollut vaikeaa itselle lapsesta asti. Todella ahdistavaa ja tämä asia vie ilon koko opiskelusta. Ymmärrän asian potilasturvallisuuden takia, mutta tunnen oloni huijatuksi kun missään ei mainittu matikan olevan tälläinen kynnys opinnoissa menestymiselle.
Ja eikö noi pääsykokeet ole vääränlaiset kun minunlaiseni on päässyt ilman olemattomia taitoja sisään? En ikimaailmassa hakisi mihinkään luonnontieteelliselle alalle kun tiedän että matikka tärkeää, eikä se kiinnosta ollnkaan. Olen empaattinen hoitaja/kasvattajatyyppi, en yhtään luonnontieteistä tai matikasta kiinnostunut. Ja tiedän ettei voi verrata lääkiksen tms matikkaan mutten ikimaailmassa lääkäriksi edes hakisi tai haluaisi.
Tätini opiskeli Helsingissä sairaanhoitajaksi 20 vuotta sitten ja sanoi etteivät lääkelaskut olleet este harjoitteluun pääsylle, ja laskut olivat nykyistä lähihoitajatasoa (meillä lähihoitajia koulutuksessa ja ovat kertoneet että lh laskut ovat yksinkertaisempia).
ap
Ihan joka paikassa kerrotaan siitä miten tärkeitä nuo lääkelaskut ovat nykyään. Itse et vaan ole viitsinyt ottaa selvää kun olet koulutukseen hakenut. Aikuinen ihminen ei voi vedota siihen että "missään ei kerrottu" kun kerran asia on mediassa esillä tämän tuosta. Ei sinua ole huijattu, itse et ole viitsinyt itseäsi informoida.
Se miten asiat hoidettiin vuonna miekka ja kivi ei vaikuta tähän asiaan mitenkään.
Malliesimerkki siitä millaista jengiä hoitoalalla on ja samalla selitys alan tehottomuudelle. Ei siellä liian pienet resurssit ole vaan liian typerää sakkia töissä.
Missä asiasta on puhuttu?
Luen Hesarin päivittäin, samoin El Paisin ja El Mundon sekä seuraan BBC uutisia.
En ole nähnyt mediassa tietoa.
Linkitä nyt tähän jotain?
Miksi et kysyisi niiltä muilta kurssikavereilta että miten ovat opiskelleet lääkelaskut?
Olisiko halukkaita pitämään opiskelupiiriä, jossa harjoittelisitte yhdessä ja neuvoisitte toisianne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama psykologian opiskelussa.
Mitä ihmettä tilastomatematiikan hallinta tekee psykologian opinnoissa?
Se karsii loistavia ihmisiä ulos alalta ja jäljelle jää paljon matemaattisesti ĺogiikalla ratkovia yksisilmäisiä henkisten asioiden selittäjiä?
Veikkaisin, että psykologian tutkimuksessa käytetään tilastomenetelmiä ja ne olisi tutkijan ja tutkimustuloksia hyödyntävän henkilön hyvä hallita.
Miksi?
Ei hän halua tilastotieteilijäksi tilastomatematiikan pariin jos mielii mielenterveysauttajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bioanalyytikoilta ei vaadita samanlaista lääkelaskentaa kuin sairaanhoitajilta. Laimennus- ym. laskuja kyllä, mutta niistä takuulla selviää normaalijärjellä.
Minusta lääkelaskujen yksi ongelma on se, että normaalijärjen käyttö on kielletty. Pitää käyttää kokeessa jotakin opetettua kaavaa, sen sijaan että ajattelisi itse.
Entä sitten sairaanhoitajan työn organisointi, onko tosiaan niin, että jokaisen pitää osata laskea? Pitääkö niitä laskuja suorittaa joka työvuorossa? Voiko tosiaan käydä niin, että on ainoana hoitaja paikalla ja pitää äkkiä osata laskea jotakin itse? Eikö töitä voi mitenkään organisoida ja jakaa taipumusten mukaan?
Tai, voisiko lääkelaskennan ostaa ulkoistettuna palveluna? Lääkelaskentapäivystys, johon voi ottaa yhteyttä mihin tahansa vuorokaudenaikaan, ja jossa pikapikaa laskettaisiin oikea tulos? Tällöin hoitotyöhön soveliaat ja siitä muutoin kiinnostuneet ihmiset pääsisivät unelma-ammattiinsa ilman että homma jäisi kiinni puuttuvista matemaattisista valmiuksista.
Miksikäs ei saisi käyttää omaa järkeä? Sitä minä käytin, kun hoitsuopiskelijalle noita pitoisuuslaskuja neuvoin. Ehkä hänkin ymmärsi, mistä se kaava tulee. Joillakin ei vaan kapasiteetti riitä, jos ei ole sitä valmista kaavaa.
Töissä varmaan saakin käyttää omaa järkeä (ja laskinta), mutta kokeessa on kirjoitettava kaavan mukaan ja ruutupaperille.
Niin ja ap vielä lisää, etten halua mihinkään akuuttihoitoon vaan järjestöön tai psyk avopuolelle.
En suuntautuisi mihinkään missä pitäisi jotain kipupumppujuttuja laskea.
Juu ei. Kyllä jokaisen sairaanhoitajan pitää osata laskea, sairaaloissa on isot kokeet viiden vuoden välein, joissa lääkelaskuja ja farmakologiaa. Ei sairaanhoitaja voi tehdä töitä sairaalassa, jos ei osaa laskea. Vuorossa jaetaan jopa tuhansia lääkkeitä. Potilaiden lääkemääräykset eroavat siitä mitä osastolla on käytettävissä, ivc-lääkkeissä lasketaan itse pitoisuudet ja se, mihin määrään nestettä sekoitetaan, tehdään kipupumppuja ym. Jos kipupumpun täytössä tulee pilkkuvirhe, niin potilas kuolee.