Ihmiset puolustelevat 15,5 m2 asuntoja joita rakennetanan Vantaalle!!!

Mä hain noihin! Toivon todella, että pääsen. Olen parikymppinen nainen, maksan tällä hetkellä kämpästäni 750 euroa kuussa, joka on mun tuloista aika iso siivu. 500 euroa on tämänhetkisen vuokrien hintatason huomioon ottaen tosi kohtuullinen hinta tosta, hyvällä paikalla juna-aseman läheisyydessä sijaitsevasta kämpästä. Vaikka eihän se halpa ole, mun eka kämppä oli 45-neliöinen kaksio samaan 500 euron hintaan.. Noita vaan ei todellakaan löydy muualta kuin kaupungilta, jonne jonot on pitkät (itse jonotellut Espooseen ja Helsinkiin pari vuotta).

Noihin asuntoihin ei myöskään ollut takuuvuokraa, kun taas yksityisten vuokranantajien kämpissä vakuudet on aina yli 1000 euroa, joka on mulle ihan liikaa. Saton, VVO:n, jne kämpissä vuokravakuus on kyllä matalampi, mutta niissä vuokrat on sitten pilvissä.

En ole syrjäytymisvaarassa, mutta mulla ei oikeastaan ole kavereita ja kaipaan tosi paljon sitä lapsuuden meininkiä, kun kerrostalon perheet tunsivat toisensa ja olivat kontaktissa keskenään. Opiskellessani asuin asuntolassa, jossa oli samaan tyyliin kaikilla omat huoneet ja kylpyhuoneet, ja lisäksi yhteisiä tiloja joita sai käyttää. Mun mielestä toi oli tosi kivaa.

Mielestäni näitä saisi tulla enemmän, ehkäisisi erityisesti ikääntyvien ihmisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, ja kenties jopa antaisi valmiudet asua kotona pidempään, kun olisi ihmisiä ympärillä ja tarvittaessa voisi pyytää apua asioihin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vertaisin tätä Pariisin esikaupungissa olevaa asuntoa noihin kaninkoppeihin:

https://www.pap.fr/annonce/locations-appartement-l-hay-les-roses-94240-…

Ja kyseessä on nyt Pariisi, ei mikään Vantaa. Ei edes Helsinki. Ei edes Tukholma tai Hampuri vaan PARIISI.

Tuossahan saa pysäköintiluolapaikan samaan hintaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä idea mielestäni, mutta vuokra saisi olla edullisempi. Samalla seudulla 50 neliöinen asunto maksaa noin 700 euroa, eli noin 14 euroa neliö. 15,5 neliön asunnon vuokra per neliö on yli 32 euroa. Toki pienten asuntojen vuokra on aina suhteessa kalliimpi, mutta kyseisissä asunnoissa vuokra per neliö on jo yli kaksinkertainen... Rakennuttaja saa käärittyä aikamoiset hillot.

Mutta luetunymmärtäminen.. ne yhteiskäyttötilat myös on laskettu vuokraan. En tiedä mikä niiden laskennallinen määrä per asunto, mutta suoraan ei voi laskea tuon 15,5 neliön mukaan.

Yhteiskäyttötilojen käyttäjiksi muodostuu helposti kuppikunta talon ensimmäisistä asukkaista. Tämä porukka sitten huseeraa määräämässä "meidän" sääntöjä. Kuppikuntaan ei pääse mukaan myöhemmin tulleet, eivätkä liian erilaiset asukkaat. 

Tuo on kyllä niin totta. Topakat, jämäkät ja silmälasipäiset emännät tulevat heti vain näin kohteliaisuus syistä ilmoittamaan sullekin ihan vaan tiedoksi että, sun vuoro pestä se ja se juttu on torstaina klo 18:15 ja sää sitten tuot ne ja ne jutut sinne ja sinne aina joka toinen maanantai klo. 10.35.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herranjumala miten vainoharhaista porukkaa! Että ihan pakotetaan ihmiset muuttamaan minikoteihin. Taitaa olla vapaaehtoinen kysyntä niin suurta ettei edes kaikki näitä haluavat SAA niitä asuntoja.

Sä et ole käynyt Amurin museoidussa työläiskorttelissa katsomassa näitä koppeja tai perheasuntoja joita ne silloin olivat.

Jokainen on nähnyt esim tv-sarjoissa millaisissa oloissa vaikkapa työläiset asuivat Lontoossa 50-luvulla. Yksi tai pari huonetta, jonka jakoivat parin sukupolven aikuiset ja kymmenen lasta päälle.

Ja nyt samaa "konseptia" muilutetaan takaisin ja kansa hihkuu onnesta.

Paitsi että noita ei edes yritetä markkinoida perheasuntoina. Sellainen pieni ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.

Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva. 

Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.

Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.

700->500 = ei juuri lainkaan?

Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.

Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.

Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.

No älä anna, äläkä muuta Studiokotiin. Fakta nyt kuitenkin on, että neliöhintaa ei voi laskea suoraan jakamalla 15,5:llä. Ei, vaikka ei yhtään arvostaisi kattoterassia. Voisinko minäkin jättää vaikka eteisen laskematta neliöihini, koska sehän on turha läpikulkutila enkä arvosta sitä?

Fakta nyt kuitenkin on juurikin se, että tuota pöyristyttävää neliöhintaa on aivan turha yrittää perustella millään yhteistiloilla, koska niitä löytyy ihan kaikista kerrostaloista, toisista enemmån ja toisista vähemmän. Yhteiset, saunatilat, terassi ja kerhotilatkin on ihan normikauraa aivan tavallisissa kerrostaloissa, eikä niissäkään yritetä perustella neliöhintaa kyseisillä tiloilla.

Tuo eteisen vertaaminen kattoterassiin oli kyllä äärimmäisen korni ja surkea. Onko Saton myyntitykillä jo kaikki eväät syöty? Eteistä jokainen käyttää jokaikinen päivä ja se on pakollinen tila, sen sijaan kattoterassi on tila, jota valtaosa asukkaista ei tule käyttämään koskaan. 

Yhteiset keittiöt ja ruokatilat eivät kyllä ole mitään normikauraa. Päinvastoin yhteistiloja on vähennetty modernissa rakentamisessa, jotta saadaan kokonaiskustannuksia alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna mun kaikki kestää kirjoitti:

Ihmisten kyvyttömyys ymmärtää asuntomarkkinaa paljastuu tällä palstalla.

"Kyllä minulle riittäisi tuollainen 15 neliön asunto."

Niin, varmaan se _riittäisi_ juuri _sinulle_, mutta suurin osa ihmisistä ottaisi varmasti mieluummin kymmenen neliötä isomman kämpän, jos sellaisen saisi samalla rahalla. Sinäkin, vaikka muuta väität.

"Mutta kaikilla ei ole rahaa niin isoon, hyvä että rakennetaan runsaasti tällaisia pienempiä asuntoja."

*Huokaus...* Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää keskipitkällä aikavälillä sen, että pienten asuntojen hinta tulee aina olemaan jokseenkin sama, riippumatta siitä onko näiden asuntojen koko 10 vai 20 neliötä. Koska jossain pitää asua, ja koska asumistuet yms.

Mitä enemmän (liian) pieniä asuntoja rakennetaan, sitä useampi ihminen joutuu asumaan pienessä asunnossa - joko vapaaehtoisesti tai vasten tahtoaan. Siksi ei pitäisi rakentaa liian pientä.

Liian pienten asuntojen rakentamisen lobbaaminen on ainoastaan rakennusyhtiöiden etu.

Keskipitkä aikaväli ei nyt ihan kauheasti lämmitä sitä, jolla juuri tänä päivänä on vaikeuksia selvitä vaikkapa 700 euron vuokrasta. Hänelle tuo 500 euron vuokra on juuri tähän hetkeen helpotus. Tällä hetkellä yksiöiden vuokrat länsi-Vantaalla ovat vapailla markkinoilla hintahaarukassa 600-750 riippuen sijainnista ja kunnosta. Jonkun aivan pommin voi saada vitosella alkavalla summalla. Eivät nuo vuokrat esim 25-35 neliön yksiöissä ole laskemassa sinne noin 500euron hujakoille niin kauan kuin valtio ei keksi jotain mullistavaa uutta asumistuki/pääomaverotus/jne akselille. 

Ei vaikka kuinka kaikki huutaisivat kuorossa haluavansa asua ilmaiseksi kivoissa kaksioissa. Siksi tämä on hyvä ratkaisu sellaiselle joka ei syystä tai toisesta halua maksaa kovin paljoa asumisestaan ja toisaalta kokee tuollaisen asunnon itselleen sopivaksi.

Niin moni asia on murroksessa muutenkin. Jakamistalous, liikenne, työllisyys... tulevaisuus voi olla jotain ihan muuta mitä pystymme kuvittelemaankaan, mutta nopeita ratkaisuja juuri tähän hetkeen tarvitaan.

Asumistuki ja pääomaverotus eivät auta. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että jos asuntojen määrä ei lisäänny, laatu ei parane eikä asuntojen tarve vähene, surkea asuntotilanne ei muuksi muutu. Helpointa olisi lisätä asuntojen määrää pääkaupunkiseudulla pakottamalla kaupungit kaavoittamaan tarvetta vastaava määrä lääniä asumiselle. Tonttipula on keinotekoinen.

Toisaalta asuntoja on myös tyhjillään, koska ei kannata vuokrata nykyisillä tuotoilla..

Pk-seudulla on isoja rakennushankkeita ja jatkuvasti nousee uusia asuinalueita. Se ei kauheasti lämmitä, että kaavoitetaan jonnekin metsiin, missä ei ole kunnallistekniikkaa jne. Joo, ne voi rakentaa, sitten tulee ongelmaksi yhteydet (muu kuin juna/metro ei vaan toimi ruuhkaisella pk-seudulla). Sitten palvelut. jne. Uusien asuinalueiden luominen kestää vuosikymmeniä. Vaikkapa Marjarataa suunniteltiin jo kun olin lapsi 80-luvulla, 30 vuotta myöhemmin viimein tehtiin. 

Rakennushankkeita pystyy kerrallaan pyörittämään tietyn määrän, koska se vaatii kunnaltakin niin isoja panostuksia. 

Rataa voi rakentaa lisää, infraa voi rakentaa lisää ja duunareita saa sekä Baltiasta että kortistosta. Mutta asunto- ja tonttipula on paikallispoliitikkojen erityissuojeluksessa. Aidosti tyhjiä asuntoja on melko vähän.

Vierailija kirjoitti:

Jos Helsinkiä aletaan kiinnostavuudeltaan vertaamaan Pariisiin, niin se kiinnostusaste on joku 1/200. Eli käytännössä asumisen pitäisi olla 200 kertaa halvempaa Helsingissä, sillä siellä on 200 kertaa vähemmän kaikkea mahtavaa ja kiinnostavaa.

Hahahaaaa, noinhan se voidaankin määritellä. Jonkun suomalaisen peruspirjon mielestä Pariisi on 200x kiinnostavampi, niin kyllä asuntojen hintojen pitää Pirjon mielen mukaan mennä.

Ja tiedoksi, Pariisissa on ihan yhtä lailla ankeita betonilähiöitä kuin pk-seudulla. Erona vaan, että niistä ei matkustusta vartissa junalla edes lähelle keskustaa.

Minusta näytti hienoilta, koska tila on korkea. Viihtyisin kyllä! Minusta pieni on kodikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna mun kaikki kestää kirjoitti:

Ihmisten kyvyttömyys ymmärtää asuntomarkkinaa paljastuu tällä palstalla.

"Kyllä minulle riittäisi tuollainen 15 neliön asunto."

Niin, varmaan se _riittäisi_ juuri _sinulle_, mutta suurin osa ihmisistä ottaisi varmasti mieluummin kymmenen neliötä isomman kämpän, jos sellaisen saisi samalla rahalla. Sinäkin, vaikka muuta väität.

"Mutta kaikilla ei ole rahaa niin isoon, hyvä että rakennetaan runsaasti tällaisia pienempiä asuntoja."

*Huokaus...* Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää keskipitkällä aikavälillä sen, että pienten asuntojen hinta tulee aina olemaan jokseenkin sama, riippumatta siitä onko näiden asuntojen koko 10 vai 20 neliötä. Koska jossain pitää asua, ja koska asumistuet yms.

Mitä enemmän (liian) pieniä asuntoja rakennetaan, sitä useampi ihminen joutuu asumaan pienessä asunnossa - joko vapaaehtoisesti tai vasten tahtoaan. Siksi ei pitäisi rakentaa liian pientä.

Liian pienten asuntojen rakentamisen lobbaaminen on ainoastaan rakennusyhtiöiden etu.

Keskipitkä aikaväli ei nyt ihan kauheasti lämmitä sitä, jolla juuri tänä päivänä on vaikeuksia selvitä vaikkapa 700 euron vuokrasta. Hänelle tuo 500 euron vuokra on juuri tähän hetkeen helpotus. Tällä hetkellä yksiöiden vuokrat länsi-Vantaalla ovat vapailla markkinoilla hintahaarukassa 600-750 riippuen sijainnista ja kunnosta. Jonkun aivan pommin voi saada vitosella alkavalla summalla. Eivät nuo vuokrat esim 25-35 neliön yksiöissä ole laskemassa sinne noin 500euron hujakoille niin kauan kuin valtio ei keksi jotain mullistavaa uutta asumistuki/pääomaverotus/jne akselille. 

Ei vaikka kuinka kaikki huutaisivat kuorossa haluavansa asua ilmaiseksi kivoissa kaksioissa. Siksi tämä on hyvä ratkaisu sellaiselle joka ei syystä tai toisesta halua maksaa kovin paljoa asumisestaan ja toisaalta kokee tuollaisen asunnon itselleen sopivaksi.

Niin moni asia on murroksessa muutenkin. Jakamistalous, liikenne, työllisyys... tulevaisuus voi olla jotain ihan muuta mitä pystymme kuvittelemaankaan, mutta nopeita ratkaisuja juuri tähän hetkeen tarvitaan.

Asumistuki ja pääomaverotus eivät auta. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että jos asuntojen määrä ei lisäänny, laatu ei parane eikä asuntojen tarve vähene, surkea asuntotilanne ei muuksi muutu. Helpointa olisi lisätä asuntojen määrää pääkaupunkiseudulla pakottamalla kaupungit kaavoittamaan tarvetta vastaava määrä lääniä asumiselle. Tonttipula on keinotekoinen.

Toisaalta asuntoja on myös tyhjillään, koska ei kannata vuokrata nykyisillä tuotoilla..

Pk-seudulla on isoja rakennushankkeita ja jatkuvasti nousee uusia asuinalueita. Se ei kauheasti lämmitä, että kaavoitetaan jonnekin metsiin, missä ei ole kunnallistekniikkaa jne. Joo, ne voi rakentaa, sitten tulee ongelmaksi yhteydet (muu kuin juna/metro ei vaan toimi ruuhkaisella pk-seudulla). Sitten palvelut. jne. Uusien asuinalueiden luominen kestää vuosikymmeniä. Vaikkapa Marjarataa suunniteltiin jo kun olin lapsi 80-luvulla, 30 vuotta myöhemmin viimein tehtiin. 

Rakennushankkeita pystyy kerrallaan pyörittämään tietyn määrän, koska se vaatii kunnaltakin niin isoja panostuksia. 

Rataa voi rakentaa lisää, infraa voi rakentaa lisää ja duunareita saa sekä Baltiasta että kortistosta. Mutta asunto- ja tonttipula on paikallispoliitikkojen erityissuojeluksessa. Aidosti tyhjiä asuntoja on melko vähän.

Ja mistäs kunta saa rahaa ratojen, infrojen jne rakentamiseen? Pohjattomasta rahakaivosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarin kolumnisti kirjoittaa siitä, miksi suomalaiset asuvat länsieuroopan oienimmissä asunnoissa, vaikka meillä on lääniä ja metsää valtiossamme.

Samaan aikaan paikalle ilmestyy ihmisiä, jotka puolustelevat sitä, että kyllä 15neliötä riittää ihmiselle hyvin ja minä en ainakaan halua enempää ja se on ekologista ja ihanaa.

Ei hyvää päivää, suomalaiset. Masokisteja me olemme?

Olen asunut alle 10m2 asunnossa Länsi-Euroopan maassa jossa tuon kokoiset kämpät ovat ihan normaaleja, toi 15,5 m2 kuulostaa ruhtinaalliselta siihen verrattuna. Hyvin mahduin  silloinkin, nyt nautin tästä  100m2 asunnosta.

Wi ole Länsi-Euroopan maata, jossa olisi 10 neliön asuntoja. Tai Lontoossa ehkä on, mutta ei missään muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vertaisin tätä Pariisin esikaupungissa olevaa asuntoa noihin kaninkoppeihin:

https://www.pap.fr/annonce/locations-appartement-l-hay-les-roses-94240-…

Ja kyseessä on nyt Pariisi, ei mikään Vantaa. Ei edes Helsinki. Ei edes Tukholma tai Hampuri vaan PARIISI.

Niin siis Pariisin kaupunki, ei kuitenkaan lähelläkään keskustaa tai hinnasta päätellen myöskään mitään asemaa, jolta pääsisi ketterästi liikkumaan..

Itse nuorena asuin 5 vuotta solussa. Ei ongelmaa. Ja tuohan on siihen verrattuna upea.

Voisin nytkin asua solussa, jos rahasta olisi pulaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä idea mielestäni, mutta vuokra saisi olla edullisempi. Samalla seudulla 50 neliöinen asunto maksaa noin 700 euroa, eli noin 14 euroa neliö. 15,5 neliön asunnon vuokra per neliö on yli 32 euroa. Toki pienten asuntojen vuokra on aina suhteessa kalliimpi, mutta kyseisissä asunnoissa vuokra per neliö on jo yli kaksinkertainen... Rakennuttaja saa käärittyä aikamoiset hillot.

Mutta luetunymmärtäminen.. ne yhteiskäyttötilat myös on laskettu vuokraan. En tiedä mikä niiden laskennallinen määrä per asunto, mutta suoraan ei voi laskea tuon 15,5 neliön mukaan.

Yhteiskäyttötilojen käyttäjiksi muodostuu helposti kuppikunta talon ensimmäisistä asukkaista. Tämä porukka sitten huseeraa määräämässä "meidän" sääntöjä. Kuppikuntaan ei pääse mukaan myöhemmin tulleet, eivätkä liian erilaiset asukkaat. 

Tuo on kyllä niin totta. Topakat, jämäkät ja silmälasipäiset emännät tulevat heti vain näin kohteliaisuus syistä ilmoittamaan sullekin ihan vaan tiedoksi että, sun vuoro pestä se ja se juttu on torstaina klo 18:15 ja sää sitten tuot ne ja ne jutut sinne ja sinne aina joka toinen maanantai klo. 10.35.

Kuvitteletko tosissasi, että tonne tulee muuttamaan topakkia, jämäkkiä, silmälasipäisiä emäntiä? XD Hei apua nyt.. Tuollahan tehdään asukasvalinnat sen mukaan, että ihmiset tulevat potentiaalisesti toimeen toistensa kanssa, vaikka sinne nyt joku topakka täti olisi jostain syystä hakenutkin (vaikea uskoa, mutta miksei), niin tuskin sinne valitaan ketään sellaista.

Tuolla talossa asuu myös tyyppi, joka on Sadolla töissä ja tietynlaisessa vastuussa siitä, että asukkaiden väliset dynamiikat pysyy kunnossa. Hän samalla edistää yhteisöllisyyttä vetämällä kaikennäköisiä yhteisiltoja yms.

Ei meidän kerrostalossa ole mitään yhteistiloja...ei ole kattoterassia tai yhteiskeittiötä/olotilaa, ei yhteissaunaa eikä edes pesutupaa. Piha on yhteinen. Ja ihan on keskustassa tämäkin talo eikä ole edes mikään vanha.

Kellarissa on pyykinkuivaushuone, pyöräkellari/pommisuoja ja häkkikomerot. Tämä on sitä peruskauraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna mun kaikki kestää kirjoitti:

Ihmisten kyvyttömyys ymmärtää asuntomarkkinaa paljastuu tällä palstalla.

"Kyllä minulle riittäisi tuollainen 15 neliön asunto."

Niin, varmaan se _riittäisi_ juuri _sinulle_, mutta suurin osa ihmisistä ottaisi varmasti mieluummin kymmenen neliötä isomman kämpän, jos sellaisen saisi samalla rahalla. Sinäkin, vaikka muuta väität.

"Mutta kaikilla ei ole rahaa niin isoon, hyvä että rakennetaan runsaasti tällaisia pienempiä asuntoja."

*Huokaus...* Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää keskipitkällä aikavälillä sen, että pienten asuntojen hinta tulee aina olemaan jokseenkin sama, riippumatta siitä onko näiden asuntojen koko 10 vai 20 neliötä. Koska jossain pitää asua, ja koska asumistuet yms.

Mitä enemmän (liian) pieniä asuntoja rakennetaan, sitä useampi ihminen joutuu asumaan pienessä asunnossa - joko vapaaehtoisesti tai vasten tahtoaan. Siksi ei pitäisi rakentaa liian pientä.

Liian pienten asuntojen rakentamisen lobbaaminen on ainoastaan rakennusyhtiöiden etu.

Keskipitkä aikaväli ei nyt ihan kauheasti lämmitä sitä, jolla juuri tänä päivänä on vaikeuksia selvitä vaikkapa 700 euron vuokrasta. Hänelle tuo 500 euron vuokra on juuri tähän hetkeen helpotus. Tällä hetkellä yksiöiden vuokrat länsi-Vantaalla ovat vapailla markkinoilla hintahaarukassa 600-750 riippuen sijainnista ja kunnosta. Jonkun aivan pommin voi saada vitosella alkavalla summalla. Eivät nuo vuokrat esim 25-35 neliön yksiöissä ole laskemassa sinne noin 500euron hujakoille niin kauan kuin valtio ei keksi jotain mullistavaa uutta asumistuki/pääomaverotus/jne akselille. 

Ei vaikka kuinka kaikki huutaisivat kuorossa haluavansa asua ilmaiseksi kivoissa kaksioissa. Siksi tämä on hyvä ratkaisu sellaiselle joka ei syystä tai toisesta halua maksaa kovin paljoa asumisestaan ja toisaalta kokee tuollaisen asunnon itselleen sopivaksi.

Niin moni asia on murroksessa muutenkin. Jakamistalous, liikenne, työllisyys... tulevaisuus voi olla jotain ihan muuta mitä pystymme kuvittelemaankaan, mutta nopeita ratkaisuja juuri tähän hetkeen tarvitaan.

Asumistuki ja pääomaverotus eivät auta. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että jos asuntojen määrä ei lisäänny, laatu ei parane eikä asuntojen tarve vähene, surkea asuntotilanne ei muuksi muutu. Helpointa olisi lisätä asuntojen määrää pääkaupunkiseudulla pakottamalla kaupungit kaavoittamaan tarvetta vastaava määrä lääniä asumiselle. Tonttipula on keinotekoinen.

Toisaalta asuntoja on myös tyhjillään, koska ei kannata vuokrata nykyisillä tuotoilla..

Pk-seudulla on isoja rakennushankkeita ja jatkuvasti nousee uusia asuinalueita. Se ei kauheasti lämmitä, että kaavoitetaan jonnekin metsiin, missä ei ole kunnallistekniikkaa jne. Joo, ne voi rakentaa, sitten tulee ongelmaksi yhteydet (muu kuin juna/metro ei vaan toimi ruuhkaisella pk-seudulla). Sitten palvelut. jne. Uusien asuinalueiden luominen kestää vuosikymmeniä. Vaikkapa Marjarataa suunniteltiin jo kun olin lapsi 80-luvulla, 30 vuotta myöhemmin viimein tehtiin. 

Rakennushankkeita pystyy kerrallaan pyörittämään tietyn määrän, koska se vaatii kunnaltakin niin isoja panostuksia. 

Rataa voi rakentaa lisää, infraa voi rakentaa lisää ja duunareita saa sekä Baltiasta että kortistosta. Mutta asunto- ja tonttipula on paikallispoliitikkojen erityissuojeluksessa. Aidosti tyhjiä asuntoja on melko vähän.

Ja mistäs kunta saa rahaa ratojen, infrojen jne rakentamiseen? Pohjattomasta rahakaivosta?

Se on se sama lähde, josta jokaiselle köyhälle ammennetaan vähintään 50 neliön kiva uudehko kaksio (hintaa 800e, vähintään) hyvillä liikenneyhteyksillä läheltä kaikkia palveluita ja työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna mun kaikki kestää kirjoitti:

Ihmisten kyvyttömyys ymmärtää asuntomarkkinaa paljastuu tällä palstalla.

"Kyllä minulle riittäisi tuollainen 15 neliön asunto."

Niin, varmaan se _riittäisi_ juuri _sinulle_, mutta suurin osa ihmisistä ottaisi varmasti mieluummin kymmenen neliötä isomman kämpän, jos sellaisen saisi samalla rahalla. Sinäkin, vaikka muuta väität.

"Mutta kaikilla ei ole rahaa niin isoon, hyvä että rakennetaan runsaasti tällaisia pienempiä asuntoja."

*Huokaus...* Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää keskipitkällä aikavälillä sen, että pienten asuntojen hinta tulee aina olemaan jokseenkin sama, riippumatta siitä onko näiden asuntojen koko 10 vai 20 neliötä. Koska jossain pitää asua, ja koska asumistuet yms.

Mitä enemmän (liian) pieniä asuntoja rakennetaan, sitä useampi ihminen joutuu asumaan pienessä asunnossa - joko vapaaehtoisesti tai vasten tahtoaan. Siksi ei pitäisi rakentaa liian pientä.

Liian pienten asuntojen rakentamisen lobbaaminen on ainoastaan rakennusyhtiöiden etu.

Keskipitkä aikaväli ei nyt ihan kauheasti lämmitä sitä, jolla juuri tänä päivänä on vaikeuksia selvitä vaikkapa 700 euron vuokrasta. Hänelle tuo 500 euron vuokra on juuri tähän hetkeen helpotus. Tällä hetkellä yksiöiden vuokrat länsi-Vantaalla ovat vapailla markkinoilla hintahaarukassa 600-750 riippuen sijainnista ja kunnosta. Jonkun aivan pommin voi saada vitosella alkavalla summalla. Eivät nuo vuokrat esim 25-35 neliön yksiöissä ole laskemassa sinne noin 500euron hujakoille niin kauan kuin valtio ei keksi jotain mullistavaa uutta asumistuki/pääomaverotus/jne akselille. 

Ei vaikka kuinka kaikki huutaisivat kuorossa haluavansa asua ilmaiseksi kivoissa kaksioissa. Siksi tämä on hyvä ratkaisu sellaiselle joka ei syystä tai toisesta halua maksaa kovin paljoa asumisestaan ja toisaalta kokee tuollaisen asunnon itselleen sopivaksi.

Niin moni asia on murroksessa muutenkin. Jakamistalous, liikenne, työllisyys... tulevaisuus voi olla jotain ihan muuta mitä pystymme kuvittelemaankaan, mutta nopeita ratkaisuja juuri tähän hetkeen tarvitaan.

Asumistuki ja pääomaverotus eivät auta. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että jos asuntojen määrä ei lisäänny, laatu ei parane eikä asuntojen tarve vähene, surkea asuntotilanne ei muuksi muutu. Helpointa olisi lisätä asuntojen määrää pääkaupunkiseudulla pakottamalla kaupungit kaavoittamaan tarvetta vastaava määrä lääniä asumiselle. Tonttipula on keinotekoinen.

Toisaalta asuntoja on myös tyhjillään, koska ei kannata vuokrata nykyisillä tuotoilla..

Pk-seudulla on isoja rakennushankkeita ja jatkuvasti nousee uusia asuinalueita. Se ei kauheasti lämmitä, että kaavoitetaan jonnekin metsiin, missä ei ole kunnallistekniikkaa jne. Joo, ne voi rakentaa, sitten tulee ongelmaksi yhteydet (muu kuin juna/metro ei vaan toimi ruuhkaisella pk-seudulla). Sitten palvelut. jne. Uusien asuinalueiden luominen kestää vuosikymmeniä. Vaikkapa Marjarataa suunniteltiin jo kun olin lapsi 80-luvulla, 30 vuotta myöhemmin viimein tehtiin. 

Rakennushankkeita pystyy kerrallaan pyörittämään tietyn määrän, koska se vaatii kunnaltakin niin isoja panostuksia. 

Rataa voi rakentaa lisää, infraa voi rakentaa lisää ja duunareita saa sekä Baltiasta että kortistosta. Mutta asunto- ja tonttipula on paikallispoliitikkojen erityissuojeluksessa. Aidosti tyhjiä asuntoja on melko vähän.

Niin, tiedätkö yhtään kuinka tehokasta kunnallispolitiikka on? Jos kaavoitus aloitetaan nyt, ehkä joskus 10 vuoden päästä päästään oikeasti tekemään jotain. Isot hankkeet kuten junaradat ovat vielä paljon hitaampia. Rahaakin ne kai vaatisivat.

Nythän esimerkiksi Keimolanmäki on Vantaalla ihan uusi lähiö. Sen rakentamista on suunniteltu jo 90-luvulla. Sinne nousee kymmeniä kerrostaloja, ihan perinteisillä yksiö-kaksio-kolmio jne systeemeillä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat ehkä noin vuosi (?) sitten. Mitään palveluita ei vielä ole, katsotaan koska sellaisia saavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.

Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva. 

Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.

Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.

700->500 = ei juuri lainkaan?

Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.

Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.

Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.

Mutta silloinhan sinä et haekaan asuntoa tuollaisesta kerrostalosta vaan niistä perinteisistä, joissa naapurit eivät välttämättä edes tervehdi toisiaan. Niitä on edelleenkin suurin osa kaikista asunnoista. Tuonne hakeutuvat asukkaiksi ne, jotka nimenomaan kaipaavat yhteisöllisyyttä. 

Epäilen vahvasti, että sinne muuttaisi yhtään sen yhteisöllisempää väkeä kuin muihinkaan kerrostaloihin, vaan siellä tulee käymään, kuten muissakin taloyhtiössä, joista yhteistiloja löytyy, eli aktiivisesti niitä käyttävät hyvin pieni porukka ja loput ei niissä käy juuri lainkaan.

Tuo Vantaan piikuasuntojen suosio kertoo vain karua kieltään siitä, kuinka vinksallaan pääkaupunkiseudun asuntotilanne on. Edes suhtkoht järkevissä neliöhinnoissa olevia asuntoja ei juuri ole ja silloin ollaan valmiita tinkimään asumisen laadusta, kunhan vaan päästään edes jotenkuten kohtuullisen hintaiseen asuntoon, vaikka neliöhinta edelleen olisikin pöyristyttävä.

No ei se tilanne ole missään maailmalla sen parempi. Halutuilla alueilla hinnat karkaavat käsistä. 

Totta. Lähellä isomman kaupungin keskustaa tai hyvien ja nopeiden yhteyksien äärellä olevan asunnot ovat aina hintavia, koska niihin haluavat pienituloisten ja varattomien lisäksi myös ne joilla on varaa maksaa. Vähävaraiset, jotka välttämättä haluavat asua suosituilla alueilla joutuvat tyytymään pieniin asuntoihin joissa neliöhinta on kallis. Vaihtoehtona on hieman väljempi asunto vähemmän halutulta alueelta.

Järjetöntä verrata jotakin Vantaan peltolähiötä esimerkiksi Pariisiin, New Yorkiin, Hong Kongiin ja muihin oikeisiin kaupunkeihin, joissa tosiaan on suosittuja alueita ja joissa asutaan ahtaasti.

Vantaanhan pitäisi olla juuri tuollainen väljemmän asumisen alue, joka on vähemmän haluttu. Ainut alue Suomessa, jossa edes jotenkin ymmärrän asumisen kalleuden, on Helsingin kantakaupunki ja rikkaiden asuttamat muutamat pienet saaret. Muuten en ymmärrä PK-seudun kalleutta ollenkaan.

Pitäisi ja pitäisi olla vähemmän haluttu, mutta kun ei ole. Radan varsi, etenkin Länsi-Vantaalla on Vantaan mittapuulla hinnakasta ja kalliimpaa kuin esimerkiksi iso osa Itä-Helsingistä. Vantaalla, Espoossa ja jonkin verran myös Helsingissä on reippaasti lääniä pelkän bussiliikenteen varassa ja hieman kauempana lähikaupoista. Nämä ovat niitä oikeasti vähemmän haluttuja alueita.

Martinlaakso sen sijaan on rauhallinen junanvarsilähiö, jossa on oma uudehko (tosin pieni) ostoskeskus, kaikki palvelut lähellä ja loistavat liikenneyhteydet - reilu 20 min junalla Helsingin keskustaan, vartti lentokentälle ja kaksi keskeistä autoväylää (Kehä III ja Hämeenlinnanväylä) ihan vieressä. Näistä asioista ihmiset ovat valmiita maksamaan ja siksi näillä alueilla asunnot myös maksavat. Vain kantakaupunki olisi kallis, jos kaikki maksukykyiset haluaisivat asua kantakaupungissa. Näin ei kuitenkaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.

Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva. 

Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.

Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.

700->500 = ei juuri lainkaan?

Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.

Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.

Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.

No älä anna, äläkä muuta Studiokotiin. Fakta nyt kuitenkin on, että neliöhintaa ei voi laskea suoraan jakamalla 15,5:llä. Ei, vaikka ei yhtään arvostaisi kattoterassia. Voisinko minäkin jättää vaikka eteisen laskematta neliöihini, koska sehän on turha läpikulkutila enkä arvosta sitä?

Fakta nyt kuitenkin on juurikin se, että tuota pöyristyttävää neliöhintaa on aivan turha yrittää perustella millään yhteistiloilla, koska niitä löytyy ihan kaikista kerrostaloista, toisista enemmån ja toisista vähemmän. Yhteiset, saunatilat, terassi ja kerhotilatkin on ihan normikauraa aivan tavallisissa kerrostaloissa, eikä niissäkään yritetä perustella neliöhintaa kyseisillä tiloilla.

Tuo eteisen vertaaminen kattoterassiin oli kyllä äärimmäisen korni ja surkea. Onko Saton myyntitykillä jo kaikki eväät syöty? Eteistä jokainen käyttää jokaikinen päivä ja se on pakollinen tila, sen sijaan kattoterassi on tila, jota valtaosa asukkaista ei tule käyttämään koskaan. 

Yhteiset keittiöt ja ruokatilat eivät kyllä ole mitään normikauraa. Päinvastoin yhteistiloja on vähennetty modernissa rakentamisessa, jotta saadaan kokonaiskustannuksia alas.

Niinpä. Rivareissakin on omat saunat ja keittiöt kaikille. Jopa niissä yksiöissä. Ja huonekorkeus 2,7m. Tästä tulisi täyskorkealla parvella 5,4 metriä. Ei 3,9m.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.

Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva. 

Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.

Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.

700->500 = ei juuri lainkaan?

Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.

Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.

Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.

No älä anna, äläkä muuta Studiokotiin. Fakta nyt kuitenkin on, että neliöhintaa ei voi laskea suoraan jakamalla 15,5:llä. Ei, vaikka ei yhtään arvostaisi kattoterassia. Voisinko minäkin jättää vaikka eteisen laskematta neliöihini, koska sehän on turha läpikulkutila enkä arvosta sitä?

Fakta nyt kuitenkin on juurikin se, että tuota pöyristyttävää neliöhintaa on aivan turha yrittää perustella millään yhteistiloilla, koska niitä löytyy ihan kaikista kerrostaloista, toisista enemmån ja toisista vähemmän. Yhteiset, saunatilat, terassi ja kerhotilatkin on ihan normikauraa aivan tavallisissa kerrostaloissa, eikä niissäkään yritetä perustella neliöhintaa kyseisillä tiloilla.

Tuo eteisen vertaaminen kattoterassiin oli kyllä äärimmäisen korni ja surkea. Onko Saton myyntitykillä jo kaikki eväät syöty? Eteistä jokainen käyttää jokaikinen päivä ja se on pakollinen tila, sen sijaan kattoterassi on tila, jota valtaosa asukkaista ei tule käyttämään koskaan. 

Yhteiset keittiöt ja ruokatilat eivät kyllä ole mitään normikauraa. Päinvastoin yhteistiloja on vähennetty modernissa rakentamisessa, jotta saadaan kokonaiskustannuksia alas.

Niinpä. Rivareissakin on omat saunat ja keittiöt kaikille. Jopa niissä yksiöissä. Ja huonekorkeus 2,7m. Tästä tulisi täyskorkealla parvella 5,4 metriä. Ei 3,9m.

Rivarista saatkin sitten maksaa 1000 euroa, ei ihan tuo 500 euron kuukausivuokra riitä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herranjumala miten vainoharhaista porukkaa! Että ihan pakotetaan ihmiset muuttamaan minikoteihin. Taitaa olla vapaaehtoinen kysyntä niin suurta ettei edes kaikki näitä haluavat SAA niitä asuntoja.

Sä et ole käynyt Amurin museoidussa työläiskorttelissa katsomassa näitä koppeja tai perheasuntoja joita ne silloin olivat.

Jokainen on nähnyt esim tv-sarjoissa millaisissa oloissa vaikkapa työläiset asuivat Lontoossa 50-luvulla. Yksi tai pari huonetta, jonka jakoivat parin sukupolven aikuiset ja kymmenen lasta päälle.

Ja nyt samaa "konseptia" muilutetaan takaisin ja kansa hihkuu onnesta.

Paitsi että noita ei edes yritetä markkinoida perheasuntoina. Sellainen pieni ero.

Eivät vielä, mutta asumistuen ehdot voivat muuttua. Saa olla max. xx m2 tai xx hinta/kk.