Ihmiset puolustelevat 15,5 m2 asuntoja joita rakennetanan Vantaalle!!!
Hesarin kolumnisti kirjoittaa siitä, miksi suomalaiset asuvat länsieuroopan oienimmissä asunnoissa, vaikka meillä on lääniä ja metsää valtiossamme.
Samaan aikaan paikalle ilmestyy ihmisiä, jotka puolustelevat sitä, että kyllä 15neliötä riittää ihmiselle hyvin ja minä en ainakaan halua enempää ja se on ekologista ja ihanaa.
Ei hyvää päivää, suomalaiset. Masokisteja me olemme?
Kommentit (372)
Joku kehotti käymään Amurin museokortteleissa katsomassa 100 vuoden takaista asumiskurjuutta.
On totta, että niin on asuttu. Perheet yhdessä huoneessa, keittiö on jaettu.
Kukaan ei näitä perheitä tuolloinkaan käsittääkseni pakottanut muuttamaan Tampereen Amuriin aseella uhaten, vaan siellä asuttiin kuitenkin vapaaehtoisesti.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tuon ajan (ja myöhempikin) köyhien asuntokurjuus oli viheliäinen ongelma - sen tiedostivat jo aikalaiset.
Ongelmaa oltaisiin voitu jo aikanaan huomattavasti helpottaa lainsäädäntöteitse (kuten Ruotsissa jo alettiin tehdä), pakottamalla esimerkiksi Finlaysonin, Tampellan, Frenckellin paperitehtaan, Attilan kenkätehtaan ym. ym. omistajat rakennuttamaan työntekijöilleen parempitasoisia ja tilavampia asuntoja. Näin ei tehty, vaan omistajat käärivät nekin rahat liiveihinsä rakennuttaen Milavidan kaltaisia palatseja, ostellen kartanoita ja matkustellen ympäri maailmaa (joka oli tuohon maailmanaikaan tähtitieteellisen kallista). Tuloerot olivat nykyaikaan verrattuna aivan käsittämättömiä.
Tätä aikaa en kaipaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.
Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva.
Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.
Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.
700->500 = ei juuri lainkaan?
Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.
Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.
Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.
Mutta silloinhan sinä et haekaan asuntoa tuollaisesta kerrostalosta vaan niistä perinteisistä, joissa naapurit eivät välttämättä edes tervehdi toisiaan. Niitä on edelleenkin suurin osa kaikista asunnoista. Tuonne hakeutuvat asukkaiksi ne, jotka nimenomaan kaipaavat yhteisöllisyyttä.
Epäilen vahvasti, että sinne muuttaisi yhtään sen yhteisöllisempää väkeä kuin muihinkaan kerrostaloihin, vaan siellä tulee käymään, kuten muissakin taloyhtiössä, joista yhteistiloja löytyy, eli aktiivisesti niitä käyttävät hyvin pieni porukka ja loput ei niissä käy juuri lainkaan.
Tuo Vantaan piikuasuntojen suosio kertoo vain karua kieltään siitä, kuinka vinksallaan pääkaupunkiseudun asuntotilanne on. Edes suhtkoht järkevissä neliöhinnoissa olevia asuntoja ei juuri ole ja silloin ollaan valmiita tinkimään asumisen laadusta, kunhan vaan päästään edes jotenkuten kohtuullisen hintaiseen asuntoon, vaikka neliöhinta edelleen olisikin pöyristyttävä.
No ei se tilanne ole missään maailmalla sen parempi. Halutuilla alueilla hinnat karkaavat käsistä.
Totta. Lähellä isomman kaupungin keskustaa tai hyvien ja nopeiden yhteyksien äärellä olevan asunnot ovat aina hintavia, koska niihin haluavat pienituloisten ja varattomien lisäksi myös ne joilla on varaa maksaa. Vähävaraiset, jotka välttämättä haluavat asua suosituilla alueilla joutuvat tyytymään pieniin asuntoihin joissa neliöhinta on kallis. Vaihtoehtona on hieman väljempi asunto vähemmän halutulta alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.
Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva.
Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.
Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.
700->500 = ei juuri lainkaan?
Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.
Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.
Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.
No älä anna, äläkä muuta Studiokotiin. Fakta nyt kuitenkin on, että neliöhintaa ei voi laskea suoraan jakamalla 15,5:llä. Ei, vaikka ei yhtään arvostaisi kattoterassia. Voisinko minäkin jättää vaikka eteisen laskematta neliöihini, koska sehän on turha läpikulkutila enkä arvosta sitä?
Sen verran puutun tähän keskusteluunne, että valitsisin parisataa halvemman minikodin ja kävisin säästyvillä rahoilla muualla "yhteistiloissa", kirjastossa, kahviloissa, lounaalla, baarissa jne. Tai sitten säästäisin sen parisataa vaikka matkoihin. Noista yhteistiloista kun joutuu maksamaan, käytti niitä tai ei.
Mielenkiinnolla odotan asumiskokemuksia tästä talosta. Ei voi tuomita, ennenkuin on kokeiltu muutama vuosi.
En vois mistään hinnasta asua tuollaisessa kopissa. Alkais ahdistamaan viikossa. Eläminen tässä maassa alkaa olla liian kallista vääristä syistä kun kaikesta pitäisi saada voittoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.
Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva.
Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.
Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.
700->500 = ei juuri lainkaan?
Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.
Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.
Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.
Mutta silloinhan sinä et haekaan asuntoa tuollaisesta kerrostalosta vaan niistä perinteisistä, joissa naapurit eivät välttämättä edes tervehdi toisiaan. Niitä on edelleenkin suurin osa kaikista asunnoista. Tuonne hakeutuvat asukkaiksi ne, jotka nimenomaan kaipaavat yhteisöllisyyttä.
Pahaa vaan pelkään, että kun tällainen ideologia edes jossain määrin lyö läpi, niin esim. tuilla eläviä aletaan pakottaa näihin koirankoppeihin yhteiskäyttötiloilla. Toki, jos on rahaa, saa edelleen vaikka ostaa millaisen omakotitalon itselleen, tai perinteisen asunnon ilman yhteistiloja, mutta entä eläkeläiset, työttömät jne? Yhtä lailla introvertimmat tapaukset heistäkin kärsisivät valtavasti tuollaisissa luukuissa.
Puhettakaan siitä, että mikäli tuilla asuvia alettaisiin ennemmin tai myöhemmin pakottaa tähän asumismuotoon, voi jokainen kuvitella, millaisiksi nämä yhteistilat muuttuisivat about 2 kk kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita yksiöitä markkinoidaan aktiivisten ja aina menossa olevien ihmisten asuntoina, joissa käydään ainoastaan nukkumassa. Entäs jos ei aina jaksa olla menossa, tai vaikka sairastuu? Loppujen lopuksi noista kopperoista muodostuu todellisia "itsemurhayksiöitä."
Niinpä. Tai jos noihin kopperoihin on ennemmin tai myöhemmin sellaisten ihmisten pakko muuttaa, joilla ei vaan ole rahaa muuhun? Syrjäytyneet, sairaat, pitkäaikaistyöttömät? Kun talo on uusi ja hieno, sitä on helppo markkinoida aktiivisille, urbaaneille, nuorille sinkuille. Mutta sitten kun talolla on ikää yli 40 vuotta - se on täysin kulahtanut ja nuhjaantunut, remontteja ei ole tehty aikoihin, vuokriakin on pakko laskea tai niitä ei voi ainakaan nostaa - sinne muuttavat ne, joiden on pakko muuttaa sinne. Ta-daa. Siitä vasta kurjuus alkaakin.
Minä olisin tyytyväinen, jos meillä 40 vuoden päästä olisi ylipäänsä jonkinlainen sosiaaliturva eikä köyhät asu kadulla, mutta jotkut täällä näemmä luulee että rahaa tulee taikaseinästä ikuisesti.
Tällä hetkellä Suomessa on toki kohtuullisella tasolla oleva sosiaaliturva. Mutta mikäli se jotenkin alkaisi rapistua, se tarkoittaisi lähinnä sitä, että vastaavasti muita tapoja tarjota köyhille elanto alkaisi syntyä. Ja ennen kaikkea - se vaikuttaisi asumiskustannuksiin halvimmissa asunnoissa jopa PK-seudulla, mutta ennen kaikkea muualla.
Se, että 40 vuoden kuluttua - olkoon sitten nykymuotoisen sosiaaliturvan romahdettua - tuo kyseinen talo saattaisi olla esim. jonkin Oy Riisto Invest Ab:n omistama ja ylläpitämä, voi olla hyvin mahdollinen kehityskulku. Mikäli näin olisi, sinne ryömisivät ne kaikkein varattomimmat, joilla ei ole rahaa tilavampaan asumiseen tai mahdollisuutta muuttaa sellaisen perässä. Tässä vaiheessa vuokrat eivät tosin olisi enää samalla tasolla kuin nykyisin, koska p*rsaukisimmilla ei olisi yksinkertaisesti varaa maksaa niitä. Itse asiassa juuri tuollainen asuinrakennus pienine asuntoineen houkuttelisi tämänkaltaisia yrityksiä investoimaan niihin, eli saamaan mahdollisimman paljon köyhiä asutettua mahdollisimman tiiviisti ja edullisesti. Oy Riisto Invest Ab asuttaisi näihin asuntoihin todennäköisesti mielellään jopa perheitä, tai ainakin enemmän kuin yhden ihmisen per huoneisto.
Silti olisin tyytyväisempi, jos nyt jätettäisiin kokonaan rakentamatta näin pieniä koirankoppeja, koska silloin voisin olla varma, että tulevaisuuden kurjalisto saisi asua edes vähän tilavammin, vaikka muuten joutuisi pulittamaan vähintään yhtä suuren osan tuloista asumiseen kuin nykyisinkin.
Mihin perustuu tuo jokseenkin naiivi ajatus, että aina löytyy vaihtoehtoisia tapoja taata elatus köyhimmille? Missään päin maailmaa ei ole asunnottomia ja nälkää näkeviä? Vai Suomi on kokonaan tuollaisten ongelmien yläpuolella, meillä on loputtomasti rahaa vaikka tulisi millainen talousromahdus tahansa?
Minä en henkilökohtaisesti usko, että meillä asuu 40 vuoden päästä kaikkein köyhimmät halutuilla alueilla tilavissa asunnoissa vaikka me tekisimme mitä. Se on yksinkertaisesti täysin epärealistista. Minä epäilen, että 40 vuoden päästä ollaan ikionnellisia jos yhteiskunta pystyy tarjoamaan kaikille edes pikkuisen miniyksiön. Se on parempi kuin kadulla tai ruuhkaisessa yhteismajoituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.
Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva.
Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.
Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.
700->500 = ei juuri lainkaan?
Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.
Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.
Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.
No älä anna, äläkä muuta Studiokotiin. Fakta nyt kuitenkin on, että neliöhintaa ei voi laskea suoraan jakamalla 15,5:llä. Ei, vaikka ei yhtään arvostaisi kattoterassia. Voisinko minäkin jättää vaikka eteisen laskematta neliöihini, koska sehän on turha läpikulkutila enkä arvosta sitä?
Fakta nyt kuitenkin on juurikin se, että tuota pöyristyttävää neliöhintaa on aivan turha yrittää perustella millään yhteistiloilla, koska niitä löytyy ihan kaikista kerrostaloista, toisista enemmån ja toisista vähemmän. Yhteiset, saunatilat, terassi ja kerhotilatkin on ihan normikauraa aivan tavallisissa kerrostaloissa, eikä niissäkään yritetä perustella neliöhintaa kyseisillä tiloilla.
Tuo eteisen vertaaminen kattoterassiin oli kyllä äärimmäisen korni ja surkea. Onko Saton myyntitykillä jo kaikki eväät syöty? Eteistä jokainen käyttää jokaikinen päivä ja se on pakollinen tila, sen sijaan kattoterassi on tila, jota valtaosa asukkaista ei tule käyttämään koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita yksiöitä markkinoidaan aktiivisten ja aina menossa olevien ihmisten asuntoina, joissa käydään ainoastaan nukkumassa. Entäs jos ei aina jaksa olla menossa, tai vaikka sairastuu? Loppujen lopuksi noista kopperoista muodostuu todellisia "itsemurhayksiöitä."
Niinpä. Tai jos noihin kopperoihin on ennemmin tai myöhemmin sellaisten ihmisten pakko muuttaa, joilla ei vaan ole rahaa muuhun? Syrjäytyneet, sairaat, pitkäaikaistyöttömät? Kun talo on uusi ja hieno, sitä on helppo markkinoida aktiivisille, urbaaneille, nuorille sinkuille. Mutta sitten kun talolla on ikää yli 40 vuotta - se on täysin kulahtanut ja nuhjaantunut, remontteja ei ole tehty aikoihin, vuokriakin on pakko laskea tai niitä ei voi ainakaan nostaa - sinne muuttavat ne, joiden on pakko muuttaa sinne. Ta-daa. Siitä vasta kurjuus alkaakin.
40 vuoden päähän nykytilanteessa ei ennusta kukaan. Sitä on aivan turhaa tässä kohtaa itkeä. Ja yleensä nämä Saton jne kohteet ihan kohtuullisesti peruskorjataan, jos historiaa yhtään voi käyttää mittarina.
Nimenomaan kaavoituksessa ja rakennusmääräyksissä PITÄÄ yrittää ennustaa sinne talon käyttöiän toiseen päähän asti. Mikään yhteiskunta ei kestä sellaista, että niin ei tehtäisi. Tämän takia on rakennuslupien ehtona ollut mm. asuntojen koolle asetettuja neliörajoitteita.
Esitin siis kauhuskenaarion. Ei Sato ole näillä näkymin jättänyt kiinteistöjään huoltamatta ja remontoimatta, mutta entä jos tuuli kääntyy - alueesta tulee esim. 30 vuoden kuluttua no-go -slummi, ja Sato viimeistään tässä vaiheessa (tai aikaisemmin) myy talon jollekin kansainväliselle sijoitusyhtiölle, joka alkaakin rahastamaan oikein kunnolla asukkaiden kurjuudella.
Tätä kaikkea vastaan taistellaan esim. kaavoituksen ja rakennusmääräysten avulla. Mutta nyt näyttää siltä, että rakennusteollisuus & kiinteistösijoitusfirmat ovat saaneet selkävoiton. Pahimmassa tapauksessa tämä talo näyttää suuntaa.
Niinno, ehkä tällä onkin ennustettu tulevaisuutta. Paljonhan siitä puhutaan, että jakamistalous tulee tärkeämmäksi nuorille (esimerkiksi). Tämä on yksi askel sitä kohti.
Martsarin "naapurissa" Kivistössä taas kiljutaan, kun alueelle on kaavoitettu normaalia vähemmän parkkitilaa, vaikka tämäkin vain enteilee tulevaa. Tulevaisuudessa esim ajokortti ei välttämättä ole enää kansalaisoikeus. Autot ovat kuskittomia tai ammattikuskien käsissä ja tilataan paikalle tarpeeseen pientä vuokraa vastaan. Vähän kuin taksi, mutta halvempi.
Puheet "jakamistaloudesta" ovat ennemminkin osa hyvinvoivan keskiluokan "pöhinää". Täytyy muistaa, että myös tulevaisuudessa elää ihmisiä, joilla ei ole välttämättä mahdollisuuksia edes ottaa osaa tähän "jakamistalouteen", koska ei ole mitään jaettavaa tai rahaa vuokrata mitään.
Ajokortti ei ole mikään kansalaisoikeus, mutta tuskin se muuttaa sitä asiantilaa, että köyhät edelleenkin kävelevät tai pyöräilevät, ja paremmin voivat liikkuvat miten mielivät.
On sitten eri asia, jos jakamistalouden nimissä aletaan pienentämään asuntojen kokoja, koska ihmisillä ei ole enää tarvetta asiaan X. Joo, paremmin toimeentulevat pystyvät ostamaan tulevaisuudessa entistä paremmin erilaisia palveluja ja vuokraamaan erilaisia asioita, mutta köyhät jäävät niistä joka tapauksessa paitsi. Jos jakamistalouden nimissä jätetään esimerkiksi rakentamatta keittiöitä, koska entistä harvempi laittaa itse ruokaa (ja jos laittaa, tekee niin satunnaisesti yhteiskeittiössä) se ei tarkoita sitä, että niitä makaroni-jauheliha-annoksen kokkaajia ei tulevaisuudessa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita yksiöitä markkinoidaan aktiivisten ja aina menossa olevien ihmisten asuntoina, joissa käydään ainoastaan nukkumassa. Entäs jos ei aina jaksa olla menossa, tai vaikka sairastuu? Loppujen lopuksi noista kopperoista muodostuu todellisia "itsemurhayksiöitä."
Niinpä. Tai jos noihin kopperoihin on ennemmin tai myöhemmin sellaisten ihmisten pakko muuttaa, joilla ei vaan ole rahaa muuhun? Syrjäytyneet, sairaat, pitkäaikaistyöttömät? Kun talo on uusi ja hieno, sitä on helppo markkinoida aktiivisille, urbaaneille, nuorille sinkuille. Mutta sitten kun talolla on ikää yli 40 vuotta - se on täysin kulahtanut ja nuhjaantunut, remontteja ei ole tehty aikoihin, vuokriakin on pakko laskea tai niitä ei voi ainakaan nostaa - sinne muuttavat ne, joiden on pakko muuttaa sinne. Ta-daa. Siitä vasta kurjuus alkaakin.
Minä olisin tyytyväinen, jos meillä 40 vuoden päästä olisi ylipäänsä jonkinlainen sosiaaliturva eikä köyhät asu kadulla, mutta jotkut täällä näemmä luulee että rahaa tulee taikaseinästä ikuisesti.
Tällä hetkellä Suomessa on toki kohtuullisella tasolla oleva sosiaaliturva. Mutta mikäli se jotenkin alkaisi rapistua, se tarkoittaisi lähinnä sitä, että vastaavasti muita tapoja tarjota köyhille elanto alkaisi syntyä. Ja ennen kaikkea - se vaikuttaisi asumiskustannuksiin halvimmissa asunnoissa jopa PK-seudulla, mutta ennen kaikkea muualla.
Se, että 40 vuoden kuluttua - olkoon sitten nykymuotoisen sosiaaliturvan romahdettua - tuo kyseinen talo saattaisi olla esim. jonkin Oy Riisto Invest Ab:n omistama ja ylläpitämä, voi olla hyvin mahdollinen kehityskulku. Mikäli näin olisi, sinne ryömisivät ne kaikkein varattomimmat, joilla ei ole rahaa tilavampaan asumiseen tai mahdollisuutta muuttaa sellaisen perässä. Tässä vaiheessa vuokrat eivät tosin olisi enää samalla tasolla kuin nykyisin, koska p*rsaukisimmilla ei olisi yksinkertaisesti varaa maksaa niitä. Itse asiassa juuri tuollainen asuinrakennus pienine asuntoineen houkuttelisi tämänkaltaisia yrityksiä investoimaan niihin, eli saamaan mahdollisimman paljon köyhiä asutettua mahdollisimman tiiviisti ja edullisesti. Oy Riisto Invest Ab asuttaisi näihin asuntoihin todennäköisesti mielellään jopa perheitä, tai ainakin enemmän kuin yhden ihmisen per huoneisto.
Silti olisin tyytyväisempi, jos nyt jätettäisiin kokonaan rakentamatta näin pieniä koirankoppeja, koska silloin voisin olla varma, että tulevaisuuden kurjalisto saisi asua edes vähän tilavammin, vaikka muuten joutuisi pulittamaan vähintään yhtä suuren osan tuloista asumiseen kuin nykyisinkin.
Mihin perustuu tuo jokseenkin naiivi ajatus, että aina löytyy vaihtoehtoisia tapoja taata elatus köyhimmille? Missään päin maailmaa ei ole asunnottomia ja nälkää näkeviä? Vai Suomi on kokonaan tuollaisten ongelmien yläpuolella, meillä on loputtomasti rahaa vaikka tulisi millainen talousromahdus tahansa?
Minä en henkilökohtaisesti usko, että meillä asuu 40 vuoden päästä kaikkein köyhimmät halutuilla alueilla tilavissa asunnoissa vaikka me tekisimme mitä. Se on yksinkertaisesti täysin epärealistista. Minä epäilen, että 40 vuoden päästä ollaan ikionnellisia jos yhteiskunta pystyy tarjoamaan kaikille edes pikkuisen miniyksiön. Se on parempi kuin kadulla tai ruuhkaisessa yhteismajoituksessa.
Onhan USA:ssakin jokin tapa elättää köyhät, vaikka sosiaaliturva onkin olennaisesti Suomea heikompi. Se on vain kalliimpi yhteiskunnalle ja perustuu köyhimpien rikollisuus-vankila-rikollisuus -kierteeseen. Köyhä ottaa elantonsa tavalla tai toisella: jos valtio ei sitä tarjoa, he ottavat sen itse (ts. luovat kysyntää jengeille, rikollisjärjestöille, mafialle, jotka puolestaan tarjoavat elantoa jäsenilleen ja heidän perheilleen). Tapahan tuokin on, mutta todellinen hinta on korkeampi kuin Suomessa.
Pariisissa alle kymmenen neliön kämpistä saa pulittaa tuplahintoja näihin verrattuna. Onneksi emme olekaan Pariisissa. Jos vuokrat saisi alemmaksi, tällaiset asunnot olisivat esim. opiskelijoille täydellisiä! Itse asuin 18 neliön kämpässä, tosin ilman yhteistiloja, ja sinne mahtui loistavasti kaikki tarvittava. Pohjaratkaisu vaikuttaa paljon. Silti, en siitäkään suostuisi maksamaan samaa hintaa kuin tavallisen kokoisesta kämpästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just aattelin että tuohan olis hyvä vaihtoehto sellaiselle joka käy pidemmältä pk-seudulla töissä (kuten itse ennen). Viikot asuis tuossa pikkukämpässä ja viikonlopuksi oikeaan kotiin.
Esimerkiksi näin. Ihmisillä on erialisia asumistarpeita ja erilaisia elämäntilanteita. Jollekin tuollainen asunto on varsin sopiva.
Ongelmaksi muodostuukin asumisen hinta. Noista Vantaan kopperoistakin revitään 500 euron vuokraa, joten ihan tavan duunari ei voi edes haaveilla tuon hintaisesta kakkosasunnosta. Se tässä nykyisessä pikkuasuntojen buumissa onkin isoin ongelma.
Minustakin asumiseen kaivataan nykyistä huomattavasti monimuotoisempia vaihtoehtoja, mutta nykyisten uusien pikkuasuntojen hinnat ovat pöyristyttäviä. Vaikka neliömäärä puolittuisi, niin asunnon hinta ei halpene juuri lainkaan. Nykyään tarvittaisiin nimenomaan edullisia asumisvaihtoehtoja, mutta valittevasti tiukat normit tekee edullisen asunnon rakentamista kovin vaikeaa. Eli normien purkua ja sitä kautta edullisempia asuntoja, sitä ainakin minä kaipaan.
700->500 = ei juuri lainkaan?
Mikä tämä 700 euron verrokkisi on? Oletko todella sitä mieltä, että 500 euroa, eli 32 euroa/neliö on sinusta ihan ok hinta? Tilastokeskuksen mukaan Vantaan vapaarahoitteisten vuokrayksiöiden keskineliöhinta oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 18,5 euroa.
Vielä yhden kerran sanon tämän: niihin neliöihin lasketaan jokin laskennallinen osuus yhteisistä isoista tiloista. Et voi suoraan jakaa 15,5:llä. Kysy Satolta tarkempia lukuja, jos haluat tarkasti laskea neliöhinnan tuossa kohteessa.
Ihan sama, vaikka sanoisit sata kertaa, itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteiset tilat. En anna niille minkäänlaista rahallista arvoa. Omassa taloyhtiössänikin on vaikka minkälaisia yhteistiloja ja en ole niitä mitään käyttänyt koskaan, enkä tule käyttämäänkään, vaikka Saton lobbarit kuinka yrittää kämppiensä kalleutta täällä puolustella.
Mutta silloinhan sinä et haekaan asuntoa tuollaisesta kerrostalosta vaan niistä perinteisistä, joissa naapurit eivät välttämättä edes tervehdi toisiaan. Niitä on edelleenkin suurin osa kaikista asunnoista. Tuonne hakeutuvat asukkaiksi ne, jotka nimenomaan kaipaavat yhteisöllisyyttä.
Epäilen vahvasti, että sinne muuttaisi yhtään sen yhteisöllisempää väkeä kuin muihinkaan kerrostaloihin, vaan siellä tulee käymään, kuten muissakin taloyhtiössä, joista yhteistiloja löytyy, eli aktiivisesti niitä käyttävät hyvin pieni porukka ja loput ei niissä käy juuri lainkaan.
Tuo Vantaan piikuasuntojen suosio kertoo vain karua kieltään siitä, kuinka vinksallaan pääkaupunkiseudun asuntotilanne on. Edes suhtkoht järkevissä neliöhinnoissa olevia asuntoja ei juuri ole ja silloin ollaan valmiita tinkimään asumisen laadusta, kunhan vaan päästään edes jotenkuten kohtuullisen hintaiseen asuntoon, vaikka neliöhinta edelleen olisikin pöyristyttävä.
No ei se tilanne ole missään maailmalla sen parempi. Halutuilla alueilla hinnat karkaavat käsistä.
Totta. Lähellä isomman kaupungin keskustaa tai hyvien ja nopeiden yhteyksien äärellä olevan asunnot ovat aina hintavia, koska niihin haluavat pienituloisten ja varattomien lisäksi myös ne joilla on varaa maksaa. Vähävaraiset, jotka välttämättä haluavat asua suosituilla alueilla joutuvat tyytymään pieniin asuntoihin joissa neliöhinta on kallis. Vaihtoehtona on hieman väljempi asunto vähemmän halutulta alueelta.
Järjetöntä verrata jotakin Vantaan peltolähiötä esimerkiksi Pariisiin, New Yorkiin, Hong Kongiin ja muihin oikeisiin kaupunkeihin, joissa tosiaan on suosittuja alueita ja joissa asutaan ahtaasti.
Vantaanhan pitäisi olla juuri tuollainen väljemmän asumisen alue, joka on vähemmän haluttu. Ainut alue Suomessa, jossa edes jotenkin ymmärrän asumisen kalleuden, on Helsingin kantakaupunki ja rikkaiden asuttamat muutamat pienet saaret. Muuten en ymmärrä PK-seudun kalleutta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Pariisissa alle kymmenen neliön kämpistä saa pulittaa tuplahintoja näihin verrattuna. Onneksi emme olekaan Pariisissa. Jos vuokrat saisi alemmaksi, tällaiset asunnot olisivat esim. opiskelijoille täydellisiä! Itse asuin 18 neliön kämpässä, tosin ilman yhteistiloja, ja sinne mahtui loistavasti kaikki tarvittava. Pohjaratkaisu vaikuttaa paljon. Silti, en siitäkään suostuisi maksamaan samaa hintaa kuin tavallisen kokoisesta kämpästä.
"Vantaa, puolikas Pariisia!"
:D
Ja kun astut tuolla Martinlaaksossa kaninkoppisi ovesta ulos, edessäsi ovat Pariisin kaikki mahdollisuudet? Hehehe
Vertaisin tätä Pariisin esikaupungissa olevaa asuntoa noihin kaninkoppeihin:
https://www.pap.fr/annonce/locations-appartement-l-hay-les-roses-94240-…
Ja kyseessä on nyt Pariisi, ei mikään Vantaa. Ei edes Helsinki. Ei edes Tukholma tai Hampuri vaan PARIISI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita yksiöitä markkinoidaan aktiivisten ja aina menossa olevien ihmisten asuntoina, joissa käydään ainoastaan nukkumassa. Entäs jos ei aina jaksa olla menossa, tai vaikka sairastuu? Loppujen lopuksi noista kopperoista muodostuu todellisia "itsemurhayksiöitä."
Niinpä. Tai jos noihin kopperoihin on ennemmin tai myöhemmin sellaisten ihmisten pakko muuttaa, joilla ei vaan ole rahaa muuhun? Syrjäytyneet, sairaat, pitkäaikaistyöttömät? Kun talo on uusi ja hieno, sitä on helppo markkinoida aktiivisille, urbaaneille, nuorille sinkuille. Mutta sitten kun talolla on ikää yli 40 vuotta - se on täysin kulahtanut ja nuhjaantunut, remontteja ei ole tehty aikoihin, vuokriakin on pakko laskea tai niitä ei voi ainakaan nostaa - sinne muuttavat ne, joiden on pakko muuttaa sinne. Ta-daa. Siitä vasta kurjuus alkaakin.
Minä olisin tyytyväinen, jos meillä 40 vuoden päästä olisi ylipäänsä jonkinlainen sosiaaliturva eikä köyhät asu kadulla, mutta jotkut täällä näemmä luulee että rahaa tulee taikaseinästä ikuisesti.
Tällä hetkellä Suomessa on toki kohtuullisella tasolla oleva sosiaaliturva. Mutta mikäli se jotenkin alkaisi rapistua, se tarkoittaisi lähinnä sitä, että vastaavasti muita tapoja tarjota köyhille elanto alkaisi syntyä. Ja ennen kaikkea - se vaikuttaisi asumiskustannuksiin halvimmissa asunnoissa jopa PK-seudulla, mutta ennen kaikkea muualla.
Se, että 40 vuoden kuluttua - olkoon sitten nykymuotoisen sosiaaliturvan romahdettua - tuo kyseinen talo saattaisi olla esim. jonkin Oy Riisto Invest Ab:n omistama ja ylläpitämä, voi olla hyvin mahdollinen kehityskulku. Mikäli näin olisi, sinne ryömisivät ne kaikkein varattomimmat, joilla ei ole rahaa tilavampaan asumiseen tai mahdollisuutta muuttaa sellaisen perässä. Tässä vaiheessa vuokrat eivät tosin olisi enää samalla tasolla kuin nykyisin, koska p*rsaukisimmilla ei olisi yksinkertaisesti varaa maksaa niitä. Itse asiassa juuri tuollainen asuinrakennus pienine asuntoineen houkuttelisi tämänkaltaisia yrityksiä investoimaan niihin, eli saamaan mahdollisimman paljon köyhiä asutettua mahdollisimman tiiviisti ja edullisesti. Oy Riisto Invest Ab asuttaisi näihin asuntoihin todennäköisesti mielellään jopa perheitä, tai ainakin enemmän kuin yhden ihmisen per huoneisto.
Silti olisin tyytyväisempi, jos nyt jätettäisiin kokonaan rakentamatta näin pieniä koirankoppeja, koska silloin voisin olla varma, että tulevaisuuden kurjalisto saisi asua edes vähän tilavammin, vaikka muuten joutuisi pulittamaan vähintään yhtä suuren osan tuloista asumiseen kuin nykyisinkin.
Ihmeellistä paskahousuilua. Muutaman ihmisen irrationaalisten pelkojen takia yksinviihtyvät ihmiset eivät saisi itselleen sopivia asuntoja.
Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä enemmän ja enemmän yksineläviä ihmisiä, koska se on hyväksytympää.
Kyllä noihin "koirankoppeihin" löytyy ihan tyytyväiset asukkaat yksineläjistä. Älkää viitsikö riistää ja kieltää toisilta ihmisiltä heitä miellyttäviä asumisratkaisuja typerien dystopioidenne takia.
Eikö jonkun moinen suhteellisuuden taju olisi paikallaan. Kyllä perheellisille jää miljoonia isompia asuntoja, ihan varmasti. Ei tarvitse paskat housussa pelätä.
Jos Helsinkiä aletaan kiinnostavuudeltaan vertaamaan Pariisiin, niin se kiinnostusaste on joku 1/200. Eli käytännössä asumisen pitäisi olla 200 kertaa halvempaa Helsingissä, sillä siellä on 200 kertaa vähemmän kaikkea mahtavaa ja kiinnostavaa.
Aivan uskomatonta tämä grynderien ja asuntokeinottelijoiden häikäilemättömyyden puolustelu. No ei voi odottaa mammojen ymmärtävän että tuollaisen kaninkopin rakentaminen ei ole yhtään halvempaa kuin kunnon kokoisten asuntojen. Mutta tuosta nyt vaan saa ne rahat välittömästi kynittyä tyhmiltä nopeammin. Tätä edeltää tiytysti pr- ja mainoskampanja, jossa näitä ihania sööttejä pikkuateljeita puffataan ja hehkutetaan.
En tiedä sopisiko tähän satu Keisarin uusista vaatteista vai joku hölmöläistarina paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vertaisin tätä Pariisin esikaupungissa olevaa asuntoa noihin kaninkoppeihin:
https://www.pap.fr/annonce/locations-appartement-l-hay-les-roses-94240-…
Ja kyseessä on nyt Pariisi, ei mikään Vantaa. Ei edes Helsinki. Ei edes Tukholma tai Hampuri vaan PARIISI.
Luuletko että Pariisin lähiöt jotenkin ovat olennaisesti hienompia kuin täällä? Pidempi matka niistä kyllä on keskustaan.
Vierailija kirjoitti:
Aaaahahahahahahaaaaa. Suomessa on yksi studiokoti-talo. Paljonkohan taloja ja rakenteilla olevia taloja onkaan? Ja kohta kaikki pakkoraahataan väljistä tiloistaan studiokotiin masentumaan?
Ihailen älyllistä epärehellisyyttänne, miten oikeasti pystyttekin näin hienon loogisen päättelyn itsellenne perustelemaan?
Minä en ihaile. Minä pelkään. Pelkään ihan samalla tavalla tuollaisia ihmisiä, kuin he pelkäävät pakkosijoittumistaan koppeihin.
Suhteellisuuden tajuttomuus on jotenkin pelottava piirre ihmisessä.
Ja nyt samaa "konseptia" muilutetaan takaisin ja kansa hihkuu onnesta.