Lapsen kavereiden vanhemmat
Nyt on pakko kirjoittaa tästä sillä olen tätä ilmiötä niin kauan ihmetellyt ja surrutkin eli millainen aikuinen puhuu ilkeästi ja vähättelevästi kaverin vanhemmista lapsensa kuullen? En voi ymmärtää tällaista moukkamaisuutta ja ilkeyden opettamista lapselle. Samoin ihmettelen sitäkin, että tätä tehdään siinäkin tapauksessa ettei perhe ole oikeasti edes kovin tuttu. Istuttaa nyt ennakkoluuloja ja ilkeää kaytöstä lapseen ja vieläpä turhaan! Oma lapseni on tällä hetkellä luokkakaverinsa syntymäpäivillä, jonka äiti kohtelee minua äärimmäisen alentuvasti (vaikka emme tiettävästi tunne toisiamme) ja havahduin vasta nyt ajatukseen, että kuinka hän sitten lastani kohtelee jos hän ei yhtään mieti mitä suustaan päästää. Ehkä olisi pitänyt jäädä pois juhlista, sillä en halua, että lastani loukataan turhaan. Hänen oma lapsensa nimittäin oli ylimielinen minua kohtaan meidän juhlissa, joissa siis tapasin hänet ensimmäistä kertaa! Kaikesta huomasi, että kotona on puhuttu ikävään sävyyn ja se tuntui kyllä ihan käsittämättömältä. En tietenkään näyttänyt mitään tuolle lapselle, sillä eihän hän kymmenenvuotiaana ole asiasta vastuussa vaan hänen vanhempansa. Aloin nyt kuitenkin miettiä, että eikö ihmiset oikeasti mieti kuinka ovat ja puhuvat lastensa seurassa? Miksi? Eihän ihminen kasva tasapainoiseksi ja kivaksi muita vähättelemällä! Ja kun ei edes oikeasti tunneta toisia niin sehän on suorastaan tyhmää. Itse olen ainakin sitä mieltä, että erityisesti lapsen lähipiiristä (koulu, harrastus, naapurit ym.) ei puhuta ikävään sävyyn, koska se on törkeää, mutta voi aiheuttaa myös turvattomuutta ymv. lapselle. Minä ainakin toivoisin lapseni kasvavan iloiseksi, tasapainoiseksi ja itseensä ja toisiin luottavaksi ja ilkeällä puheella se ei kyllä onnistu. Sitä paremmin teidänkin lapsenne voi mitä paremmin lapsen ympäristö voi!
Kommentit (96)
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsen kaverin vanhemmat vihaavat mua. Tämä kaveri on itse sanonut vanhempiensa kertoneen näin.
Ei tunneta toisiamme ja ainoa yhdistävä tekijä meidän välillä on se, että lapset ovat samalla luokalla ja samassa harrastuksessa. Olen näitä vanhempia nähnyt vain jossain vanhempainillassa.
Kateutta varmaankin. Tietäisi vain että mille ja miksi ovat kateellisia, kun ei olla mitenkään erityisen varakkaitakaan.
Tunnetaankohan me sama perhe? Tuo teksti voisi olla myös mun kirjoittama. Mulla ei ole myöskään käsitystä siitä, miksi olen niin vihattu. Ei olla myöskään tekemisissä keskenämme. Lapset eivät ole antaneet tuon mielipiteen vaikuttaa omiin kaverisuhteisiinsa.
Onpa surullista :-( mulla vaan meinaa sydän särkyä lapsen puolesta, sillä etenkään hän ei todellakaan olisi ansainnut moista. Harmittaa, että itsekin menetin liian nopeasti hermoni ja haukuin muutaman vastaajan kun näytti siltä että taas vaan haukutaan...mutta ei anneta periksi, ystävällisyys on aina parempi eikä normaaleiden käytöstapojen vaatiminen ole mitään harhaisuutta!! Tsemppiä teille muille väheksytyille.
Onhan noita vanhempia ollut aina... Omassa lapsuudessani yksi luokkakaverini ei saanut tulla meille, koska olin yh-mamman lapsi. Luokkakaveri jopa selitti ja sanoi, ettei voi kun sulla ei ole kahta vanhempaa.
Niin mitä tuo lapsi ja nämä vanhemmat ovat siis sanoneet?
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita vanhempia ollut aina... Omassa lapsuudessani yksi luokkakaverini ei saanut tulla meille, koska olin yh-mamman lapsi. Luokkakaveri jopa selitti ja sanoi, ettei voi kun sulla ei ole kahta vanhempaa.
Muistatko yhtään miltä se susta tuntui? Vaikuttiko suhun kuinka paljon tuo yksinhuoltajuus? Ei tietenkään tarvitse kertoa jos et halua ja tilanteet on toki yksilöllisiä, mutta jotenkin oma sydän meinaa särkyä jos se vaikuttaa liikaa viattoman lapsen elämään. Etenkin kun on joutunut jo kokemaan hylkäämistä ja väheksyntää. Mikä sinua auttoi lapsena eli osaatko sanoa miten äitinä voisin auttaa lastani? Toki tuokin on taas kovin yksilöllistä ja tilannekohtaista mutta ehkä jotain yleispäteviäkin neuvoja on.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita vanhempia ollut aina... Omassa lapsuudessani yksi luokkakaverini ei saanut tulla meille, koska olin yh-mamman lapsi. Luokkakaveri jopa selitti ja sanoi, ettei voi kun sulla ei ole kahta vanhempaa.
Jep... tuollainen käytös on todella ahdistavaa. Yhden kaverini vanhemmat naureskelivat ja vähättelivät minua, siskoani ja vanhempiani jatkuvasti ja tuo juoruilu tarttui lopulta kaveriinkin. Lapsena sitä ei tajunnut ettei tuollainen ollut normaalia aikuisen ihmisen käytöstä. Itselleni ei tulisi mieleenkään puhua lasten kavereille samaan sävyyn kuin nuo kaverin vanhemmat puhuivat meille.
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä tuo lapsi ja nämä vanhemmat ovat siis sanoneet?
Enemmän se on sellaista nonverbaalista viestintää, vaikea selittää. No, menin ensimmäistä kertaa vanhempainillassa aidon ystävällisesti juttelemaan tyyliin "tosi kiva kun "Kalle" pääsi meidän "Villen" synttäreille viimeksi" jne. niin tämä äiti ihan oikeasti suurinpiirtein tuhahti, nosti nenäänsä ja käveli pois! Siis hän ei sanonut mitään, vain nyrpisti nenäänsä ja hymähti! Eikä tämä siis jäänyt viimeiseksi kerraksi.En tunnista häntä mistään, mutta lapseni tykkää hänen pojastaan (on kuulemma tosi suosittu luokalla) ja haluaisi olla tämän pojan kaveri. Vanhempainillassa kuulosti siltä, että tämä äiti oli huolissaan poikansa osaamisesta suhteessa muuhun luokkaan eli ehkä tuo selittää asiaa. Surullista ja väärin se on silti muita kohtaan etenkin kun hänen poikansa on varmasti ihan tavallisen hyvä oppilas, ei paras muttei huonoinkaan. Ja lapsi oli siis todella ylimielinen ja nenäkäs, jopa alentuva. Mutta lapsen vika tämä ei ole ja häntä kohtelin toki hyvin sillä eihän lasta voi laittaa tilille vanhempiensa vääryyksistä.
niin metsä vastaa... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity omiin asioihisi ja lopeta tuollainen olettaminen. Miten sinä muka olet niin erityinen, että muut vanhemmat käyttävät vapaa-aikansa sinusta puhumiseen? Älä kuvittele itsestäsi liikoja.
Käytä aikasi vaikkapa kappalejaon opetteluun.
Ja sinä vaikka ihmisyyden ja inhimillisyyden opetteluun. Pikku vinkki, tämä on keskustelupalsta ja toisekseen mun mobiili ei tee edes tee kappalejakoja. Menepä nyt kasvattamaan niitä kiusaajiasi.
Kyllä puhelimella voi kappalejaon tehdä. Painaa riittävän useasti rivinvaihtoa. Vaikutat hankalalta ja hyökkäävältä ihmiseltä. Jätä muuten toisten lapset rauhaan, ilkimys.
Ja sitten jää sellaiset hervottomat välit i*iootti. Niin, mä en todellakaan ole se ilkimys tässä vaan meillä lapset ruokitaan, kuivatetaan ja pidetään muutenkin huolta. Tosin olen kyllä alkanut miettiä kannattaako tämä kun p*skaa sataa niskaan silti koko ajan eli ehkä mä alan samalaiseksi ilkimyksiksi kuin te. Sanon lapselle, että kyynärpäät esiin vaan, ei nuo m*lkut välitä meistä oikeasti tippaakaan.
Tämä viesti osoittaa, että olet häiriintynyt ihminen. Sinun kannattaakin keskittyä ihan vaan omaan huonoon käytökseesi ja jättää muut rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
niin metsä vastaa... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity omiin asioihisi ja lopeta tuollainen olettaminen. Miten sinä muka olet niin erityinen, että muut vanhemmat käyttävät vapaa-aikansa sinusta puhumiseen? Älä kuvittele itsestäsi liikoja.
Käytä aikasi vaikkapa kappalejaon opetteluun.
Ja sinä vaikka ihmisyyden ja inhimillisyyden opetteluun. Pikku vinkki, tämä on keskustelupalsta ja toisekseen mun mobiili ei tee edes tee kappalejakoja. Menepä nyt kasvattamaan niitä kiusaajiasi.
Kyllä puhelimella voi kappalejaon tehdä. Painaa riittävän useasti rivinvaihtoa. Vaikutat hankalalta ja hyökkäävältä ihmiseltä. Jätä muuten toisten lapset rauhaan, ilkimys.
Ja sitten jää sellaiset hervottomat välit i*iootti. Niin, mä en todellakaan ole se ilkimys tässä vaan meillä lapset ruokitaan, kuivatetaan ja pidetään muutenkin huolta. Tosin olen kyllä alkanut miettiä kannattaako tämä kun p*skaa sataa niskaan silti koko ajan eli ehkä mä alan samalaiseksi ilkimyksiksi kuin te. Sanon lapselle, että kyynärpäät esiin vaan, ei nuo m*lkut välitä meistä oikeasti tippaakaan.
Tämä viesti osoittaa, että olet häiriintynyt ihminen. Sinun kannattaakin keskittyä ihan vaan omaan huonoon käytökseesi ja jättää muut rauhaan.
Älä jaksa, sanoin jo, että kun tuli pelkkää asiatonta alennuin itsekin samaan kun välillä tuntuu että miksi mun pitäisi aina jaksaa olla se fiksu. Lue muutkin viestit, _ajatuksella_.
Te siis olette kamalan huolissanne siitä, mitä teille lähes tuntemattomat ihmiset teistä ajattelevat? Ja vaikka ette edes tunne näitä lastenne kavereiden vanhempia, tiedätte varmuudella, että ne ihmiset vihaavat teitä tai suhtautuvat teihin alentuvasti? Vaikka te ette ole koskaan puhuneet toisillenne?
Millä lääkityksellä te olette? Tollanenhan on ihan harhaista.
Mutta varmasti joo, jos olette jossain vanhempainillassa olleet harhaisia, niin voi tosiaan olla, että teidän lasten kavereiden vanhemmat välttelee teitä.
Mutta voi olla myös, että te kuvittelette kaiken. Kuvittelette olevanne niin tärkeitä ihmisiä, että me teidän lasten kavereiden vanhemmat ajatellaan teitä koko ajan ja kotona me puhutaan teistä koko ajan.
Ja sille opelle, joka oli huolissaan siitä, minkälaisia ajatuksia oppilaiden vanhemmat niiden päähän panee, niin sanon vaan, että ei ehkä aina kannata uskoa kaikkea mitä lapset perheestään kertovat - ei me vanhemmat myöskään aina uskota kaikkea, mitä lapset teistä opettajista kertovat.
Opetan lapsilleni pienestä pitäen, että osa ihmisistä ei ole kivoja. Turha valehdella. Ja kyllä, lapseni saattaa sanoa lapsellesi, että ei leiki kanssaan, koska äitikin sanoo, että ei ole fiksua seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
niin metsä vastaa... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity omiin asioihisi ja lopeta tuollainen olettaminen. Miten sinä muka olet niin erityinen, että muut vanhemmat käyttävät vapaa-aikansa sinusta puhumiseen? Älä kuvittele itsestäsi liikoja.
Käytä aikasi vaikkapa kappalejaon opetteluun.
Ja sinä vaikka ihmisyyden ja inhimillisyyden opetteluun. Pikku vinkki, tämä on keskustelupalsta ja toisekseen mun mobiili ei tee edes tee kappalejakoja. Menepä nyt kasvattamaan niitä kiusaajiasi.
Kyllä puhelimella voi kappalejaon tehdä. Painaa riittävän useasti rivinvaihtoa. Vaikutat hankalalta ja hyökkäävältä ihmiseltä. Jätä muuten toisten lapset rauhaan, ilkimys.
Ja sitten jää sellaiset hervottomat välit i*iootti. Niin, mä en todellakaan ole se ilkimys tässä vaan meillä lapset ruokitaan, kuivatetaan ja pidetään muutenkin huolta. Tosin olen kyllä alkanut miettiä kannattaako tämä kun p*skaa sataa niskaan silti koko ajan eli ehkä mä alan samalaiseksi ilkimyksiksi kuin te. Sanon lapselle, että kyynärpäät esiin vaan, ei nuo m*lkut välitä meistä oikeasti tippaakaan.
Tämä viesti osoittaa, että olet häiriintynyt ihminen. Sinun kannattaakin keskittyä ihan vaan omaan huonoon käytökseesi ja jättää muut rauhaan.
Älä jaksa, sanoin jo, että kun tuli pelkkää asiatonta alennuin itsekin samaan kun välillä tuntuu että miksi mun pitäisi aina jaksaa olla se fiksu. Lue muutkin viestit, _ajatuksella_.
Syytät muita siitä, mikä itse olet eli ilkeä ja kamala ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä tuo lapsi ja nämä vanhemmat ovat siis sanoneet?
Enemmän se on sellaista nonverbaalista viestintää, vaikea selittää. No, menin ensimmäistä kertaa vanhempainillassa aidon ystävällisesti juttelemaan tyyliin "tosi kiva kun "Kalle" pääsi meidän "Villen" synttäreille viimeksi" jne. niin tämä äiti ihan oikeasti suurinpiirtein tuhahti, nosti nenäänsä ja käveli pois! Siis hän ei sanonut mitään, vain nyrpisti nenäänsä ja hymähti! Eikä tämä siis jäänyt viimeiseksi kerraksi.En tunnista häntä mistään, mutta lapseni tykkää hänen pojastaan (on kuulemma tosi suosittu luokalla) ja haluaisi olla tämän pojan kaveri. Vanhempainillassa kuulosti siltä, että tämä äiti oli huolissaan poikansa osaamisesta suhteessa muuhun luokkaan eli ehkä tuo selittää asiaa. Surullista ja väärin se on silti muita kohtaan etenkin kun hänen poikansa on varmasti ihan tavallisen hyvä oppilas, ei paras muttei huonoinkaan. Ja lapsi oli siis todella ylimielinen ja nenäkäs, jopa alentuva. Mutta lapsen vika tämä ei ole ja häntä kohtelin toki hyvin sillä eihän lasta voi laittaa tilille vanhempiensa vääryyksistä.
Eivät kaikki ihmiset ole sosiaalisia. Se että lapsesi haluaa olla pojan kaveri, ei tarkoita sitä, että hänen äitinsä olisi velvollinen kaveraamaan kanssasi.
Lapset nyt ovat lapsia. Jotkut nenäkkäitäkin.
Älä tuppaannu sellaiseen seuraan, johon et ole tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Opetan lapsilleni pienestä pitäen, että osa ihmisistä ei ole kivoja. Turha valehdella. Ja kyllä, lapseni saattaa sanoa lapsellesi, että ei leiki kanssaan, koska äitikin sanoo, että ei ole fiksua seuraa.
Tietenkin opetan, harmi vaan että me juurikin oltaisiin fiksua seuraa ja niitä, jotka huolehtii että kaverin kastuneet vaatteet kuivuu vierailun aikana, että kaverin ei tarvitse lähteä meiltä nälkäisenä tai että someen ei laiteta mitään hölmöä. Mutta samapa tuo mulle, kehottakaa vaan lapsianne menemään niille joilla näistä ei huolehdita.
Eli ao on omassa päässään kehitellyt ilkeyksiä ja suoranaisia valheita niistä vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä tuo lapsi ja nämä vanhemmat ovat siis sanoneet?
Enemmän se on sellaista nonverbaalista viestintää, vaikea selittää. No, menin ensimmäistä kertaa vanhempainillassa aidon ystävällisesti juttelemaan tyyliin "tosi kiva kun "Kalle" pääsi meidän "Villen" synttäreille viimeksi" jne. niin tämä äiti ihan oikeasti suurinpiirtein tuhahti, nosti nenäänsä ja käveli pois! Siis hän ei sanonut mitään, vain nyrpisti nenäänsä ja hymähti! Eikä tämä siis jäänyt viimeiseksi kerraksi.En tunnista häntä mistään, mutta lapseni tykkää hänen pojastaan (on kuulemma tosi suosittu luokalla) ja haluaisi olla tämän pojan kaveri. Vanhempainillassa kuulosti siltä, että tämä äiti oli huolissaan poikansa osaamisesta suhteessa muuhun luokkaan eli ehkä tuo selittää asiaa. Surullista ja väärin se on silti muita kohtaan etenkin kun hänen poikansa on varmasti ihan tavallisen hyvä oppilas, ei paras muttei huonoinkaan. Ja lapsi oli siis todella ylimielinen ja nenäkäs, jopa alentuva. Mutta lapsen vika tämä ei ole ja häntä kohtelin toki hyvin sillä eihän lasta voi laittaa tilille vanhempiensa vääryyksistä.
Eivät kaikki ihmiset ole sosiaalisia. Se että lapsesi haluaa olla pojan kaveri, ei tarkoita sitä, että hänen äitinsä olisi velvollinen kaveraamaan kanssasi.
Lapset nyt ovat lapsia. Jotkut nenäkkäitäkin.
Älä tuppaannu sellaiseen seuraan, johon et ole tervetullut.
En olekaan tuppaantunut seuraansa vaan ajattelin vaan moikata ja antaa ymmärtää että me ollaan avoimia ja kivoja ja meille voi tulla, huolta kyllä pidetään. Mutta ei siinä mitään, oman lapsesi tappiohan tuo on, ei me väkisin ruokita ja viedä huvituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Eli ao on omassa päässään kehitellyt ilkeyksiä ja suoranaisia valheita niistä vanhemmista.
ap*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä tuo lapsi ja nämä vanhemmat ovat siis sanoneet?
Enemmän se on sellaista nonverbaalista viestintää, vaikea selittää. No, menin ensimmäistä kertaa vanhempainillassa aidon ystävällisesti juttelemaan tyyliin "tosi kiva kun "Kalle" pääsi meidän "Villen" synttäreille viimeksi" jne. niin tämä äiti ihan oikeasti suurinpiirtein tuhahti, nosti nenäänsä ja käveli pois! Siis hän ei sanonut mitään, vain nyrpisti nenäänsä ja hymähti! Eikä tämä siis jäänyt viimeiseksi kerraksi.En tunnista häntä mistään, mutta lapseni tykkää hänen pojastaan (on kuulemma tosi suosittu luokalla) ja haluaisi olla tämän pojan kaveri. Vanhempainillassa kuulosti siltä, että tämä äiti oli huolissaan poikansa osaamisesta suhteessa muuhun luokkaan eli ehkä tuo selittää asiaa. Surullista ja väärin se on silti muita kohtaan etenkin kun hänen poikansa on varmasti ihan tavallisen hyvä oppilas, ei paras muttei huonoinkaan. Ja lapsi oli siis todella ylimielinen ja nenäkäs, jopa alentuva. Mutta lapsen vika tämä ei ole ja häntä kohtelin toki hyvin sillä eihän lasta voi laittaa tilille vanhempiensa vääryyksistä.
Eivät kaikki ihmiset ole sosiaalisia. Se että lapsesi haluaa olla pojan kaveri, ei tarkoita sitä, että hänen äitinsä olisi velvollinen kaveraamaan kanssasi.
Lapset nyt ovat lapsia. Jotkut nenäkkäitäkin.
Älä tuppaannu sellaiseen seuraan, johon et ole tervetullut.
En olekaan tuppaantunut seuraansa vaan ajattelin vaan moikata ja antaa ymmärtää että me ollaan avoimia ja kivoja ja meille voi tulla, huolta kyllä pidetään. Mutta ei siinä mitään, oman lapsesi tappiohan tuo on, ei me väkisin ruokita ja viedä huvituksiin.
Mitä oikein horiset? Minun lapseni ovat aikuisia, eivätkä mitenkään liity tähän keskusteluun. Mikä h*lvetin pakkomielle sulla on muiden lapsista? Kuten aiemminkin on sinulle jo sanottu eli jätä muiden lapset rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetan lapsilleni pienestä pitäen, että osa ihmisistä ei ole kivoja. Turha valehdella. Ja kyllä, lapseni saattaa sanoa lapsellesi, että ei leiki kanssaan, koska äitikin sanoo, että ei ole fiksua seuraa.
Tietenkin opetan, harmi vaan että me juurikin oltaisiin fiksua seuraa ja niitä, jotka huolehtii että kaverin kastuneet vaatteet kuivuu vierailun aikana, että kaverin ei tarvitse lähteä meiltä nälkäisenä tai että someen ei laiteta mitään hölmöä. Mutta samapa tuo mulle, kehottakaa vaan lapsianne menemään niille joilla näistä ei huolehdita.
Sinä olet ihan pöljä. Kyllä vanhemmat saa ihan itse päättää, missä lapsi kyläilee. Tiedoksi, et ole yhtään sen parempi kuin muutkaan.
Voi pyhä yksinkertaisuus tosiaan, antaa olla...kyllä on lukutaito rapautunut kauan sitten, ei pelkästään viime sukupolvella...jos täällä on yhtään oikeasti fiksua ihmistä niin kertokaa pliis miten te jaksatte? Siis oikeasti eikä pahalla, vaan miten miten te jaksatte tätä elämää? Kuinka te luovitte te tän kaiken sonnan, väärinymmärtämisen ja negatiivisuuden seassa? Kysyn tosissasi sillä mä en vaan meinaa jaksaa tai löytää tietä ulos....
Sinä itse nimittelet tuntemattomien ketjuun vastanneiden lapsia kiusaajiksi. Häpeä.