Mies pyysi taas hoitamaan lapsia viikonloppuna

Miksi kirjoitat palstalle? Oletko saavasi jotain vastauksista? Auttavatko vastaukset sinua? Oletko kovin yksinäinen? Minusta sinulle vastataan hyvin rumasti ja en ymmärrä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei jätä sua sen takia että on työtön. Ei pärjäisi rahallisesti.

Niin no se saattaa olla yksi syy, mutta jos se haluaisi eroon niin enpä usko, että mikään pidättelisi. Kummastelen itsekin, ettei ole halunnut eroon. Oikeesti! En ois itse kyennyt välittämään minunlaisestani tyypistä vaikka oisin halunnutkin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, te muut jotka enemmän tunnistatte tätä äiti hullua niin minua kiinnostaisi minä vuonna tämä on aloittanut tänne kirjoittamisen? Muistan yhdestä ketjusta kun ihmettelin että miten äitihullulle vastattiin vaikka aloituksesta ei mitenkään olisi käynty ilmi että oli kyseessät tuo äitihullu. Tämän takia epäilen myös että äitihulluna esiintyvä laittaa näihin ketjuihin myös omia vastauksiaan väliin joina esiintyy jonain muuna vastaajana.

En laita enkä esiinnyt toisina ihmisinä. Se ei hyödyttäisi mitään, koska minua kiinnostaa ihmisten aidot näkemykset ongelmiini ja minuun. Tosin aina niitä ei ymmärretä, mutta se on eri asia. Muistaakseni aloitin kesäkuussa 2015. Huh kun siitäkin on jo aikaa.

ap

Niin siis aloitit trollauksen kesällä 2015! Joku sinut on sysännyt tähän sairaaseen trollaukseen mutta sitäpä et tänne tule kertomaan vai mitä.

Vierailija kirjoitti:

Tajuaakogan tämä itsesäälissä rypevä, muita syyttävä, itsekkääksikin ihmiseksi uskomattoman itsekäs ja narsistinen kivikissaäiti, että HÄN on se narsisti joka pitää tällä olemuksellaan ja käytöksellään muita ympäröiviään ihmisiä ns. vallassaan. Jos jo täällä palstalla tämä narsisti aiheuttaa vitutusta ja turhautumista, en halua edes kuvitella minkälaista olisi olla tuon kanssa tekemisissä. Aina vain minäminäminä ja miten minua on kohdeltu ja minun syyttäminen tunteista. VAIN minäminä. Kukaan ei ikinä ole voinut kokea mitään pahempaa. Jos joku kirjoittaa, että on tullut lapsena hyväksikäytetyksi ja pahoinpidellyksi vuosia lähisukulaisen toimesta ap vastaa about "niin mutta syytettiinkö sinua tunteistasi???!? EI!! Minua syytettiin kun suutuin!". Tämän maailman ydin ja väärinkohdeltu raukkaparka on ap. Tosin vain omasta mielestään.

Tuskinpa...ajattelutapa niin kieroutunut että epäilen.

Minä vaan kirjoitti:

Miksi kirjoitat palstalle? Oletko saavasi jotain vastauksista? Auttavatko vastaukset sinua? Oletko kovin yksinäinen? Minusta sinulle vastataan hyvin rumasti ja en ymmärrä miksi.

Kyllä te olette tyhmiä! Ei ap:lle vastata rumasti vaan ap itse vastailee rumasti tälle trolli ap:lle minkä hän on luonut. Olen niin varma siitä että olisin valmis lyömään vetoa vaikka suuresta summasta että samasta ip:osoitteesta tulee moni vastaus jossa esiinnytään sekä ap:na että vastaajana!

Minua kiinnostaa yksi asia ap. Oletko uskovainen ihminen. Minusta sinun trollauksesi viittaa ihmisiin jotka ovat tosi kieroja. Yleensä uskonnollisissa piireissä törmää tuollaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on minusta kiinnostava puheenaihe, että kun lapsen tarpeet ovat aikuiselle uhka. Ja ne pitää siksi kurilla tms. kieltää. Silloinhan niitä ikään kuin ei ole siinä arjessa (aikuiselle) olemassa ja kaikki näyttää oikein hyvältä, koska lapsi kyllä sopeutuu. Aikansa.

ap

Ajatuksenjuoksusi vaikuttaa samalta kuin erään bipo-ystäväni. Olet aika irti käytännön elämästä.

Lapsia kasvatetaan, koska aikuiseltakaan ei siedetä kontrolloimattomia impulsseja.

Sinulla taitaa olla aika myrsky päässä? Vaikea keskittyä ja unohtelet ja tunteet seilaa?

En ole bipo, koska maaniset vaiheet puuttuvat. Tai ainakaan se ei näy fyysisinä aktiivisuuspiikkeinä. Eikä muutenkaan. Vai voisikohan sitä olla? Joskus on kyllä hyvä euforinen fiilis, joskus aika matala, mutta olen ajatellut, että euforista tulee, kun asiat loksahtaa paikoilleen ja niitä saa eteenpäin ja syyllisyystaakka itsen päältä pienenee ja purkautuu ja masennustunteet siitä, kun tuntee itsensä yksinäiseksi, tuettomaksi, rakkaudettomaksi jne. hetkittäin. Tai siis noitakin oon eikä vain hetkittäin, mutta hetkittäin se masentaa. Koitan kyllä silloin ajatella, että masennus johtuu noiden puutteesta, eikä mun huonosta mielestä sinänsä. Kuka tahansa masentuisi tai tuntisi masennusta tuntiessaan itsensä yksinäiseksi, tuettomaksi, jos tukea kaipaisi ja rakkaudettomaksi.

ap

Ymmärtääkseni bipo johtuu siitä, että hormonit ja välittäjäaineet joillakin erittyvät epätasaisesti. Kun aivot antavat euforiamyrskyn, olet rauhallinen ja tyytyväinen, kun asiat ovat hienosti. Mutta kun euforia loppuu ja aivot keräävät varastoa tai eivät ymmärrä vapauttaa aineita, sinulla on paha olla, yksinäinen ja hylätty olo. Kyse voi olla dopamiinista, adrenaliinista, noradrenaliinista, serotoniinista, tai ties mistä tai kaikista.

Jos terapia on kestänyt oli 2v niin lääkärillä ja labroissa kannattaisi käydä.

Diabetestäkään ei voi hoitaa terapialla tai kilpparin vajaatoimintaa...

Niin no, olen itse sitä mieltä, että hormonit ja välittäjäaineet voivat olla sekaisin vaikkei olisi bipoa. Tavallaan voisi tietysti miettiä, kannattaisiko jokin hoitokokeilu, mutta aika huono kokemus itsellä esim. essitalopraamista. En jaksa uskoa venlafaksiinien yms. toimivan sen paremmin.

Ja kun ei mun ongelma loppujenlopuksi ole se, ettenkö pärjäisi olojeni kanssa, vaan minusta ongelma on ennenkaikkea sosiaalisiin kommunikointeihin lasten kanssa liittyvä.

Jos olinkin itsekin lievä as, mitä on kyllä aikuisena nyt tutkittu omasta tahdostani, enkä muka oo, niin silti minäkin olisin ollut erilaisen suhtautumisen tarpeessa, niin sitä ei todellakaan mulle suotu, vaan kaikesta tehtiin mun syy.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on palstan vakikävijä. Lapset ovat hänen omiaan. Hän on tehnyt hyvän ja vastuullisen päätöksen muuttaa omaan kotiin niin, että lapset jäävät isälleen.

Voi olla, että jossain vaiheessa vuosien kuluttua hän saa päänsä niin kuntoon, että voi taas toimia vastuullisena vanhempana lastensa elämässä mutta toistaiseksi on varmasti paras ollakin hoitamatta lapsia pitkiä aikoja ja keskittyä omaan sisäiseen elämään.

Siis onko tämän äitihullun mies todella vastuullinen mies joka voi hoitaa hyvin kodin ja kaksiko? lasta heillä oli? Onko muuten äitihullun lapset ihan normi lapsia vai onko jotain erityislapsen diagnoosia jollain. En ole niin seurannut näitä juttuja. Jotenkin ihmettelen tuosta kurista puhumisesta koko ajan kun lapsen kasvatuksessa on kyse paljon muustakin kun kurista. Kuri on aika vanhentunut käsite.

Esikoisella on tutkimukset kesken, itse pohdin olisiko asperger, add, tms. Kyllä se vaikeuttaa arkea, kun vertaa toiseen lapseen.

ap

Pohditko vain itse vai onko pohdittavana ihan virallisesti myös terveydenhuollossa. Ei tuollaisia epäillä vaan sillä että äiti pohtisi moisia. Sinänsä loogista jos oireet viittaavaat aspergeriin niin voihan se sitä ollakin vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa yksi asia ap. Oletko uskovainen ihminen. Minusta sinun trollauksesi viittaa ihmisiin jotka ovat tosi kieroja. Yleensä uskonnollisissa piireissä törmää tuollaisiin.

Kiitos huomiosta, saan tätä usein. Että siis minun epäillään kasvaneen uskonnollisesti epäterveessä ympäristössä. Voin sanoa, että en ole, mutta ihmisellä (äidilläni tässä tapauksessa) voi olla sellaista luonnehäiriöisyyttä, kuin uskonnollisissa yhteisöissä esiintyy, ilman, että hän elää uskonnollisessa yhteisössä.

Eli jotenkin siinä on valta omalta ajattelulta annettu pois itsestä (ehkä jo lapsuudessa, jos joku aikuinen on vaikkapa ollut liian dominoiva) mutta samaan aikaan uskotaan, että se mitä on tullut tilalle, on "kuin jumalan sanaa", eli yhtä oikein ja kaikkea muuta pelätään ja vastustetaan. Että tavallaan äidilläni oli tieto kaikesta, mikä on oikein, mutta hän ei ajatellut itse. Ei kokenut itse. Ei havainnoinut. Kaiken vain jo muka tiesi, ja ellei se istunut niihin, oli kamalaa. Äiti varmaan oikeasti pelkäsi elämäni tuhoutuvan, kun en seurannut tai ymmärtänyt hänen opejaan oikeasta. Kun eihän kaikki sovi kaikille. Mutta kosla äiti pelkäsi minun tekevän väärää, hän sitten käytti pahoja keinoja estääkseen sitä. Näin mä uskaltaisin väittää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap joka olet äiti hullu tai ehkä vain esiinnyt jonain äitihulluna, onhan sinut jotkut trolliksin tunnistanut. Itse olen myös vahvasti sitä mieltä. Olet tosi sairas. Haluaisin todella nähdä minkälainen ihminen on siellä näppiksen takana. Et tosiaankaan ole kunnossa.

Miten niin olen tosi sairas? Koska tykkään hiukan trollata ihmisiä, jotka ymmärtävät minut väärin, ja koska olen aika epäonnistunut äitinä?

ap

Siksi olet sairas että et kerro omaa tarinaasi vaan keksittyä tarinaa hahmosta jolle haluat mahdollisimman paljon negatiivista huomiota sairailla kirjoituksillasi. Sinun trollauksestasi voi päätellä vain sen että olet todella surkea kettiöpsykologi. Suosittelen lämmöllä nyt siirtymistä joidenkin muiden asioiden pariin kun av:lla trollaukkseen tai keittiöpsykolointiin. Elämäsi on todella säälittävää tai oikeastaan pääkopan sisäinen elämäsi. Mutta niinkuin sanoin minä en voisi ymmärtää edes luomaasi hahmoa koska itselläni ei ole ikinä ollut yhtäläisyyksiä tuon luomasi hahmon kanssa. Sinua vaivaa eräs erittäin yleinen sairaus. Luulet olevasi fiksumpi mitä olet. Tosiassa olet tyhmempi kun luomasi hahmo josta puhut sekavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on palstan vakikävijä. Lapset ovat hänen omiaan. Hän on tehnyt hyvän ja vastuullisen päätöksen muuttaa omaan kotiin niin, että lapset jäävät isälleen.

Voi olla, että jossain vaiheessa vuosien kuluttua hän saa päänsä niin kuntoon, että voi taas toimia vastuullisena vanhempana lastensa elämässä mutta toistaiseksi on varmasti paras ollakin hoitamatta lapsia pitkiä aikoja ja keskittyä omaan sisäiseen elämään.

Siis onko tämän äitihullun mies todella vastuullinen mies joka voi hoitaa hyvin kodin ja kaksiko? lasta heillä oli? Onko muuten äitihullun lapset ihan normi lapsia vai onko jotain erityislapsen diagnoosia jollain. En ole niin seurannut näitä juttuja. Jotenkin ihmettelen tuosta kurista puhumisesta koko ajan kun lapsen kasvatuksessa on kyse paljon muustakin kun kurista. Kuri on aika vanhentunut käsite.

Esikoisella on tutkimukset kesken, itse pohdin olisiko asperger, add, tms. Kyllä se vaikeuttaa arkea, kun vertaa toiseen lapseen.

ap

Pohditko vain itse vai onko pohdittavana ihan virallisesti myös terveydenhuollossa. Ei tuollaisia epäillä vaan sillä että äiti pohtisi moisia. Sinänsä loogista jos oireet viittaavaat aspergeriin niin voihan se sitä ollakin vai mitä?

Siis miten kukaan heistä ois voinut sanoa tutkimusten valmistumatta mitä se on? Tai siis lapsella oli toimintaterapeutti, joka komppasi aspergeriin viittaavaa juttua viime keväänä, mutta itse olen miettinyt sitä jo siitä alkaen kun lapsi oli noin 5-vuotias. Mutta hän on meistäkin siinä silti lievemmästä päästä, mutta... Minä niistä olen ekana joka paikassa puhunut, mutta lapsen opettaja oli ensimmäinen, joka komppasi ajatuksiani. Hän on hyvä ope, pätevä ja asiallinen ja paneutuva. Auttoi meitä saamaan haettua apua, toimintaterapiaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ap joka olet äiti hullu tai ehkä vain esiinnyt jonain äitihulluna, onhan sinut jotkut trolliksin tunnistanut. Itse olen myös vahvasti sitä mieltä. Olet tosi sairas. Haluaisin todella nähdä minkälainen ihminen on siellä näppiksen takana. Et tosiaankaan ole kunnossa.

Miten niin olen tosi sairas? Koska tykkään hiukan trollata ihmisiä, jotka ymmärtävät minut väärin, ja koska olen aika epäonnistunut äitinä?

ap

Siksi olet sairas että et kerro omaa tarinaasi vaan keksittyä tarinaa hahmosta jolle haluat mahdollisimman paljon negatiivista huomiota sairailla kirjoituksillasi. Sinun trollauksestasi voi päätellä vain sen että olet todella surkea kettiöpsykologi. Suosittelen lämmöllä nyt siirtymistä joidenkin muiden asioiden pariin kun av:lla trollaukkseen tai keittiöpsykolointiin. Elämäsi on todella säälittävää tai oikeastaan pääkopan sisäinen elämäsi. Mutta niinkuin sanoin minä en voisi ymmärtää edes luomaasi hahmoa koska itselläni ei ole ikinä ollut yhtäläisyyksiä tuon luomasi hahmon kanssa. Sinua vaivaa eräs erittäin yleinen sairaus. Luulet olevasi fiksumpi mitä olet. Tosiassa olet tyhmempi kun luomasi hahmo josta puhut sekavia.

Ahaa. Selvä, kiitos!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies kysyi nyt hyvissä ajoin josko hoitaisin lapsia la tai su, niin että pääsee harrastukseensa, jossa menee helposti 7-9 tuntia. Alkuun taas suostuin, koska ajattelin, että onhan se nyt kumma, ellei omien lasten kanssa oleminen suju, mutta eilen illalla aloin taas jo "panikoida" sitä, että ei siitä tule mitään. Lapsista on tullut niin vapaasti kasvatettuja, mistä en nyt osaa sanoa, onko se hyvä, vai huono asia, joskus on niin että mitä vapaampi sen rankempaa vanhemmille, mutta parempi kenties lapselle (tiettyyn pointtiin asti toki) ja että mitä tiukempi kuri yms. niin helpottaa vanhempien arkea mutta osoittautuu lapsille aikuisina karhunpalvelukseksi. Mutta. En siis kuitenkaan itse siedä kovin vapaasti kasvatettuja lapsia(ni) vaikka se voikin olla heille hyväksi, joten ajattelin, että heidän kanssaan saattaisi taas tulla vain ikäviä konflikteja, joissa minä moitin ja olen ärsyyntynyt ja puran ärsytykseni heihin. Ja sehän ei ole ollenkaan hyvä.

Niinpä soitin miehelle ja sanoin, että en tiedä tuleeko siitä mitään. Olin jo valmistautunut pettymään, että mies ei sano taaskaan mihinkään mitään ja on ihan hiljaa, jolloin ratkaisu ei etene mihinkään ja minulle tulee pakotetuksitulemisen tunne, että on pakko mennä sinne, kun toinen ei vain tajua minua, että miltä minusta tuntuu. Mutta ihmeekseni ja onnekseni mies alkoikin ymmärtää. Että minä en siis laiskuuttani tai koska haluan olla ilkeä, tai koska en välittäisi heistä tee tätä, vaan koska minulla on omia ongelmiani :'( Se, että niitä ongelmia on on todella surullista ja se, miten vaikeaa minun on ollut löytää niihin apua. Ja saada ketään ymmärtämään, että minun tarpeitani ei ole lapsuudessani huomioitu, ne olivat itseasiassa kasvattajalleni uhka. Niin siksi minäkään en voi kertoa siitä, mitä minä tarvitsen mitenkään olettaen, että sitä kunnioitettaisiin, koska sehän on ollut läheisilleni aina jonkinlainen uhka.

Lapsuudessani sillä, miltä näytti, oli aina paljon enemmän painoarvoa, kuin sillä, mitä minä esimerkiksi todellisuudessa tunsin. Ja sehän revittiin kaikki minun, sen heikoimman (olen ainoa lapsi) selkänahasta.

Niinpä sitten sovittiin, että minä en mene sinne, ja mies katsoo pääseekö minun äidilleni niin että lapset ovat äiini hoivissa sen aikaa, kun mies käy harrastuksessaan. Huh, olen helpottunut.

Olen helpottunut ennenkaikkea siitä, että asia meni sillä tavalla eteenpäin, että sain olla menemättä tekemään jotain, mikä ei suju, ja mistä aina seuraa vain paha mieli, ainakin itselleni, mutta en tiedä, jos lapsillekin tai siis lapsethan nielevät paljon kaikenlaista, jos heidän antaa, mutta en oikein halua sitä heille. Niin minun ei tarvitse mennä, ilman että minun täytyy miettiä, että mies on nyt ärtynyt, kun ei käsitä miksi, tai luulee minun kiusaavan tms. tyhmää, koska miksi mä kiusaisin ketään ja ensin oikein hankkisin kaksi lasta, että sitten pääsen kiusaamaan sillä, etten hoida heitä.

Seon paha, etten hoida heitä, mutta sille ei vaan nyt voi mitään. Mun ois helpompi olla siellä vain käymässä, jos kukaan ei odota ja luule minusta sellaista, mitä ei ikinä tule tapahtumaan, ja naura ja syytä minua siitä paskemmaksi, kuin itse on. Jokaisessahan on ne omat paskat puolensa.

Sä et ole ap terve etkä kauhean älykäs. Joko lääkkeet on ottamatta tai niitä ei ole ymmärretty hakea. Olet joka tapauksessa täysin hyödytön häviäjä. Suosittelen lämpimästi, että avaat ranteesi (molemmat) terävällä veitsellä tahi hyppäät ohi kiitävän junan eteen. Hyvää loppuelämää.

T. Yksi monista isistä

Yksi monista isistä?! :D

Terve vaan hinuri!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on palstan vakikävijä. Lapset ovat hänen omiaan. Hän on tehnyt hyvän ja vastuullisen päätöksen muuttaa omaan kotiin niin, että lapset jäävät isälleen.

Voi olla, että jossain vaiheessa vuosien kuluttua hän saa päänsä niin kuntoon, että voi taas toimia vastuullisena vanhempana lastensa elämässä mutta toistaiseksi on varmasti paras ollakin hoitamatta lapsia pitkiä aikoja ja keskittyä omaan sisäiseen elämään.

Siis onko tämän äitihullun mies todella vastuullinen mies joka voi hoitaa hyvin kodin ja kaksiko? lasta heillä oli? Onko muuten äitihullun lapset ihan normi lapsia vai onko jotain erityislapsen diagnoosia jollain. En ole niin seurannut näitä juttuja. Jotenkin ihmettelen tuosta kurista puhumisesta koko ajan kun lapsen kasvatuksessa on kyse paljon muustakin kun kurista. Kuri on aika vanhentunut käsite.

Ja ei hoida tätä missä mä asun :) Mä en ahdistu sotkusta, kun en vastaa siisteydestä muille ja toisaalta jaksan paremmin siivota kun saan olla rauhassa. Mä ahdistun sotkusta jos joku arvostelee sitä tms.

ap

Nyt kiinnostuin lisää. Miten teille meni niinkuin silloin kun niinkuin asuitte yhdessä. Jaoitteko tasan siivoukset ja lastenhoidon. Oliko mies silloinkin unelma vastuullinen kaiken jakava mies ja sinä et sitten tehnyt mitään vai? Oletko siis aanut aina vain laiskotella? Monta lasta teillä olikaan kaiken kaikkiaan?

Muakin kiinnostaisi ap tuo kun sanot että sinua ei kiinnosta siivoaminen niin miten te jaoitte sen kun olitte yhdessä? Hoitiko siis mies pääpuolisin pyykkäyksen, ruuanlaiton, lastenhoidon ja siivouksen sitten yksin? Kun jotenkin saa kuvan että sinä et ole oikein tehnyt mitään, vai? Mites sitä arvosteltavaa sitten oli niin paljon sun siivouksesta jos et edes ikinä tehnyt mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on palstan vakikävijä. Lapset ovat hänen omiaan. Hän on tehnyt hyvän ja vastuullisen päätöksen muuttaa omaan kotiin niin, että lapset jäävät isälleen.

Voi olla, että jossain vaiheessa vuosien kuluttua hän saa päänsä niin kuntoon, että voi taas toimia vastuullisena vanhempana lastensa elämässä mutta toistaiseksi on varmasti paras ollakin hoitamatta lapsia pitkiä aikoja ja keskittyä omaan sisäiseen elämään.

Siis onko tämän äitihullun mies todella vastuullinen mies joka voi hoitaa hyvin kodin ja kaksiko? lasta heillä oli? Onko muuten äitihullun lapset ihan normi lapsia vai onko jotain erityislapsen diagnoosia jollain. En ole niin seurannut näitä juttuja. Jotenkin ihmettelen tuosta kurista puhumisesta koko ajan kun lapsen kasvatuksessa on kyse paljon muustakin kun kurista. Kuri on aika vanhentunut käsite.

Ja ei hoida tätä missä mä asun :) Mä en ahdistu sotkusta, kun en vastaa siisteydestä muille ja toisaalta jaksan paremmin siivota kun saan olla rauhassa. Mä ahdistun sotkusta jos joku arvostelee sitä tms.

ap

Nyt kiinnostuin lisää. Miten teille meni niinkuin silloin kun niinkuin asuitte yhdessä. Jaoitteko tasan siivoukset ja lastenhoidon. Oliko mies silloinkin unelma vastuullinen kaiken jakava mies ja sinä et sitten tehnyt mitään vai? Oletko siis aanut aina vain laiskotella? Monta lasta teillä olikaan kaiken kaikkiaan?

No siis en ole koskaan tykännyt kotitöistä. Niistä tulee huono omatunto vaikka ne tekisikin, kun se ei ikinä riitä, ei tule siistiä ja ruokaa vaikka tekee, niin joku lapsista (joita on kaksi) ei syö ja siitä tulee paha mieli ja.. Mies ei koskaan tukenut minua siinä osoittamalla mulle, että se mitä mä teen on jotain mitä hän arvostaa, eli hän ei esim. sanonut lapsille, joita koitin saada syömään, että "tee niin kuin äiti pyytää". Ei koskaan sanonut oma-aloitteisesti niin. Otin sen siten, että hän on eri mieltä kanssani siitä, että tartteeko lapsen nyt tätäkän tehdä. Otin sen niin, että koska ei tue, ei halua, että teen iin tai näin.

Tiedän, että se on vika minussa. Miksi otan sen niin. Oonpa tyhmä. No, niin oon. Mutta väsyin tähän tuen puutteeseen ja siihen, että oisin sitä kaivannut ja otinnsen ihan vittuiluna, etten saanut sitä. Kerroin kyllä, että tarttisin sitä, mutta samalla epäilin, että ehken ansaitse sitä miehen mielestä, että mitä mä siinä turhaa yritän.

Jos en ansaitse tukea miehen mielestä, niin en sitä sitten mistään saanut.

ap

Vierailija kirjoitti:

No tekstistä käy ilmi, ettet luultavasti pärjää normiarjessa etkä jaksa lasten kanssa.

Käyt kai terapiassa? Oletko töissä?

Helsingissä Aurora on sellainen muutama tuntemani mies käy siellä, ahditushäiriön tai 2-suuntaisen takia.

'

Tuon ap trollin tarinat onkin ihan sekavaa sekopäisen horinaa mutta jaan ehkä joitain käsityksiä siitä että kyllä se normiarjenkin jaksaminen on tosi rankkaa yksin lasten kanssa. Riippuu tietenkin miten kaikki työt jaetaan. Myös se lasten kasvatus eikä vain kotityöt. Vaikka itse koen joskus lasten kanssa olemisen rankaksi tai tylsäksi, siivouksen inhottavaksi, välillä laiskottaa ja väsyttää niin en kyllä ole kokenut olevani Auroran tai terapian tarpeessa. En, vaikka en ole se superreipas äiti joka raahaa lapsensa sateeseen vähän reippailemaan ja ulkoilemaan... enkä huuda pää punaisena vaikka asiat tai käytös ei olisi aina niin ihanaa lapsilta. Enemmänkin ongelma olisi mielestäni jos huutaisin. Ahdistushäiriötä tai muutakaan ei tosin ole vaikka nuo normiasiat tuntuvatkin tosi mänteiltä aika ajoin....

Vierailija kirjoitti:

Minä vaan kirjoitti:

Miksi kirjoitat palstalle? Oletko saavasi jotain vastauksista? Auttavatko vastaukset sinua? Oletko kovin yksinäinen? Minusta sinulle vastataan hyvin rumasti ja en ymmärrä miksi.

Kyllä te olette tyhmiä! Ei ap:lle vastata rumasti vaan ap itse vastailee rumasti tälle trolli ap:lle minkä hän on luonut. Olen niin varma siitä että olisin valmis lyömään vetoa vaikka suuresta summasta että samasta ip:osoitteesta tulee moni vastaus jossa esiinnytään sekä ap:na että vastaajana!

Samaa mieltä! Voi ei, miksi emme saa lyödä vetoa tästä asiasta ja av palsta pajastaisi mitkä tulevat samasta ip osoitteesta. Satavarma että moni ap:ta haukkuva viesti tulee samasta osoitteesta kun ne joissa esiinnytään itse "äitihulluna"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on palstan vakikävijä. Lapset ovat hänen omiaan. Hän on tehnyt hyvän ja vastuullisen päätöksen muuttaa omaan kotiin niin, että lapset jäävät isälleen.

Voi olla, että jossain vaiheessa vuosien kuluttua hän saa päänsä niin kuntoon, että voi taas toimia vastuullisena vanhempana lastensa elämässä mutta toistaiseksi on varmasti paras ollakin hoitamatta lapsia pitkiä aikoja ja keskittyä omaan sisäiseen elämään.

Siis onko tämän äitihullun mies todella vastuullinen mies joka voi hoitaa hyvin kodin ja kaksiko? lasta heillä oli? Onko muuten äitihullun lapset ihan normi lapsia vai onko jotain erityislapsen diagnoosia jollain. En ole niin seurannut näitä juttuja. Jotenkin ihmettelen tuosta kurista puhumisesta koko ajan kun lapsen kasvatuksessa on kyse paljon muustakin kun kurista. Kuri on aika vanhentunut käsite.

Ja ei hoida tätä missä mä asun :) Mä en ahdistu sotkusta, kun en vastaa siisteydestä muille ja toisaalta jaksan paremmin siivota kun saan olla rauhassa. Mä ahdistun sotkusta jos joku arvostelee sitä tms.

ap

Nyt kiinnostuin lisää. Miten teille meni niinkuin silloin kun niinkuin asuitte yhdessä. Jaoitteko tasan siivoukset ja lastenhoidon. Oliko mies silloinkin unelma vastuullinen kaiken jakava mies ja sinä et sitten tehnyt mitään vai? Oletko siis aanut aina vain laiskotella? Monta lasta teillä olikaan kaiken kaikkiaan?

Muakin kiinnostaisi ap tuo kun sanot että sinua ei kiinnosta siivoaminen niin miten te jaoitte sen kun olitte yhdessä? Hoitiko siis mies pääpuolisin pyykkäyksen, ruuanlaiton, lastenhoidon ja siivouksen sitten yksin? Kun jotenkin saa kuvan että sinä et ole oikein tehnyt mitään, vai? Mites sitä arvosteltavaa sitten oli niin paljon sun siivouksesta jos et edes ikinä tehnyt mitään?

No siis alkuun oltiin ihan tasaväkisiä siinä, tai siis minä pyykkäsin, laitoin pääosin ruuan, hoidin lapsia kun mies oli töissä, illalla hän kyllä hoiti aika paljon, kun olin silloin jo vähän uupunut, mutta ajattelin, että se helpottaa, kunnlapset kasvaa. Mutta lasten kasvaessa alkoi tulla juuri sitä, etten mä saanut kasvatukseen tukea, että mies ois osoittanut mulle, että se, mitä mä teen on oikein.

En todellakaan vain laiskotellut, vaan tein tietenkin sen mitä jaksoin! Niin mä oon aina tehnyt. Sinähän voit sitten tietenkin arvostella, että se ei riitä, kuten äitini.

Sitten kun arjesta tuli hektisempää lasten kasvaessa, niin hankittiin pienen riidan jälkeen kotisiivous, jonka itse maksoin. Sen kanssa meni okei siihen asti, kunnes taloutemme alkoi olla siinä pisteessä, että kaikesta ylimääräisestä oli luovuttava. Mies siis oli kotona jäätyään työttömäksi mutta se oli mielestäni hyvä, koska näin oli aina joku, jolla oli aikaa lapsille jne.

Sen jälkeen se tavaran raivaaminen vähän jäi, kun ei ollut ihan "pakko". Kun oli tottunut että joskus edes raivataan paikat. Tiesin kyllä, että se on meidän vastuullamme, eikä kenenkään muun, mutta esim. kerran tein mielestäni ison työn keräämällä ja lajittelemalla leluista lattioilta löytyneet osaset omiin pusseihinsa laatikoihin, jotka nostin kaapin päälle turvaan odottamaan, että vähitellen löytyy loputkin palaset. Niin mies olikin mennyt antamaan laatikot lapsille, jotka olivat levitelleet kaiken taas pitkin lattioita. Mä sanoin siitä miehelle, että tää nyt ei ollut oikein kivaa. Niin mies oli vaan ihan että aha.

Että se ei arvostanut siisteyttä, ajattelin. Eikä sitä, että lasten lelut vielä kootaan ja kaikki osat löytyy, vaan ilmeisesti mun vaan pitäisi ostaa uusia koko ajan. Tai lasten olla ilman leluja. Ajattelin sen jälkeen, että mä en teille siivoa, koska kun yritän, se ei ole minkään arvoista. Se oli vain jäävuoren huippu siitä, miltä musta tuntui.

Ja siis kerroin senkin miehelle, että tuntuu pahalta, ettet piittaa, mies ei pyytänyt edes anteeksi, koska sille merkkasi vain se, että kun lapsi halusi ne laatikot alas, niin hän toteuttaa lapsen pyynnön, viis minusta, joka halusin, että niihin ei kosketa. Anteeksi ois tosiaankin saanut siis pyytää, ei pyytänyt, eli hv minun suuntaani, niin mä sen koin.

Ja siis ymmärrän, että tämä on osa MUN ongelmaani, ei miehen, mutta en mäkään huvikseni tästä kärsi.

ap

Olipa pitkä teksti, ja ei eritysen hyvin rakennettu.

Luin puoleen väliin, mutta minule ei selvinnyt ovatko nämä teidän yhteisiä vai miehen aiempia lapsia. Se vaikuttaa vastaukseeni huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten, te muut jotka enemmän tunnistatte tätä äiti hullua niin minua kiinnostaisi minä vuonna tämä on aloittanut tänne kirjoittamisen? Muistan yhdestä ketjusta kun ihmettelin että miten äitihullulle vastattiin vaikka aloituksesta ei mitenkään olisi käynty ilmi että oli kyseessät tuo äitihullu. Tämän takia epäilen myös että äitihulluna esiintyvä laittaa näihin ketjuihin myös omia vastauksiaan väliin joina esiintyy jonain muuna vastaajana.

En laita enkä esiinnyt toisina ihmisinä. Se ei hyödyttäisi mitään, koska minua kiinnostaa ihmisten aidot näkemykset ongelmiini ja minuun. Tosin aina niitä ei ymmärretä, mutta se on eri asia. Muistaakseni aloitin kesäkuussa 2015. Huh kun siitäkin on jo aikaa.

ap

Niin siis aloitit trollauksen kesällä 2015! Joku sinut on sysännyt tähän sairaaseen trollaukseen mutta sitäpä et tänne tule kertomaan vai mitä.

En "aloittanut trollausta", mutta aloin purkaa raivoani tänne siitä eteenpäin, koska huomasin, että se auttaa. Ja siis haukun täällä vain minua arvostelevia ihmisiä, en kirjoita haukkuja itsestäni. Arvostelijoita haukun siksi, etteivät he monestikaan ymmärrä, mistä on kysymys ja silti kehtaavatkin haukkua minua.aivan kuten äitini.

ap