Oliko lapsuudessasi asioita, joita et saanut syödä tai tehdä, koska vanhemmallasi oli jokin ideologia/ihanne?
Kommentit (680)
En muista että olisi ollut.
Mutta tätini kauhistui kun söin omenan siemenkotineen. Se on kuulema vaarallsita ja sisälle mahaan voi kasvaa omenapuu. Luultavasti oli vielä tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
En muista että olisi ollut.
Mutta tätini kauhistui kun söin omenan siemenkotineen. Se on kuulema vaarallsita ja sisälle mahaan voi kasvaa omenapuu. Luultavasti oli vielä tosissaan.
Täti oli oikeilla jäljillä. Omenan siemenet sisältää hermomyrkkyä. Ne menee yleensä kokonaisina elimistön läpi ja silloin myrkky ei pääse vaikuttamaan. Jos sattuu pureskelemaan siemenet rikki niin voi saada myrkytyksen.
Vierailija kirjoitti:
Venäläisille ei saanut kääntää selkää. Tämä siis yksi karjalaisen isoisäni opeista.
Ja sille, joka kommentoi isänsä partiokieltoa tiedoksi, että meidän seudulla juuri kommunistit pyörittivät Pikku Pioneeri -partio-osastoa.
Niin no... Täysin toisin kun pario, Pioneerit olivat ideologialtaan sinne kommunismiin päin (tai juuri sitä).
Kerrottakoon, että oma ”kommari”-isäni antoi mun käydä sekä partiossa että pioneeri-nuorissa
Vierailija kirjoitti:
-
Ketsuppi aiheutti muka 1970-luvulla syöpää.
Vierailija kirjoitti:
En saanut mennä partioon, en siihen parhaaseen urheiluseuraan, en pianotunneille, en USA:an vaihtariks. Seurakunnan jutut oli kovimmassa boikotissa. Faija oli punikki demari.
Mikä hemmetti on ”punikki demari”?
Pizzaa tai hampurilaisia yms. ei saanut syödä. Aina piti olla ”kunnon ruokaa”. Äiti myöhemmin sanoi, että olishan tuosta voinut vähän joustaa...
En saanut osallistua kavereiden kanssa vappumarssille, ku me ei oltu kommareita. Urheiluverkkaritkin piti ostaa sinisinä.
Kotonani ei saanut puhua isästäni joka vietiin mielisairaalaan hoitoon moneksi vuodeksi. Oli kuulemma hävettävä asia ja luunappia tuli jos ei uskonut. Toivottavasti ylläpito ei poista tätä sillä todellisista mielisairauksista ei saa edelleenkään puhua julkisesti. "Kreisii" ja " skitsoo"saa kyllä olla ja "sekoilla". Sydänsairauksista ja diabeteksestä saa puhua oikein kovaan ääneen ja pitkään ja niistä saa jopa säälipisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-
Ketsuppi aiheutti muka 1970-luvulla syöpää.
Eihän sitä syöty kuin saidasti pihistellen makaronilaatikon kanssa. Samalla se oli kuin pientä ylellisyyttä, kun harvinaiselle ruualle oli oma mauste.
Vierailija kirjoitti:
En saanut kiertää muiden lasten kanssa virpomassa. Raiskasivat ortodoksista perinnettä trulleiksi pukeutuneena, virpomavitsat olivat väärin tehtyjä eikä edes kirkossa siunattuja. Sain kyllä virpoa lähisukulaisia.
Ex-ortodoksina muistan tän nipotuksen. Silloin se tuntui rajoittuvan vain kirkkoon, nykyään samankaltainen urputus on levinnyt laajalle.
Emme saaneet katsoa televisiosta mitään aikuisten viihdesarjoja, kuten jotain Dallasia tms. Vanhemmat eivät tietenkään itsekään katsoneet niitä.
Kaverien piti olla ns. hyvistä perheistä ja vanhempien piti tuntea heidän vanhempansa. Ei varsinaisesti kielletty leikkimästä kenenkään kanssa, mutta ohjattiin vahvasti tiettyyn suuntaan.
Piti käydä soittotunneilla ja partiossa.
Ei syöty koskaan pikaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
En saanut mennä laulutunneille, koska vain luontainen lahjakkuus ja asioiden osaaminen harjoittelematta on arvostettavaa. Onneksi sain kuitenkin käydä koulua ja tehdä läksyt...
Meillä oli sama! Minulle on ollut todella vaikeaa kasvattaa itseäni yrittämisen kulttuuriin näistä lähtökohdista. Heti pitäisi osata ja osaamattomuus pitää salata.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki bulttipoissit ja vintiöt ym. ärsytti porukoita niin paljon, ettei niitä katsottu. Taloudessa 1 televisio. Tietyt musat oli nou nou, koska ne vaan ärsytti.. " ihme vinkumista"
Meillä oli tää sama. Mikä riemu aikuisena että sai katsoa mitä halusi ja noi ohjelmat oli vielä hyviä :D
En saanut harrastaa pilatesta ja joogaa, koska ne edustavat kuulema jotain saatanallisia riittejä ja vääriä uskontoja. Äiti tosin kielsi kaikenlaisen liikunnan muualla kuin koulussa, syytä siihen en tiedä miksi.
En saanut herkutella yksin etten lihoisi, mutta sehän ei sitten tietenkään lihottanut kun oli koko porukalle tarjolla herkkuja. Lopetin herkkujen syönnin kokonaan, muttei sekään kelvannut koska sitten olisin laihtunut.
Aamulla ei saanut nukkua pidempään kuin yhdeksään, mutta päiväunet sai ottaa vaikka kahdet. Tätä en vieläkään ymmärrä. Kesälomallakin väkisin väsyneenä sängystä ylös, jos oli mennyt illalla myöhään, ja "nuku päiväunet jos väsyttää". Kai tuossa joku mahdollisimman kunnollisen ja normaalin kansalaisen ideologia oli taustalla.
Myöskään kesällä ei saanut teininäkään käyttää yli nilkan ulottuvia umpinaisia "talvi"kenkiä, esim. maihareita tai saapikkaita, vaan ne pistettiin kaappiin piiloon. Kumisaappaat metsään mennessä oli ainoa poikkeus.
Meillä oli kotona varsin vapaata, mutta paras kaverini oli aina nälässä, koska vanhempiensa tärkein ohjenuora oli että hoikkana pitää pysyä. Heillä syötiin kyllä säännöllisesti ruoka-aikoina terveellistä kotiruokaa, mutta äiti antoi valmiin annoksen, eikä enempää saanut ja ruoka-aikojen ulkopuolella oli turha mitään pyytää. Ja kaverilla oli tietysti myös urheiluharrastuksia, joiden takia olisi varmaan tarvinnut enemmän ravintoa. Toki minäkin hänelle aina jotakin koitin tarjota, kun huomasin, että toisella on kamala nälkä, mutta kaveri oli usein vastahakoinen ottamaan, kun oli opetettu, että se on pahasta.
Syömisestä oli tarkat kellonajat ja kielletyt ruoka-aineet. Äitini on ehkä jollain tapaa syömishäiriöinen, pahentunut vain iän myötä. Muuta en muista.