Oliko lapsuudessasi asioita, joita et saanut syödä tai tehdä, koska vanhemmallasi oli jokin ideologia/ihanne?

En saanut tilata Aku Ankkaa, mutta naapurin akkaria ei kielletty lukemasta, joten luin sen aina. En saanut barbia, mutta kyllä daisyn joka oli käytännössä sama asia. Äiti piti kiinni periaatteista periaattessa :D 

Niin ja karkkia ei syöty kun karkkipäivänä, paitsi kun kävimme itse salaa kiskalla.

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmillani ei ollut minkään valtakunnan käsitystä lapsille kuuluvista rajoista tai lasten hankintaan liittyvistä velvoitteista, kumpaankaan suuntaan. Esimerkiksi pikkulapsena nukkumaanmenoaika kyllä oli, tai jonkinlainen yritys siihen suuntaan ainakin, mutta se tarkoitti ainoastaan sitä ettei sen jälkeen ollut suotavaa hyppelehtiä enää olohuoneessa tai ruokasalissa tms. vaan piti pysyä omassa huoneessa poissa aikuisten silmistä. Se, että nukkuiko alle kouluikäinen, oli ihan siitä kiinni että huvittiko sitä alle kouluikäistä. Yleensä luin yömyöhään eikä sitä kukaan koskaan välittänyt kieltää. 

Normaaleilla lapsilla oli vähintään aamiainen, lounas, välipala, illallinen ja iltapala, meilllä tarjottiin aamiainen ja illallinen eikä sitten mitään muuta. Ei tosin erityisemmin kiellettykään syömästä mitä kaapeista löysi. Kuulin lounaasta ensimmäisen kerran koulussa.

Normaalien lasten katsottiin olevan suotavaa pysyä näköpiirissä ja ennalta tiedetyissä olinpaikoissa pitkään kouluikäisyyden saavuttamisen jälkeenkin. Minun annettiin viuhtoa viisivuotiaasta asti yksinäni ihan missä sattui huvittamaan, useiden kilometrien päässä kotoa, vilkkaista teistä tai kaupunkiympäristöstä välittämättä. Äiti kuitenkin katsoi olevansa titteliltään kotiäiti. Hän nukkui pitkälle aamupäivään, kun taas minä liukenin kotoa mahdollisimman aikaisin aamulla.

Yleisesti ottaen mikään ei ollut kiellettyä, ellei siihen erehtynyt kysymään lupaa etukäteen. Silloin nämä arvoisat vanhempani heräsivät käsittämään, että asia saattoi olla sen luonteinen ettei se muiden lasten vanhempien mielestä ollut automaattisesti sallittu, ja aloittivat melkoisen mekkaloinnin. Äiti kielsi kaiken mahdollisen, suurin piirtein hengittämisen ja olemassa olemisenikin, ja isän mielestä kaikki oli ihan ok ja totta kai saat mennä ja tehdä, tarvitsetko rahaa? Lopputulos oli viikkojen sotatila äidin haukkuessa minua ihan kaikesta mitä pystyi suinkin keksimään, samalla kun ei kuitenkaan kritisoinut ollenkaan vaikkapa 13-vuotiaan alkoholin käyttöä. 

Niin, yksi asia löytyy joka oli täysin kiellettyä: uiminen. Tämäkin toki vain äitini mielestä, isä puolestaan vei uimakouluun. Vanhempani ovat jostain minulle tuntemattomasta syystä yhä keskenään naimisissa yli neljänkymmenen vuoden jälkeenkin. Jäin heidän ainoaksi lapsekseen.

Ja selvisit hengissä!! Mene uimakouluun, jos et jo osaa uida.

Jos mun vanha isäni lukee tätä palstaa niin terveisiä. Tai joku muu sukulainen :D

Isovanhemmat olivat lestadiolaisia ja tilasivat meille lapsille Lasten Siionia tms lehteä. Koska oli lukutoukka ja kiinnostunut kaikesta, luin sen aina läpi. Siinä oli palsta, johon lapset lähettivät kirjeitä ja ne julkaistiin. Ne olivat aina samantyylisiä "hei olen se ja se, perheeseeni kuuluu isä, äiti, x 20 vuotta, y 19 vuotta, t 18 vuotta.." eli listattiin sisarukset nimeltä ja iältä. Sitten oli jokin vakio terkut sukulaisille ja Jumalan siunausta ja paikkakunta. Kerran sitten yhdessä lehdessä oli tällaisessa lukijakirjeessä maininta "kävimme / käymme lauantaisin saunassa". Seuraavassa lehdessä oli toimituksen pahoittelu tällaisen räävittömyyden julkaisusta.

Nauroimme isän kanssa aivan vedet silmissä tätä pahoittelua :´D Naurattaa vieläkin. Olisi pitänyt laittaa se numero talteen. Vieläköhän sitä lehteä julkaistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta vasta tämän ketjun luettuani tajuan, että Suomessa on oikeasti yhä edelleen kommunisteja. Uskomatonta. Mulle kommunisti on suunnilleen yhtä todellinen olento kuin marsilainen.

Nämä jutut "amerikkalaisesta hapatuksesta" ym. on kyllä aivan käsittämättömiä!

Multa ei lapsena kielletty oikeastaan mitään, mutta järkevät rajat pidettiin kaikessa. Eikä meillä kiihkoiltu politiikasta eikä mistään muustakaan. Vanhemmat oli rauhallisia, koulutettuja, sivistyneitä ihmisiä.

Mutta onhan nykyisinkin näitä "halloween on amerikkalaista hapatusta" ja "jenkkifilmit mädättävät aivot" höpötystä. Ihan samaa asiaa vähän eri paketissa. Puhuja ei välttämättä tajua olevansa "kommari", jos ei muuten niin ainakin puheissaan. Ja suvaitsematon, kun leimaa yhden maan suorastaan s*tanaksi.

Amerikkalaisten tapojen siirtyminen Suomeen ärsyttää näin ei-kommunistiakin, koska taustalla on aina kaupallinen tekijä. Tai jokin muu syy kuten se, että juhla itsessään ärsyttää. 

Suomen ensimmäinen McDonald rakennettiin Tampereelle eli synnyin kaupunkiini kun olin 3-vuotias, mutta en päässyt sinne syömään kuin vasta joskus 15-vuotiaana ja silloinkin salaa, koska meillä kuului syödä kotiruokaa, ei mitään hampurilaisia tai muuta roskaruokaa. Tuolloin 15-vuotiaana olin onnistunut säästämään viikkorahoista rahaa joista vanhemmat eivät tienneet joten he eivät tienneet ylimääräisestä rahamenosta, koulu loppui tuntia ennen kuin piti mitä en vanhemmille kertonut ja kun oli melkein koko ajan nälkä niin kuin teinipojilla usein  on niin vanhemmat eivät saaneet tietää, että kävin syömässä siellä ja sitten joskus viiden aikaan kotona jaksoin syödä normaalisti sitä kotiruokaa vaikka olin syönyt kotona välipalan joka oli sinne varattu syötäväksi koulusta tulon jälkeen. Viikkorahastakin vanhemmat halusivat tietää, että mihin sen käytin, sitä ei todellakaan saanut käyttää vapaasti mihin tahtoi.

Luin muutaman viestin sieltä täältä ja osa aiheutti jopa hieman huvitusta, pääosin kuitenkin hämmästystä! Aloin tosissani miettimään omaa lapsuutta ja kai se on todettava, että melko vapaasti sain elää.

Lapsena pidettiin kyllä huoli ihan arkisista asioista, kuten hampaiden pesusta ja nukkumaanmenoajoista. Isä varsinkin oli tiukahko melko pitkäänkin sen suhteen, että kymmeneltä viimeistään "valot pois ja nukkumaan".

Kerrostalossa asuessa varsinkin äiti opetti ja painotti, että jos joku tuntematon soittaa ovikelloa niin ikinä ei saa avata (Jos siis oltiin siskon kanssa kaksin kotona). Isä puolestaan piti huolen siitä, että jos tuntematon pyytää auton kyytiin tai mukaansa, niin ei saa mennä. Itsestäänselvyyksiä nämä tietysti, mutta on kuitenkin jääneet mieleen.

Yhteinen ateria syötiin usein ruokapöydässä vanhempien kanssa. Isä ei myöskään tykännyt jos olisi halunnut esim. lukea jotain samaan aikaan. Juomana aina maitoa, koska äiti piti tärkeänä että sitä tuli lapsena juotua.

Kasvoin suuriman osan lapsuudestani syrjemmässä (No, periaatteessa voisi sanoa että maalla) ja esim. ulkoilu oli ihan itsestäänselvyys. Herkkujen syöntiin meillä ei ikinä ollut sen kummempia rajoja, kunhan nyt ei joka päivä karkkia syönyt. Ja toki "ensin ruoka, sitten vasta herkut".

Hyvän kasvatuksen olen mielestäni saanut. Joidenkin asioiden suhteen sitä tosin nyt vanhempana toivoo, että vanhemmat olisi olleet jopa aavistuksen tiukempia. Periaate on tavallaan ollut, että mihinkään ei pakoteta ja niitä omia valintoja vanhemmat on aina tukeneet parhaansa mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos mun vanha isäni lukee tätä palstaa niin terveisiä. Tai joku muu sukulainen :D

Isovanhemmat olivat lestadiolaisia ja tilasivat meille lapsille Lasten Siionia tms lehteä. Koska oli lukutoukka ja kiinnostunut kaikesta, luin sen aina läpi. Siinä oli palsta, johon lapset lähettivät kirjeitä ja ne julkaistiin. Ne olivat aina samantyylisiä "hei olen se ja se, perheeseeni kuuluu isä, äiti, x 20 vuotta, y 19 vuotta, t 18 vuotta.." eli listattiin sisarukset nimeltä ja iältä. Sitten oli jokin vakio terkut sukulaisille ja Jumalan siunausta ja paikkakunta. Kerran sitten yhdessä lehdessä oli tällaisessa lukijakirjeessä maininta "kävimme / käymme lauantaisin saunassa". Seuraavassa lehdessä oli toimituksen pahoittelu tällaisen räävittömyyden julkaisusta.

Nauroimme isän kanssa aivan vedet silmissä tätä pahoittelua :´D Naurattaa vieläkin. Olisi pitänyt laittaa se numero talteen. Vieläköhän sitä lehteä julkaistaan?

Lehden nimi on nykyään Siionin kevät ja kyllä ilmestyy vieläkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Siionin_kev%C3%A4t

Vierailija kirjoitti:

Meillä sai tehdä mitä lystää. Helsigin keskustassa asuttiin. Oli tietenkin jotain paikkoja ,josta varotettiin. Esim. Rööperin rantaan ei saanut mennä. Itse pidin huolen etten kulkenut huonomaineisten kanssa. Meillä kotona ei käytetty alkoholia eikä tupakkaa. Kaikkea saimme syödä,  eikä oltu uskovaisia, tavallisia. Tiesin jo pienenä, että kotini edusti oiketa laitaa. Ei siitä koskaan puhuttu ääneen. Tiedettiin kaikkien kotiasiat ja naiset kävivät toisillaan kylässä, kaikki juoruttiin. Ihana lapsuus ja paljon sukulaisia ja juhlia ja kavareita.

Hienot lähtökohdat. Noista on helppo ponnistaa

Kasvisruokailu eikä juurikaan telkkaria.

Teistähän on tullut ihanidiootteja näillä säännöillä.

Vierailija kirjoitti:

Vastustettiin vitamiineja ja Clearasilia. Vitamiineja, ettei niissä olisi turhia lisäaineita ja Clearasilia amerikkalaisten ihanteiden vastustuksen vuoksi. Kauhea vääntö näistä asioista, saatiin sitten kuitenkin.

Mullekin tulee tuosta Clearasilista muistoja. Se oli muuten ihan naurettava tuote, eihän se mihinkään finneihin edes auttanut, jätti vaan ällöttävän kalvon iholle. Mutta se mainos, jossa ihohuokoset suunnilleen räjähtävät puhtaksi, oli niin vakuuttava, että pakkohan tätä oli saada.

Meillä oli kaikki kosmetiikka pannassa. Äitini oli uskovainen. Meikkasin joskus 10-vuotiaana tädin vanhoilla meikeillä, isä pakotti pesemään ne pois. 

Äidillä tuntui olevan ajatus, että jos ulkonäköään haluaa hoitaa jollain tavalla, se on heti heti sitä, että yrittää olla jotain. Tai että yrittää jopa olla seksikäs, tai viehättävä, ja sehän oli ihan kamalaa epävarmuutta ja naurettavuutta ja varmaan syntiäkin.

Puhdas piti olla, mutta mieluiten jotkut ihan lapselliset vaatteet päällä (tyyliin 14-vuotiaana jotkut äidin ompelemat samettihousut ja college-pusero, jossa kissan kuvia tms.) ja tukka leikattu potaksi.

Jouduin tappelemaan kaikki parannukset läpi. Korvareiät, piilolasit, Leviksen farkut. Kaiken kustansin itse, koska rahaa näihin en todellakaan olisi saanut kotoa. Myöhemmin tuli tatuoinnit ja nauneusleikkaukset sekä järjetön shoppailuvimma nuorena aikuisena. Luulen, että otin siinä jotain takaisin kaikesta tuosta kauneuskielteisyydestä, joka meillä vallitsi.

Vierailija kirjoitti:

Harry Potter ja Pokemonit oli tunnetusti paholaisesta. Muumitkin siinä rajoilla.

Tää nauratti. Muistan kun vielä aikuisena sain riidan aikaiseksi äitini kanssa Harry Potterista. Äidin mielestä Potter on S**tanasta ja nuorten ei pitäisi sellaista katsoa. Siinä kun ihannoidaan noituutta.

Narnia-sarja oli äidin suosikki, sehän on hyvin kristillinen. Sitä kirjasarjaa luettiinkin sitten loputtomiin meillä.

Telkka meni heti kiinni, jos tuli jotain vähänkin seksiin liittyvää. Muistan, kun rakastin Dynastia-sarjaa ja siinä Joan Collinsin esittämää Alexis Colby -hahmoa. Äidin mielestä se oli kamala harppu. Ajatella nyt, seksikäs itsevarma bisnesnainen! Eihän nainen saa olla sellainen! Ehei, naisen pitää olla kristillinen perheenäiti, jolla on metrin pituiset sääri- ja kainalokarvat kuten mun äidillä. Permanentissa äiti kävi koska se kuului ajan henkeen 80-luvulla, mutta hiusten värjääminen olisi ollut jo sielunvihollisen hommia.

Minusta tuli myöhemmin hiusvärien suurkuluttaja, ja edelleen erityisesti stressaantuneena sorrun usein ostelemaan meikkejä.

Ei saanut syödä sipsejä eikä juoda limsaa paitsi kylässä ja omilla syntymäpäiviä.

Ei saanut syödä sisäelimiä eikä kaupan valmisruokia (ekaan uskonnolliset, jälkimmäiseen terveydelliset syyt).

Ei saanut mennä elokuviin koska se oli turhaa rahanmenoa. Samoin kuin kaikki pakollisen ylittävä kuluttaminen.

Ja meillä siis porukat kasvatti suuren osan ruuastakin itse. Silloin ei paljon luomusta puhuttu. Pensaan himoitsin kaupan valmisruokia, nykyään kun käyn porukoilla arvostan sitä hyvää ja tuoretta ruokaa mitä syövät ja millä oon kasvanut.

En saanut ostaa vaatteita uusina. Joskus harvoin kirppikseltä, muuten äiti teki vaatteet omista vanhoistaan tuunaamalla tai kankaista alusta asti. Villavaatteet oli mummolan lampaista ja kutitti ihan saatanasti ja haisin lampaalle joka talvi.

Teininä (n. 10 vuotta sitten) en saanut ostaa "arabihuivia" - ne olivat muotia silloin.  Isäni ilmoitti, että sellaiset eivät meidän huusholliin kuulu. Rumiahan ne näin jälkeenpäin ajatellen ovat, mutta silloin kismitti.

Ryssähuivi

Kahvi oli multa kielletty vielä opiskellessani korkeakoulussa!! Kun kerroin juoneeni sitä lounaan jälkeen sain paheksuntaa ja kieltoa.

Kävin sitten salaa huoltoasemilla kahvittelemassa, nammmmm

joo. En päässyt halloweenina trick or treat kierrokselle, koska Suomessa on pyhäinmiesten päivä ja pitää kunnioittaa kuolleita läheisiä. Asuimme siis Yhdysvalloissa.

En saanut kiertää muiden lasten kanssa virpomassa. Raiskasivat ortodoksista perinnettä trulleiksi pukeutuneena, virpomavitsat olivat väärin tehtyjä eikä edes kirkossa siunattuja. Sain kyllä virpoa lähisukulaisia.

Ei saatu tehdä kotona juuri mitään. Muutakuin syödä ja nukkua, peseytyä. Onneksi oli mummo ja serkut samalla kylällä :)

En saanut syödä mitään eläinperäistä koska vanhemmat olivat kasvissyöjiä. Heti syntymäni jälkeen minulle ruvettiin antamaan kookosmaitoa, johon oli sekoitettu omenamehua.