Hei sinä. taloustaituri, jolle ei koskaan tule yllätysmenoja.

Kuka muka on väittänyt että yllättäviä menoja ei tulisi ihan jokaiselle?

Mä en ymmärrä mitä tällä aloituksella haetaan.

Jos on esimerkiksi puskurirahasto 6 000 euroa säästössä, niin kenelle muka tulee tuon summan ylittäviä "yllättäviä menoja" sitä tahtia, ettei ehtisi säästää taas lisää sinne samaa tahtia kuin ennenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani mummosi poismenon johdosta.

Itse olen pienituloinen ja juuri budjetoimalla olen kasannut itselleni puskurirahaston.  On ajan kysymys koska joku telkkari tai kodinkone kosahtaa niin voin hankkia tilalle uuden ilman että siitä koituu kohtuutonta haittaa arkielämälle.

Sähkölaskujen, vakuutusten yms. eräpäivät on merkitty kalenteriin, joten ne eivät ainakaan pääse yllättämään.

Onko telkkari tosiaan niin tärkeä vehje että siihen käytetään puskurirahaston rahoja? Tai tidkinpesukone? Ymmärrän pyykinpesukoneen hankinnan.

Kodinkoneet kyllä usein menee tuohon osastoon, jääkappi tai pakastin hajoaa niin ei siinä ole aikaa säästellä muutamaa kuukautta niitä rahoja. Sama on kyllä vaikka tietokoneellakin, nykyään oletusarvo on se että jokaisella on ja siellä on jo useita pakollisia toimintoja mm. pankki ja laskunmaksut, sähköposti ym. tärkeät jutut. Kukaan tässä nyt tuskin puhuu mistään espressokoneista tai shampanjavispilöistä.

No mikä yllätys se nyt on että autosta on kuluja tai joku kuolee? Mitä vaan voi sattua milloin vaan. Meilläkin voi hajota tänään pesukone ja ensi viikolla telkka. Eikä se ole mikään yllätys.

Vierailija kirjoitti:

Kuka muka on väittänyt että yllättäviä menoja ei tulisi ihan jokaiselle?

Mä en ymmärrä mitä tällä aloituksella haetaan.

Jos on esimerkiksi puskurirahasto 6 000 euroa säästössä, niin kenelle muka tulee tuon summan ylittäviä "yllättäviä menoja" sitä tahtia, ettei ehtisi säästää taas lisää sinne samaa tahtia kuin ennenkin?

Joskus ei vain ole mistä säästäisi useamman tuhannen euron puskurin. Olet saanut vaivoin säästettyä 500€ ja sitten hajoaa se pyykinpesukone. Puskurisi on mennyttä ja hyvässä lykyssä ehdit juuri saada uuden 500€ säästettyä, kun tulee jokin uusi yllättävä meno. Voi myös käydä niin, ettet ole ehtinyt saada mitään uutta puskuria.

Käsitin aloituksen pointin siten, että mitäs sitten kun niitä yllättäviä menoja onkin sen verran jo tullut että säästöt on käytetty? Sitten pihistämällä saa taas vähän säästettyä, mutta jospa uusi yllättävä meno tulee ennenkuin uusi potti on valmis? Kuka sanoo, että ne yllättävät menot tulevat vain silloin kun raha on jo kasassa? Sitten tulee velkaa. Ja sitten säästämistä pystyy jatkamaan vasta kun velka on maksettu. Sitten tulee lomautus. Sitten auto hajoaa. Kierre on noin helposti valmis.

Yllätysmenoille on bujdetissa kohta (yllätysyllätys) yllätysmenot. Niille on varattu 150e/kk. Koska nää on yllätyksiä, summa ei voi olla kovin tarkka, mutta tärkeintä on että niihinkin varaa jotakin. Jotain lääkkeitä lukuunottamatta näiden suuruuteen voi kyllä hyvin vaikuttaa, kuten aloituksestakin nähtiin. Käytetyn tavaran markkinat on tulvillaan, ja jos ostaa jotakin rikkoutuvaa, ei voi yllättyä jos se rikki menee. Puhelimen saa satasella jo hyvin, tabletti ei ole pakollinen, you get the point.

Mä ymmärsin mitä tarkoitit. Olen tosin joskus ollut a)nuori b)tyhmä c)naiivi ja kuvitellut, etten koskaan tule joutumaan tilanteeseen, ettei minulla olisi sitä kolmen kuukauden puskurirahastoa. Kun mm. sairastuu vaikeasti, menettää työkyvyn, eroaa, vastaa yksin taloudesta ja ylipäätään kaikesta, joutuu ostamaan tiettyjä palveluita kun ei itse pärjää, kun samassa perheessä hajoaa saman kuukauden aikana 3 puhelinta, uuni, auto (romuttamolle), ruohonleikkuri, kun sairastuu ja tulee kalliit sairaalalaskut jne. Niin kummasti tulee otettua pää pois perseestä ja nähtyä maailma hiukan toisin silmin.

Kyllä, olen 32v ja työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei, en ajatellut, että näin käy, kun opiskelin itselleni ne kaikki 3 ammattia jota en enää pysty tekemään. Ei, en ajatellut kun sain lapset parikymppisenä, että mies haluaa erota,muuttaa ulkomaille eikä enää osallistu lastensa elämään.

Ei tarvii kuin silmälasit uusia, niin mun budjetti menee siinä. Saan opintoihin tukea karvan alta 700e (kaikkinensa), laseihin menee se vähintään 1000e kun optikot ei mun silmiä suostu katsomaankaan ja linssit maksaa aivan tolkuttomasti kun on -11 vahvuutta, paljon hajataittoa ja muutenkin sököt silmät. Lasien pitäisi olla sellaiset, että paksut linssit sopivat niihin ja että kestävät kun olen todella pulassa jos hajoavat. Minun taloustaituruuteni ei riitä tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Pointti ei ollut se, että vararahastoa ei olisi ollut vaan se, että niitä yllättäviä kuluja tulee jokaiselle.

Meistä, niin kommentoijat ja minä, elämme tilateessa, jossa ne renkaat voi ostaa heinäkuussa, vaikka piti ostaa maaliskuussa, jos näin ei olisi ollut olisimme varmaan jostain etsineet yhden vanhan renkaan tai ostaneet kaksi. Jos olisi ollut tiukkaa olisi syöty matkalla sairaalaan sämpylää ja lapset kotona keittäneet nuudeleita, ei olisi käyty ravintolassa syömässä jne.

Pointti oli se, että parissa kuukaudessa voi mennä kuukauden tulot ylimääräisiin menoihin, eväisiin, sairaalamaksuihin, siihen monikäyttöiseen vaatteeseen.

Rahasummalla ei sinänsä ole väliä, pienempi tuloisella pienemmät ylimääräiset menot kaatavat talouden.

Hienoa että tulee neuvoja miten säästää, mutta ymmärrystä myös sille että niitä ylimääräisiä kuluja voi olla joka kuukausi ja ne mahdolliset säästöt ovat menneet.

Ap

Uusista autonrenkaista tullut lasku ei ollut yllätyslasku, koska teillä on auto ja jokainen tietää, että autosta aiheutuu enemmän tai vähemmän kuluja. Kyse olisi ollut yllätyslaskusta, jos teillä EI olisi autoa ja silti tulisi lasku uusista autonrenkaista. Myöskään mainitsemasi kustannukset mummon sairastumisista ei ole mitään yllätyslaskuja vaan järkevästi toimimalla olisitte päässeet paljon halvemmalla. Mummosi kuolemastakaan aiheutuvat kustannukset eivät tulleet yllätyksenä. Todennäköisesti mummosi sairastuttua osasitte varautua siihen, ettei mummo ehkä selviäkään hengissä.

Mulla on iäkkäät vanhemmat ja vaikka ihan hyväkuntoisia vielä ovatkin, tiedostan ihan hyvin, että hautajaislaskua voi tulla jo 2 viikon päästä. Tai 2 kuukauden, 2 vuoden tai jopa 12 vuoden päästä. Se, etten tiedä tarkalleen tuon laskun ajankohtaa, ei tarkoita, että lasku tulisi mulle yllätyksenä. Tiedän myös, että mulla on edessä lonkan tekonivelleikkaus. En tiedä, onko se edessä vielä tällä vuosikymmenellä vai vasta seuraavalla. Tuo on kiinni siitä, miten monta vuotta vielä jaksan kestää kovia kipuja ja miten pystyn järjestämään asioitani siten, että leikkausta voi siirtää myöhemmäksi. Lasku leikkauksesta ei tule mulle yllätyksenä, koska tiedän, että leikkaus on jossain vaiheessa tehtävä. En laske sen varaan, että ehdin kuolla sitä ennen. Tiedän myös, että viimeistään 12 vuoden päästä mun pitäisi päästä vanhuuseläkkeelle. Tulojen laskemiseen olen varautunut jo vuosia. On myös mahdollista, että lonkkaleikkaus tulee sitä ennen ja leikkauksessa menee jotain pieleen, jolloin joudunkin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Siihenkin vaihtoehtoon on täytynyt varautua. 

Kuten muutkin ovat jo sanoneet, varautuminen on kaiken a ja  o. Jos on hankkinut jotain, josta aiheutuu kustannuksia (vaikkei tarkkaa päivämäärää vielä tietäisikään), budjetissa varaudutaan näihin kustannuksiin. Budjetoinnissa ei riitä, että laitetaan vaan tulot ja menot ja sen jälkeen eletään kuin ellun kanat vaan budjettia pitää päivittää joka ainoa kerta, kun tiedossa on jotain uusia menoja, jokin menoerä lakkaa olemasta (esim asuntolainan on saanut maksettua loppuun), tulojen laskua tai tulojen nousua. Kun ortopedi kertoi mulle lonkkaniveleni tilanteesta,  tein laskelman leikkauksesta ja sairaslomista aiheutuvista kustannuksista ja lisäsin budjettiini arvion, miten paljon mun pitää joka kuukausi säästää tätä tulevaisuudessa tapahtuvaa asiaa varten. 

Mulla ei ole juuri mitään puskuria, mutta elän varojeni mukaisesti siten, että minulle ei voi tulla yllättäviä jättimenoja. En esim. omista autoa, vaikka ehkä nippa nappa sen pystyisin kustantamaan sen takia, että yllätysmenoista en selviytyisi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvii kuin silmälasit uusia, niin mun budjetti menee siinä. Saan opintoihin tukea karvan alta 700e (kaikkinensa), laseihin menee se vähintään 1000e kun optikot ei mun silmiä suostu katsomaankaan ja linssit maksaa aivan tolkuttomasti kun on -11 vahvuutta, paljon hajataittoa ja muutenkin sököt silmät. Lasien pitäisi olla sellaiset, että paksut linssit sopivat niihin ja että kestävät kun olen todella pulassa jos hajoavat. Minun taloustaituruuteni ei riitä tuohon.

Minä saan vastaavassa tilanteessa korvauksen Kelan kautta, maksan vain omavastuuosuuden.

Vierailija kirjoitti:

Käsitin aloituksen pointin siten, että mitäs sitten kun niitä yllättäviä menoja onkin sen verran jo tullut että säästöt on käytetty? Sitten pihistämällä saa taas vähän säästettyä, mutta jospa uusi yllättävä meno tulee ennenkuin uusi potti on valmis? Kuka sanoo, että ne yllättävät menot tulevat vain silloin kun raha on jo kasassa? Sitten tulee velkaa. Ja sitten säästämistä pystyy jatkamaan vasta kun velka on maksettu. Sitten tulee lomautus. Sitten auto hajoaa. Kierre on noin helposti valmis.

Budjetoinnissa varaudutaan asioihin erikseen. Eli jos omistat auton, sulla on budjetissasi autovakuutusten, mahdollisten autolainojen, bensakulujen yms lisäksi oma kohta, jossa laitat rahaa jemmaan auton korjauskuluja yms varten. Näitä rahoja ei käytetä, jos pesukone hajoaa. Kodinkoneiden korjausta ja uusimista varten sulla on budjetissasi oma kohta. Jos asut vuokralla, sun ei tarvitse varautua jääkaapin hajoamiseen (koska vuokranantaja hankkii uuden), mutta jos asut omistusasunnossa, sun pitää varautua myös jääkaapin korjaukseen tai uuden hankintaan. Summa, jonka budjetoit menevän kodinkoneiden korjauksiin riippuu ihan siitä, mitä kodinkoneita sulla on, minkä ikäisiä nämä laitteet ovat sekä mitkä laitteista ovat sellaisia, joita ilman et tule toimeen. Vaikka sulla menisikin kaikkiin eri asioihin varautumiset yhdelle ja samalle pankkitilille, pystyt budjetistasi katsomaan, miten suuri summa on jyvitetty juuri autolle, miten suuri summa kodinkoneille jne. Jos tekee budjetin Exceliin tai johonkin vastaavaan taulukkolaskentaohjelmaan, siihen pystyy hyvin laittamaan sekä nämä varaudutut summat että säästötililtä ko tarkoitukseen käytetyt summat, jolloin sulla on aina tiedossa, paljonko sulla on säästötililläsi rahaa juuri autoa tai kodinkoneita varten. Kodinkonerahaa et käytä autoon etkä autorahaa kodinkoneisiin. Jos rahaa uuteen jääkaappiin ei kertakaikkiaan ole, sitten kipitetään kauppaan joka päivä ja ostetaan kylmäsäilytystä varten tarvittavia ruokia vain sen verran, ettei niitä jää säilytettäväksi. Syksyisin ja keväisin jääkaapin voi korvata lyhyeksi aikaa laittamalla ruuat parvekkeelle, mutta huoneenlämmössä säilytettävillä ruuillakin elää ihan kivasti. Jääkaappi on kuitenkin ihmiskunnan historiassa aika uusi keksintö ja meidän esi-isämme pärjäsivät varsin mainiosti ilman jääkaappiakin. 

Vierailija kirjoitti:

Appiukko on 83v. Kun muksu tarvitsee seuraavan kerran uuden juhlamekon, niin mahdollisuuksien mukaan se on tumma... onpahan valmiina eikä tule tarve yllätyksenä.

Autoon, asuntoon, vaatteisiin on laskennallinen budjetti kun niitä renkaita, pyyhkijänsulkia ja koiranluita tai farkkuja kuluu säännöllisen epäsäännöllisesti. Ei auton tai kiinteistön omistajalle voi huollot ja korjaukset tulla yllättäen, niitähän tulee jatkuvasti :) Joskus niitä laskeskelin ja silloin varasin pari tonnia korvamerkittyä rahaa "yllätyksiin". Yhtenä syksynä meni goretexit, tv ja tiskikone kk sisään.

Ostettiin okt, jossa sakokaivot. Koko tämä aika meillä on ollut 6 tonnia jemmassa viemäriliityntöjä varten. Sen piti silloin tulla parin vuoden sisään, nyt on mennyt 12 vuotta ja yllätys on ettei sitä remppaa ole vielä tarvinnut tehdä :)

Tuolla taktiikalla saattaa teidän lapsella olla koko lapsuutensa ainoastaan tummia mekkoja. Appiukko, kun saattaa elää vielä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ei olekaan kuin yllätysmeno. Jokainen meistä tietää, että jokin saattaa mennä rikki, saatamme sairastua tai läheinen sairastuu. Voimme jäädä työttömäksi, voimme erota, jne...Tämä kaikki pitää osata ottaa huomioon ja suhteuttaa menot tuloihin niin, että pärjää jos tulota laskee tai tulee niitä "yllättäviä"menoja.

Jopa puhuit bullshittiä. Miten sä varaudut siihen, että vaikkapa joudut sairaseläkkeelle ja puoliso ottaa ja lähtee? Miten? Tulonmenetys kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Jos sä oikeasti vatautuisit tuollaisiin, et eläisi lainkaan. Et voisi hankkia lapsia, et ottaa asuntolainaa, koska "aina meidän tulot voi pudota kolmannekseen nykyisestä".

Pelkästään säästäisit säästämästä päästyäsi. Joskus sitten viisikymppisenä voisit todeta, että no nyt on säästössä pari miljoonaa euroa, joilla pärjään, jos tulot romahtaa sadasta tonnista brutto 30 tonniin brutto (tulonmenetys siis 70 tonnia vuodessa kertaa odotettavissa olevat elinvuodet).

Siinä sitten olisit säästöinesi.

Ota sinä pieni idiootti huomioon, että joku kolmen kuukauden puskuri auttaa pienissä yllätysmenoissa, mutta kas kun niitä on elämäsäs paljon, PALJON isompiakin yllätysmenoja kuin joku rikki menevä astianpesukone.

Lienet vaan aika nuori ja lapsellinen, kun kuvittelet, että isoja yllätyksiä ei ole olemassa. Elämä opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsitin aloituksen pointin siten, että mitäs sitten kun niitä yllättäviä menoja onkin sen verran jo tullut että säästöt on käytetty? Sitten pihistämällä saa taas vähän säästettyä, mutta jospa uusi yllättävä meno tulee ennenkuin uusi potti on valmis? Kuka sanoo, että ne yllättävät menot tulevat vain silloin kun raha on jo kasassa? Sitten tulee velkaa. Ja sitten säästämistä pystyy jatkamaan vasta kun velka on maksettu. Sitten tulee lomautus. Sitten auto hajoaa. Kierre on noin helposti valmis.

Budjetoinnissa varaudutaan asioihin erikseen. Eli jos omistat auton, sulla on budjetissasi autovakuutusten, mahdollisten autolainojen, bensakulujen yms lisäksi oma kohta, jossa laitat rahaa jemmaan auton korjauskuluja yms varten. Näitä rahoja ei käytetä, jos pesukone hajoaa. Kodinkoneiden korjausta ja uusimista varten sulla on budjetissasi oma kohta. Jos asut vuokralla, sun ei tarvitse varautua jääkaapin hajoamiseen (koska vuokranantaja hankkii uuden), mutta jos asut omistusasunnossa, sun pitää varautua myös jääkaapin korjaukseen tai uuden hankintaan. Summa, jonka budjetoit menevän kodinkoneiden korjauksiin riippuu ihan siitä, mitä kodinkoneita sulla on, minkä ikäisiä nämä laitteet ovat sekä mitkä laitteista ovat sellaisia, joita ilman et tule toimeen. Vaikka sulla menisikin kaikkiin eri asioihin varautumiset yhdelle ja samalle pankkitilille, pystyt budjetistasi katsomaan, miten suuri summa on jyvitetty juuri autolle, miten suuri summa kodinkoneille jne. Jos tekee budjetin Exceliin tai johonkin vastaavaan taulukkolaskentaohjelmaan, siihen pystyy hyvin laittamaan sekä nämä varaudutut summat että säästötililtä ko tarkoitukseen käytetyt summat, jolloin sulla on aina tiedossa, paljonko sulla on säästötililläsi rahaa juuri autoa tai kodinkoneita varten. Kodinkonerahaa et käytä autoon etkä autorahaa kodinkoneisiin. Jos rahaa uuteen jääkaappiin ei kertakaikkiaan ole, sitten kipitetään kauppaan joka päivä ja ostetaan kylmäsäilytystä varten tarvittavia ruokia vain sen verran, ettei niitä jää säilytettäväksi. Syksyisin ja keväisin jääkaapin voi korvata lyhyeksi aikaa laittamalla ruuat parvekkeelle, mutta huoneenlämmössä säilytettävillä ruuillakin elää ihan kivasti. Jääkaappi on kuitenkin ihmiskunnan historiassa aika uusi keksintö ja meidän esi-isämme pärjäsivät varsin mainiosti ilman jääkaappiakin. 

Ja taas tampio kommentti...

Lue kommentti 74, en viitsi toistaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärsin mitä tarkoitit. Olen tosin joskus ollut a)nuori b)tyhmä c)naiivi ja kuvitellut, etten koskaan tule joutumaan tilanteeseen, ettei minulla olisi sitä kolmen kuukauden puskurirahastoa. Kun mm. sairastuu vaikeasti, menettää työkyvyn, eroaa, vastaa yksin taloudesta ja ylipäätään kaikesta, joutuu ostamaan tiettyjä palveluita kun ei itse pärjää, kun samassa perheessä hajoaa saman kuukauden aikana 3 puhelinta, uuni, auto (romuttamolle), ruohonleikkuri, kun sairastuu ja tulee kalliit sairaalalaskut jne. Niin kummasti tulee otettua pää pois perseestä ja nähtyä maailma hiukan toisin silmin.

Kyllä, olen 32v ja työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei, en ajatellut, että näin käy, kun opiskelin itselleni ne kaikki 3 ammattia jota en enää pysty tekemään. Ei, en ajatellut kun sain lapset parikymppisenä, että mies haluaa erota,muuttaa ulkomaille eikä enää osallistu lastensa elämään.

Näin-PÄ.

Mutku mutku kato sulla kun on se excel ja kolmen kk puskuri...

;-)

74, pudistellen päätään monien kommentoijien lapselliselle kaikkivoipaisuus-uskolle

En ole taloustaituri, mutta mulla on säästössä n. 3 kuukauden palkka, samoin miehellä. Joka palkasta menee osa säästöön, joten jos vararahastoa joutuu käyttämään niin se karttuu vähitellen takaisin. Sen kummempaa varautumista ei ole tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvii kuin silmälasit uusia, niin mun budjetti menee siinä. Saan opintoihin tukea karvan alta 700e (kaikkinensa), laseihin menee se vähintään 1000e kun optikot ei mun silmiä suostu katsomaankaan ja linssit maksaa aivan tolkuttomasti kun on -11 vahvuutta, paljon hajataittoa ja muutenkin sököt silmät. Lasien pitäisi olla sellaiset, että paksut linssit sopivat niihin ja että kestävät kun olen todella pulassa jos hajoavat. Minun taloustaituruuteni ei riitä tuohon.

Minä saan vastaavassa tilanteessa korvauksen Kelan kautta, maksan vain omavastuuosuuden.

Tarvitseeko saada toimeentulotukea vai saako sitä anoa muussakin tapauksessa? Opiskelen omaehtoisesti, eli työttömyyspäivärahan turvin.

Mitenkäs toimeentulotuella elävä köyhä hankkii puskurirahaston? Jokainen säästetty euro leikkaa toimeentulotukea samalla summalla. Kaikista köyhimmät siis eivät voi säästää pahan päivän varalle, paitsi tietysti jemmata käteistä pöytälaatikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Täällä aina kehoitetaan köyhää budjetoimaan elämänsä, sillä yllättäviä menoja/laskuja ei voi olla.

Miten ihmeessä olette päässyt tähän? Minäpä kerron meidän keskiluokkaisen perheen yllättävistä menoista viime kuukausina. Heinäkuussa puhjeksi autosta rengas, niin iso viilto ettei sitä voinut paikata, pakko ostaa neljä uutta rengasta, ajatus oli ostaa ne ensi keväänä, 500€.

Elokuussa mummo sairastui, kävimme häntä katsomassa 100km päässä joka toinen päivä, bensakuluja, valmisruokaa, ulkona syömistä, pieniä viemisiä mummolle, en edes tiedä miten paljon enemmän rahaa kului, tavalliseen arkeen verrattuna, kerran ostettiin jopa uusi paita nuorelle joka sotki sen matkalla sairaalaan. Ehkä 1000€.

Syyskuussa mummon hautajaiset, osalle perheestä uusia vaatteita, kukkalaite, ylimääräisiä matkoja hautajaisjärjestelyihin, taas välillä pikaruokaa, valmisruokaa. Ylimääräiset kulut ehkä 1000€.

Nämä kulut eivät meidän taloutta kaada, mutta aikamoisen loven tekevät parissa kuukaudessa, minun yhden kuukauden tuloni, ylimääräisiin menoihin.

Muistutuksena vaan köyhien ihmettelijöille, yllätyksiä tulee.

Auton renkaan puhkeaminen on ihan tavanomainen tapahtuma, ei mikään yllätys. Kulutusosiin on luonnollisesti pientä puskuria aina varattu. Ikääntyvän sairastuminen on sekin luonnollista ja täysin ennakoitavaa joten siihen on ehditty varautumaan jo vuosikymmenen ajan.