Hei sinä. taloustaituri, jolle ei koskaan tule yllätysmenoja.

Mielestäni aloitus oli ihan fiksu. Ajattelin juuri kuinka paljon helpompaa oli kun sain 100e kuussa enemmän kuin nyt. Silloin pystyin pitämään sen puskurirahaston ja suunnittelemaan vaikka kodinkoneen uuusimisen.

Tyhjästä on vaikea nyhjästä ja varsinkaan kovin pitkään. Onneksi itselläni on luottokortti ja sillä pystyn yllätyksiä tasaamaan. Ja sillä avustan luottokortitonta ystävääni yllätysten yli.

Entäs sitten kun se puskurirahasto on mennyt? Rahastot sileäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista ei olekaan kuin yllätysmeno. Jokainen meistä tietää, että jokin saattaa mennä rikki, saatamme sairastua tai läheinen sairastuu. Voimme jäädä työttömäksi, voimme erota, jne...Tämä kaikki pitää osata ottaa huomioon ja suhteuttaa menot tuloihin niin, että pärjää jos tulota laskee tai tulee niitä "yllättäviä"menoja.

Jopa puhuit bullshittiä. Miten sä varaudut siihen, että vaikkapa joudut sairaseläkkeelle ja puoliso ottaa ja lähtee? Miten? Tulonmenetys kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Jos sä oikeasti vatautuisit tuollaisiin, et eläisi lainkaan. Et voisi hankkia lapsia, et ottaa asuntolainaa, koska "aina meidän tulot voi pudota kolmannekseen nykyisestä".

Pelkästään säästäisit säästämästä päästyäsi. Joskus sitten viisikymppisenä voisit todeta, että no nyt on säästössä pari miljoonaa euroa, joilla pärjään, jos tulot romahtaa sadasta tonnista brutto 30 tonniin brutto (tulonmenetys siis 70 tonnia vuodessa kertaa odotettavissa olevat elinvuodet).

Siinä sitten olisit säästöinesi.

Ota sinä pieni idiootti huomioon, että joku kolmen kuukauden puskuri auttaa pienissä yllätysmenoissa, mutta kas kun niitä on elämäsäs paljon, PALJON isompiakin yllätysmenoja kuin joku rikki menevä astianpesukone.

Lienet vaan aika nuori ja lapsellinen, kun kuvittelet, että isoja yllätyksiä ei ole olemassa. Elämä opettaa.

En ole aiempi kirjoittaja, mutta vastaan silti. Sairaseläkkeelle ei jouduta yhdessä yössä. Itseasiassa sairaseläkkeelle pääseminen kestää tosi kauan ja moni ei edes pääse, vaikka ei olekaan enää työkykyinen. Joten kun työkykyä alentava sairaus iskee, muutetaan budjettia sen mukaan. Sairaudesta riippuen arvioidaan budjetissa, kuinka pitkään työkyvyttömyys saattaa pahimmillaan kestää. Ja sen jälkeen katsotaan budjetista, mistä menoista täytyy luopua. Kaikista menoista ei voi luopua kertaheitolla, mutta esim asuntolainan voi laittaa lyhennysvapaalle joksikin aikaa. Budjetista nähdään, miten pitkälle tämä auttaa tilannetta ja osataan arvioida, missä vaiheessa asunto on yksinkertaisesti laitettava myyntiin, koska ei ole enää varaa asua siinä. Ja huomioitava, etteivät asunnot mene ihan heti kaupaksi. 

Puolison lähtemiseen varaudutaan siten, ettei elintasoa missään vaiheessa asetetakaan sille tasolle, että ilman puolisoa ei kohtuullisessa ajassa ( = kunnes puskurista ei ole enää järkevää ottaa yhtään) saisi laskettua elintasoaan sellaiselle tasolle, johon omat tulot riittävät. Monet tekevät sen virheen, että tulojen noustessa nostavat samassa suhteessa elintasoaankin. Tulojen noustessa kuitenkin elintasoa nostetaan vain vähän tai ei lainkaan, mutta säästössä olevien rahojen eli puskurirahaston kokoa kasvatetaan aiempaa enemmän. Mitä suurempi puskuri, sitä enemmän jää aikaa luopua sellaisista menoeristä, joihin elämäntilanteen muututtua sairauden, eron tms vuoksi ei jatkossa ole enää varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs toimeentulotuella elävä köyhä hankkii puskurirahaston? Jokainen säästetty euro leikkaa toimeentulotukea samalla summalla. Kaikista köyhimmät siis eivät voi säästää pahan päivän varalle, paitsi tietysti jemmata käteistä pöytälaatikkoon.

Ja syy, miksi köyhä ei kykene tähän? Syyksi ei nyt riitä, ettei köyhällä ole varaa pöytälaatikkoon. Käteistähän nyt on muutenkin ihan järkevää pitää jonkin verran kotona esimerkiksi maksupäätelaitteiden tietoliikennehäiriöiden vuoksi. 

Se talousfiksuus tarkoittaa juuri sitä että elämäntyyli rakennetaan siihen malliin että on varaa laittaa koko ajan pieni osa palkasta puskurirahastoon.

Tietysti tässä puhutaan työssäkäyvistä ja edes kohtuullisista tuloista saavista ihmisistä, koska on ihan selvää että toimeentulotuella elävällä tai sairastuneella ei ole tuollaisia mahdollisuuksia, ja nämä on juuri niitä tilanteita miksi puskurirahasto on olemassa.

Eli oletusarvo pitää olla silloin että jotain katastrofaalista TULEE tapahtumaan, ennemmin tai myöhemmin.

Ongelma on ehkä ollut sitten ap:llakin se että puskurirahasto on ollut liian pieni tai sinne on lakattu säästämästä.

Esimerkiksi mainittu 2500€ on auttamatta liian pieni varasumma jos puhutaan perheestä. Itselläni oli sinkkuna 5000€ vararaha aina tilillä yllättäviä sattumuksia varten, vaikka olin pienituloinen. Jos alkoi tulla tilanteita että tili uhkasi tyhjetä niin että olisi pitänyt koskea säästötilille, niin tein seuraavassa kuussa tiukennuksia kulutukseen ja otin "löysät pois".

Vierailija kirjoitti:

Se talousfiksuus tarkoittaa juuri sitä että elämäntyyli rakennetaan siihen malliin että on varaa laittaa koko ajan pieni osa palkasta puskurirahastoon.

Tietysti tässä puhutaan työssäkäyvistä ja edes kohtuullisista tuloista saavista ihmisistä, koska on ihan selvää että toimeentulotuella elävällä tai sairastuneella ei ole tuollaisia mahdollisuuksia, ja nämä on juuri niitä tilanteita miksi puskurirahasto on olemassa.

Eli oletusarvo pitää olla silloin että jotain katastrofaalista TULEE tapahtumaan, ennemmin tai myöhemmin.

Ongelma on ehkä ollut sitten ap:llakin se että puskurirahasto on ollut liian pieni tai sinne on lakattu säästämästä.

Esimerkiksi mainittu 2500€ on auttamatta liian pieni varasumma jos puhutaan perheestä. Itselläni oli sinkkuna 5000€ vararaha aina tilillä yllättäviä sattumuksia varten, vaikka olin pienituloinen. Jos alkoi tulla tilanteita että tili uhkasi tyhjetä niin että olisi pitänyt koskea säästötilille, niin tein seuraavassa kuussa tiukennuksia kulutukseen ja otin "löysät pois".

Juuri näin! Usein kysytään (palstallakin), paljonko näillä tuloilla voi saada asuntolainaa. Kuitenkin oikea kysymys olisi, paljonko näillä tuloilla on järkevää ottaa asuntolainaa. 

Kun ostimme ekan asuntomme, periaate oli, että tilillä on rahaa vuoden lyhennyksiin. Edelleen uskon puskuriin ja säästämiseen. Ja meillä on jo lapsille kaikille yli kymppitonnin puskurit odottamassa.

Ja on selvä, ettei toimeentulotuella kerätä kovin isoja puskureita. Mutta omiin menoihin mitoitetut kyllä. Toisaalta toimeentulotuella olevalta ei yhtäkkiä rajusti voi pudota tulotkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs toimeentulotuella elävä köyhä hankkii puskurirahaston? Jokainen säästetty euro leikkaa toimeentulotukea samalla summalla. Kaikista köyhimmät siis eivät voi säästää pahan päivän varalle, paitsi tietysti jemmata käteistä pöytälaatikkoon.

Ja syy, miksi köyhä ei kykene tähän? Syyksi ei nyt riitä, ettei köyhällä ole varaa pöytälaatikkoon. Käteistähän nyt on muutenkin ihan järkevää pitää jonkin verran kotona esimerkiksi maksupäätelaitteiden tietoliikennehäiriöiden vuoksi. 

Jep. Tällaista säästämistä vaan ei pidetä ns. hyväksyttävänä. Jos toimeentulotukiasiakas jemmaa rahaa pöytälaatikkoon, hän ei ole muiden mielestä tarpeeksi köyhä ja tukia voidaan näin ollen leikata.

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärsin mitä tarkoitit. Olen tosin joskus ollut a)nuori b)tyhmä c)naiivi ja kuvitellut, etten koskaan tule joutumaan tilanteeseen, ettei minulla olisi sitä kolmen kuukauden puskurirahastoa. Kun mm. sairastuu vaikeasti, menettää työkyvyn, eroaa, vastaa yksin taloudesta ja ylipäätään kaikesta, joutuu ostamaan tiettyjä palveluita kun ei itse pärjää, kun samassa perheessä hajoaa saman kuukauden aikana 3 puhelinta, uuni, auto (romuttamolle), ruohonleikkuri, kun sairastuu ja tulee kalliit sairaalalaskut jne. Niin kummasti tulee otettua pää pois perseestä ja nähtyä maailma hiukan toisin silmin.

Kyllä, olen 32v ja työkyvyttömyyseläkkeellä. Ei, en ajatellut, että näin käy, kun opiskelin itselleni ne kaikki 3 ammattia jota en enää pysty tekemään. Ei, en ajatellut kun sain lapset parikymppisenä, että mies haluaa erota,muuttaa ulkomaille eikä enää osallistu lastensa elämään.

Olet 32-vuotiaana työkyvyyttömyyseläkkeellä ja sinulla on kolme ammattiakin opiskeltuna, auto meni hajottuaan suoraan romuttamolle ja mitä vielä? Minun korviini kuulostaa siltä että olet elänyt veitsenterällä ja lopuksi sitten viilsi.