Työtön! Miksi et saa töitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvempi peli vie töihin kirjoitti:

Yksi vaihtoehto kirjoitti:

Katselkaa ympärillenne: niin moni parturiliike, ruokakauppa, hampurilais-kebab ja moni muu yritys on muualta tulleen perustama. Eivät jää laskereilleen. Miksi nuorehko suomalainen työtön ei uskalla alkaa yrittäjäksi, jos kerran väittää, että työkokemusta on paljon? Siinä ei oke ikäkään este. Voi perustaa toiminimen ja sen alla hakea töihin eri yrityksiin. Toiminta kuin yritys yritykselle. Kumpikin osapuoli hyötyy.

Yrittäjänä ottaisin töihin toiminimen omistaman, vanhemmankin, sopivan ihmisen aina muutamaksi tunniksi, kun tarvitsen. Mutta palkkatyökäistä en määräaikaiseenkaan suhteeseen, koska haluaisin apua vain todelliseen tarpeeseeni.

Ei pienyrittäjällä ole varaa seisottaa ihmistä palkansaajana odottamassa asiakkaita. Vain ruuhka-aikaan ja asiointiaikoinani olisi apu tarpeen. Silloin tiedän etukäteen bruttokuluni laskun mukaan. Siitä rekisteröity yritys maksaa lakimääräiset omat kulunsa. Helppoa ja selvää, ainakin maksajalle.

Miksi näin ei tehdä yleisesti? Koska TE- toimisto tai poliitikot eivät kannusta ja opasta siihen riittävästi eikä työttömälle toimeentulosäännöt ym. ole selvät. Onko poliitikoillekaan?

Näkee että monet yrittäjät ovat itsekkäitä, eivät tajua kuin oman etunsa.

Mietipä millaista ses sulle töihin tulevantyöttömän elämä olisi: pitäisi jatkuvasti kytätä että milloin on töitä, ei tietäisi milloin on vapaa, milloin ei, pitäisi etukäteen olla vararahasto, kun ei voi tietää milloin saa palkkaa ja miten paljon, joka kuukausi olisi eri tulot ja siksi venyisi myös työttömyyskorvauksen maksu, kun pitäisi odotella että Kela päätää paljonko korvaus vähenee saadun palkan takia. Ja verokorttiakan pitäisi muistaa viilata joka välissä ettei tule vuoden lopussa mätkyjä. Lisäksi vielä ongelmia voisi tulla asunnon kanssa jos saa asumistukea.

Ja sinä vaan yrittäjänä huolehdit ja itket siitä miten sun rahat riittää riistämään toista. Huoh.

Tästä näkee miksi meillä ei tilannne parane: liikaa pöjiä itsekkäitä yrittäjiä yrittäjinä sekä hallituksessa.

En ole hän, jolle vastasit, mutta sanoisinpa tuohon, että juuri tuollaista se on yrittäjänkin elämä. Yhtään ei tiedä paljonko jossain kuussa saa rahaa haalittua kasaan ja jatkuvasti joutuu miettimään paljonko pitää maksaa minnekin. Palkansaajat kuvittelevat, että yrittäjä vaan istuu ja rahaa tulee mitään tekemättä aina saman verran kesät talvet. No ei tule. Plus yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa, minkä varaan voisi jäädä niinä aikoina kun sitä rahaa ei tule.

Yrittäjät ne jaksaa valittaa. Yrittäjä kuitenkin itse valitsee uransa ja ottaa siihen kuuluvan riskin ja työnantajana ottaa hoitakseen työnantajan lainmukaiset velvollisuudet. Ihan itse vapaasta tahdosta. Kukaan ei pakota yrittämään.

Yrittäjän sosiaaliturva perustuu hänen ottamaansa vakuutukseen ja siihen että hänen yrityksensä pyörii hyvin ja tuottaa voittoa. Yrittäjät saavat myös monenlaista tukea valtiolta (starttiraha, innovaatioraha, palkkatuki, yms.)

Jos ei ole varaa ottaa vakuutusta eikä yritys tuota voittoa, sitten liikeidea ei toimi ja yritys pitää lopettaa, myydä fiksummalle tai viedä konkurssiin.

 Näin se homma toimii.

Yrittäjä on valinnut työnteon valittamisen sijaan. Ei siinä muuta eroa ole. Se on väärin, että yrittänyttä ei palkita, mutta se valittaja kylläkin saa kaikki edut. Ja varmasti on myös yritystukia, mutta esim. en ole ikinä saanut senttiäkään.

Yrittämistä ei valita vain siksi ettei olisi työttömänä. Kyllä taustalla pitää olla liikeidea ja kyky hoitaa liiketoimintaa sekä noudattaa lakeja.

Jos olet katkera koska et ole ymmärtänyt hakea tukia tai liiketoimintasi ei tuota voittoa, eiköhän syy ole ihan omasi.

Moni valitsee nykyään yrittäjyyden siksi koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Itse jäin 2 vuotta sitten työttömäksi.

Töitä hakiessani törmäsin toistuvasti siihen, että töitä olisi jos voisin laskuttaa. Palkkatyötä ei löytynytkään.

Puoli vuotta katselin sitä touhua ja tulin siihen tulokseen, että on vain yksi vaihtoehto. Menin sitten yrittäjäkurssille. Meitä oli siellä 16 työtöntä. Jokainen halusi löytää tavallisen työsuhteen, mutta vain 2 on siinä tähän mennessä onnistunut.

6 meistä on alkanut yrittäjäksi.

Nyt teen alihankkijana samoja töitä mitä tein ennen työttömyyttä.

Etuna tässä on selvästi parempi tuntipalkka kuin palkkatyössä sekä vapaus valita työt ja työajat.

Haittoja taas ovat työterveyshuollon puuttuminen, sairauslomien puuttuminen, epäsäännölliset tulot, riski siitä että asiakas ei maksa laskuja, suurempi epävarmuus työn jatkuvuudesta, lomien puuttuminen (lomaa on silloin kun ei tee töitä eikä saa palkkaa).

Toki se isompi tuntipalkka kompensoi noita haittoja, mutta on tämä silti aika stressaavaa.

Meitä pakkoyrittäjiä on tässä maassa paljon.

Toiveenani olisi työllistyä järjestömaailmaan. Tiedän, että paikat on vähissä ja nyt teenkin muita töitä ihan toisella alalla. MUTTA! Suurimpaan osaan minua kiinnostavista paikoista työmahdollisuudet vaikuttavat olevan erilaisten ohjelmien kautta. Esim. Paikka auki-ohjelma, joka on alle 30-vuotiaille tai osatyökykyisille - noh, en ole kumpaakaan. Tai vuorotteluvapaan sijaisuuksia, joissa puolestaan pitäisi olla työtön työnhakija. Hyvä tietysti, että näin halutaan luoda mahdollisuuksia myös niille, joiden on ehkä vaikeampi sellaisia muuten saada, mutta en kai voi olla ainoa, jota tällainen työllistämisen malli välillä harmittaa?

Jos hitto vieköön tietäisin, niin joko luovuttaisin hakemisen kokonaan tai tekisin jotain toisin.

Yhdessä paikassa käynyt kolme kertaa haastattelussa, samankaltaisiin tehtäviin, ovat joka kerta haastatelleet kolme hakijaa. Joko saan luvan luovuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on valmis hikoilemaan niin aina saa työtä. akateemiset vaan haluaa hyväpalkkaisen johtohomman missä näpytellään hiirtä ilmastoidussa tilassa. 

amikseen menneillä kavereillä on jo oman asunnon lisäksi kesämökki, mutta minähän pidän kiinni periaatteestani vaikka hampaita ja vyötä kiristellen; paska hommiin en alennu kun on puvuntakki jo päällä

Hiiri? Päivitä setä ATK-taitosi tälle vuosituhannelle..

Eikö enää käytetä hiiriä?![/quote

Vähenemään päin ainakin it-alan ihmisillä. Useimmat käyttää vaan läppärin touchpadia.

Vierailija kirjoitti:

Moni valitsee nykyään yrittäjyyden siksi koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Itse jäin 2 vuotta sitten työttömäksi.

Töitä hakiessani törmäsin toistuvasti siihen, että töitä olisi jos voisin laskuttaa. Palkkatyötä ei löytynytkään.

Olen vilpittömästi iloinen puolestasi. Minäkin olen joutunut hieman miettimään yrittäjyyttä, mutta valitettava totuus on, etten osaa mitään, minkä voisi tuotteistaa. Voi kun olisikin tilanne, että "töitä olisi, jos voisin laskuttaa". 

Rekrytoijan näkökulmasta.

Työhakemuksia asentajan työhön:

1. hakija. Ikä 35, työtön. Ammattikoulututkinto työhön ok. Työhakemus laadittu hutiloiden.

Työhistoria: muutama TE-toimiston järjestämä harjoittelu ja 6kk määräaikainen varastotyö.

2. hakija. Ikä 23, työtön. Ammattikoulututkinto työhön vähän sivuosuma. Työhakemus laadittu huolella ja asiallisesti.

Työhistoria: kesätöissä jo ammattikoulun aikana lastenhoitajasta oman alan asentajatöihin. Valmistumisen jälkeen työharjoittelupaikan työnantaja pyytänyt töihin 1v määräaikaiseksi. Tehnyt tämän jälkeen sitä-sun-tätä määräaikaisia töitä, mitä on saanut.

Hakija 1.

Jo hakemuksen perusteella mietin, että mitä hel***tiä tää kaveri on tehny 15 vuotta... Miks hän hakee tätä paikkaa? Haluaako hän oikeesti tätä duunia, vai onko joku TE-kikka taas. En oikeasti voi ottaa tällaista riskiä, vaikka kuinka haluaisin kaverin työllistää.

En tuhlaa molempien aikaa kutsumalla häntä haastatteluun.

Hakija 2.

Hakemuksesta näkee heti, että kaverin motivaatio työtä kohtaan on positiivinen, koska on tehnyt paljon oman ala ulkopuoleltakin töitä. Hän on selvästi halunnut pärjätä omillaan. Ammattitutkinto ei ihan täysin vastaa paikkaa, mutta ei se ole este jos on motivaatiota ja halua oppia uutta työn ohessa. Kutsun haastatteluun. Haastattelussa käyttäytyy asiallisesti, katsoo silmiin puhuessa ja on pukeutun siististi. Hänestä jää luotettava ja vastuunkantokykyinen vaikutelma.

Palkkaan hänet todella mielelläni. En ole katunut hetkeäkään ja aion pitää hänestä kiinni. Toivon, että olisipa osalla tekijöistäni edes murto-osa hänen asennettaan.

Varmaankin siksi, että kun googlettaa nimeni, oikein mitään ei löydy. Tänä päivänä pitäisi olla myös joku, jotta työnantaja saattaisi kiinnostua. Pätkätöitä olen tehnyt viimeiset 8 vuotta, muutakaan ei ole tarjolla. Ja vaikka saisin lähes saman summan erilaisina tukina kotona olemalla, kuin tekemällä satunnaisia pätkiä, olen silti mielummin töissä. Ei vaan pääkoppa kestäisi olla täysin jouten.

Olisihan tuo vähintääkin ajanvietettä opiskella lisää, mutta tuntuisi hullulta ottaa 10000e opintolainan päälle lisää lainaa, kun tähänkään asti ei ole huolittu edes orjatyöhön. Olen introvertti (nainen) enkä osaa teennäisesti miellyttää oikein ketään. Luonne ja naama merkkaa nykyääm varmaan eniten.

Nykyään rekrytoimme me noin neli-viisikymppiset jotka olemme itse tottuneet siihen, että opiskeluaikoina tehtiin vähintään kesäisin kesätöitä, monet myös osa-aikatöitä opiskelujen ohella. Tuosta saa nuorikin CV:hen täytettä, vaikka työ ei liittyisikään omaan alaan.

Nuoremmissa hakijoissa (sanoisin alle 35 v) on valitettavan paljon tätä, että töitä ei ole tehty opiskeluaikana eikä oikein sen jälkeenkään. Opiskeltu on montaa alaa, on jätetty kesken opintoja ja vaihdettu opiskelupaikkaa jne.

Sitten rekrytoijan edessä on sen 35 vuotiaan CV, josta löytyy tosiaan muutama lyhyt määräaikainen työ eikä juuri muuta. Ihan ymmärrettävää on, että herää kysymys, mikä isin lellikki on kyseessä, jota on elätetty muiden toimesta vuosikaudet. Oikeasti se siivoushommakin tai Mäkkärin kassa kertoo siitä, että A) osaat tehdä töitä B.) Tunnet kellon ja pääset sinne töihin. Kumpikaan ei ole nykyisin aina oikein päivänselvää....

Vierailija kirjoitti:

Nykyään rekrytoimme me noin neli-viisikymppiset jotka olemme itse tottuneet siihen, että opiskeluaikoina tehtiin vähintään kesäisin kesätöitä, monet myös osa-aikatöitä opiskelujen ohella. Tuosta saa nuorikin CV:hen täytettä, vaikka työ ei liittyisikään omaan alaan.

Nuoremmissa hakijoissa (sanoisin alle 35 v) on valitettavan paljon tätä, että töitä ei ole tehty opiskeluaikana eikä oikein sen jälkeenkään. Opiskeltu on montaa alaa, on jätetty kesken opintoja ja vaihdettu opiskelupaikkaa jne.

Sitten rekrytoijan edessä on sen 35 vuotiaan CV, josta löytyy tosiaan muutama lyhyt määräaikainen työ eikä juuri muuta. Ihan ymmärrettävää on, että herää kysymys, mikä isin lellikki on kyseessä, jota on elätetty muiden toimesta vuosikaudet. Oikeasti se siivoushommakin tai Mäkkärin kassa kertoo siitä, että A) osaat tehdä töitä B.) Tunnet kellon ja pääset sinne töihin. Kumpikaan ei ole nykyisin aina oikein päivänselvää....

Tällaista aikuista lasta paapovat eläkeikäiset vanhemmat eivät tajua kuinka ison karhunpalveluksen tekevät lapsilleen. Koska kyllähän työttömyyskorvauksella ja asumislisällä pärjää kun sen lisäksi saa monta sataa euroa vanhemmilta kuussa. Tai aina kun valittaa, että imuri on rikki, toinen käy sen hakemassa

parempi olla työtön kuin sairaseläkkeellä.

Täällä ne työttömät taas selittelee päänsä puhki miksi töitä ei saa! 

Voi kun joskus laittaisivat saman energian työnhakuun.

Zinkkiz

Vierailija kirjoitti:

Täällä ne työttömät taas selittelee päänsä puhki miksi töitä ei saa! 

Voi kun joskus laittaisivat saman energian työnhakuun.

Zinkkiz

Miten sinä olet saanut työpaikan kun lukemisen ymmärtäminen on nollatasolla? Äitikö palkkasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ne työttömät taas selittelee päänsä puhki miksi töitä ei saa! 

Voi kun joskus laittaisivat saman energian työnhakuun.

Zinkkiz

Miten sinä olet saanut työpaikan kun lukemisen ymmärtäminen on nollatasolla? Äitikö palkkasi?

Räyf räyf! Kyllä sitä ostaan räksyttää ja mulla on työpaikka, mutta teillä ei.

Kummallistako?

Zinkkiz

Koska olen yli 40v ja ylikoulutettu, kielitaitoinen ja kokenut.

Ihme ja kumma olen ollut nyt puolitoista vuotta "paskahommissa" - yleensä kun ei saa niitä alemman tason töitä tällä kokemuksella.  Palkkani oli ensimmäinen vuosi ainakin 500 e/kk huonompi kuin mitä minulla oli 5 vuotta aiemmin MIINUS KAIKKI EDUT. Työkone on aivan järkyttävän surkea, kollegat ihme hiippareita ja keski-ikä korkea, kaikki softakin ihan syvältä/puutteellista. Lomat/lomarahat huonommat kuin ennen, mutta muuten palkka hieman nousee tänä vuonna.  En enää mene sinne palkkahotelliin murehtimaan menneitä...

Ei ole tarpeeksi työtä, en saa edes pyytämällä, ei juurikaan haasteita, kokemusta ja koulutusta ei arvosteta. Teamleaderini on 65v ilman tutkintoa.

Työnantajan koulutus täällä tuntematon käsite - sen puutteen esimes on juuri äsken havainnut/myöntänyt yleisesti, mutta mitä tekee on toinen asia. Ajattelen välillä että tämä on ikään kuin kansalaispalkka, ja että se oikea löytyy vielä.

Olin 2 v työtön. Tämän siis sain ja silmät pyöreenä olen tätä muinaisjäännöstä katsellut. Tänne minä en ollut liian vanha, heh-heh, ja palkattiin osittain siksi  että yksi parempi vaihtoehto  (huomattavasti nuorempi) vetäytyi rekrytoinnista ja koska samaan aikaan otettiin 2 henkilöä niin todennäköisyys parempi. 

Hiljattain kun tänne haettiin HR-johtajaa ja yhden johtajan sihteeriä niin kukaan ei hakenu? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni valitsee nykyään yrittäjyyden siksi koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Itse jäin 2 vuotta sitten työttömäksi.

Töitä hakiessani törmäsin toistuvasti siihen, että töitä olisi jos voisin laskuttaa. Palkkatyötä ei löytynytkään.

Olen vilpittömästi iloinen puolestasi. Minäkin olen joutunut hieman miettimään yrittäjyyttä, mutta valitettava totuus on, etten osaa mitään, minkä voisi tuotteistaa. Voi kun olisikin tilanne, että "töitä olisi, jos voisin laskuttaa". 

Ei se aina noin vaikeaa ole. Mä ostan heti ikkunanpesua jos tarjoa sopivaan hintaan.

Zinkkiz

Vierailija kirjoitti:

Koska olen yli 40v ja ylikoulutettu, kielitaitoinen ja kokenut.

Ihme ja kumma olen ollut nyt puolitoista vuotta "paskahommissa" - yleensä kun ei saa niitä alemman tason töitä tällä kokemuksella.  Palkkani oli ensimmäinen vuosi ainakin 500 e/kk huonompi kuin mitä minulla oli 5 vuotta aiemmin MIINUS KAIKKI EDUT. Työkone on aivan järkyttävän surkea, kollegat ihme hiippareita ja keski-ikä korkea, kaikki softakin ihan syvältä/puutteellista. Lomat/lomarahat huonommat kuin ennen, mutta muuten palkka hieman nousee tänä vuonna.  En enää mene sinne palkkahotelliin murehtimaan menneitä...

Ei ole tarpeeksi työtä, en saa edes pyytämällä, ei juurikaan haasteita, kokemusta ja koulutusta ei arvosteta. Teamleaderini on 65v ilman tutkintoa.

Työnantajan koulutus täällä tuntematon käsite - sen puutteen esimes on juuri äsken havainnut/myöntänyt yleisesti, mutta mitä tekee on toinen asia. Ajattelen välillä että tämä on ikään kuin kansalaispalkka, ja että se oikea löytyy vielä.

Olin 2 v työtön. Tämän siis sain ja silmät pyöreenä olen tätä muinaisjäännöstä katsellut. Tänne minä en ollut liian vanha, heh-heh, ja palkattiin osittain siksi  että yksi parempi vaihtoehto  (huomattavasti nuorempi) vetäytyi rekrytoinnista ja koska samaan aikaan otettiin 2 henkilöä niin todennäköisyys parempi. 

Hiljattain kun tänne haettiin HR-johtajaa ja yhden johtajan sihteeriä niin kukaan ei hakenu? 

Et ansaitse parempaa. Sinulle on tarjottu töitä, mutta kuulen sinulta pelkkää valitusta.

Tee itse parempi yritys, jos kerran olet niin paljon parempi. Ai et pysty?

Zinkkumiez

Vierailija kirjoitti:

Nykyään rekrytoimme me noin neli-viisikymppiset jotka olemme itse tottuneet siihen, että opiskeluaikoina tehtiin vähintään kesäisin kesätöitä, monet myös osa-aikatöitä opiskelujen ohella. Tuosta saa nuorikin CV:hen täytettä, vaikka työ ei liittyisikään omaan alaan.

Nuoremmissa hakijoissa (sanoisin alle 35 v) on valitettavan paljon tätä, että töitä ei ole tehty opiskeluaikana eikä oikein sen jälkeenkään. Opiskeltu on montaa alaa, on jätetty kesken opintoja ja vaihdettu opiskelupaikkaa jne.

Sitten rekrytoijan edessä on sen 35 vuotiaan CV, josta löytyy tosiaan muutama lyhyt määräaikainen työ eikä juuri muuta. Ihan ymmärrettävää on, että herää kysymys, mikä isin lellikki on kyseessä, jota on elätetty muiden toimesta vuosikaudet. Oikeasti se siivoushommakin tai Mäkkärin kassa kertoo siitä, että A) osaat tehdä töitä B.) Tunnet kellon ja pääset sinne töihin. Kumpikaan ei ole nykyisin aina oikein päivänselvää....

Voi rakas, kun ei niitä kesätöitä ja osa-aikaisuuksia ole enää tarjolla opiskelijoille, niin yritäpäs tyhjästä nyhjäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään rekrytoimme me noin neli-viisikymppiset jotka olemme itse tottuneet siihen, että opiskeluaikoina tehtiin vähintään kesäisin kesätöitä, monet myös osa-aikatöitä opiskelujen ohella. Tuosta saa nuorikin CV:hen täytettä, vaikka työ ei liittyisikään omaan alaan.

Nuoremmissa hakijoissa (sanoisin alle 35 v) on valitettavan paljon tätä, että töitä ei ole tehty opiskeluaikana eikä oikein sen jälkeenkään. Opiskeltu on montaa alaa, on jätetty kesken opintoja ja vaihdettu opiskelupaikkaa jne.

Sitten rekrytoijan edessä on sen 35 vuotiaan CV, josta löytyy tosiaan muutama lyhyt määräaikainen työ eikä juuri muuta. Ihan ymmärrettävää on, että herää kysymys, mikä isin lellikki on kyseessä, jota on elätetty muiden toimesta vuosikaudet. Oikeasti se siivoushommakin tai Mäkkärin kassa kertoo siitä, että A) osaat tehdä töitä B.) Tunnet kellon ja pääset sinne töihin. Kumpikaan ei ole nykyisin aina oikein päivänselvää....

Voi rakas, kun ei niitä kesätöitä ja osa-aikaisuuksia ole enää tarjolla opiskelijoille, niin yritäpäs tyhjästä nyhjäistä.

Eikö? Suvussani olevat yliopisto-opiskelijat ovat työllistyneet fuksivuotensa jälkeen esim. siivoojiksi, ruokakauppaan, kahvilaan. Kummasti kaupungilla näkyy edelleen jäätelökioskeja, kaupungit tarjoavat palkkaseteleitä esim urheiluseuroille, joissa teinit ovat mukana vetämässä futisleirejä jne jne. Posti hakee koko ajan osa-aikaisia isoissa kaupungeissa. Mutta helpompihan se on toki sanoa vedätettäville vanhemmille ettei mitään löydy kuin oikeasti tehdä kymmenittäin hakemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään rekrytoimme me noin neli-viisikymppiset jotka olemme itse tottuneet siihen, että opiskeluaikoina tehtiin vähintään kesäisin kesätöitä, monet myös osa-aikatöitä opiskelujen ohella. Tuosta saa nuorikin CV:hen täytettä, vaikka työ ei liittyisikään omaan alaan.

Nuoremmissa hakijoissa (sanoisin alle 35 v) on valitettavan paljon tätä, että töitä ei ole tehty opiskeluaikana eikä oikein sen jälkeenkään. Opiskeltu on montaa alaa, on jätetty kesken opintoja ja vaihdettu opiskelupaikkaa jne.

Sitten rekrytoijan edessä on sen 35 vuotiaan CV, josta löytyy tosiaan muutama lyhyt määräaikainen työ eikä juuri muuta. Ihan ymmärrettävää on, että herää kysymys, mikä isin lellikki on kyseessä, jota on elätetty muiden toimesta vuosikaudet. Oikeasti se siivoushommakin tai Mäkkärin kassa kertoo siitä, että A) osaat tehdä töitä B.) Tunnet kellon ja pääset sinne töihin. Kumpikaan ei ole nykyisin aina oikein päivänselvää....

Voi rakas, kun ei niitä kesätöitä ja osa-aikaisuuksia ole enää tarjolla opiskelijoille, niin yritäpäs tyhjästä nyhjäistä.

Pikaruokaravintoloita on koko ajan enemmän ja enemmän ja kaikki työntekijät näyttävät alle 25-vuotiailta