Miksi suomalaiset eivät vastaa hymyyn hymyllä?

Vierailija kirjoitti:

Sori, en varmasti ryhdy hymyilemään, sehän on kuin kutsu aloittaa keskustelu. Katson mielummin muualle ja olen rauhassa. Toivon samaa sinulta. Kiitos ymmärryksestä.

Juuri näin. Jossain Italiassa voi huoleti hymyillä, se ei johda mihinkään, mutta Suomessa liian moni tulkitsee hymyn kutsuksi lähempään tuttavuuteen. Kiitos ei!

Minä itseasiassa pitäisin tosi paljon jos joku vastaantulija hymyilisi :) täällä missä asun tällä hetkellä, ihmiset tuijottaa ohi meneviä ja vastaantulevia vittuuntunut ilme naamallaan. Hymyilepä siinä sitten itse takaisin? Ei ole vaihtoehtoa kuin katsoa naama norsunveellä takaisin näitä metsäläisiä.

Petrus kirjoitti:

Menes kuule käymään vaikka Pietariin joskus niin avarrut tuossakin asiassa. Ei Venäjällä edes asiakaspalveluun kuulu tyhjänpäiväinen tekopirteä hymyily. Se kuuluu vain tuttujen välisiin ihmissuhteisiin. Ja sun mielestä tuntemattomillekin pitäisi hymyillä (kuin opetettu koira ja käpy perseessä) ja kun todellisuus on jotain muuta niin suomalaisten vika taas!

Venäjän sitten otit esimerkiksi. Kas kun et Pohjois-Koreaa...luulenpa, ettei monikaan odota venäläisiltä paljon suomalaisia kummempaa käytöstä. Mutta unohdetaan nyt slaavilaiset mörrimöykyt ja mietitään muiden maiden/maanosien tapoja ja kulttuureita, joista näitä inhimillisiä ja ystävällisiä käytötapoja alkaa jo löytyäkin.

Miksi pohjois-koreassa ei paljoa hymyillä?

Suomalaiset ovat sellaisia. Se on osa kulttuurista monimuotoisuutta, halusit tai et.

Miksi hymyilisin tuntemattomalle? Sama kuin miksi sanoisin huomenta tuntemattomalle?

Autismin kirjo. Sanon taas että onneksi asun ulkomailla. Plus tuo jonkun riemuiditootin Venäjä-vertaus, lol. Toiisaalta suomalaiset on vähän niinkuin ryssiä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Autismin kirjo. Sanon taas että onneksi asun ulkomailla. Plus tuo jonkun riemuiditootin Venäjä-vertaus, lol. Toiisaalta suomalaiset on vähän niinkuin ryssiä kyllä.

Menepä oikeasti katsomaan maailmaa, Balkanille tai lähi-itään. Kokeilepa siellä hymyillä joillekin niin ne tulkitsevat sen ivaksi ja vetävät sinua pataan tai kepittävät. Eikä missään hotellissa tai ravintolassa vaan kaduilla, turuilla ja toreilla. Tosin ne saattavat tehdä sen jo ihonvärisi ja kulttuuritaustasi perusteella.

Mistä sitä tietää jokaisen ohikulkijan tilanteen? Itse hymyilen helposti vastaantulijoille, mutta parin vuoden ajan ei paljon hymyilyttänyt, kun kolme läheistäni on ollut vakavasti sairaana, kaksi heistä kuoli ja työpaikalla käytiin tuona aikana kahdet yt-neuvottelut. Nyt alkaa taas välillä löytyä hymyäkin, ei pelkkää synkkyyttä ja huolta.

Vierailija kirjoitti:

Kuule ei kiinnosta paljoa muille hymyillå kun oma elämä on rankkaa. Ärsyttää tuollaiset valittajat.

Luuletko että se pahentaa sun oloa, jos hymyilet jollekulle? Kannattaa kokeilla. Voit yllättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismin kirjo. Sanon taas että onneksi asun ulkomailla. Plus tuo jonkun riemuiditootin Venäjä-vertaus, lol. Toiisaalta suomalaiset on vähän niinkuin ryssiä kyllä.

Menepä oikeasti katsomaan maailmaa, Balkanille tai lähi-itään. Kokeilepa siellä hymyillä joillekin niin ne tulkitsevat sen ivaksi ja vetävät sinua pataan tai kepittävät. Eikä missään hotellissa tai ravintolassa vaan kaduilla, turuilla ja toreilla. Tosin ne saattavat tehdä sen jo ihonvärisi ja kulttuuritaustasi perusteella.

Buahahahaa. Sanonpa sen että on tullut reissattua paljon näissäkin maailmankolkissa ja olen tavannut uskomattoman lämpimiä, aitoja ihmisiä. Balkanin ja Lähi-idän rinnastaminen on pikkuisen kaukaa haettua kylläkin, esimerkinomaiseti Kroatia vs. Saudi-Arabia. No, sama se mulle.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sitä tietää jokaisen ohikulkijan tilanteen? Itse hymyilen helposti vastaantulijoille, mutta parin vuoden ajan ei paljon hymyilyttänyt, kun kolme läheistäni on ollut vakavasti sairaana, kaksi heistä kuoli ja työpaikalla käytiin tuona aikana kahdet yt-neuvottelut. Nyt alkaa taas välillä löytyä hymyäkin, ei pelkkää synkkyyttä ja huolta.

Ai että suurella osalla suomalaisilla olisi jatkuvasti joku läheinen kuollut tai sairastunut? Tekosyitä kyllä löytyy :D Ei ole helppoa olla suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Pikkulasta opetettu hymyilemään? Vieraille? Jo on aikoihin eletty!

Pikkulapsi saattaa vierastaa ja ujostella, ei silloin hymyillä takaisin vaan ennemminkin sulkeudutaan turvamuurin taakse. Pikkulapsi on myös saattanut valvottaa painajaisunien vuoksi useamman yön isosiskoaan ja isäänsä, ei siinä paljoa jaksa (eikä kiinnosta) katsella muita ihmisiä sen tarkemmin tai ainakaan hymyillä takaisin jollekin, anteeksi vain, tolvanalle.

Huhhuh. Kylläpä on taas valituksen aihetta.

Itse asiassa pienelle lapselle pitäisi hymyillä ja saada näin hänetkim hymyilemään. Jos pienelle lapselle ei hymyile hän oppii että siinä on jotain väärää.

Suomalaiset on epävarmaa kansaa. Siksi eivät vastaa hymyllä. Huono itsetunto ja epävarmuus siitä, miten pitäisi käyttäytyä (kulttuurimme on niin nuorta, ettei tiettyjä sosiaalisen kanssakäymisen käytöstapoja ole vielä ehditty oppimaan). Parempi siis olla varmuuden vuoksi naama peruslukemilla posket roikkuen...

Täällä tulee ihmeellisiä tilanteita aina tämän epävarmuuden kanssa vastaan. Yksi oudoimmista oli, kun jonotin kaupan kassajonossa. Olin kolmantena jonossa. Ensimmäiseltä jonossa olleelta tippui kassahihnalta joku ruokaostos lattialle, eikä hän huomannut sitä. Toisena kassajonossa ollut huomasi. Hän huolellisesti astui lattialle tippuneen ostoksen yli ja alkoi lataamaan omia ostoksiaan hihnalle....

Että tällaista kansaa...

Täällä hymyillään ja vastataan hymyyn hymyllä. En asu missään Helsingissä, jossa toisia ei edes huomioida

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismin kirjo. Sanon taas että onneksi asun ulkomailla. Plus tuo jonkun riemuiditootin Venäjä-vertaus, lol. Toiisaalta suomalaiset on vähän niinkuin ryssiä kyllä.

Menepä oikeasti katsomaan maailmaa, Balkanille tai lähi-itään. Kokeilepa siellä hymyillä joillekin niin ne tulkitsevat sen ivaksi ja vetävät sinua pataan tai kepittävät. Eikä missään hotellissa tai ravintolassa vaan kaduilla, turuilla ja toreilla. Tosin ne saattavat tehdä sen jo ihonvärisi ja kulttuuritaustasi perusteella.

Buahahahaa. Sanonpa sen että on tullut reissattua paljon näissäkin maailmankolkissa ja olen tavannut uskomattoman lämpimiä, aitoja ihmisiä. Balkanin ja Lähi-idän rinnastaminen on pikkuisen kaukaa haettua kylläkin, esimerkinomaiseti Kroatia vs. Saudi-Arabia. No, sama se mulle.

Suotta edes kirjoitit lopun kun pelkkä Buahahahaa olisi riittänyt kertomaan että olet pelkkä pikku julli joka ei oikeasti ole käynyt missään.

Vierailija kirjoitti:

Mikä hymyilyssä on niin vaikeaa?

Äsken näin metrossa suloisen lapsen ja hymyilin hänelle. Vieressä istuva isosisko ja isä olivat molemmat katsoivat happamina. Pikkulastakaan ei ollut opetettu hymyilemään, vaan hänkin katsoi minua naama peruslukemilla. Oli kuitenkin niin suloinen että väkisinkin hymyilytti kun katsoin häntä.

Muistan vielä ajat jolloin ihmiset vastasivat hymyyn hymyllä, mutta nykyään tuntuu olevan niin paljon ihmisvihaa, että vaikka kuinka ystävällinen olisi, ihmiset kokevat senkin jonain ahdisteluna tai muuten negatiivisena asiana.

Tästä tulee sellainen fiilis, että kannattaakohan sitä enää hymyillä ollenkaan kenellekään. Kuljetaan kaikki naama happamana ja muita inhoten. Ehkä se on sitten parempi?

Alistettu kansa, aina jonkun maan kahleissa. Ei tarpeeksi vahva koskaan seisomaan omilla jaloilla. Se heijastuu kansaan, koska me ihmiset olemme Suomi.

Ainakin minulle hymyily = tuttavallisuus. Eli sitä harjoitetaan läheisten seurassa. Lisäksi pelkään ihmisiä sen verran että naamalla on kodin ulkopuolella aina jähmeä perusilme.

Minkä takia mä tuntemattomille hymyilisin.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on epävarmaa kansaa. Siksi eivät vastaa hymyllä. Huono itsetunto ja epävarmuus siitä, miten pitäisi käyttäytyä (kulttuurimme on niin nuorta, ettei tiettyjä sosiaalisen kanssakäymisen käytöstapoja ole vielä ehditty oppimaan). Parempi siis olla varmuuden vuoksi naama peruslukemilla posket roikkuen...

Täällä tulee ihmeellisiä tilanteita aina tämän epävarmuuden kanssa vastaan. Yksi oudoimmista oli, kun jonotin kaupan kassajonossa. Olin kolmantena jonossa. Ensimmäiseltä jonossa olleelta tippui kassahihnalta joku ruokaostos lattialle, eikä hän huomannut sitä. Toisena kassajonossa ollut huomasi. Hän huolellisesti astui lattialle tippuneen ostoksen yli ja alkoi lataamaan omia ostoksiaan hihnalle....

Että tällaista kansaa...

Älä puhu p*skaa. Suomessa on tuhansia vuosia vanha yhtenäiskulttuuri, Historia on ollut sen verran verinenja vaikea, puutteineen, nälänhätineen ja siitä johtuvine joukkokuolemineen ja siksi että kaksi suurvaltaa ovat vuoron perään miehittäneet maata ja käyttäneet kantaväestöä toisiansa vastaan sotimiseen ja noin 10 000 on ryöstetty orjiksi ulkomaille, että kansakunnan luonne on muodostunut sellaiseksi että ei paljoa turhia naureta.