Lue keskustelun säännöt.
Miten voisi löytää naisen, joka ei vaadi ihan naurettavia?
08.10.2017 |
Olen 37v mies. En väitä olevani mikään saalis, en ole kummoisen näköinen, ja olen joutunut vaihtamaan alaa aikuisiällä, joten omaisuutta ei ole. Olen kuitenkin tehnyt paljon töitä uuden alani eteen, ja uskoisin olevani ihan mukavaa seuraa jollekin vähän introvertimmälle, esimerkiksi kotoilusta ja luonnosta pitävälle naiselle. Olen myös ihan hyvässä kunnossa ikäisekseni, ja vaikka vastalauseita tuleekin, tiedän sen, niin voin sanoa olevani nuorekas. Osa ikäisistäni on todella ukkoutuneita ja akkautuneita, mutta minä en ole.
Olen myös valmis lastentekoon, jos nainen sitä haluaisi - ja siis siinä tapauksessa tekemään uhrauksia joita lastenteko vaatisi, kuten muuttamaan johonkin kaupungin ympärillä olevaan pikkukuntaan, säästämään omassa elämässä paljon, korjaamaan ja remppaamaan asioita itse (olen ihan kohtuullinen kädentaidoissa).
Toisaalta, jos nainen olisi vannoutunut lastenvastustaja, niin lapsetonkin elämä minulle kävisi, tosin mitään bailubailu-pintaliitoelämää en halua. Osa sinkkunaisista tuntuu lähinnä haluavan elämältään tärkeissä "piireissä" elämistä.
Kysymys on, että mistä löytäisin tuollaisen noin 30-35v naisen, jonka kanssa unelmat osuisivat yksiin, ja joka ei vaatisi vaatimasta päästyään? En ole viimevuosina edes jaksanut yrittää etsiä naisia, koska naisten vaatimukset ovat vaikuttaneet niin naurettavilta. Minulla on hyvin vähän vaatimuksia esim. naisen ulkonäölle, tärkeämpänä pidän yhdessä viihtymistä. Olen kuitenkin huomannut, että naiset riippumatta omasta ulkonäöstään, elämäntilanteestaan ja luonteestaan etsivät edelleen päälle kolmekymppisenäkin niitä samoja huippumiehiä, joita kaikki naiset haluavat.
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
35-40v nainen kelpaa, jos on oikeasti nuorekas olemukseltaan. Suurin osa sen ikäisistä naisista ei ole, vaan jotkut vaikuttavat jo ihan joltain eläkettä odottavilta akkeleilta. Minusta ei tule varmaan tulemaan setämiestä ennen kuin olen vähintään viiskymppinen. En halua naista, joka on keski-ikäisen jämähtänyt ja paatunut, kuten suurin osa näin neljääkymppiä lähestyessä alkaa olla.
Siinä tapauksessa sinun ei kannata ilmoittaa etsiväsi 30-35-vuotiasta vaan 30-40-vuotiasta. Ennen kuin olet tavannut naisen, et tiedä, onko hän mielestäsi olemukseltaan nuorekas, ja jos rajaat kohderyhmän 30-35-vuotiaisiin, menetät mahdollisuuden tavata niitä nuorekkaita 35-40-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ootko kalju? Se on monille turn off. Millainen on hammaskalustosi? Puhetapasi, käytöstavat. Pelkkä naurettavien teinivaatteiden pito ei auta. Miehen tulee olla henkevä.
Ja siisti sekä hyväntuoksuinen myös. Tatuoinnit ehdoton no no. Samoin tupakointi ja kaksimieliset puheet. Ryyppääminen ei käy. Wc siisteys oltava kunnossa.
Oon varma että kaksi edellistä ovat ap:n kompastuskiviä.
Vierailija kirjoitti:
Omat vaatimukset:
-Samanlaiset arvot, ml. hengellinen vakaumus
-Tykkää kissoista.-Periaatteen mies, johon pystyy luottamaan. Lojaali ja valmis perheen pääksi.
-Haluaa auttaa ihmisiä ja parantaa heidän elinolojaan.
-Pitää yhdyntäkeskeisestä seksistä.
Tsekataampa:
- arvot/vakaumus ..varmaan ok
- kissat .. juu ei pelkään kissoja
- luotettava .. no yleensä kyllä eli ok
- ihmisten auttami ..siis ventovieraiden? Eiks riitä kun maksaa iha h*vetisti veroja?
- yhdyntäkeskeinen seksi? .. siis ei lipomista tms. Pelkkää jyystöä, kuulostaa tylsältä.
Joo ei tähän vaatmuslistaan kyennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tässä oikeasti kyse henkisestä puolesta? ;) Vai nuorempien naisten ulkonäöstä? Kun minä olin ap:n ikäinen, minusta eivät kiinnostuneet 30-40v naiset. Harvat kiinnostuneet olivat alle 25v ja yli 40v.
Miksi? Uskoakseni koska ne kiinnostuneet eivät hakeneet perheen päätä. Siksi tällainen "nuorekas" lapsellinen mies oli kiinnostava :D Itse en katsellut nuorempia, uskoin olevani heille toivottoman vanha. Mutta jos 24v tai 21v nainen tekee aloitteen, uskottavahan se on.
Nelikymppisissä naisissa on paljon sellaisia jotka eivät ole jämähtäneitä alkuunkaan, kaikkea muuta. Perhe on perustettu ja lapset on kasvatettu, tai sitten on päätetty elää sinkkuna. On aikaa kokeilla uutta, nauttia elämästä. Vaellus ja retkeily on todella suosittua, kansallispuistot ovat täynnä reippaita nelikymppisiä naisia.
Elämänvaihe ja elämänasenne ratkaisee enemmän kuin ikä. Jos minä olisin ap, laittaisin haun laajalla ikähaitarilla ja kertoisin millaisia henkisiä ominaisuuksia etsin. Jos sen sijaan keskityt mollaamaan naisia joita et halua, se on takuuvarma turn-off niillekin joita haluaisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet 37 v. Etsi siis 37 v naista. Ei 30-35-vuotiasta. Aika yksinkertaista.
Totta. 37-vuotiaan kannattaa hakea ikähaarukalla 35-40.
35-40v nainen kelpaa, jos on oikeasti nuorekas olemukseltaan. Suurin osa sen ikäisistä naisista ei ole, vaan jotkut vaikuttavat jo ihan joltain eläkettä odottavilta akkeleilta. Minusta ei tule varmaan tulemaan setämiestä ennen kuin olen vähintään viiskymppinen. En halua naista, joka on keski-ikäisen jämähtänyt ja paatunut, kuten suurin osa näin neljääkymppiä lähestyessä alkaa olla. Kyse ei ole siitä, etteikö saisi olla muutamaa ikäkiloa, enkä myöskään ole tosiaan etsimässä mitään ikibilettäjää. Se on vaan sillä tavalla, että olen itse joutunut niin paljon joustamaan, tsemppaamaan ja olemaan setäytymättä ja ymmärtämään itseäni nuorempien maailmaa, että siitä on tullut varsin suuri osa minua. En pysty kokemaan juuri mitään yhteistä naisen kanssa, joka on jämähtänyt ja paatunut keski-ikäisesti, kuten suurimmalle osalle naisista viimeistään nelikymppisenä käy. Tässä on kyse minusta ja harvoista naiselle esittämistäni vaatimuksista; en pysty ihastumaan tuollaiseen naiseen.
Jos sulla olisi kykyä eläytyä muiden ihmisten asemaan tajusit, että kaiki pitävät itseään tavallista nuorekkaampana ja ne naiset ajattelevat noin samoin oman ikäisistään miehistä. Toisin sanoen olet ihan samanlainen kuin ne naiset, jotka näyttävät silmääsi vanhoilta ja itse kokevat itsensä nuoriksi :)
Tämä kykenemättömyys ajatella muiden näkökulmista on varmaan yksi iso syy sinkkuuteesi.
En pysty asiaa mitenkään tietenkään todistamaan netin välityksellä, mutta usko pois etten jauha tyhjästä.
Etkö ole ikinä huomannut, että osa ihmisistä vaikuttaa ikäistään nuoremmilta, enkä nyt tarkoita mitään teinivaatteita, vaan ihmisen yleistä olemusta?
Suurin osa 35-40v naisista ei ole joutunut käymään sellaista myllytystä läpi elämässään mitä minä. He ovat töissä jossain virastossa tai sairaalassa tms. ja ovat täysin urautuneet. Heidän ei ole tarvinnut ajatella mitään uusiksi yli kymmeneen vuoteen, ja asioiden ajattelu uusiksi on heille todella vieras asia. Paitsi tietenkin, jos heillä on lapsia, jolloin heidän on ollut pakko ajatella jotain uusiksi, mutta useimmista tämä on tehnyt entistäkin jämähtäneempiä, ehkä koska tällaisessa kuviossa se lapsi on dynaaminen osapuoli, ja nainen reaktiivinen. -aloittaja
Tuo ei ole sukupuoleen sidonnainen asia tuo jämähtäminen. Osa ihmisistä menee putkeen eikä koskaa näe elämää sen ulkopuolelta.
Toiset joutuvat väkisin ulos.
Olet ennakkoluuloinen.
Se on helppoa jos ei oikeasti tutustu toisiin ihmisiin.
Ei naisissa jämähtäneitä ihmisiä ole sen enempää kuin miehissäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kuin viitsin edes lukea ketjua läpi, kysyn: Montako naispuolista ystävää sinulla on?
Mielellään saat vastata myös siihen, montako miespuolista? Millaista sosiaalinen elämäsi kaiken kaikkiaan on?
Vierailija kirjoitti:
Karkuri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkuri kirjoitti:
Olen ihan hyvässä kuosissa oleva mies, takana 20 vuoden avioliitto, pari vajaan kahden vuoden seurustelua ja samoin pari lyhyttä tunnustelua. Kaikista näistä olen lähtenyt karkuun sen takia, että kumppanit ovat alkaneet liikaa ja yksipuolisesti vaatia itselleen kaikenlaista huomiota ja maallistakin.
Kun olen korkeasti koulutettu ja monipuolinen osaaja, on minut laitettu kaikenlaisia raskaita remonttejakin tekemään, vaikka molemmat olemme asuneet omissa talouksissamme. Samoin olen leikannut pensasaitoja, tehnyt kirjanpitoa, taittanut opaskirjoja, kärrännyt halkoja, pessyt autoja, vaihtanut talvirenkaita, hoitanut jopa heidän työasioitaankin jne jne jne.
Ei näissä auttamisissa periaatteessa ole mitään väärää, näin parisuhteessa kuuluukin toimia. Mutta kun homma menee niin, että aina pitää olla naista palvelemassa eikä itse saa vastineeksi mitään. Ei voida vaatteitani korjata, vaikka on kalliit koneet hankittu, kun ei nyt tai myöhemminkään jakseta. Ei lähdetä kannustamaan maratonilleni, koska on tympeää neljä tuntia seisoskella jossain kadun varrella. Kuitenkin kaikkiin naisten valintoihin olen lähtenyt mukaan, koska ajattelen niin, tällainen yhteisöllisyys kuuluu parisuhteeseen, vaikkei homma aina itseä kiinnostaisikaan. Olen nämä ongelmat useaan kertaan nätisti tuonut naisilleni esille, mutta eivät asenteet ole keskustemalla valitettavasti muuttuneet.
Lisäksi monia naisia vaivaa jonkinsorttinen yleistyytymättömyys. Luetaan naistenlehtien sankaritarinoita ja katsotaan jotain julkkisten epätodellista tositeeveetä, sitten jurputetaan miksei meillä tehdä näin ja miksei meillä ole tuota. Eli haaveillaan utopistisesta asioista ja koko ajan valitetaan jostain, vaikka todellisuudessa kaikki asiat ovat oikein hyvällä tolalla. Mikään ei kuitenkaan tunnu riittävän...
Kerrottakoon vielä, että seksi ja läheisyys ovat kaikissa näissä suhteissa toimineet hienosti, paitsi avioliiton viimeisinä vuosina. Mutta nämä naisten ylihaaveilut ja palvelijana toimimiset ovat saaneet minut lähtemään karkumatkalle. Perään on sitten tietenkin itketty ja haukuttu julmuriksi! Nyt aion ainakin jonkun aikaa elellä itsekseni ja seksini hankkia jostain lyhytsuhteista, katsotaan innostunko vielä joskus myöhemmin pysyvämpiin juttuihin...
No kyllä minäkin vähän ihmettelisin jos mies haluaisi minun seisoskelevan neljä tuntia tyhjän panttina, jotta olisin muka kannustamassa hänen juoksuaan.
No sinua en ainakaan kumppaniksi huolisi! Itse lähdin ihan hyvillä mielin naiseni kaveriksi kuuden tunnin festareille, vaikkei sen tarjonta paljoa kiinnostanut.
Ei onneksi kenenkään tarvitse minua enää huolia. Vietämme mieheni kanssa ensi vuonna hopeahääpäivää. En missään tapauksessa vaatisi miestäni seisoskelemaan katsomassa maratoniani tai tulemaan kanssani festareille, joiden tarjonnasta hän ei ole kiinnostunut. Yksinkin voi tehdä asioita tai jonkun kaverin kanssa. Ei toista ole tarkoitus roikottaa perässään kuin ankkuria, yhdessä tehdään molempia kiinnostavia asioita.
Joo, nämä olivat vain esimerkkejä, molemmat ovat kuitenkin eläneet pääosin itsellistä elämää eikä olla oltu toistemme ankkureita. Mutta jos sitä yhteistä aikaa pyritään käyttämään vain omiin kiinnostuksiin toista huomioimatta, en sellaisiin suhteisiin jää roikkumaan. Eli ei voi olla niin, että yhteiset ja naisen kiinnostukset ovat parisuhteessa tärkeitä, minun eivät.
Kuitenkin jos naisellani on joku hänelle hyvin tärkeä ja rakas harrastus kuten esim. kilparatsastus, niin kyllä minusta kumppanina on tärkeää tukea ja kannustaa häntä siinä hommassaan, vaikka hevosista en tykkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei uskalla vastata kun hänelle selvisi missä on vika. 😀
Ap pohdi tilannettasi rehellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pois sieltä koneen äärestä nyt Mies 29 v + 100 vuotta ja Prisma-testiin, mars!
Juttusi vaikuttavat siltä että et ole enää vuosiin poistunut netin äärestä katselemaan todellista elämää...Menehän itse sinne prisma-testiin. Kun olet paikalla niin kiinnitä huomiota nuorten ihmisten, eli pariutumisiässä olevien, olemukseen. Huomaat, että siellä ei tosiaankaan rumia tai lihavia liiku parinsa kanssa. Se että 50v kurpat tai kaljamahamiehet asioivat myös ei liity tähän mitenkään. He eivät ole näyttäneet samalta nuorina.
Eikös aloittaja ollut 37-vuotias, siis lähes neljäkymppinen?
Prisma-testi ei tarkoita kirjaimellisesti vain Prisma-ostoskeskusta vaan muita sellaisia paikkoja, missä parisuhteessaKIN olevat ihmiset asioivat ja viettävät aikaansa. Itse työskentelen nuorten aikuisten kanssa (18-29v) ja suurin osa heistä on todellakin ihan tavallisia. Ihan kuten tilastotkin sanovat, naisista noin puolet on ylipainoisia, miehistä 2/3. Silti hyvin harva on sinkku koko sen ajan, kun olen työni puolesta heidän kanssaan tekemisissä.
mites kelpaisiko sulle kuitenkin kenties nuoremmatkin naiset? vai tarkasti rajattuna vain 30 +
pienillä paikkakunnillahan miehiä on enemmän kuin naisia koska naiset lähtee yleensä vähän isompiin kaupunkeihin opiskelemaan. valinnanvaraa on siis vähemmän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla olet nuorekas? Nimittäin kotoilu, ulkona liikkuminen ja kodin remppaaminen ovat juuri sellaisia ukkoutuneiden/akkautuneiden harrastuksia. Tiedän, että nuoretkin voivat harrastaa niitä, mutta silti ne eivät ole mitenkään erityisen nuorekkaita harrastuksia.
Olen se 31-vuotias samanhenkinen ihminen ja olen jo nuorena pitänyt itseäni hieman keski-ikäisenä sen takia, että olen aina viihtynyt kotona lukemassa ja tekemässä käsitöitä. Tykkään toki käydä kävelyilläkin, mutta kuten sanottua, se ei ole erityisen nuorekas harrastus.
Tuo on todella hyvä kysymys. Aloittaja voisi kertoa esim. millä keikoilla tai festareilla hän on käynyt viime vuosina. Missä matkustellut, mitä harrastanut kotoilun ja liikkumisen lisäksi.
Jäädään odottamaan. Ehkä hän on reppureissannut Aasiassa, viihtynyt Flow-festareilla ja viimeksi tänä viikonloppuna viettänyt lautapeli-iltoja kaveriporukassa.
Unelmamies minulle: tupakoimaton, alkoholia harvoin ja silloinkin vähän, jalat maassa, samat arvot kuin minulla, tulee toimeen omillaan,rehellinen,osaa jutella aiheesta kuin aiheesta,kohtelee kanssaihmisiä kauniisti.
Ap on varmaankin nainen, joka provoaa illan iloksi, aamun valoksi.
Vierailija kirjoitti:
Karkuri kirjoitti:
Olen ihan hyvässä kuosissa oleva mies, takana 20 vuoden avioliitto, pari vajaan kahden vuoden seurustelua ja samoin pari lyhyttä tunnustelua. Kaikista näistä olen lähtenyt karkuun sen takia, että kumppanit ovat alkaneet liikaa ja yksipuolisesti vaatia itselleen kaikenlaista huomiota ja maallistakin.
Kun olen korkeasti koulutettu ja monipuolinen osaaja, on minut laitettu kaikenlaisia raskaita remonttejakin tekemään, vaikka molemmat olemme asuneet omissa talouksissamme. Samoin olen leikannut pensasaitoja, tehnyt kirjanpitoa, taittanut opaskirjoja, kärrännyt halkoja, pessyt autoja, vaihtanut talvirenkaita, hoitanut jopa heidän työasioitaankin jne jne jne.
Ei näissä auttamisissa periaatteessa ole mitään väärää, näin parisuhteessa kuuluukin toimia. Mutta kun homma menee niin, että aina pitää olla naista palvelemassa eikä itse saa vastineeksi mitään. Ei voida vaatteitani korjata, vaikka on kalliit koneet hankittu, kun ei nyt tai myöhemminkään jakseta. Ei lähdetä kannustamaan maratonilleni, koska on tympeää neljä tuntia seisoskella jossain kadun varrella. Kuitenkin kaikkiin naisten valintoihin olen lähtenyt mukaan, koska ajattelen niin, tällainen yhteisöllisyys kuuluu parisuhteeseen, vaikkei homma aina itseä kiinnostaisikaan. Olen nämä ongelmat useaan kertaan nätisti tuonut naisilleni esille, mutta eivät asenteet ole keskustemalla valitettavasti muuttuneet.
Lisäksi monia naisia vaivaa jonkinsorttinen yleistyytymättömyys. Luetaan naistenlehtien sankaritarinoita ja katsotaan jotain julkkisten epätodellista tositeeveetä, sitten jurputetaan miksei meillä tehdä näin ja miksei meillä ole tuota. Eli haaveillaan utopistisesta asioista ja koko ajan valitetaan jostain, vaikka todellisuudessa kaikki asiat ovat oikein hyvällä tolalla. Mikään ei kuitenkaan tunnu riittävän...
Kerrottakoon vielä, että seksi ja läheisyys ovat kaikissa näissä suhteissa toimineet hienosti, paitsi avioliiton viimeisinä vuosina. Mutta nämä naisten ylihaaveilut ja palvelijana toimimiset ovat saaneet minut lähtemään karkumatkalle. Perään on sitten tietenkin itketty ja haukuttu julmuriksi! Nyt aion ainakin jonkun aikaa elellä itsekseni ja seksini hankkia jostain lyhytsuhteista, katsotaan innostunko vielä joskus myöhemmin pysyvämpiin juttuihin...
Niin, ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toisen meistä on ottajia, toiset antajia.
Kun ottaja ja antaja on parisuhteessa, on lopputuloksena alistussuhde.
Kun on kaksi ottajaa, on suhde riidantäyteinen.
En tiedä, kumpi sinulla oli.
Mutta kun yhdessä on kaksi antajaa, toimii parisuhde tasavertaisena.Minä olen palstaillut jo vuodesta 2000. Olen huomannut, kuinka vaatimukset ovat vuosien varrella lisääntyneet. Ihmiset (ainakin naiset, koska suurin osa täällä on naisia) katsovat ”ansaitsevansa” kaikkea. Fakta kuitenkin on, että vaatimukset tappavat rakkauden.
N49
Hyvin tiivistit, juuri näitä asioita esimerkissäni koetin tuoda esille:) Eli tuota kahden antajan suhdetta olen etsinyt. Ei tarkoitus kuitenkaan ole antamisista tai ottamisista mitään kirjanpitoa pitää, mutta jonkinlainen tasapaino jutuissa pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kannattaisiko katsella niitä vähemmän suosittuja naisia eli ujoja, hiljaisia ja epäviehättäviä? Ei tällaisilla naisilla ole minkäänlaista kokemusta miehistä, ja heitä kohdellaan todella huonosti ja nöyryyttävästi miesten toimesta, joten heille ei ole kehittynyt sitä ylimielisyyttä miehiä kohtaan kuten tavisnaisille tai kaunottarille. Rumassa repussa voi olla hyvät eväät, joten älä ole pinnallinen ja tuomitse naisia ulkonäön perusteella. Sinulla on paljon paremmat tsäänssit siihen rumemman puoleiseen naiseen kuin niihin suosittuihin ja seksikkäisiin naisiin, jotka kohtelevat miehiä kuin objekteja, joita voi aina vaihtaa halutessaan. Ihan omasta itsestäsi on kiinni tämä asia.
Olet harhainen.
Ujot naiset ovat todella haluttuja.
Mitä tarkoittaa epäviehättävä nainen? Ketkään naiset eivät kokemukseni mukaan ole niin mulkkuja kuin taikinanaamaiset enemmän tai vähemmän pulleat naiset. Erikoista että kauniitkin naiset ovat suhtautuneet minuun asiallisesti, mutta lihavanainen ei suvaitse edes katsoa *rolling eyes*Ihanastipa puhut lihavista naisista. Ei sinun heistä tarvitse viehättyä mutta tuollainen on jo ihan helvetin ala-arvoista. Tämänkaltainen asenne yleensä tulee ilmi ihmisestä mm. mikroekspressioina kasvoilla, ja kasvon ilmeistä sekä myös kehonkielestä. Luuletko olevasi niin jumalaisen komea, että sinulla todella on varaa tuomita muita ihmisiä ulkonäön perusteella? Mitä enemmän kirjoitat tänne, sitä enemmän paljastat sen todellisen syyn, että miksi olet vieläkin sinkku ja varmasti tulet olemaan vastaisuudessakin. Se on paskamainen asenteesi ja halveksuva suhtautuminen omasta mielestäsi alempiarvoisiin ihmisiin.
???
Miksi toivoisin lihavien naisten suhtautuvan minuun mukavasti jos en haluaisi heitä?
Jos oma mieheni suhtautuisi vihamielisesti lihaviin ihmisiin, en ikinä olisi voinut ihastua häneen.
t. Nainen, ei lihava
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kannattaisiko katsella niitä vähemmän suosittuja naisia eli ujoja, hiljaisia ja epäviehättäviä? Ei tällaisilla naisilla ole minkäänlaista kokemusta miehistä, ja heitä kohdellaan todella huonosti ja nöyryyttävästi miesten toimesta, joten heille ei ole kehittynyt sitä ylimielisyyttä miehiä kohtaan kuten tavisnaisille tai kaunottarille. Rumassa repussa voi olla hyvät eväät, joten älä ole pinnallinen ja tuomitse naisia ulkonäön perusteella. Sinulla on paljon paremmat tsäänssit siihen rumemman puoleiseen naiseen kuin niihin suosittuihin ja seksikkäisiin naisiin, jotka kohtelevat miehiä kuin objekteja, joita voi aina vaihtaa halutessaan. Ihan omasta itsestäsi on kiinni tämä asia.
Olet harhainen.
Ujot naiset ovat todella haluttuja.
Mitä tarkoittaa epäviehättävä nainen? Ketkään naiset eivät kokemukseni mukaan ole niin mulkkuja kuin taikinanaamaiset enemmän tai vähemmän pulleat naiset. Erikoista että kauniitkin naiset ovat suhtautuneet minuun asiallisesti, mutta lihavanainen ei suvaitse edes katsoa *rolling eyes*Ihanastipa puhut lihavista naisista. Ei sinun heistä tarvitse viehättyä mutta tuollainen on jo ihan helvetin ala-arvoista. Tämänkaltainen asenne yleensä tulee ilmi ihmisestä mm. mikroekspressioina kasvoilla, ja kasvon ilmeistä sekä myös kehonkielestä. Luuletko olevasi niin jumalaisen komea, että sinulla todella on varaa tuomita muita ihmisiä ulkonäön perusteella? Mitä enemmän kirjoitat tänne, sitä enemmän paljastat sen todellisen syyn, että miksi olet vieläkin sinkku ja varmasti tulet olemaan vastaisuudessakin. Se on paskamainen asenteesi ja halveksuva suhtautuminen omasta mielestäsi alempiarvoisiin ihmisiin.
???
Miksi toivoisin lihavien naisten suhtautuvan minuun mukavasti jos en haluaisi heitä?Jos oma mieheni suhtautuisi vihamielisesti lihaviin ihmisiin, en ikinä olisi voinut ihastua häneen.
t. Nainen, ei lihava
Onneksi taitaa olla lähinnä naisten touhua tuo toisten ulkonäöstä stressaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet 37 v. Etsi siis 37 v naista. Ei 30-35-vuotiasta. Aika yksinkertaista.
Totta. 37-vuotiaan kannattaa hakea ikähaarukalla 35-40.
35-40v nainen kelpaa, jos on oikeasti nuorekas olemukseltaan. Suurin osa sen ikäisistä naisista ei ole, vaan jotkut vaikuttavat jo ihan joltain eläkettä odottavilta akkeleilta. Minusta ei tule varmaan tulemaan setämiestä ennen kuin olen vähintään viiskymppinen. En halua naista, joka on keski-ikäisen jämähtänyt ja paatunut, kuten suurin osa näin neljääkymppiä lähestyessä alkaa olla. Kyse ei ole siitä, etteikö saisi olla muutamaa ikäkiloa, enkä myöskään ole tosiaan etsimässä mitään ikibilettäjää. Se on vaan sillä tavalla, että olen itse joutunut niin paljon joustamaan, tsemppaamaan ja olemaan setäytymättä ja ymmärtämään itseäni nuorempien maailmaa, että siitä on tullut varsin suuri osa minua. En pysty kokemaan juuri mitään yhteistä naisen kanssa, joka on jämähtänyt ja paatunut keski-ikäisesti, kuten suurimmalle osalle naisista viimeistään nelikymppisenä käy. Tässä on kyse minusta ja harvoista naiselle esittämistäni vaatimuksista; en pysty ihastumaan tuollaiseen naiseen.
Meni fiilis. Ole hiljaa treffeillä niin joskus voi onnistaa. Lycka till ja sommoro.
Ei onneksi kenenkään tarvitse minua enää huolia. Vietämme mieheni kanssa ensi vuonna hopeahääpäivää. En missään tapauksessa vaatisi miestäni seisoskelemaan katsomassa maratoniani tai tulemaan kanssani festareille, joiden tarjonnasta hän ei ole kiinnostunut. Yksinkin voi tehdä asioita tai jonkun kaverin kanssa. Ei toista ole tarkoitus roikottaa perässään kuin ankkuria, yhdessä tehdään molempia kiinnostavia asioita.