Lue keskustelun säännöt.
Kuvaus luokanopen arjesta
Tällainen päivä tänään. Itkettää, mutta en jaksa itketä.
1. Herään aamulla ja vilkaisen kelloa 6.10. Huomaan samalla ilmoituksen saapuneesta Wilma-viestistä otsikolla "Matin kiusaaminen". Luen viestin ja tulen viestin sisällöstä tosi surulliseksi. Aamu on jo pilalla.
2. Matin äiti on Wilma-viestissä kirjoittanut, että saattaa pojan aamulla kouluun, sillä poikaa pelottaa kulkea yksin. Laitan äidille tekstiviestiä ja pyydän, että tulevat tapaamaan minua ennen 8.15 alkavaa oppituntia. Pidän tapaamisen, kuuntelen itkuista poikaa ja lupaan parhaani mukaan puuttua tilanteeseen.
3. Menen pitämään rinnakkaisluokan liikuntatuntia liikuntasaliin, jonka kaikki tekstiilit ovat poistettu homeen takia. Tekstiilien (verhot yms) puuttumisen johdosta salissa kaikuu valtavasti, joten melutaso on lähes sietämätön. Tuntien jälkeen päässä jyskyttää ja kurkku on kipeä huutamisesta.
4. Siirryn seuraavalle tunnilla ja kuulen jo pihalla omilta oppilailta, kuinka Kaisalla, Julialla ja Ainolla on riitaa, mitä eivät saa selvitettyä. Aino itkee. Sovimme aselevon tuntien ajaksi ja että selvittäisimme riidan ensi välitunnilla.
4. Pidän omalle luokalle oppitunnin ja käsittelen eilistä pieleen mennyttä retkeä. Käytämme koko tunnin tähän, keskustellen ja itsearviointia retken tapahtumista tehden. Tunnelma luokissa on apea, sillä ensi viikon retki on peruttu huonon käytöksen vuoksi. Lähdemme tästä syömään.
5. Ruokalassa muutamat pojat ottavat mittaa toisistaan; kuka jaksaa syödä eniten siskonmakkatakeittoa. Lopputulos on se, että pojat viettävät 50min lounastauon ja haluavat jättää osan ruoasta syömättä samalla kun kaikille lapsille ei jää tarpeaksi ruokaa sen loputtua kesken.
6. Takaisin luokassa yritän käynnistää äidinkielen oppituntia, mutta osa oppilaista on edelleen ruokalassa erityisopettajan kanssa (katso ylhäällä). Lopulta kaikki oppilaat ovat paikalla ja pääsemme hommiin. Sillä välin kun oppilaat tutustuvat Lasten Uutisiin, haluaa erityisopettaja käydä minun kanssa läpi ruokalan tapahtumat. Teemme sen käyttävässä. Kohta eräs oppilas tulee kertomaan, ettei luokassa ole työrauhaa, sillä yksi oppilaista pitää luokassa meteliä. Siirrän meteliä pitävän oppilaan tekemään töitä erityisopettajan kanssa.
7. Välitunti alkaa. Ulkona on satanut kaatamalla vettä koko päivän ja lasten vaatteet ovat litimärkiä edellisen välitunnin takia. Annan heille luvan jäädä luokkaan viettämään välituntia. Ennen kun olen itse lähdössä opettajahuoneeseen vessaan ja hakemaan tulosteita, pitää minun selvittää Kaisan, Julian ja Ainon riita. Onneksi tämä selviää suht kivuttomasti ja lapset sopivat riidan.
* jatkuu seuraavassa viestissä*
Kommentit (511)
Minusta ope on kyllä velvollinen odottelemaan normaalin virka-ajanpuitteissa (8-16) välillä. Ei niin, että keskustelujen vika aika on tarjolla klo 14.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille opettajalle ei makseta palaverien ja soittelujen myötä tulevasta lisätyöstä erikseen mitään. Jokaiselle opelle on maksetaan kolmesta tunnista, joiden aikana pitäisi saada hoidettua kaikki asiat huoltajien ja toisten opettajien kanssa. Tuo kolme tuntia sisältäisi myös kaikki kokoukset. Todellisuudessa varattu palkallinen aika ei riitä lähellekään, vaan se käytännössä kuluu jo koulun sisäisissä jutuissa. Ylimenevästä ajasta ei makseta penniäkään.
Ap:n kuvaus päivästä kuulostaa niin tutulle! Kotona kerron päivän olleen hyvä, jos kukaan ei ole lyönyt toiselta naamaa verelle tai kukaan ei ole satuttanut minua. Ensi viikolla työpsykologille ja tätä menoa lataamoon ennen joulua. Ei tässä paljoa pitkät lomat enää lohduta, kun kotona purat päivän ahdistukset omiin pieniin lapsiin. Mutta mitä sitä muuta tekisi, jos ei halua olla työttömänä?
Vierailija kirjoitti:
Minusta ope on kyllä velvollinen odottelemaan normaalin virka-ajanpuitteissa (8-16) välillä. Ei niin, että keskustelujen vika aika on tarjolla klo 14.
Ei ole. Miksi pitäisi? Keskustella voi puhelimitse, jos annetut ajat eivät sovi. Miksi nykyään edes tavata kasvotusten kun teknologia mahdollistaa muunlaisen yhteydenpidon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän opettajien harmistuksen määräaikaisuuksista, mutta toisaalta he ovat paremmassa asemassa muihin määräaikaisiin, koska he saavat heti palkallisen syys-, talvi- ja joululoman, jos saa lukuvuoden määräaikaisuuden. Muilla aloilla teet lähes vuoden töitä ilman lomia. Ja jos työ vaihtuu, niin taas teet ilman lomia. Ihmiset saattaa tehdä vuosia töitä ilman lomia. Opella on aina lomat kuitenkin. Joten en kauheasti jaksaisi valittaa tuosta kesätyöttömyydestä.
Opettajien lomat ovat usein se ainoa hetki, kun kunnolla ehtii korjata kokeita ja suunnitella tunteja. Syyslomalle lähtee mukaan 330 sivua kokeita korjattavaksi :). Normaalin työn ohessa ei tahdo ehtiä eikä jaksaa. Nukkuakin pitäisi.
Älä jaksa! Ei pidä paikkansa. Et koskaan pidä peräkkäisinä vuosina tunteja samoilla materiaaleilla?? Jos teettää 330 sivua kokeita syyslomaksi, on väärässä ammatissa. Montako koetta se on? 110? 4-5 luokallista? Et ehdi korjata luokan kokeita illan aikana? Olet hidas ja silti teetät pitkiä kokeita? Oppilaiden taidot pystyy mittaamaan lyhyemmillä kokeilla ja tekemällä tehtäviä, joihin menee oppilailla aikaa mutta jotka korjaa nopeasti. Marttyyriopettajat pilaavat koulujen opettajainhuoneiden ilmapiirin ja tämän palstan opettajien maineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta onneksi on lisänä kikyt... Meidän koulussa yksi iltapäivä/kk kikyillään klo 15-18. Viimeksi koulu tarjos ihan juustosämpylän iltapäivällä. Kyllä hyvin taas jaksoi tuon 10h työpäivän. Illalla sitten ei kyllä kovin montaa koetta ehtinyt korjata. Se vähän harmitti.
Vierailija kirjoitti:
Sille opettajalle ei makseta palaverien ja soittelujen myötä tulevasta lisätyöstä erikseen mitään. Jokaiselle opelle on maksetaan kolmesta tunnista, joiden aikana pitäisi saada hoidettua kaikki asiat huoltajien ja toisten opettajien kanssa. Tuo kolme tuntia sisältäisi myös kaikki kokoukset. Todellisuudessa varattu palkallinen aika ei riitä lähellekään, vaan se käytännössä kuluu jo koulun sisäisissä jutuissa. Ylimenevästä ajasta ei makseta penniäkään.
Minulle on aina riittänyt. Ei ole ollut ongelmaa. En myöskään stressaa työstäni. Ehdin hoitaa valvontaluokan asiat reilusti alle 3 tunnissa/viikko. Toisten opettajien kanssa asiat ehtii hoitaa välituntisin ja Wilmassa, jota ehtii käyttää oppitunneillakin, kun oppilaat tekevät tehtäviä, ryhmätöitä. Yläasteella oppilaat pystyvät ohjeet saatuaan toimimaan hetken itsenäisesti. Wilmaa tulee muutama viesti päivässä, huoltajat soittavat tuskin koskaan, poissaolomerkinnät laittavat suoraan Wilmaan. Ehkä olen päässyt kouluun, jossa on mukavat ja helpot oppilaat ja huoltajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä juuri:
Johtuukohan siitä, että opeilla kouluputki on alkanut 7-vuotiaana, eikä elämä missään vaiheessa ole sisältänyt "oikeita töitä". Näkemys omasta työstä ja sen raskaudesta sumenee.Johan on taas kirjoitti:
Tälläiset viestiketjut vain vahvistavat käsitystäni siitä, että kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät elävät jossain ihmeen omassa tyhjiössään ja pitävät omaa työtään maailman rankimpana.
Tiedoksenne: koulu- ja päiväkoti EI OLE elämän napa, maailmassa on muutakin:
-On muitakin meluisia työpaikkoja
-Muuallakin on paljon "asiakkaita"
-Muuallakin on vaativia "asiakkaita" ja kollegoja
-Muuallakin on jatkuva kaaos ja kiire, eikä taukoja tai safkista ehdi pitämään tai pääse vessaan
-Muuallakin selvitellään erimielisyyksiä ja riitoja päivittäin
-Muuallakin tehdään niitä ei omasta mielestä niin tärkeitä ja mieluisia tehtäviä kun joku vaatii
-Muuallakin sopeudutaan muuttuviin toimintaympäristötekijöihin
-Muuallakin venytetään päivää ja hoidetaan työasioita välillä kellon ympäriKenenkään ei ole pakko olla töissä, voi irtisanoutua ja jäädä työttömäksi jos ei sopeudu nykymaailman menoon.
Mistä ihmeestä päättelette, että opettajat eivät ole olleet missään muissa töissä? Itse olen ollut siivoojana yhteensä pari vuotta, aspa-hommissa, toimistotyössä jne. Nämä ainakin olivat todella kevyttä hommaa opettamiseen verrattuna. Toki tämä oli odotettavissa, koska palkka on parempi ja vaadittava koulutus korkeampi.
Kollegoina on entisiä kampaajia, tutkijoita, insinöörejä muiden muassa. Eipä ole kukaan koskaan hehkuttanut, miten helpolla opena pääsee.
Ja opettajien itku jatkuu. Maailmassa on muitakin töitä kuin opettaja, lto sekä mainitsemasi siivooja ja toimistotyö!Huomattavasti vaativampia ja rankempia duuneja.
Opet aina sanoo, että työtä ei jaksaisi ilman pitkiä lomia. Mites lastentarhanopettajat sitten jaksaa? Heillä on ihan normaalit lomat ja normaalipituiset työpäivät ja samaa sirkusta vetävät, vieläpä pienemmällä palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pystyy kyllä kerran vuoteen osallistumaan lastaan koskevaan keskusteluun jos haluaa. Keskustelut pitää pitää opettajan työajalla, sillä muutoin opettaja joutuu ottamaan ajan takaisin muusta työajasta, eli se on silloin lapsiryhmältä poisotettua aikaa.
Ennen nuo tapamiiset hoidettiin työajan ulkopuolella, ilman ongelmitta.
Jos se on opettajan työajasta pois, niin yhä useampi vanhempi joutuu ottamaan palkatonta vapaata koko päivän, kun työmatka saattaa monella olla 100-200 km yhteen suuntaansa ja käytännössä tietää jopa kymmenien työntekijöiden työvuorojen uudelleen järjestelyjä, jotka työnantajat kokevat työlääksi.
Nykyään lapsellisten vanhempainvartit ja kehityskeskustelut opettajien työaikana vaikeuttavat jopa työntekijöiden työyhteisöä, kun niitä on jatkuvasti ja ainakin jos perheessä on useampi lapsi. Ja päälle kun lisätään vielä sairaslomat.
Miksi näitä asioita ei voisi hoitaa sähköisesti?
Tämä. Nimenomaan näin.
Jätetäänpä vaikka potilaat hoitamatta sairaalassa että ope saa pitää sen viisitoistaminuuttisen monologinsa silloin kun haluaa.Eihän hammaslääkärikään sinua hoida silloin kun sinulle parhaiten sopii... Tai pankkivirkailija ole paikalla sinun työvuorojesi mukaan. Asiat hoidetaan virka-aikana.
Ainakin meidän työyhteisössä eniten aiheuttavat närää ja epäsopua päiväkotien ja koulujen "mitä lie"-keskustelut, koska ne on lähes aina sijoittuu keskipäivään, jolloin lapsellisten työntekijän työpanos jää lyhyeksi ja usein se näkyy myös työntekijän kukkarossa.
Monella alalla työskennellään vielä parina, jolloin menee kahden ihmisen työpanos esim. terv.hoito, sos.ala. poliisi jne.
Ja mitä tulee hammaslääkäri aikoihin, työntekijät valitsevat joko aamun ensimmäisen ajan tai päivän viimeisen ajan ja näin työvuorot pysyvät kasassa.
En edes muista, milloin joku olisi pyytänyt vapaata hoitaakseen pankkiasioita tai jos olisikin, ensimmäinen kysymys olisi ollut, miksi et hoida netissä.
Suuresti ihmettelen, miksi päiväkoti ja koulun asioita ei voi hoitaa netissä.
Mun mies on yläkoulun ope ja katsonut sitä jo 15 vuotta, enkä ikipäivänä ole havainnut illalla tälläistä työnpaljoutta tai itkukohtauksia.
Lähdetään yleensä aamulla samaa matkaa ja hän on aina kotona ennen minua. Ja harvoin on illalla enää työtehtäviä, kun tekee ne koululla opetustuntien jälkeen. Ei edes lue viestejä. En edes muista, milloin joku vanhempi olisi soittanut illalla.
Onkohan mun mies luuseri? Ainakin tulee mieleen, kun olen lukenut kommenteja.
Tiedän kuitenkin hänen olevan pidetty opettaja oppilaiden keskuudessa, ainakin palautteen perusteella, joita hän saa joskus jopa vuosien jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajat kyllä ottaa rusinat OVTESsistä ja noudattavat vain sopivia pykäliä.
Täällä puhutaan opettajien "lomasta". Opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin, heillä ei ole päivääkään lomaa. Koulussa on opetuksetonta aikaa, tavallisesti syksyllä, joulun aikaan ja talvella n. viikko kutakin. Se ei ole lomaa, silloin ei vain ole opetusta. Kesällä opettajilla on laskennallinen loma, jota käytetään laskennassa silloin jos ope esim. sairastuu kesän aikana. Laskennallinen loma alkaa joka vuosi 16.6. ja kestää n. 31.7. saakka.
Opettajat ovat virassa (eivät työsopimussuhteessa), toisin sanoen esimies (rehtori) voi pyytää opettajaa tekemään töitä 15.6. saakka ilman mitään erityiskorvausta (paitsi jos kesällä on opetusta, opetuksesta saa erityiskorvauksen). Opettajan työ siis päättyy 15.6. - kuka ope on siihen asti töissä, kysyn vaan?
Opettajan on töissä myös "vapaapäivänään" eli jos jonain päivänä lukkarissa ei ole tunteja, on silti töissä ja esim. sijaistettava vaikkapa sairastunutta kollegaa. Hyvin usein ope on tällaisena "vapaapäivänä" jossain Tallinnassa, kampaajalla tms. asioillaan eikä tule kun rehtori soittaa. Tästä päivästä pitäisi automaattisesti ottaa palkka pois ja olisi oikeus ottaa se pois, vaan missä koulussa niin tehdään?
Myös tuo, että vain kesän ajaksi tullaan töihin, esim. hoitovapaalta, rehtori voisi teettää tällaisella opella töitä tuon 1.6. - 15.6. - esim. juuri paikkojen järjestelyä, jotain suunnittelua tms. mutta kuka rehtori niin tekee ja miten hirveä haloo siitä nousisi.
Useimmat opettajat eivät tee mitään, mistä ei erikseen makseta, kyllä hyvin ovat hoitaneet leiviskänsä.
Opettajille on vääjäämättä tulossa kokonaistyöaika enemmin tai myöhemmin. Palkkakin nousee sen mukaan. Näitä opettajien kommentteja kun lukee, se tulee ihan aiheeseen, rauhoittaisi tilanteen. 37 - 38 h viikossa töitä ja siitä maksetaan myös. Siinä maksullista on kaikki työ, niin opetus kuin se tuntien valmistelukin, suunnittelut ja kokeiden korjaus.
t. isä opettaja, itse opettajien tuuraajana ollut n. 20 v sivutoimisena (nähnyt ja etenkin kuullut tarpeeksi sitä opehuonetta), nykyisin hallinnon puolella
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tuntemistani opettajista on ollut muissakin töissä. Itselläni on 3 A4 sivua pitkä cv lista opetusalan ulkopuolisista töistä. Yrittäjyyskokemusta on 8 vuotta. Opettajuus on ehdottomasti raskain tekemäni työ.
Samoin, tosin "yrittäjyyskokemus" on omalla kohdallani vähän tulkinnanvaraista.
Olin opettajana ensimmäisen kerran ammattikoulussa 1980-luvulla pienissä sivutoimipaikoissa. Voin sanoa, että en ole missään paikassa saanut niin paljon rahaa niin vähällä työllä kuin silloin, vaikka jouduin valmistelemaan jokaisen tunnin erikseen ja kurinpito oli haastavaa silloinkin.
Mutta ajat ovat muuttuneet. Nyt tavalliset 2-luokat ovat vaativampia opetettavia kuin silloiset ammattikoululuokat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan omista työkavereista päättelin. Jos ei oteta mukaan teiniaikojen kesätöitä, vain harvalla on muuta työkokemusta.
Tämä näkyy kummallisina kuvitelmina muiden töistä "kun työskentelee tietokoneilla, voi pitää taukoja milloin vain ja himmailla". Luullaan, ettei kukaan muu joudu olemaan välillä töissä klo 16 tai 17 asti.
Lisäksi pidetään normaalina, että töistä voi lähteä klo 13 kuskaamaan lapsia harrastuksiin ja sitä, että ollaan 14 vk vuodessa lomalla.No minä olin vuosia asiantuntijatehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ennen opeksi vaihtamista. Vaikka aiemmissa töissä oli tiukka vastuu ja haastava työ, pääsin niissä silti helpommalla kuin nyt opena. Pystyin kyllä pitämään melkein silloin kun halusin 5min. ns. luovan tauon. samoin pystyin esim. lounastunnilla käymään hulluilla päivillä, aamulla hammaslääkärissä (kiitos joustavan työajan) ja lounaani söin aina aikuisseurassa. Tuolloin kesäloma riitti hyvin, nyt opettajana ensimmäiset 2-3 viikkoa menee vielä työstressissä.
Minulla on siis melko laaja kokemus erilaisista töistä (myös ennen valmistumista ihan kaupan kassana, vaateliikkeen myyjänä, toimiston sihteerinä jne.) ja tästä huolimatta (ihan oma kokemuksen kautta) väitän, että opettajan työ on haastavampaa. Ja ei, en väitä, että opettajan työ olisi se universumin haastavin työ (joku kuitenkin asiasa hihkaisee).
Ja vieläkin opettajien itku jatkuu.Olet itse valinnut ammatiksesi opettajan työn. Jos haluat syödä lounasta aikuisten kanssa olet väärässä työssä. Edelleen on vaativampia duuneja kuin ope, kassa, myyjä ja sihteeri.
Kerätkää opettajien kanssa Suomessa isompi porukka kokoon ja aloittakaa jokin "Nyt saa riittää" -kamppanja kohdistettuna päättäjille...
Minulla on vain yksi neuvo: vaihda ammattia ennen kuin pääsi hajoaa.
Itse etsin uutta työtä lähes kaksi vuotta, aktiivisesti hakien ja ja uusia asioita itseopiskellen. Viimeinkin työllistyin toiselle alalle, vaativiin asiantuntijatehtäviin. Kiirettä ja tulospaineita on aivan eri tavalla kuin opetustyössä, mutta silti huokaisen helpotuksesta joka päivä.
Itsenäinen työskentely ja hallittu tiimityö tuntuu lomalta koulun hälinän ja opetustyön valtavan sosiaalisen kuormituksen jälkeen. Nyt olen oikeasti onnellinen ja energiaa riittää työpäivän jälkeen muuhunkin kuin pään nollaukseen sohvalla maaten.
Suosittelen! Nykykoulut eivät ole inhimillisiä työpaikkoja enää.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat kyllä ottaa rusinat OVTESsistä ja noudattavat vain sopivia pykäliä.
Täällä puhutaan opettajien "lomasta". Opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin, heillä ei ole päivääkään lomaa. Koulussa on opetuksetonta aikaa, tavallisesti syksyllä, joulun aikaan ja talvella n. viikko kutakin. Se ei ole lomaa, silloin ei vain ole opetusta. Kesällä opettajilla on laskennallinen loma, jota käytetään laskennassa silloin jos ope esim. sairastuu kesän aikana. Laskennallinen loma alkaa joka vuosi 16.6. ja kestää n. 31.7. saakka.
Opettajat ovat virassa (eivät työsopimussuhteessa), toisin sanoen esimies (rehtori) voi pyytää opettajaa tekemään töitä 15.6. saakka ilman mitään erityiskorvausta (paitsi jos kesällä on opetusta, opetuksesta saa erityiskorvauksen). Opettajan työ siis päättyy 15.6. - kuka ope on siihen asti töissä, kysyn vaan?
Opettajan on töissä myös "vapaapäivänään" eli jos jonain päivänä lukkarissa ei ole tunteja, on silti töissä ja esim. sijaistettava vaikkapa sairastunutta kollegaa. Hyvin usein ope on tällaisena "vapaapäivänä" jossain Tallinnassa, kampaajalla tms. asioillaan eikä tule kun rehtori soittaa. Tästä päivästä pitäisi automaattisesti ottaa palkka pois ja olisi oikeus ottaa se pois, vaan missä koulussa niin tehdään?
Myös tuo, että vain kesän ajaksi tullaan töihin, esim. hoitovapaalta, rehtori voisi teettää tällaisella opella töitä tuon 1.6. - 15.6. - esim. juuri paikkojen järjestelyä, jotain suunnittelua tms. mutta kuka rehtori niin tekee ja miten hirveä haloo siitä nousisi.
Useimmat opettajat eivät tee mitään, mistä ei erikseen makseta, kyllä hyvin ovat hoitaneet leiviskänsä.
Opettajille on vääjäämättä tulossa kokonaistyöaika enemmin tai myöhemmin. Palkkakin nousee sen mukaan. Näitä opettajien kommentteja kun lukee, se tulee ihan aiheeseen, rauhoittaisi tilanteen. 37 - 38 h viikossa töitä ja siitä maksetaan myös. Siinä maksullista on kaikki työ, niin opetus kuin se tuntien valmistelukin, suunnittelut ja kokeiden korjaus.
t. isä opettaja, itse opettajien tuuraajana ollut n. 20 v sivutoimisena (nähnyt ja etenkin kuullut tarpeeksi sitä opehuonetta), nykyisin hallinnon puolella
Nyt sä pikkuisen ammut omiasia. Kyllä opettajille kertyy lomat siinä kuin muillekin. Ne on normaalisti laskennallisesti siitä juhannuksesta. Mutta lukuvuoden ajaksi palkatun sijaisen kohdalla nämä "opetuksettomat ajat" eli syyslomat, joulut ja hiihtolomat katsotaan pidetyiksi lomiksi. Tässä on siis kahden kastin väkeä. Toiset saa ylimääräisenä vapaana nuo, toisille ne on normaalisti kertyvää lomaa.
Ja tuo väitteesi siitä, että opettajan pitäisi vapaana päivänä olla valmis tulemaan töihin on TÄYTTÄ paskaa. Opettajalle maksetaan palkka opetustuntien mukaan ja jos jollain opettajalla on vaikka 28 opetustuntia neljänä päivänä eli 7 h/pv, niin hänellä ei ole mitään velvollisuutta tulla koululle vapaapäivänään sijaistamaan. Häntä voidaan kysyä, mutta se on lisäpalkallista työtä. Siitä maksetaan sijaispalkka. Tällä samalla logiikalla esim. vapaalla olevan hoitajan pitäisi tulla automaattisesti vapaapäivänään töihin, kun siellä tarvitaan. Tottakai monet tulee, koska eivät kehtaa kieltäytyä ja ottavat lisärahat siitä, mutta mitään joustoa/erityistä/yms. siinä ei ole, jos opettajan ei oleteta tulevan opetustuntiensa ulkopuolella tekemään sijaistunteja. Uskomatonta, että isäsi on muka opettaja ja itsekin tuuraillut, ja kuvittelet, että opettajien pitäisi tehdä sijaistunteja ilman lisäkorvausta. Ilman lisäkorvausta tehdään kaikenlaista, koska ne kuuluu työhön, mutta opetustunneista tulee AINA palkka. Ja ne on määritelty lukuvuosisuunnitelmassa jokaiselle opettajalle ja ne on palkanmaksun peruste.
Lisään vielä edelliseen: Sijaistamista ilman lisäpalkkaa tehdään, jos vaikka oma oppilasryhmä on pois ja tällöin on kuitenkin palkallinen opetustunti. Mutta tuo väite, että "opetuksettomana päivänä" pitäisi olla valmis kiitämään opetustöihin... Höpö, höpö.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat kyllä ottaa rusinat OVTESsistä ja noudattavat vain sopivia pykäliä.
Täällä puhutaan opettajien "lomasta". Opettajat eivät kuulu vuosilomalain piiriin, heillä ei ole päivääkään lomaa. Koulussa on opetuksetonta aikaa, tavallisesti syksyllä, joulun aikaan ja talvella n. viikko kutakin. Se ei ole lomaa, silloin ei vain ole opetusta. Kesällä opettajilla on laskennallinen loma, jota käytetään laskennassa silloin jos ope esim. sairastuu kesän aikana. Laskennallinen loma alkaa joka vuosi 16.6. ja kestää n. 31.7. saakka.
Opettajat ovat virassa (eivät työsopimussuhteessa), toisin sanoen esimies (rehtori) voi pyytää opettajaa tekemään töitä 15.6. saakka ilman mitään erityiskorvausta (paitsi jos kesällä on opetusta, opetuksesta saa erityiskorvauksen). Opettajan työ siis päättyy 15.6. - kuka ope on siihen asti töissä, kysyn vaan?
Opettajan on töissä myös "vapaapäivänään" eli jos jonain päivänä lukkarissa ei ole tunteja, on silti töissä ja esim. sijaistettava vaikkapa sairastunutta kollegaa. Hyvin usein ope on tällaisena "vapaapäivänä" jossain Tallinnassa, kampaajalla tms. asioillaan eikä tule kun rehtori soittaa. Tästä päivästä pitäisi automaattisesti ottaa palkka pois ja olisi oikeus ottaa se pois, vaan missä koulussa niin tehdään?
Myös tuo, että vain kesän ajaksi tullaan töihin, esim. hoitovapaalta, rehtori voisi teettää tällaisella opella töitä tuon 1.6. - 15.6. - esim. juuri paikkojen järjestelyä, jotain suunnittelua tms. mutta kuka rehtori niin tekee ja miten hirveä haloo siitä nousisi.
Useimmat opettajat eivät tee mitään, mistä ei erikseen makseta, kyllä hyvin ovat hoitaneet leiviskänsä.
Opettajille on vääjäämättä tulossa kokonaistyöaika enemmin tai myöhemmin. Palkkakin nousee sen mukaan. Näitä opettajien kommentteja kun lukee, se tulee ihan aiheeseen, rauhoittaisi tilanteen. 37 - 38 h viikossa töitä ja siitä maksetaan myös. Siinä maksullista on kaikki työ, niin opetus kuin se tuntien valmistelukin, suunnittelut ja kokeiden korjaus.
t. isä opettaja, itse opettajien tuuraajana ollut n. 20 v sivutoimisena (nähnyt ja etenkin kuullut tarpeeksi sitä opehuonetta), nykyisin hallinnon puolella
Jaa että ope ei tee mitään, jos ei makseta. Olipa naurettava väite. Yläkoulun opettaja saa luokanvalvojuudesta max 130 e kuussa brutto. Sillä hoidetaan jopa 30 oppilaan asiat, palaverit, vanhempainillat, hojksit ja muu byrokratia, yhteydenpito koteihin ja oppilashuoltoon jne. Voit huviksesi arvioida, onko korvaus muuta kuin nimellinen.
No minä olin vuosia asiantuntijatehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ennen opeksi vaihtamista. Vaikka aiemmissa töissä oli tiukka vastuu ja haastava työ, pääsin niissä silti helpommalla kuin nyt opena. Pystyin kyllä pitämään melkein silloin kun halusin 5min. ns. luovan tauon. samoin pystyin esim. lounastunnilla käymään hulluilla päivillä, aamulla hammaslääkärissä (kiitos joustavan työajan) ja lounaani söin aina aikuisseurassa. Tuolloin kesäloma riitti hyvin, nyt opettajana ensimmäiset 2-3 viikkoa menee vielä työstressissä.
Minulla on siis melko laaja kokemus erilaisista töistä (myös ennen valmistumista ihan kaupan kassana, vaateliikkeen myyjänä, toimiston sihteerinä jne.) ja tästä huolimatta (ihan oma kokemuksen kautta) väitän, että opettajan työ on haastavampaa. Ja ei, en väitä, että opettajan työ olisi se universumin haastavin työ (joku kuitenkin asiasa hihkaisee).