Lue keskustelun säännöt.
Kuvaus luokanopen arjesta
Tällainen päivä tänään. Itkettää, mutta en jaksa itketä.
1. Herään aamulla ja vilkaisen kelloa 6.10. Huomaan samalla ilmoituksen saapuneesta Wilma-viestistä otsikolla "Matin kiusaaminen". Luen viestin ja tulen viestin sisällöstä tosi surulliseksi. Aamu on jo pilalla.
2. Matin äiti on Wilma-viestissä kirjoittanut, että saattaa pojan aamulla kouluun, sillä poikaa pelottaa kulkea yksin. Laitan äidille tekstiviestiä ja pyydän, että tulevat tapaamaan minua ennen 8.15 alkavaa oppituntia. Pidän tapaamisen, kuuntelen itkuista poikaa ja lupaan parhaani mukaan puuttua tilanteeseen.
3. Menen pitämään rinnakkaisluokan liikuntatuntia liikuntasaliin, jonka kaikki tekstiilit ovat poistettu homeen takia. Tekstiilien (verhot yms) puuttumisen johdosta salissa kaikuu valtavasti, joten melutaso on lähes sietämätön. Tuntien jälkeen päässä jyskyttää ja kurkku on kipeä huutamisesta.
4. Siirryn seuraavalle tunnilla ja kuulen jo pihalla omilta oppilailta, kuinka Kaisalla, Julialla ja Ainolla on riitaa, mitä eivät saa selvitettyä. Aino itkee. Sovimme aselevon tuntien ajaksi ja että selvittäisimme riidan ensi välitunnilla.
4. Pidän omalle luokalle oppitunnin ja käsittelen eilistä pieleen mennyttä retkeä. Käytämme koko tunnin tähän, keskustellen ja itsearviointia retken tapahtumista tehden. Tunnelma luokissa on apea, sillä ensi viikon retki on peruttu huonon käytöksen vuoksi. Lähdemme tästä syömään.
5. Ruokalassa muutamat pojat ottavat mittaa toisistaan; kuka jaksaa syödä eniten siskonmakkatakeittoa. Lopputulos on se, että pojat viettävät 50min lounastauon ja haluavat jättää osan ruoasta syömättä samalla kun kaikille lapsille ei jää tarpeaksi ruokaa sen loputtua kesken.
6. Takaisin luokassa yritän käynnistää äidinkielen oppituntia, mutta osa oppilaista on edelleen ruokalassa erityisopettajan kanssa (katso ylhäällä). Lopulta kaikki oppilaat ovat paikalla ja pääsemme hommiin. Sillä välin kun oppilaat tutustuvat Lasten Uutisiin, haluaa erityisopettaja käydä minun kanssa läpi ruokalan tapahtumat. Teemme sen käyttävässä. Kohta eräs oppilas tulee kertomaan, ettei luokassa ole työrauhaa, sillä yksi oppilaista pitää luokassa meteliä. Siirrän meteliä pitävän oppilaan tekemään töitä erityisopettajan kanssa.
7. Välitunti alkaa. Ulkona on satanut kaatamalla vettä koko päivän ja lasten vaatteet ovat litimärkiä edellisen välitunnin takia. Annan heille luvan jäädä luokkaan viettämään välituntia. Ennen kun olen itse lähdössä opettajahuoneeseen vessaan ja hakemaan tulosteita, pitää minun selvittää Kaisan, Julian ja Ainon riita. Onneksi tämä selviää suht kivuttomasti ja lapset sopivat riidan.
* jatkuu seuraavassa viestissä*
Kommentit (511)
Vierailija kirjoitti:
Teillä opettajilla on pska ammattiliitto, selvästikin. Vähintään liksojenne kuuluisi nousta ja roimasti, jos mitään muuta järkeä tuohon teidän työhönne ei saadakaan. On ihmisiä jotka kyllä voivottelevat ja puhisevat kuullessaan työoloistanne, mutta eivät laita rikkaa ristiin teidän hyväksenne, kun on muka vain teidän opettajien ongelma.
Jos työssä raskasta on vastailla kuormittaviin viesteihin, ei työssä ole raskasta. Osana ongelmaa on se, että työpäivää ei suostuta jatkamaan sitä viisituntista opetuspäivää pidemmäksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä että opettajan pitäisi päivystää aamuin ja illoin puhelinta ja sitä wilmaa. asumme saksassa ja täällä opettajilla on parhaassa tapauksessa sähköposti ja monissa kouluissa edelleen systeemi, että jos opettajalle on asiaa niin soitetaan koulun kanslistille ja varataan aika opettajan vastaanottotunnille, joka on kerran viikossa. Puhelimitse ketään opettajaa ei todellakaan voi saada kiinni. En nyt sano että tämä olisi mikään ideaali systeemi, mutta aina on saatu asiat selvitettyä ja hoidettua, ja opettajilla on työrauha ja vapaa-aika. Ja ne kotitehtävät ope kirjottaa luokassa taululle, josta oppilaat katsovat ne ja kirjoittavat läksyvihkoon. Helppoa ja käytännöllistä.
Varmasti toimiva systeemi. Meillä Suomessa tämä digiloikka on kuitenkin itseisarvo, joten kanslistin sijaan kommunikointivälineenä tulee käyttää näitä digivälineitä. :) Läksyt voi meillä kirjoittaa korkeintaan dokumenttikameraan.
Ymmärrän opettajien tuskan! Olen lastentarhanopettaja ja usein mietin pahimpien häirikköjen kohdalla, et voi Luoja mitä tuostakin tulee siirtyessä kouluun. Olen samalla iloinen, että ei itse tarvitse "taistella" saman lapsen kanssa joka ikinen arkipäivä ja samalla tunnen huonoa omaatuntoa, että epäonnistuin kasvattajana ja nakkaan maanantaikappaleen seuraavan opettajan riesaksi.
Yhteistä kaikkien häirikköjen lapsilla on täysin sokeat vanhemmat. Meillä on poika, joka esittelee peppuaan ja pippeliään muille (muut lapset kokevat ahdistavana ja kikattavat hermostuneesti, samalla etsien aikuisen apua tilanteen selvittämiseen). Hänen vanhemmistaan "olemme ymmärtäneet tilanteen väärin" ja heidän lapsensa "on yllytetty toisten poikien toimesta". Pippeli on siis toisen lapsen edessä, mutta tilanne ymmärretty väärin ja heidän lapsensa on syytön koko hommaan.
Toinen tyttö, eskarilainen hänkin, vastustaa lähes kaikkea auktoriteettia. On oikein suloinen halutessaa jotain, mutta hyvin manipuloiva ja kyseenalaistaa kaikki tehtävänannot.
Moni lapsi on myös oppinut olevansa vapautettu säännöistä. Ei heidän tarvitse tehdä tehtäviä, kävellä käytävillä juoksemisen sijaan, pestä käsiä tai ylipäätään kunnioittaa toisia lapsia, saati meitä aikuisia.
Meillä on ollut,on ja tulee olemaan lapsia, jotka ovat nykyisiä päiväkotikiusaajia ja tulevia koulukiusaajia. Vanhempansa ovat nössöjä, jotka eivät saa lapsiaan minkäänlaiseen kuriin ja järjestykseen. Sitten inistään, kun lapsille ei ole tarpeeksi aktiviteetteja ja haasteita. Haaste on selvitä päivästä ilman, että kukaan pahoinpitelee toista.
Kauhulla odotan talvea, kun alkaa lumipesut, töniminen hankeen ja lumipallojen heitto toisten naamaan. Viime vuonna yksi lapsista läksi tikattavaksi, kun sai jäälohkareesta silmäkulmaan.
Ei, emme ole lähiöpäiväkoti. Lapset ovat "hyvistä" perheistä. Ei uskoisi.
Ärsyttävää marttyrointia. Teillä on hyvät palkat, helppo työ ja liian pitkät lomat. Ala siivoojaksi, jos rasittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää marttyrointia. Teillä on hyvät palkat, helppo työ ja liian pitkät lomat. Ala siivoojaksi, jos rasittaa.
Kerro lisää, mitkä asiat opettajan työssä erityisen helppoja? Maailmaan mahtuu mielipiteitä, miksi et muuten itse lukenut opettajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää marttyrointia. Teillä on hyvät palkat, helppo työ ja liian pitkät lomat. Ala siivoojaksi, jos rasittaa.
Kerro lisää, mitkä asiat opettajan työssä erityisen helppoja? Maailmaan mahtuu mielipiteitä, miksi et muuten itse lukenut opettajaksi?
Äh, taidan olla myös yksi kännykkää räpläävä opettaja, joka ei osaa kirjoittaa oikein... Kysymyksestä jäi sana "ovat" pois.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää marttyrointia. Teillä on hyvät palkat, helppo työ ja liian pitkät lomat. Ala siivoojaksi, jos rasittaa.
Minä olen jutellut koulumme siistijöiden kanssa ja ajatellut, että joskus vielä vaihdan alaa johonkin vastaavaan työhön. Ei stressiä työstä kotona, lyhyet päivät ja oppilaiden vanhemmat eivät hauku ja kyseenalaista kaikkea tekemääsi.
Palkka olisi pienempi, mutta vapaa-aikaa olisi enemmän ja vastuuta vähemmän.
Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää marttyrointia. Teillä on hyvät palkat, helppo työ ja liian pitkät lomat. Ala siivoojaksi, jos rasittaa.
Minä olen jutellut koulumme siistijöiden kanssa ja ajatellut, että joskus vielä vaihdan alaa johonkin vastaavaan työhön. Ei stressiä työstä kotona, lyhyet päivät ja oppilaiden vanhemmat eivät hauku ja kyseenalaista kaikkea tekemääsi.
Palkka olisi pienempi, mutta vapaa-aikaa olisi enemmän ja vastuuta vähemmän.
Ope
Voisi olla hyvä idea jos liikaa stressiä. Opettajia on paljon työttöminä, niin tulijoita töihin varmasti olisi. Moni on keski-iässä halunnut hypätä pois liian vaativaksi kokemastaan työstä, ja on onnellisempi jakaessaan postia, hyllyttäessään kirjoja tai siivotessaan koteja. Elämä on kuitenkin liian lyhyt ollakseen jatkuvasti onneton.
Tuollaista se työelämä pukkaa olemaan. Työaika on 8h, lounastauko 30min ja pari 9min. kahvitaukoa.
Lomaa 5 vk vuodessa.
En tiedä onko opettajan työpäivä raskaampi kuin lastentarhaopettajan tai kirurgi, kun sielläkin mennään tukka putkella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opet jaksaa aina korostaa itseään vaikka tavan duunareita ovat ja useat aika huonojakin vielä työssään. Ihan samanlaista se on muissakin töissä ja toiset vielä oman hengen/terveyden uhallakin. Joten olepa vaan tyytyväinen että sulla on töitä. Onhan sulla kouluavustajat apuna vai etkö edes huomaa heidän työpanostaan omassa uhrautuvuudessasi? Elä hättäile, kohta sulla on taas loma.
On ADHD, ADD, asperger, vakavasti häiriintyneitä ja käyvät normi koulua. Tavallisetkin lapset osa levottomia niin onhan se hankalaa . Normeille oma luokka. En ole opettaja. Aikoinaan opetin pojalle että miten koulussa käyttäydytään, käytöshän se tahtoi olla huonoin nro 8, tosin yläasteella oli jo ysillä 9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt olisi hyvä aika uudelleenkouluttautua, sillä vielä paljon pahemmaksi tulee menemään kun Ruotsin sirkus rantautuu ihan lähivuosina meillekin. Siellähän rauhanuskolaisten kakarat hyppivät silmille ja vetävät "kuffareiden" lapsia turpaan minkä kerkeävät.
Ope vm.70 kirjoitti:
Kuulostaapa niin tutulta :(
Kaiken tuon lisäksi pitäisi ehtiä niihin wilma-viesteihin vastata, lukea uusia viestejä ja seurata O365, johon tipahtelee tietoa koulun uusista projekteista...
Työpäivä jatkuu vielä kotona, joka päivä.
Osa opettajien kiireestä on kyllä ihan opettajien/koulun johdon itsensä aikaansaamaa. Pitää olla juurikin projekteja ja kokeiluja ja käytäntöjen muutoksia ja viettää sitäsuntätä-päivää erikoisohjelmalla... Opettajathan ne kaiken sisällön noihin juttuihin joutuu suunnittelemaan.
Mutta ap:n kuvaukseen päivästä olisi helppo (mutta ilmeisesti mahdoton) ratkaisu olemassa: lisää henkilökuntaa, sekä opettajia että avustajia. Ryhmäkokojen pienentämiseksi ja työrauhan turvaamiseksi. Olisi varmaan tosi kätevää, jos esim. välituntivalvojia olisi niin paljon, että välitunnilla/ruokailussa tapahtuvat konfliktit voitaisiin ratkaista jo välitunnin aikana eikä vasta jäljeenpäin oppitunnilla, kun pitäisi keskittyä opettamiseen ja oppimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se työelämä pukkaa olemaan. Työaika on 8h, lounastauko 30min ja pari 9min. kahvitaukoa.
Lomaa 5 vk vuodessa.En tiedä onko opettajan työpäivä raskaampi kuin lastentarhaopettajan tai kirurgi, kun sielläkin mennään tukka putkella.
Samaa mietin, olen ihan eri alalla ja kyllä itsellänikin esim. käy usein niin, että päivän ensimmäinen tauko on pikainen lounas iltapäivällä. Yhtä asiaa kun teet, niin samalla on muutama muu juttu kesken ja näiden välillä yrität poukkoilla ajallisesti mahdollisimman tehokkaasti mutta kuitenkin nollatoleranssilla virheiden suhteen. Ja siinä sivussa käy vähän väliä joku kyselemässä jotain, johon joudut pikaisesti perehtymään, jotta osaat antaa oikean vastauksen, ettei kollegan työt puolestaan jumiinnu epäselvyyksiin. Työpäivät venyy pitkiksi ja lomaa on sen viisi viikkoa vuodessa.
Täällä myös luokanope avautuu:
Eniten ahdistaa luokkakoot (27), jossa oma erityisluokallinen erkkoja! Säälittää tunnolliset opiskelijat, joille ei riitä huomiota. Päälle vielä viime viikolla ja viime vuonna suomeen muuttaneet traumatisoituneet sotalapset jotka ennen menivät valmistavalle luokalle, mutta nyt inkluusion nimissä normi.
Kaikkia vanhempi nähdään nyt opetusajan ulkopuolella ja päivät ovat pitkiä. Vanhemmat vaativat ennemmän eriyttämistä ja kokeita. Rehtorilta ja uudesta opsista taas tulee paineet kokeettomuuden puolesta.
Ahdistaa, kun en jaksa olla luova uuden opsin sanansaattaja, joka visioi kaikenmaailman koulutyötä peppu irti pulpetista. Istuminenhan kuulemma tappaa.
Pedagogiset asiakirjat pitää päivittää, Sähköposti ja wilma laulaa, mutta sitä se on muillakin aloilla. Rehtori painostaa koulutuksiin ja työn ohella opiskeluun, mitä teenkin. Tauottomuus on kyllä totta ja perseestä. Koko ajan joku tarvitsee jotain.
Sitten teen vielä äitiyslomasijaisuutta eli kesä- ja heinäkuun olen työttömänä kun äiti saa palkan minun tekemästä työstä. Eli vaikka olen pätevä, saan normaaliakin pienempää palkkaa. Omat lapset elätettävänä ja 2000e jää kuussa käteen, siitä pk-seudun vuokrat pois niin ei paljoa säästöön kuukaudessa jää.
Virkaa tavoittelen, niin kaikki pitää tehdä just eikä melkein. Yritän pitää vanhemmat tyytyväisinä, joustan. Opiskelen töiden ohella lisää. Epävarmuus tulevasta: en tiedä missä olen töissä ensi vuonna.
Kuitenkaan en haluaisi valittaa, sillä töitä on. Se ei ole itsestäänselvää tälläkään alalla. Kai sitä pitäisi barrikadeille lähteä, mutta millä voimilla?!
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa päivässä oli niin rankkaa tai ihmeellistä? Ihan normaalia lasten ja nuorten kanssa työskentelyä, vielä niiden kaikkein helpompien.
T. lastensuojelun sossu, jolla on vastuullaan noin 70 lasta, joissa asiat ovat "hieman solmussa".
Kyllähän ne sossusnkin lapset käy koulua. Vieläpä usein tietyn alueen koulua eli tiettyihin kouluihin kasaantuu sosiaalipaua tarvitsevia lapsia enemmän.
Minulla on kevyt ja helppo työ.
Aineenopen eilinen päivä:
8.30 koululle, jossa asioiden selvittelyä 9.00 asti.
9.00-9.45 opetusta. Tämän jälkeen välitunnilla palaveri oppilasneuvoston kanssa huomisesta tapahtumasta.
Opetusta ilman taukoja klo 11.45 asti.
11.45 ruokatauko 5min + monistusta
12.00-12.15 välituntivalvonta.
12.15-13.00 Opetusta. Tämän jälkeen välintunti meni kokonaan asiakirjojen etsimiseen ja monistamiseen.
13.15-15.00 Opetusta lukiolaisille ilman taukoja.
15.00-16.00 Seuraavan päivän lukiotunnin valmistelua. Oppilaat pitää saada tekemään itsenäisesti jotain järkevää. Materiaalit etsittävä valmiiksi.
16.00-17.00 Kauppaan ja kävely kotiin.
17.00-17.30 Ruokaa ja tauko netin äärellä. Samalla vastaan sähköposteihin.
17.30-19.45 Ylioppilaskokeiden korjausta. (Jos tätä ei olisi ollut, olisin korjannut esseitä tai kokeita)
19.45-20.30 Lukion tunnin valmistelu.
Opetusta 28h viikossa. Lukion kursseja on 3, joista 2 täysin uusia. Sama alakoulun hektisyys on levinnyt yläkoulun ja lukion puolelle.
Ope35 kirjoitti:
Täällä myös luokanope avautuu:
Eniten ahdistaa luokkakoot (27), jossa oma erityisluokallinen erkkoja! Säälittää tunnolliset opiskelijat, joille ei riitä huomiota. Päälle vielä viime viikolla ja viime vuonna suomeen muuttaneet traumatisoituneet sotalapset jotka ennen menivät valmistavalle luokalle, mutta nyt inkluusion nimissä normi.
Kaikkia vanhempi nähdään nyt opetusajan ulkopuolella ja päivät ovat pitkiä. Vanhemmat vaativat ennemmän eriyttämistä ja kokeita. Rehtorilta ja uudesta opsista taas tulee paineet kokeettomuuden puolesta.
Ahdistaa, kun en jaksa olla luova uuden opsin sanansaattaja, joka visioi kaikenmaailman koulutyötä peppu irti pulpetista. Istuminenhan kuulemma tappaa.
Pedagogiset asiakirjat pitää päivittää, Sähköposti ja wilma laulaa, mutta sitä se on muillakin aloilla. Rehtori painostaa koulutuksiin ja työn ohella opiskeluun, mitä teenkin. Tauottomuus on kyllä totta ja perseestä. Koko ajan joku tarvitsee jotain.
Sitten teen vielä äitiyslomasijaisuutta eli kesä- ja heinäkuun olen työttömänä kun äiti saa palkan minun tekemästä työstä. Eli vaikka olen pätevä, saan normaaliakin pienempää palkkaa. Omat lapset elätettävänä ja 2000e jää kuussa käteen, siitä pk-seudun vuokrat pois niin ei paljoa säästöön kuukaudessa jää.
Virkaa tavoittelen, niin kaikki pitää tehdä just eikä melkein. Yritän pitää vanhemmat tyytyväisinä, joustan. Opiskelen töiden ohella lisää. Epävarmuus tulevasta: en tiedä missä olen töissä ensi vuonna.
Kuitenkaan en haluaisi valittaa, sillä töitä on. Se ei ole itsestäänselvää tälläkään alalla. Kai sitä pitäisi barrikadeille lähteä, mutta millä voimilla?!
Miten pitkä on luokanopettajan pitkä työpäivä? Maininta vanhempien tapaamisesta opetusajan ulkopuolella herättää paljon kysymyksiä: Miten kapea on opettajien käsitys työnkuvasta? Miten työtehtävät määritellään työsopimuksissa? Miten opettajan työn vaatimusten muuttuminen näkyy koulutuksessa ja opiskelijavalinnoissa?
Teillä opettajilla on pska ammattiliitto, selvästikin. Vähintään liksojenne kuuluisi nousta ja roimasti, jos mitään muuta järkeä tuohon teidän työhönne ei saadakaan. On ihmisiä jotka kyllä voivottelevat ja puhisevat kuullessaan työoloistanne, mutta eivät laita rikkaa ristiin teidän hyväksenne, kun on muka vain teidän opettajien ongelma.