Mun itsetunto on murennettu sillä, että mun mielipiteet kiellettiin

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Mahdatkohan sä tuntea tytärtäsi ollenkaan? Näetkö sä hänen päänsä sisälle, mitä se hevonen eläimenä hänelle merkitsee? Itse aikoinaan ratsastaneena voin sanoa, että on varmasti hevos- ja ratsastajasuhteita, joissa tärkeintä on saada ratsastajana kehittyä kyseisellä hevosella ja ne, jotka ovat hevosen "läheisiä" voivat erittäin helpostikin olla muita ihmisiä. Ei kaikkiin hevosiin synny tunnesidettä, eikä,se kerro mitään ihmisen kylmyydestä. Toisiin sitten voi syntyä kovastikin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Mahdatkohan sä tuntea tytärtäsi ollenkaan? Näetkö sä hänen päänsä sisälle, mitä se hevonen eläimenä hänelle merkitsee? Itse aikoinaan ratsastaneena voin sanoa, että on varmasti hevos- ja ratsastajasuhteita, joissa tärkeintä on saada ratsastajana kehittyä kyseisellä hevosella ja ne, jotka ovat hevosen "läheisiä" voivat erittäin helpostikin olla muita ihmisiä. Ei kaikkiin hevosiin synny tunnesidettä, eikä,se kerro mitään ihmisen kylmyydestä. Toisiin sitten voi syntyä kovastikin.

ap

Joo, siis ihan tuttua. Heppa sairastui ja hän ei ollut tippaakaan huolissaan hevosen toipumisesta, vaan ainoastaan siitä mitä hän menettää. Oisko jotain narsismia?

Mikä sun diagnoosi on? Sähän oot käyny terapiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Mahdatkohan sä tuntea tytärtäsi ollenkaan? Näetkö sä hänen päänsä sisälle, mitä se hevonen eläimenä hänelle merkitsee? Itse aikoinaan ratsastaneena voin sanoa, että on varmasti hevos- ja ratsastajasuhteita, joissa tärkeintä on saada ratsastajana kehittyä kyseisellä hevosella ja ne, jotka ovat hevosen "läheisiä" voivat erittäin helpostikin olla muita ihmisiä. Ei kaikkiin hevosiin synny tunnesidettä, eikä,se kerro mitään ihmisen kylmyydestä. Toisiin sitten voi syntyä kovastikin.

ap

Joo, siis ihan tuttua. Heppa sairastui ja hän ei ollut tippaakaan huolissaan hevosen toipumisesta, vaan ainoastaan siitä mitä hän menettää. Oisko jotain narsismia?

Mikä sun diagnoosi on? Sähän oot käyny terapiassa.

Mitä se huoli auttaisi? En jaksa käsittää ihmisiä, joista aina pitää nyyhkiä, mutta mitään eivät tee myöskään millekään. Mitä sä teit sen hevosen hyväksi?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Joo siis mä muistan näitä vanhoja juttuja, joissa kerrot kuinka lapset ei ymmärrä sun tarpeita ja kuinka mies tekee teillä kaiken.

Et sä tietenkään itse huomaa sitä, koska sähän olet sairas ja turha sitä on tietenkään sulle selittää, mut oon kyllä seurannut sun juttuja.

Niin tunnistettavaa tuo sun ja tyttäreni käytöksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Joo siis mä muistan näitä vanhoja juttuja, joissa kerrot kuinka lapset ei ymmärrä sun tarpeita ja kuinka mies tekee teillä kaiken.

Et sä tietenkään itse huomaa sitä, koska sähän olet sairas ja turha sitä on tietenkään sulle selittää, mut oon kyllä seurannut sun juttuja.

Niin tunnistettavaa tuo sun ja tyttäreni käytöksessä.

Se ero vain sinussa ja minussa, että minä olen jättänyt lasten kasvatuksen ja hoidon miehelleni, jolla ei ole näitä ongelmia, enkä todellakaan mieti, miten lapseni ovat tässä narsisteja. Sä sen sijaan kirjoittelet nettiin, että lapsesi on narsisti, mitä en lainkaan usko. Kummankohan lapset tulevat voimaan paremin tulevaisuudessa?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Joo siis mä muistan näitä vanhoja juttuja, joissa kerrot kuinka lapset ei ymmärrä sun tarpeita ja kuinka mies tekee teillä kaiken.

Et sä tietenkään itse huomaa sitä, koska sähän olet sairas ja turha sitä on tietenkään sulle selittää, mut oon kyllä seurannut sun juttuja.

Niin tunnistettavaa tuo sun ja tyttäreni käytöksessä.

Kerro toki lisää tyttäresi huonosta käytöksestä. Onko hän murentanut itsetuntosi vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

No just näin. Teidän on kauhean vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta edes siinä pienessä hetkessä olla huolissaan mistään muusta kuin itsestä.. Ja toisaalta just siitä et miksei kaikki muut ympärillä huomaa sitä sun tuskaa vaan kaikki on huolissaan ihan toissijaisesta asiasta, kuin siitä sun tuskasta ja kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Joo siis mä muistan näitä vanhoja juttuja, joissa kerrot kuinka lapset ei ymmärrä sun tarpeita ja kuinka mies tekee teillä kaiken.

Et sä tietenkään itse huomaa sitä, koska sähän olet sairas ja turha sitä on tietenkään sulle selittää, mut oon kyllä seurannut sun juttuja.

Niin tunnistettavaa tuo sun ja tyttäreni käytöksessä.

Sinä et katso lainkaan peiliin, vaan kirjoittelet netissä, että lapsesi on narsisti, mitä en siis tosiaan usko laisinkaan hänen olevan. Sinä et mieti mieti mieti ratkaisua lapsesi hyvinvointiin, vaan sinä otat esille leimakirveen ja alat lyömään sillä lastasi, vaikka en usko, että hän ansaitsee sitä. Tai sinua.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

No just näin. Teidän on kauhean vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta edes siinä pienessä hetkessä olla huolissaan mistään muusta kuin itsestä.. Ja toisaalta just siitä et miksei kaikki muut ympärillä huomaa sitä sun tuskaa vaan kaikki on huolissaan ihan toissijaisesta asiasta, kuin siitä sun tuskasta ja kokemuksesta.

Niin siis kerro mulle, millälailla se hevonen ilahtuu siitä huolesta? Mitä se auttaa? Oletko sä vähän sairas miettiessäsi, että siitä huolesta on sille hevoselle penninkään hyötyä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Joo siis mä muistan näitä vanhoja juttuja, joissa kerrot kuinka lapset ei ymmärrä sun tarpeita ja kuinka mies tekee teillä kaiken.

Et sä tietenkään itse huomaa sitä, koska sähän olet sairas ja turha sitä on tietenkään sulle selittää, mut oon kyllä seurannut sun juttuja.

Niin tunnistettavaa tuo sun ja tyttäreni käytöksessä.

Se ero vain sinussa ja minussa, että minä olen jättänyt lasten kasvatuksen ja hoidon miehelleni, jolla ei ole näitä ongelmia, enkä todellakaan mieti, miten lapseni ovat tässä narsisteja. Sä sen sijaan kirjoittelet nettiin, että lapsesi on narsisti, mitä en lainkaan usko. Kummankohan lapset tulevat voimaan paremin tulevaisuudessa?

ap

Juu siis kyse oli siitä että muistan kuinka olet kirjoittanut kuinka sun todella pienten lasten pitäisi ehdoitta ottaa huomioon sinun tunteesi ja sairautesi. Samoin kuinka kerrot miten jätät kaiken miehellesi ja syytät häntäkin elämäsi pilaamisesta. Ihan sitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

No just näin. Teidän on kauhean vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta edes siinä pienessä hetkessä olla huolissaan mistään muusta kuin itsestä.. Ja toisaalta just siitä et miksei kaikki muut ympärillä huomaa sitä sun tuskaa vaan kaikki on huolissaan ihan toissijaisesta asiasta, kuin siitä sun tuskasta ja kokemuksesta.

Mistäs sitten on oikeutettua olla huolissaan jos ei omasta kärsimyksestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

No just näin. Teidän on kauhean vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta edes siinä pienessä hetkessä olla huolissaan mistään muusta kuin itsestä.. Ja toisaalta just siitä et miksei kaikki muut ympärillä huomaa sitä sun tuskaa vaan kaikki on huolissaan ihan toissijaisesta asiasta, kuin siitä sun tuskasta ja kokemuksesta.

Ja eikö sinulle äitinä tule mieleen, että sinun lapsellasi saattaa tosiaankin olla isompia murheita elämässään, kuin kyseisen hevosen elämä ja hyvinvointi, kun se ei selkeästikään ole edes hänen omistamansa hevonen?

Kannattaisi miettiä sen lapsen hyvinvointia tossa enemmän, kuin kyseisen hevosen, hepasta huolehtii selkeästikin joku muu. Ja se on sille hevoselle tärkeintä. Ei jokin randomien säälintunne.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja toisaalta just kun tytär joutuu vaikka siivoamaan omat jälkensä, hän kirkumisen jälkeen tekee jotain, mutta aina häntä kohdellaan jotenkin epäreilusti..

Aina kaikki pyörii hänen ympärillään.

Pikkusisarukset, eläimet, kaikki elollinen joutuu aina hänen valtansa alle.. Hänellä ei tunnu löytyvän minkäänlaista AITOA empatiaa eikä tilannetajua siitä, että toiset pitää ottaa huomioon ja kaikki ei ole olemassa häntä varten..?

No, tuo ei kuulosta kyllä minulle lainkaan. Muiden hyysääminen ei sitäpaitsi kerro vielä mitään aidosta empatiasta. Siinähän voi joutua vain hyväksikäytetyksi, ja fiksu ihminen varoo sitä. Esim. minun isäni käytti hyväkseen minun tarvetta i saada lähelleni luotettava aikuinen ja petti minut. En mielelläni hyysää muita, minusta muiden on kannettava itsensä ja vastuunsa asioistaan itse. Koitan olla kuitenkin olemasta kuorma toisille.

ap

Joo siis mä muistan näitä vanhoja juttuja, joissa kerrot kuinka lapset ei ymmärrä sun tarpeita ja kuinka mies tekee teillä kaiken.

Et sä tietenkään itse huomaa sitä, koska sähän olet sairas ja turha sitä on tietenkään sulle selittää, mut oon kyllä seurannut sun juttuja.

Niin tunnistettavaa tuo sun ja tyttäreni käytöksessä.

Kerro toki lisää tyttäresi huonosta käytöksestä. Onko hän murentanut itsetuntosi vai?

😂😂😂😂😂😂

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

No just näin. Teidän on kauhean vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta edes siinä pienessä hetkessä olla huolissaan mistään muusta kuin itsestä.. Ja toisaalta just siitä et miksei kaikki muut ympärillä huomaa sitä sun tuskaa vaan kaikki on huolissaan ihan toissijaisesta asiasta, kuin siitä sun tuskasta ja kokemuksesta.

Niin siis kerro mulle, millälailla se hevonen ilahtuu siitä huolesta? Mitä se auttaa? Oletko sä vähän sairas miettiessäsi, että siitä huolesta on sille hevoselle penninkään hyötyä.

ap

Niin sinä et huomaa eroa siinä, että olisit huolissasi hevosesta ja miten sille käy ja olet huolissasi siitä, että nyt kun hevonen on sairas, sinä menetät siinä ainoastaan jotain?

Olen kyllä nyt vähän pettynyt siihen että tässä ketjussa estetään nyt asiallinen keskustelu aiheesta ja tähän tulee ihmisiä joita häiritsee että tämä on tietyn tyypin aloittama ja sitten tässä vaan jauhetaan sivutolkulla mitä se aloittaja on joskus kaksi vuotta sitten sanonut. Tuleeko mieleen että jotain toista voisi vaikka kiinnostaa ihan tästä aiheesta puhua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliks sul sillee, ja onko edelleen, et mietit aina tilanteissa joissa pitäisi ajatella muita, itseäsi?

Mun tytär kuulostaa paljolti sinulta ja koitankin kitkeä hänestä tuota itsekkyyttä..

Esim. heppa sairastui, häntä ei liikuttanut hevonen, vaan se että hän ei voi ratsastaa...?

Ja millälailla sinusta on itsekästä se, että hän mielellään ratsastaisi?

ap

Hmm.. Joo, todella mielenkiintoista. Täytyy hankkia hänelle äkkiä joku diagnoosi. Tunnistan tuon minä minä- asenteen heti.

Jos hän esim riitaantuu jonkun kanssa ja lyö tai puree ( tekee tätä ihan silmittömästi vaikka muut lapset ei) hän ei koe että hän ei saisi tehdä niin, vaan väkivalta on toisen syytä.

Siis sinä vaikutat ihmiseltä, joka et suo toiselle hänen oikeuksiaan. Mikä on syysi sille, että et osaa kokea empatiaa, kun hän ei saa ratsastaa? Hevosen tunteet tärkeämpiä? Hevonenko hoitaa sinut, kun olet vanha?

ap

No just näin. Teidän on kauhean vaikeaa, tai oikeastaan mahdotonta edes siinä pienessä hetkessä olla huolissaan mistään muusta kuin itsestä.. Ja toisaalta just siitä et miksei kaikki muut ympärillä huomaa sitä sun tuskaa vaan kaikki on huolissaan ihan toissijaisesta asiasta, kuin siitä sun tuskasta ja kokemuksesta.

Mistäs sitten on oikeutettua olla huolissaan jos ei omasta kärsimyksestä?

No ei tietenkään missään ja eihän tuokaan äiti halua edes nähdä, että nii-in, selkeästikin hänen tyttärellään ON elämässään isompiakin murheita, IKÄVÄ KYLLÄ, kuin hevosen hyvinvointi, koska on toki helpompaa syyttää sormella muita, kuin tarttua itse toimeen, ettei lapsella olisi niin vaikeaa.

ap