Etsin miestä, joka ei käytä alkoholia, ja vaikeaa tuntuu olevan. Onkohan ihan mahdotonta?
Olen 38-vuotias nainen (aika "nuorekas" mieleltäni), enkä itse käytä alkoholia. Mielestäni minulle voisi käydä 34-45 -vuotias mies, en ole kovin tarkka iän suhteen. Mutta alkoholittomuus olisi minulle tärkeä asia. En ole mikään entinen alkoholisti, enkä halua miehenkään olevan. En ole mikään raivoabsolutistikaan, eli voin hyvin istua iltaa porukassa jossa ryypätään, enkä tee mitään numeroa siitä että en itse juo. Mutta en vain pysty olemaan sellaisen miehen kanssa, joka juo, hölmöä tai ei. Olen lapseton, ja normaalipainoinen ja ihan kivan näköinen ja ihan fiksu, ja seuraa saan helposti, mutta tuntuu että esteeksi sitten nousee tuo alkoholi. Onko ihan mahdoton toive löytää mies, joka ei joisi? Ja joo, ei myöskään pössyttelisi sen korvikkeena.
Kommentit (88)
Tiedän abson joka on n.30 ja ei seurustele :P nännännää!
Ap puhuu asiaa. Täysin ymmärettävää, että alkoholistiperheessä kasvanut on saanut tarpeekseen ihmisistä jotka elävät alkoholia varten.
Tämä sama kyllästyminen voi tulla muillekkin jotka näkevät tuota menoa.
Osa kohtuukäyttäjistäkin kuvittelee olevansa sitä vaikka tie on jo matkalla alkoholismiin.
Ei kukaan suoraan puskajuoppo ole vaan matka sinne alkaa "kohtuudella".
Sen huomaa ihmisestä jos ei muuta odota kuin lupaa juoda.
Sellainen ihminen joka ei oikeasti ole riippuvainen voi tehdä ja kiinnostua muustakin.
Välillä voi juoda ja vetää lärvitkin, mutta ajatus ei ole seuraavien ryyppy mahdollisuuksien suunnittelussa.
Olen itse seurustellut tämänkaltaisen ihmisen kanssa, ei tiukkapipo, mutta kiinnostus muihin asioihin suurempi.
Itse en mitään täydellistä juomattomuutta pidä ihanteena, mutta sitä pidän, että alkoholi on vain pieni tekijä elämässä.
Sellaisen ihmisen seura joka osaa vain alkoholin avulla rentoutua tai vapautua on ahdistavaa.
Suosittelen laajentamaan hakua maihin, joissa alkoholia ei käytetä, kuten täällä Suomessa. Itse tein näin, ja on aivan mahtavaa, kun ei koskaan tarvitse pelätä miehen alkoholinkäyttöä. Mitä enemmän ikää on tullut mittariin, sitä negatiivisemmin olen suhtautunut alkoholinkäyttöön edes pienissä määrin. Olen todella onnellinen miehen kanssa, joka ei juo. Meneeköhän sillä yksi kolmosolut kuukaudessa tai kahdessa, kun haluaa tietyn ruoan kanssa nautiskella sen yhden olusen.
Tietenkin ihmisellä on oikeus juoda jos haluaa, kun ei muita häiritse juomisellaan.
Jos se on oma juttu josta saa elämälleen lohtua ja iloa.
Mutta on täysin itsekästä olettaa, että joku muu kuin toinen juomista harrastava haluaa seuraa.
Ihmettelen edelleen sitä, että ap, n asiaa kritisoitiin. On täysin ymmärettävää, että hän ei halua juovaa miestä.
Osa juomisen lopettaneista pääsee irti tuosta arvomaailmasta, mutta osa jää siihen erityis hyysäystä odottavaan itsekkääseen olotilaan, että muiden tarpeet vasta toisarvoisia.
Itse olen ollut 2 kertaa humalassa tänä vuonna,kummallakaan kerralla en ollut kotona,joskus otan tallissa parit kaljat ja joskus saunassa,voin olla myös viikkoja juomatta mitään.
Olen myös alkkariperheen kasvatti,töissä olen ollut 21v putkeen,
Ikää 41v ,kelpaanko?
Tervetuliaismalja kirjoitti:
Alkoholistivanhempien lapset ovat usein niin tilanteen vaurioittamia, että heidän kannattaisi seurustella vain kaltaistensa kanssa.
Tai mennä terapiaan. En itse ole ollut kännissä 25 vuoteen, mutta pari saunaolutta tai lasi viiniä kyllä maistuu edelleen.
Alkoholistivanhempien lapset ovat usein niin tilanteen vaurioittamia, että heidän kannattaisi seurustella vain kaltaistensa kanssa.