Pyöräilijä haukkui minut ja lapseni!
Tänään rauhassa kävelin kolme vuotiaan lapseni kanssa kävelytiellä, lapsi työnsi omaa pikkukärryään.
Eihän pikkuinen aina ihan tikkusuoraan kulje, kun kääntyi kärryn kanssa poikittain (ei pyörätielle päin) niin takaa kuului valtava kiroilu. Pyöräilijä ohitteli muita pyöräilijöitä kävelytietä pitkin ja joutui jarruttamaan tiukkaan ettei aja lapsen päälle.
Ihmettelin kiroilemista, niin äijä alkoi soittaa suutaan, nimitteli minua ja lastani, sitten polki tuhisten tiehensä.
Kyseessä oli ns. trikoosukkula.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on taas niin paljon ylipainoisia ihmisiä, jotka hyytyvät ensimmäiseen ylämäkeen. Kateellisten itkua on kovin surullista katsella. Toisaalta ymmärtäähän sen ärsytyksen määrän kun vaimo katsoo ohitettavan pyöräilijän pakaroita tai naista ei kotiin päästyään odotakaan vastaava adonis.
Mutta miespuoliset polkupyöräilijät ovat miltein 100% varmuudella homoseksuaaleja homoja, polkevat penkin kärki syvällä anaalissa ja vieläpä nauttivat kovasta vauhdista.
Puhutaan trikoo lahkeisista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni urheilupyöräilijöistä on että he vaan yleensä ovat mulkkuja. Tuollaista rallia ei edes kuuluisi ajaa tiellä jossa on myös jalankulku sallittu.
Menisivät maantielle autoilijoiden kiusaksi uhraamaan itseään liikenteelle, kun edes heijastimia eivät osaa käyttää.Näet vain sen minkä haluat nähdä.
Haluaisin nähdä pyöräilijän pimeänä marraskuun aamuna tihkusateessa, missä vastaantulevan auton valot heijastuu miljoonina tähtinä tuulilasiin vaikka pyyhkijät tekevät työtään. Sitten se mustatrikootapaus ilmestyy autoni valokeilaan nopeuden ollessa 80, aikaa väistämiseen, kolarin välttämiseen ja trikoosankarin pelastamiseen jää hyvin vähän. Täytyy vain toivoa että takapuskurissa roikkuvan Scaniakuskin kyydissä on pumpulia, kuski hereillä ja jarrut kunnossa, koska voimakas jarrutus on kapealla tiellä vastaantulijan paahtaessa 80:ä vastaan todella varteenotettava vaihtoehto.
Toisaalta voimakas jarrutus on huono vaihtoehto, koska Scania työntää minut autoineni suoraan päin edessä vimmatusti sotkevia kiinteitä pakaroita. Ne pakarat saattaisivat olla viimeinen elävänä nähty näky kun kevyt pyörä rusentuu autoni puskuriin Scanian puskiessa autoani päin pyörää ja hyvässä lykyssä trikoosankari lennähtäisi perse edellä läpi tuulilasistani tai sitten kimpoaisi tuulilasin yläpalkin ohjaamana autoni ja rekan väliin. Mene ja tiedä.
Jää vaihtoehto a, eli ohitus. Toivoa sopii, että vastaantulija tietää mitä tuleman pitää. Ohitan trikootapauksen ylittäen keskiviivan, vastaantulija on hereillä ja siirtyy ajamaan osittain penkalle, osittain tielle. Pitkät valot välkkyy ja töötti pauhaa kun me kolme, vastaantulija, minä ja trikoopyöräilijä olemme sen pienen hetken kapealla tiellä rinnakkain. Tai ehkä vastaantulijan itsesuojeluvaisto heräsi viimeistään siinä kun näki rekan tulossa takanani.
Toivoin että rekkakuski näki mitä ohitin koska trikoosankarilla ei ollut yhtäkään heijastinta ja siksi ilmestyi kuin tyhjästä eteeni. Minulla ei ollut pitkiä ajovaloja päällä, koska varaduin kohtaamaan vastaantulijan, joten kun mustat trikoopakarat pelmahti tienlaidalta esiin reagointiaikaa jäi muutama hassu sekunti.
Niin niin kovasti arvostaisin sitä heijastinta jonka välke näkyy pitkälle ja antaa aikaa varautua ohitustilanteeseen, mutta ei. Se ei kai kuulu ammattipyöräilyyn tai ei ole trendikäs tai jotain muuta turhamaista syytä. Kerro sinä.
Pyöräily trikoissa pitäisi kieltää, njaa... toisaalta nuoren naisen herkkuperse vasten satulaa on kyllä jotakin aiwan fantastista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni urheilupyöräilijöistä on että he vaan yleensä ovat mulkkuja. Tuollaista rallia ei edes kuuluisi ajaa tiellä jossa on myös jalankulku sallittu.
Menisivät maantielle autoilijoiden kiusaksi uhraamaan itseään liikenteelle, kun edes heijastimia eivät osaa käyttää.
Näet vain sen minkä haluat nähdä.
Haluaisin nähdä pyöräilijän pimeänä marraskuun aamuna tihkusateessa, missä vastaantulevan auton valot heijastuu miljoonina tähtinä tuulilasiin vaikka pyyhkijät tekevät työtään. Sitten se mustatrikootapaus ilmestyy autoni valokeilaan nopeuden ollessa 80, aikaa väistämiseen, kolarin välttämiseen ja trikoosankarin pelastamiseen jää hyvin vähän. Täytyy vain toivoa että takapuskurissa roikkuvan Scaniakuskin kyydissä on pumpulia, kuski hereillä ja jarrut kunnossa, koska voimakas jarrutus on kapealla tiellä vastaantulijan paahtaessa 80:ä vastaan todella varteenotettava vaihtoehto.
Toisaalta voimakas jarrutus on huono vaihtoehto, koska Scania työntää minut autoineni suoraan päin edessä vimmatusti sotkevia kiinteitä pakaroita. Ne pakarat saattaisivat olla viimeinen elävänä nähty näky kun kevyt pyörä rusentuu autoni puskuriin Scanian puskiessa autoani päin pyörää ja hyvässä lykyssä trikoosankari lennähtäisi perse edellä läpi tuulilasistani tai sitten kimpoaisi tuulilasin yläpalkin ohjaamana autoni ja rekan väliin. Mene ja tiedä.
Jää vaihtoehto a, eli ohitus. Toivoa sopii, että vastaantulija tietää mitä tuleman pitää. Ohitan trikootapauksen ylittäen keskiviivan, vastaantulija on hereillä ja siirtyy ajamaan osittain penkalle, osittain tielle. Pitkät valot välkkyy ja töötti pauhaa kun me kolme, vastaantulija, minä ja trikoopyöräilijä olemme sen pienen hetken kapealla tiellä rinnakkain. Tai ehkä vastaantulijan itsesuojeluvaisto heräsi viimeistään siinä kun näki rekan tulossa takanani.
Toivoin että rekkakuski näki mitä ohitin koska trikoosankarilla ei ollut yhtäkään heijastinta ja siksi ilmestyi kuin tyhjästä eteeni. Minulla ei ollut pitkiä ajovaloja päällä, koska varaduin kohtaamaan vastaantulijan, joten kun mustat trikoopakarat pelmahti tienlaidalta esiin reagointiaikaa jäi muutama hassu sekunti.
Niin niin kovasti arvostaisin sitä heijastinta jonka välke näkyy pitkälle ja antaa aikaa varautua ohitustilanteeseen, mutta ei. Se ei kai kuulu ammattipyöräilyyn tai ei ole trendikäs tai jotain muuta turhamaista syytä. Kerro sinä.
Täälläpäin nuo sankarit ovat varustelleet fillarinsa strobovaloilla. Varsinaisia valopäitä, ei voi muuta sanoa. Kirkkaat vilkkuvalot ovat vastaantulijoiden kannalta aivan karmeat. Silmissä vilkkuu vielä sen jälkeenkin, kun pyöräilijä on ohittanut muut tiellä liikkujat.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni urheilupyöräilijöistä on että he vaan yleensä ovat mulkkuja. Tuollaista rallia ei edes kuuluisi ajaa tiellä jossa on myös jalankulku sallittu.
Menisivät maantielle autoilijoiden kiusaksi uhraamaan itseään liikenteelle, kun edes heijastimia eivät osaa käyttää.
Näet vain sen minkä haluat nähdä.
Haluaisin nähdä pyöräilijän pimeänä marraskuun aamuna tihkusateessa, missä vastaantulevan auton valot heijastuu miljoonina tähtinä tuulilasiin vaikka pyyhkijät tekevät työtään. Sitten se mustatrikootapaus ilmestyy autoni valokeilaan nopeuden ollessa 80, aikaa väistämiseen, kolarin välttämiseen ja trikoosankarin pelastamiseen jää hyvin vähän. Täytyy vain toivoa että takapuskurissa roikkuvan Scaniakuskin kyydissä on pumpulia, kuski hereillä ja jarrut kunnossa, koska voimakas jarrutus on kapealla tiellä vastaantulijan paahtaessa 80:ä vastaan todella varteenotettava vaihtoehto.
Toisaalta voimakas jarrutus on huono vaihtoehto, koska Scania työntää minut autoineni suoraan päin edessä vimmatusti sotkevia kiinteitä pakaroita. Ne pakarat saattaisivat olla viimeinen elävänä nähty näky kun kevyt pyörä rusentuu autoni puskuriin Scanian puskiessa autoani päin pyörää ja hyvässä lykyssä trikoosankari lennähtäisi perse edellä läpi tuulilasistani tai sitten kimpoaisi tuulilasin yläpalkin ohjaamana autoni ja rekan väliin. Mene ja tiedä.
Jää vaihtoehto a, eli ohitus. Toivoa sopii, että vastaantulija tietää mitä tuleman pitää. Ohitan trikootapauksen ylittäen keskiviivan, vastaantulija on hereillä ja siirtyy ajamaan osittain penkalle, osittain tielle. Pitkät valot välkkyy ja töötti pauhaa kun me kolme, vastaantulija, minä ja trikoopyöräilijä olemme sen pienen hetken kapealla tiellä rinnakkain. Tai ehkä vastaantulijan itsesuojeluvaisto heräsi viimeistään siinä kun näki rekan tulossa takanani.
Toivoin että rekkakuski näki mitä ohitin koska trikoosankarilla ei ollut yhtäkään heijastinta ja siksi ilmestyi kuin tyhjästä eteeni. Minulla ei ollut pitkiä ajovaloja päällä, koska varaduin kohtaamaan vastaantulijan, joten kun mustat trikoopakarat pelmahti tienlaidalta esiin reagointiaikaa jäi muutama hassu sekunti.
Niin niin kovasti arvostaisin sitä heijastinta jonka välke näkyy pitkälle ja antaa aikaa varautua ohitustilanteeseen, mutta ei. Se ei kai kuulu ammattipyöräilyyn tai ei ole trendikäs tai jotain muuta turhamaista syytä. Kerro sinä.
Täälläpäin nuo sankarit ovat varustelleet fillarinsa strobovaloilla. Varsinaisia valopäitä, ei voi muuta sanoa. Kirkkaat vilkkuvalot ovat vastaantulijoiden kannalta aivan karmeat. Silmissä vilkkuu vielä sen jälkeenkin, kun pyöräilijä on ohittanut muut tiellä liikkujat.
Juu. Kotiin pitäisi jäädä, että laiskalle autoilijalle ei tulisi paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on taas niin paljon ylipainoisia ihmisiä, jotka hyytyvät ensimmäiseen ylämäkeen. Kateellisten itkua on kovin surullista katsella. Toisaalta ymmärtäähän sen ärsytyksen määrän kun vaimo katsoo ohitettavan pyöräilijän pakaroita tai naista ei kotiin päästyään odotakaan vastaava adonis.
Mutta miespuoliset polkupyöräilijät ovat miltein 100% varmuudella homoseksuaaleja homoja, polkevat penkin kärki syvällä anaalissa ja vieläpä nauttivat kovasta vauhdista.
Sepä olisikin jos olisivat homoseksuaaleja heteroja.
Vierailija kirjoitti:
Täällä Hervannassa jalankulkijat kävelevät jatkuvasti Insinöörinkadun, Opiskelijankadun ja Lindforsinkadun pyöräkaistoilla.
Tampereen liikennekulttuurista voisi tehdä oman aloituksen. Meno siellä on päätöntä, aivan sama minkä kulkuvälineen valitsee.
Täälläpäin trikoosukkulat sukkuloivat reteesti autotiellä.
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin trikoosukkulat sukkuloivat reteesti autotiellä.
Ajorata, pyörätie, jalkakäytävä, kaikki sallittuja paikkoja ajaa pyörällä lain mukaan.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos opettelisit kulkemaan lapsesi kanssa vastuullisesti julkisella tiellä?Ja ei, lapsi ei saa mutkitella siksi, että on lapsi. Jos ei osaa kulkea suoraan, niin se on sinun tehtäväsi pitää hänen linjansa suorana.
Oikeastiko vaadit (pieneltä) lapselta samat tavat ja taidot kuin aikuiselta? Vähän hei sitä suhteellisuudentajua.
Asennevikainen pyöräilijä, kun ei kestä edes muita pyöräilijöitä pyörätiellä.
Sillä pienellä lapsella on vanhemmat/vanhempi pitämässä huolta siitä, että se pieni lapsi pystyy liikkumaan ihmisten ilmoilla häiritsemättä muita ihmisiä. Jollei yhteiskunnan sääntöjä aleta opettamaan jo pienelle lapselle, niin miten se niitä vanhempanakaan oppii.
Luin alkupään kommentteja. En ymmärrä. Yleensä puolustan pyöräilijöitä. Tässä pyöräilijä käyttäytyi huonosti ja puolustan kävelijöitä. Ainakin alkupään ketjussa menee toisinpäin eli äiti lapsineen haukuttiin.
Olen siis aina väärällä puolella? Mikä minun oikeustajussani mättää?
Tässä kävelijät olivat kävelijöiden puolella ja pyöräilijä haukkui heidät. Varmaan näki mielessään otsikot "pyöräilijä ajoi lapsen päälle kävelykadulla" tms.
Yleensä pyöräilijöitä haukutaan turhaan siitä mitä he tekevät eli pyöräilevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos opettelisit kulkemaan lapsesi kanssa vastuullisesti julkisella tiellä?Ja ei, lapsi ei saa mutkitella siksi, että on lapsi. Jos ei osaa kulkea suoraan, niin se on sinun tehtäväsi pitää hänen linjansa suorana.
Kuule jos lapsi kulki jalankulkijoille rajatulla tiellä, niin hän saa kulkea sitä vaikka siksakkia koko matkan ja se ei sinulle pyöräilijälle kuulu. Ja yhdistetyllä pyörä- ja kävelytiellä, kävelijä saa itse päättää kummalla puolella kulkee. Pyöräilijän pitää kulkea oikeaa puolta ja ohittaa jalankulkija aina vasemmalta. Sinun tehtävä on noudattaa liikennesääntöjä, eikä raivota jollekin kolmivuotiaalle, joka kulki hänelle tarkoitetulla puolella.
Siellä ei tarvitse olla edes pyörällä kun te tukitte sen meiltä kävelijöiltäkin. Oikein oikeus mennä siksakkia. Selittää miksi tuolla on tuollaisia pieniä ala-asteelaisia pyörineen menossa siksakkia. Melkoisen karua leikkiä seurattavaksi, mutta alkaa selittyä kun on oikein oikeus mennä siksakkia pienestä pitäen. Jarrutellaan näitä pyörällä ja kävellen pompitaan ojaan ettei jäätäisi alle. Monesti on käynyt mielessä miten ei kukaan ole opettanut kulkemaan ihan oman turvallisuutensa takia suoraan. Sitten pyörä alle ja menoksi.
sattui tässä eräänä päivän, että edelläni käveli äiti nenä kiinni puhelimessa ja hänen perässään risteili 2-3 v lapsi, välillä melkein autotiellä ja välillä ojassa n. 10metriä äitiään jäljessä.
Sanoin äidille ohi mennen, että voi lapsi parka, mutta ei someriippuvainen mamma varmaan mitään tajunnut.
Autoilijoiltahan kännykän käyttö on ajaessa ilman handsfree-laitetta on ollut jo iät ja ajat kiellettyä, mutta puhelimen käyttökielto olisi syytä laajentaa myös pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin. Tuolla liikenteessä näkee joka päivä naama puhelimessa kiinni olevia pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, jotka eivät huomaa mitään muusta liikenteestä. Menevät päin punaisia vaikka kuinka usein, haahuilevat kevyen liikenteen väylää puolelta toiselle jne.
Havaijilla ollaan tässä asiassa viisaita:
http://www.iltalehti.fi/digi/201707182200272156_du.shtml
Tuo myös Suomeen siten, että myös pyöräilijät ovat tuon kiellon piiriin lisättynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin trikoosukkulat sukkuloivat reteesti autotiellä.
Ajorata, pyörätie, jalkakäytävä, kaikki sallittuja paikkoja ajaa pyörällä lain mukaan.
Noista vain pyörätie on täysin sallittu pyöräilemiseen. Jalkakäytävä vain alle 12-vuotiaille lapsille. Ajorata vain silloin, kun pyörätietä ei ole, jos pyörätiellä pyöräileminen ei käy haitatta päinsä tai jos kyseessä on vain lyhytaikainen siirtyminen ja pyörätie kulkee vain ajoradan vasemmalla puolella.
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
"Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, tulee pyöräilijän ajaa ajorataa pitkin. Jalkakäytävällä saavat pyöräillä vain alle 12-vuotiaat lapset. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Ajoradalla ajettaessa pyöräilijä on velvollinen noudattamaan samoja liikennesääntöjä kuin autoilijatkin. "
Vierailija kirjoitti:
Luin alkupään kommentteja. En ymmärrä. Yleensä puolustan pyöräilijöitä. Tässä pyöräilijä käyttäytyi huonosti ja puolustan kävelijöitä. Ainakin alkupään ketjussa menee toisinpäin eli äiti lapsineen haukuttiin.
Olen siis aina väärällä puolella? Mikä minun oikeustajussani mättää?
Tässä kävelijät olivat kävelijöiden puolella ja pyöräilijä haukkui heidät. Varmaan näki mielessään otsikot "pyöräilijä ajoi lapsen päälle kävelykadulla" tms.
Yleensä pyöräilijöitä haukutaan turhaan siitä mitä he tekevät eli pyöräilevät.
Tässä tilanteessa kumpikin osapuoli toimi väärin. Niitä lapsia voi kuitenkin myös kasvattaa, jos niitä hankkii. Liikenteessä seilaava lapsi aiheuttaa liikenteessä turhia vaaratilanteita. Vanhemmat ovat vastuussa lastensa turvallisuudesta ja kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni urheilupyöräilijöistä on että he vaan yleensä ovat mulkkuja. Tuollaista rallia ei edes kuuluisi ajaa tiellä jossa on myös jalankulku sallittu.
Menisivät maantielle autoilijoiden kiusaksi uhraamaan itseään liikenteelle, kun edes heijastimia eivät osaa käyttää.
Näet vain sen minkä haluat nähdä.
Haluaisin nähdä pyöräilijän pimeänä marraskuun aamuna tihkusateessa, missä vastaantulevan auton valot heijastuu miljoonina tähtinä tuulilasiin vaikka pyyhkijät tekevät työtään. Sitten se mustatrikootapaus ilmestyy autoni valokeilaan nopeuden ollessa 80, aikaa väistämiseen, kolarin välttämiseen ja trikoosankarin pelastamiseen jää hyvin vähän. Täytyy vain toivoa että takapuskurissa roikkuvan Scaniakuskin kyydissä on pumpulia, kuski hereillä ja jarrut kunnossa, koska voimakas jarrutus on kapealla tiellä vastaantulijan paahtaessa 80:ä vastaan todella varteenotettava vaihtoehto.
Toisaalta voimakas jarrutus on huono vaihtoehto, koska Scania työntää minut autoineni suoraan päin edessä vimmatusti sotkevia kiinteitä pakaroita. Ne pakarat saattaisivat olla viimeinen elävänä nähty näky kun kevyt pyörä rusentuu autoni puskuriin Scanian puskiessa autoani päin pyörää ja hyvässä lykyssä trikoosankari lennähtäisi perse edellä läpi tuulilasistani tai sitten kimpoaisi tuulilasin yläpalkin ohjaamana autoni ja rekan väliin. Mene ja tiedä.
Jää vaihtoehto a, eli ohitus. Toivoa sopii, että vastaantulija tietää mitä tuleman pitää. Ohitan trikootapauksen ylittäen keskiviivan, vastaantulija on hereillä ja siirtyy ajamaan osittain penkalle, osittain tielle. Pitkät valot välkkyy ja töötti pauhaa kun me kolme, vastaantulija, minä ja trikoopyöräilijä olemme sen pienen hetken kapealla tiellä rinnakkain. Tai ehkä vastaantulijan itsesuojeluvaisto heräsi viimeistään siinä kun näki rekan tulossa takanani.
Toivoin että rekkakuski näki mitä ohitin koska trikoosankarilla ei ollut yhtäkään heijastinta ja siksi ilmestyi kuin tyhjästä eteeni. Minulla ei ollut pitkiä ajovaloja päällä, koska varaduin kohtaamaan vastaantulijan, joten kun mustat trikoopakarat pelmahti tienlaidalta esiin reagointiaikaa jäi muutama hassu sekunti.
Niin niin kovasti arvostaisin sitä heijastinta jonka välke näkyy pitkälle ja antaa aikaa varautua ohitustilanteeseen, mutta ei. Se ei kai kuulu ammattipyöräilyyn tai ei ole trendikäs tai jotain muuta turhamaista syytä. Kerro sinä.
Täälläpäin nuo sankarit ovat varustelleet fillarinsa strobovaloilla. Varsinaisia valopäitä, ei voi muuta sanoa. Kirkkaat vilkkuvalot ovat vastaantulijoiden kannalta aivan karmeat. Silmissä vilkkuu vielä sen jälkeenkin, kun pyöräilijä on ohittanut muut tiellä liikkujat.
Juu. Kotiin pitäisi jäädä, että laiskalle autoilijalle ei tulisi paha mieli.
Häh? Eikös olisi parempi käyttää fillarissa heijastimia ja ajovaloja, jotka eivät vilku? Discovalot eivät ole ehkä se paras ratkaisu pyörässä, liikkui pyöräilijä sitten ajoväylällä tai pyörätiellä.
Pyöräilijänä olen erityisen tarkkaavainen jos edelläni kulkee lapsia tai koiria. Kummatkin voivat hypätä pyörän eteen milloin vain. En koe sitä minkäänlaiseksi ongelmaksi. Täytyyhän liikenteessä aina huomioida muut kulkijat, eikä pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin trikoosukkulat sukkuloivat reteesti autotiellä.
Ajorata, pyörätie, jalkakäytävä, kaikki sallittuja paikkoja ajaa pyörällä lain mukaan.
Noista vain pyörätie on täysin sallittu pyöräilemiseen. Jalkakäytävä vain alle 12-vuotiaille lapsille. Ajorata vain silloin, kun pyörätietä ei ole, jos pyörätiellä pyöräileminen ei käy haitatta päinsä tai jos kyseessä on vain lyhytaikainen siirtyminen ja pyörätie kulkee vain ajoradan vasemmalla puolella.
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
"Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, tulee pyöräilijän ajaa ajorataa pitkin. Jalkakäytävällä saavat pyöräillä vain alle 12-vuotiaat lapset. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Ajoradalla ajettaessa pyöräilijä on velvollinen noudattamaan samoja liikennesääntöjä kuin autoilijatkin. "
Olet väärässä. Kuten jo mainitsitkin, niin ajorataa saa käyttää jos se on kulkusuunnan tai muun vastaavan syyn takia järkevämpää kuin pyörätien käyttäminen. Jalkakäytävällä pyöräilijä taas saa polkea täysin samalla verukkeella kuin autoilijakin saa siellä ajaa. Esimerkiksi jos talon pihaan ei mene pyörätietä tai autotietä, vaan pelkkä jalkakäytävä, niin tätä saa käyttää pyöräilyyn.
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni urheilupyöräilijöistä on että he vaan yleensä ovat mulkkuja. Tuollaista rallia ei edes kuuluisi ajaa tiellä jossa on myös jalankulku sallittu.
Menisivät maantielle autoilijoiden kiusaksi uhraamaan itseään liikenteelle, kun edes heijastimia eivät osaa käyttää.
Näet vain sen minkä haluat nähdä.
Haluaisin nähdä pyöräilijän pimeänä marraskuun aamuna tihkusateessa, missä vastaantulevan auton valot heijastuu miljoonina tähtinä tuulilasiin vaikka pyyhkijät tekevät työtään. Sitten se mustatrikootapaus ilmestyy autoni valokeilaan nopeuden ollessa 80, aikaa väistämiseen, kolarin välttämiseen ja trikoosankarin pelastamiseen jää hyvin vähän. Täytyy vain toivoa että takapuskurissa roikkuvan Scaniakuskin kyydissä on pumpulia, kuski hereillä ja jarrut kunnossa, koska voimakas jarrutus on kapealla tiellä vastaantulijan paahtaessa 80:ä vastaan todella varteenotettava vaihtoehto.
Toisaalta voimakas jarrutus on huono vaihtoehto, koska Scania työntää minut autoineni suoraan päin edessä vimmatusti sotkevia kiinteitä pakaroita. Ne pakarat saattaisivat olla viimeinen elävänä nähty näky kun kevyt pyörä rusentuu autoni puskuriin Scanian puskiessa autoani päin pyörää ja hyvässä lykyssä trikoosankari lennähtäisi perse edellä läpi tuulilasistani tai sitten kimpoaisi tuulilasin yläpalkin ohjaamana autoni ja rekan väliin. Mene ja tiedä.
Jää vaihtoehto a, eli ohitus. Toivoa sopii, että vastaantulija tietää mitä tuleman pitää. Ohitan trikootapauksen ylittäen keskiviivan, vastaantulija on hereillä ja siirtyy ajamaan osittain penkalle, osittain tielle. Pitkät valot välkkyy ja töötti pauhaa kun me kolme, vastaantulija, minä ja trikoopyöräilijä olemme sen pienen hetken kapealla tiellä rinnakkain. Tai ehkä vastaantulijan itsesuojeluvaisto heräsi viimeistään siinä kun näki rekan tulossa takanani.
Toivoin että rekkakuski näki mitä ohitin koska trikoosankarilla ei ollut yhtäkään heijastinta ja siksi ilmestyi kuin tyhjästä eteeni. Minulla ei ollut pitkiä ajovaloja päällä, koska varaduin kohtaamaan vastaantulijan, joten kun mustat trikoopakarat pelmahti tienlaidalta esiin reagointiaikaa jäi muutama hassu sekunti.
Niin niin kovasti arvostaisin sitä heijastinta jonka välke näkyy pitkälle ja antaa aikaa varautua ohitustilanteeseen, mutta ei. Se ei kai kuulu ammattipyöräilyyn tai ei ole trendikäs tai jotain muuta turhamaista syytä. Kerro sinä.
Täälläpäin nuo sankarit ovat varustelleet fillarinsa strobovaloilla. Varsinaisia valopäitä, ei voi muuta sanoa. Kirkkaat vilkkuvalot ovat vastaantulijoiden kannalta aivan karmeat. Silmissä vilkkuu vielä sen jälkeenkin, kun pyöräilijä on ohittanut muut tiellä liikkujat.
Juu. Kotiin pitäisi jäädä, että laiskalle autoilijalle ei tulisi paha mieli.
Häh? Eikös olisi parempi käyttää fillarissa heijastimia ja ajovaloja, jotka eivät vilku? Discovalot eivät ole ehkä se paras ratkaisu pyörässä, liikkui pyöräilijä sitten ajoväylällä tai pyörätiellä.
Vilkkuva valo on parempi autotiellä, koska sen huomaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Pyöräilijänä olen erityisen tarkkaavainen jos edelläni kulkee lapsia tai koiria. Kummatkin voivat hypätä pyörän eteen milloin vain. En koe sitä minkäänlaiseksi ongelmaksi. Täytyyhän liikenteessä aina huomioida muut kulkijat, eikä pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksista.
Et koe varmaan sitäkään ongelmaksi, että autolla hidastetaan kävelyvauhtiin jokaisen tien vierellä kulkevan kävelijän kohdalla?
Vihaan näitä "ammattipyöräilijöitä". Ne tuntuu ihan mielisairailta.