Nyt jutellaan 1970-luvusta!

50 vuotiaat, eli nykyiset 56 vuotiaatkaan ei 70-luvun alkupuolesta muista yhtään mitään.

Eipä nyt ruveta nushimaan pilkkua.

1975 syntyneelläkin on varmasti jo jotain muistikuvia 1970-luvusta ja yhtä hyvin 1952 syntynyt ehti vielä olla "nuori" ainakin vuonna 1970.

Sitä paitsi Suomessa "1970-luku" jatkui vähintään vuoteen 1982 jolloin maata 25 vuotta hallinnut dikt... presidentti Kekkonen oli lopulta niin sekaisin että maassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit sitten vuoden 1956.

Vierailija kirjoitti:

Tää on sitten aina yhtä rasittavaa. Aina kun näitä oman lapsuuden mukavia muisteloketjuja avataan, niin aina joku n a tsi-petteri tulee tänne mussuttamaan politiikkaa, vaikka ei ole edes syntynyt kyseisellä vuosikymmenellä.

Voisitteko ystävällisesti avata näille politiikkamussutuksille oman ketjun, tai mennä vaikka lau dalle ulisemaan. Alle 60 vuotiaat ei taistolaisuudesta tajunnut silloin 70-luvulla yhtään mitään. Minäkin olen jo yli 60 vuotias ja olin hädituskin kymmenen vanha, kun taistolaisuus oli suosituimmillaan, eikä se vaikuttanut elämääni yhtään mitenkään, enhän politiikasta natiaisena tietenkään edes mitään ymmärtänyt.

Ei voida, edes ystävällisesti. Se että sinä et silloin tajunnut eläväsi yhteiskunnassa joka oli käytännössä Neuvostoliiton satelittivaltio, ei muuta tosiasioita. 

Suomen kouluissa opetettiin vielä 70-luvulla että Lenin hyvä, länsi paha. Tämä toki muuttui 80-luvun aikana pikku hiljaa, mutta se ei muuta sitä että 1970-luku oli Suomen valtion historiassa erityisen pimeää aikaa. 

Tässä ketjuss on pakko olla jotain musiikkitoimittajia, on tietämys hurjalla tasolla :D.

Irwin tuntui olevan joka paikassa esillä. Soi radiossa, oli joka vuosi Syksyn sävelessä jne. Syksyn Sävel ja Euroviisut olivat suuria tapahtumia, ne oli pakko nähdä telkkarista ja niitä ihmeteltiin. Erkki Liikasen Evakkoreki taisi voittaa Syksyn sävelen jonain vuonna ja se soi kaikkialla.

Lasten hukkuminen tuntui olevan melko yleistä. Koulukaverien kautta ja oman perheeni kautta tiesin useita näitä varoittavia sukulaisten tai tuttujen lasten hukkumisia. Eikä ihme, kun lapset olivat vahtimatta uimassa missä milloinkin. Kotipaikkakuntani läpi virtasi joki, jossa oli useita epävirallisia uimapaikkoja. Lisäksi isommat lapset usuttivat toisiaan hyppimään silloilta ynnä muuta sellaista. Uhkarohkeuteen usuttaminen ja vaarallisten asioiden kokeileminen oli lasten elämää. Esimerkiksi ratakiskoilla, katoilla ja muuntajissa leikittiin vanhemmilta salaa jo alle kouluikäisenä isompien lasten mukana.

Pähkinöitä saatiin vain jouluna. Oli maapähkinöitä ja kuoressa olevia saksanpähkinöitä ja hasselpähkinöitä. Pähkinänsärkijä ei avannut kovia hasselpähkinöitä millään, joten pähkinät avattiin kiikkutuolin avulla. Siis joku istui tuoliin, toinen asetti pähkinän jalaksen eteen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on sitten aina yhtä rasittavaa. Aina kun näitä oman lapsuuden mukavia muisteloketjuja avataan, niin aina joku n a tsi-petteri tulee tänne mussuttamaan politiikkaa, vaikka ei ole edes syntynyt kyseisellä vuosikymmenellä.

Voisitteko ystävällisesti avata näille politiikkamussutuksille oman ketjun, tai mennä vaikka lau dalle ulisemaan. Alle 60 vuotiaat ei taistolaisuudesta tajunnut silloin 70-luvulla yhtään mitään. Minäkin olen jo yli 60 vuotias ja olin hädituskin kymmenen vanha, kun taistolaisuus oli suosituimmillaan, eikä se vaikuttanut elämääni yhtään mitenkään, enhän politiikasta natiaisena tietenkään edes mitään ymmärtänyt.

Ei voida, edes ystävällisesti. Se että sinä et silloin tajunnut eläväsi yhteiskunnassa joka oli käytännössä Neuvostoliiton satelittivaltio, ei muuta tosiasioita. 

Suomen kouluissa opetettiin vielä 70-luvulla että Lenin hyvä, länsi paha. Tämä toki muuttui 80-luvun aikana pikku hiljaa, mutta se ei muuta sitä että 1970-luku oli Suomen valtion historiassa erityisen pimeää aikaa. 

Ei ainakaan meidän koulussa opetettu. Opettajat oli melkein aina isänmaallisia virsienlaulattajia. Muistan koulusta aatteellisena toimintana vain loputtomat aamunavaukset ja kirkosssakäynnit. Virsiä osaan vieläkin ulkoa sen takia ison määrän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on sitten aina yhtä rasittavaa. Aina kun näitä oman lapsuuden mukavia muisteloketjuja avataan, niin aina joku n a tsi-petteri tulee tänne mussuttamaan politiikkaa, vaikka ei ole edes syntynyt kyseisellä vuosikymmenellä.

Voisitteko ystävällisesti avata näille politiikkamussutuksille oman ketjun, tai mennä vaikka lau dalle ulisemaan. Alle 60 vuotiaat ei taistolaisuudesta tajunnut silloin 70-luvulla yhtään mitään. Minäkin olen jo yli 60 vuotias ja olin hädituskin kymmenen vanha, kun taistolaisuus oli suosituimmillaan, eikä se vaikuttanut elämääni yhtään mitenkään, enhän politiikasta natiaisena tietenkään edes mitään ymmärtänyt.

Ei voida, edes ystävällisesti. Se että sinä et silloin tajunnut eläväsi yhteiskunnassa joka oli käytännössä Neuvostoliiton satelittivaltio, ei muuta tosiasioita. 

Suomen kouluissa opetettiin vielä 70-luvulla että Lenin hyvä, länsi paha. Tämä toki muuttui 80-luvun aikana pikku hiljaa, mutta se ei muuta sitä että 1970-luku oli Suomen valtion historiassa erityisen pimeää aikaa. 

Ei ainakaan meidän koulussa opetettu. Opettajat oli melkein aina isänmaallisia virsienlaulattajia. Muistan koulusta aatteellisena toimintana vain loputtomat aamunavaukset ja kirkosssakäynnit. Virsiä osaan vieläkin ulkoa sen takia ison määrän.

Olet varmaan kotoisin raamattuvyöhykkeeltä? Itse tulin uteliaisuudesta lukemaan tätä ketjua, vaikka minulla ei voikaan olla mitään muistoja 70-luvulta. Olen kuitenkin käynyt kouluni Etelä-Pohjanmaalla 80- ja 90-luvuilla ja joutunut ikävä kyllä kaikenlaisiin virsi-, rukoilu- ja muihin juttuihin osallistumaan vielä silloinkin. 

Sisällissotaa kutsuttiin meidän koulussa edelleenkin vapaussodaksi 1990-luvun puolivälin historiantunneilla.

äitii tuu ikkunaan, täällä huutaa... Koulun jälkeen telkkarista tuli musta ori, ja Lassie. Vähän aiemmin se rait rait rallallaa ja Eulalia? Koulussa piti olla hiljaa, mutta opettaja piti silti enemmän villeistä pojista kuin kilteistä tytöistä (sanoi tän suoraan). Kotona huoneissa yksi seinä oli maalattu voimakkaalla värillä (mun huoneessa punainen ja olohuoneessa turkoosi). Isä paistoi lettuja. Käytiin talvella usein hiihtämässä ja luistelemassa. Soittotunneilla kävin. Meillä ei tupakoitu, ei edes vieraat :). 

Asuttiin kaupungissa, mutta viikonloput ja lomat oltiin mummolassa, minä koko kesän. Mummolaan tuli vesivessa varmaan 70-luvun alussa. Vain kylmää vettä tuli. Saunassa peseydyttiin, saunaan haettiin vesi kaivosta. 

Lomilla kävimme automatkalla Euroopassa, Italiassa asti, pari kolme kertaa. Ei ollut turvavöitä takapenkillä, loikoilin siellä lukemassa. Teltassa nukuttiin. 70-luvun lopulla matkustimme ensimmäistä kertaa lentokoneella lomalle, Unkariin, ja ihan hotellissa siellä oltiin.

Emme olleet mitenkään erityisen hyvätuloisia, säästeliäästi elettiin.

Tätä ketjua on ollut mielenkiintoista lukea. Eri puolilla Suomea on ollut aika erilaista, maaseutu / kaupunki jne.  erot.

Vierailija kirjoitti:

Onhan noilta suomettumisen ajoilta vieläkin jäänteitä suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Esim. alkoholin vähittäismyynnin monopoli ja voimakkaat puolipoliittiset ammattiliitot huokuvat vanhaa aikaa.

Ammattiliitto on kultaa. Niillä on saatu suomalaisille palkat. Otan esimerkin omasta työstäni ammatillisena opettajana. Kävin Virossa oppilaitoksissa vierailulla. Heillä ei ole minkäänlaista ammattiliittoa, ei minimipalkkaa eikä kokemuslisiä. Uransa huipulla olevan ammatillisen opettajan palkka alle 2000 euroa. Monella vielä sitäkin pienempi. Haastattelemani opettaja sanoi, että kyllä hän elää 1800 euron palkallaan, mutta moni kollega saa monta sataa vähemmän, koska eivät ole osanneet neuvotella. Pomolla on valta määritellä, paljonko kunkin opettajan palkka on. Hulluinta on, että hän joka opettaa uusia ammattilaisia esim. viestintä- tai teknologia-alalle, saa asiantuntijaopettajan työstä pienempää palkkaa kuin hänen valmistuvat opiskelijansa.

Matematiikka muuttui joukko-opiksi 1970 luvun alussa. Laskettiin banaaneilla ja omenoilla ym mikä ei kuulujoukkoon ja mikä kuuluu. Olisi kiva tietää kuinka monella tämä joukko-oppi meni pääkoppaan helposti? Opettaja piirteli nuolia yhtälön vasemmalta puolelta oikealle ja päinvastoin ja nuolet, banaanit, omenat ja piirrokset meni ihan sekaisin vihkossa. Kyllä oli ihanaa olla koulussa, kotona vanhemmat ei tajunnu yhtään mitään koko läksy asiasta.

Pitkälle 70-luvulle oli kaikenlaisia tuontikieltoja, lisenssejä ei myönnetty ulkomaisille omenille, ennen kuin kotimainen sato oli myyty ja syöty. Ainoa poikkeus oli joulun punaiset omenat.

Appelsiinien tuonti vapautui vasta tammikuussa, 'jahvat tuloo'.

Päärynät tuli kanssa keväällä.

Suomalaiset oli juuri keksineet monia eksoottisia hedelmiä, mutta 1972-74 kun lama iski,

kiellettiin useat ylellisyyshedelmät, mm kiivi oli ylellisyyttä.

Kotona ei voinut tehdä kunnon pitsaa, mm. durum-jauhoja ei saanut tuoda vähittäismyyntiin 

kuin muutamia satoja kiloja koko maahan.

Kotimaiset vihannekset -yhdistys mainosti ja kehui lanttua, porkkanoita ja kaalia, kotimaista tottakai. 

Niissä oli kaikki hivenaineet tallella kun niitä ei kuljetettu merten takaa.

Tätä mä en muistanutkaan, Suomessa oli 70-luvulla vielä hinta-säännöstely. Tän päivän Hesarissa palsta HS 50 v sitten, eli 20.3.1973:

Hintasäännöstelylautakunta määräsi, että maximi korotukset esim

suklaalle oli 3,7%

purukumille 5,7%

kahvila-ravintoloiden jauheliharuokien hintaa sai korottaa 8 % ja muiden annosten 2%.

riisin kilohintaa sai nostaa 15 penniä.

On silloin ollut virkamiehillä töitä, tuntuu nykyään niin ihmeelliseltä maailmalta tuo 70-luvun Suomi vaikka sitä itse elikin vähän päälle 20:nä

Lauantai-iltana sain katsoa Tsaarin kuriirin, vaikka olin vasta kolme.

Isäni osti pleikan. Siinä oli yksi peli. Kuvaruudun kummallakin puolella oli parin sentin mittainen valkoinen viiva, joka liikkui  ylös ja alas. Ja siinä välissä meni sitten pallo, johon piti osui sillä viivalla. Kukaan meistä ei jäänyt siihen koukkuun. Isä palautti pelin takaisin kauppaan. Ehkä pelisuunnittelijat totesivat tuolloin, että tämä ei ole tulevaisuuden ala.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena iltauutisten pääaihe oli joka ikinen päivä Vietnamin sota. En tiedä miten tuollainen mahtaa lapseen vaikuttaa.

Mä olen syntynyt 1970, enkä muista koko uutisointia. Aloin kiinnittää uutisiin huomiota vasta jotain 10-11-vuotiaana. Silloin oli tapetilla Carter ja Reagan ja Neuvostoliitto ja ydinaseet. Ne ydinaseet ahdisti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on sitten aina yhtä rasittavaa. Aina kun näitä oman lapsuuden mukavia muisteloketjuja avataan, niin aina joku n a tsi-petteri tulee tänne mussuttamaan politiikkaa, vaikka ei ole edes syntynyt kyseisellä vuosikymmenellä.

Voisitteko ystävällisesti avata näille politiikkamussutuksille oman ketjun, tai mennä vaikka lau dalle ulisemaan. Alle 60 vuotiaat ei taistolaisuudesta tajunnut silloin 70-luvulla yhtään mitään. Minäkin olen jo yli 60 vuotias ja olin hädituskin kymmenen vanha, kun taistolaisuus oli suosituimmillaan, eikä se vaikuttanut elämääni yhtään mitenkään, enhän politiikasta natiaisena tietenkään edes mitään ymmärtänyt.

Ei voida, edes ystävällisesti. Se että sinä et silloin tajunnut eläväsi yhteiskunnassa joka oli käytännössä Neuvostoliiton satelittivaltio, ei muuta tosiasioita. 

Suomen kouluissa opetettiin vielä 70-luvulla että Lenin hyvä, länsi paha. Tämä toki muuttui 80-luvun aikana pikku hiljaa, mutta se ei muuta sitä että 1970-luku oli Suomen valtion historiassa erityisen pimeää aikaa. 

Tuolla vuosikymmenellä koulua käyneenä en sellaista opetusta muista. Itse asiassa siellä ei erityisemmin hyvyyttä tai pahuutta mainittu, ei edes historiassa tai uskonnossa.  Minulla oli tosin kummastakin vain 6, joten voi olla, että jotain meni ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ELÄKÖÖN NEUVOSTOLIITON KOMMUNISTINEN PUOLUE!

GET ON, BABY, GET ON!

(Se, mikä 70-luvun Suomessa on niin kiehtovaa, on juuri se, miten se oli samanaikaisesti yhtä paljon näitä kumpaakin.)

Ihan totta! Pukevan nuorisovaateosastolla nimeltä Pucks myytiin tähtilippualusvaatteita, muistan sen niin selvästi! Samaan aikaa fanaattisesti pidettiin kouluneuvostovaaleja ja reuhattiin taistolaisuuden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Pitkälle 70-luvulle oli kaikenlaisia tuontikieltoja, lisenssejä ei myönnetty ulkomaisille omenille, ennen kuin kotimainen sato oli myyty ja syöty. Ainoa poikkeus oli joulun punaiset omenat.

Appelsiinien tuonti vapautui vasta tammikuussa, 'jahvat tuloo'.

Päärynät tuli kanssa keväällä.

Suomalaiset oli juuri keksineet monia eksoottisia hedelmiä, mutta 1972-74 kun lama iski,

kiellettiin useat ylellisyyshedelmät, mm kiivi oli ylellisyyttä.

Kotona ei voinut tehdä kunnon pitsaa, mm. durum-jauhoja ei saanut tuoda vähittäismyyntiin 

kuin muutamia satoja kiloja koko maahan.

Kotimaiset vihannekset -yhdistys mainosti ja kehui lanttua, porkkanoita ja kaalia, kotimaista tottakai. 

Niissä oli kaikki hivenaineet tallella kun niitä ei kuljetettu merten takaa.

Oli sokeri- ja rasvavero, kun ne olivat turhia ja epäterveellisiä. Kansa oli kuitenkin sairaampaa kuin koskaan sen jälkeen. Oli voivuori, mutta Ruotsiin tehtiin bussilasteittain rasvaretkiä. Ei ollut Ikeaa, mutta aina tuotiin täysi lasti sokeria, voita ja/tai jotain bregottia. Eikä nuuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisteluplaneetta Galacticaa esitettiin Suomessa 80-luvulla.

Esitettiin myös jo 70-luvulla. Muistan kun ala-asteen opettajalla oli muovinen, kärkeä kohti kapeneva karttakeppi ja kerran välitunnilla järjestäjänä ollessa huomasin, että kun hankaa sillä muovisella ontolla karttakepillä luokassa olleen urkuharmonin kulmaan, siitä lähtee samanlainen ääni kuin Taisteluplaneetta Galactican Cyloneista. Järvis Veksi joka oli toisena järjestäjänä innostui siitä niin, että oli sen jälkeen joka välitunnilla kuuntelemassa karttakepin avulla tuotettuja efekti-Cyloneita.

Taisteluplaneetta Galactica -sarja alkoi tulla Suomessa TV:stä vasta helmikuussa 1981. Sen sijaan sarjan pilottijaksosta editoitu elokuvaversio Saga of a Star World oli Suomessa elokuvateatterilevityksessä, tuolla samalla nimellä Taisteluplaneetta Galactica, jo tuoreeltaan vuonna 1978.

Avaruusasema Alfa tuli 70-luvulla.

70-luvulla tuli myös Matkalla Avaruuteen. Olin sen ikäinen, että se oli suorastaan pelottava! Robotti heilutti käsiään ja huusi, että: "Danger, danger!!"

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka muuttui joukko-opiksi 1970 luvun alussa. Laskettiin banaaneilla ja omenoilla ym mikä ei kuulujoukkoon ja mikä kuuluu. Olisi kiva tietää kuinka monella tämä joukko-oppi meni pääkoppaan helposti? Opettaja piirteli nuolia yhtälön vasemmalta puolelta oikealle ja päinvastoin ja nuolet, banaanit, omenat ja piirrokset meni ihan sekaisin vihkossa. Kyllä oli ihanaa olla koulussa, kotona vanhemmat ei tajunnu yhtään mitään koko läksy asiasta.

Olen yksi  niistä harvoista, jotka ymmärsivät sen ja todistukseni ainoat matematiikan kympit tulivat joukko-opin alkeitten aikaan. Ansaitsin ensimmäiset omat rahat opettamalla sitä parille muulle, joiden pääkoppaan ei mennyt millään.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka muuttui joukko-opiksi 1970 luvun alussa. Laskettiin banaaneilla ja omenoilla ym mikä ei kuulujoukkoon ja mikä kuuluu. Olisi kiva tietää kuinka monella tämä joukko-oppi meni pääkoppaan helposti? Opettaja piirteli nuolia yhtälön vasemmalta puolelta oikealle ja päinvastoin ja nuolet, banaanit, omenat ja piirrokset meni ihan sekaisin vihkossa. Kyllä oli ihanaa olla koulussa, kotona vanhemmat ei tajunnu yhtään mitään koko läksy asiasta.

Joukko-oppi!! Juu! Meillä käytettiin materiaalina "kokeilumonistetta". Jouduin lukemaan joukko-oppia juuri ennen lukioon menoa. Ihme pelleilyä. Se ei millään tavalla valmistanut lukion pitkään matematiikkaan. Kaikenlaisista syistä oli itsestään selvää, että otan pitkän matikan. Joukko-oppi oli vain haitaksi, en päässyt pitkään matikkaan kiinni ja kirjoitin siitä ylioppilaskirjoituksissa b:n (olen magnan ylioppilas). Vieläkin harmittaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voida, edes ystävällisesti. Se että sinä et silloin tajunnut eläväsi yhteiskunnassa joka oli käytännössä Neuvostoliiton satelittivaltio, ei muuta tosiasioita. 

Suomen kouluissa opetettiin vielä 70-luvulla että Lenin hyvä, länsi paha. Tämä toki muuttui 80-luvun aikana pikku hiljaa, mutta se ei muuta sitä että 1970-luku oli Suomen valtion historiassa erityisen pimeää aikaa. 

Tuolla vuosikymmenellä koulua käyneenä en sellaista opetusta muista. Itse asiassa siellä ei erityisemmin hyvyyttä tai pahuutta mainittu, ei edes historiassa tai uskonnossa.  Minulla oli tosin kummastakin vain 6, joten voi olla, että jotain meni ohi.

Lenin hyvä: meille opetettiin koulussa, että LENIN LAHJOITTI SUOMELLE ITSENÄISYYDEN. 70-luvulla. Olen muistanut tämän, ja joka itsenäisyyspäivä herätän hämmennystä nostamalla maljan Leninille. Perustelen sen sillä, että no eihän nyt meille ole koulussa ole mitään valheita ole voitu opettaa. Näin opetettiin eli sen on pakko olla totta.

Voi prkl koululaitosta! Yhdessä TV-ohjelmassa kerrottiin, miten koulukirjoja sensuroitiin ja historiankirjan kappaleita kirjoitettiin uudelleen sen mukaan, miten Neuvostoliiton suurlähetystöstä tuli palautetta.

Nyt se aukesi Pukeva pucks, nyt se laukesi muodikas pommi :D

Tuntui että joka sunnuntai Jussin isä huusi parvekkeelta:

Jussii tuu syömään!!!

-Mitä ruokaa?

- Pernaa ja kastetta