Nyt jutellaan 1970-luvusta!
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
Kommentit (1865)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta alussa joku mainitsi, että ilmeisesti jo 70-luvulla puhuttiin, että Länsi-Saksa on happosateiden takia huonossa kunnossa, metsät ovat kuolleet jne. Itse synnyin 70-l. ja meille opetettiin tuo asia 80-luvulla. Parikymmentä vuotta myöhemmin alettiin matkailla ja on autolla kuljettu paljon myös Saksassa. Missä ihmeessä ne kuolleet alueet olivat? Siis minun silmiini näyttää, että siellä on ihan terveitä puita. Olisiko se kaikki tuho voitu hoitaa noin lyhyessä ajassa pois silmistä?
Toki Saksassa oli metsätuhojakin ja aika surutta sitä luontoa saastutettiin. Mutta suuri osa oppikirjojen ja TV-ohjelmien selostuksista Länsi-Saksan saastuneisuudesta meni kapitalistista länttä kritisoineiden toimittajien piikkiin. Itä-Saksan tai Neuvostoliiton tuhoista ei puhuttu sanaakaan. Vihreällä liikkeelläkin on vankka vasemmisto- ja taistolaistausta. Tämän huomioonottaen ymmärtää mistä oli kyse.
Itse olin lomareissulla Saksassa ensimmäistä kertaa 1988 enkä nähnyt mitään kuolleita metsiä. Sen sijaan Munchenin seutu oli niin vehreää vaikka alueella asuu miljoonia ihmisiä.
Ehkä sitten näin. Ollaan tosiaan kuljettu ympäri Saksaa ja esim. siellä Schwarzwaldissa oli minusta komeat, isot metsät. Siis eihän sellainen voi syntyä kutakuinkin uusiksi parissa kymmenessä vuodessa.
Kuolan niemimaalla Venäjällä on neliökilometreittäin happojen raiskaamaa tundraa josta puut ovat kuolleet pois. Saksassa tuotettiin paljon päästöjä jotka toivat kaukokulkeutumana tänne happosateita. Saksassa kuitenkin syntyi ympäristöliike hyvin varhaisessa vaiheessa ja raskas teollisuus siirtyi kehitysmaihin. Kävin Saksassa viimeksi kesällä ja näkeehän sielläkin karuja alueita, mutta samanlaista näkee Suomessa Talvivaarassa eikä sen saasteet ole mitään pikkujuttuja.
Saksassa kun on vuoristoisena maana karuskin. Talvivaara ei ole kummempi kuin iso kivirakennustyömaa. Talvivaaran "katastrofi" on median ja vihreiden ideologisista syistä luoma.
Se suolaa saanut "järvi" parin hehtaarin matala metsälampi joita Suomessa on tuhansia samanlaisia. Annetaan kuva kuin Päjänteen kokoinen vesistö olisi suolaantunut pitäisi sanoa että parin metrin syvyinen metsälampi. Veronmaksajien rahojen käyttö tuon täysin mitättömän lammen puhdistukseen on silkkaa tuhlausta. Mutta mikäänhän ei ole liian kallista uhrattavaksi vihreän ideologian alttarille.
Mitä muualle valuneisiin vesiin tulee löydetäänhän tarpeeksi tarkoilla menetelmillä miten pienet pitoisuudet tahansa vaikka näistä ei olisi mitään vaaraa. Tärkeintä olisi saada kaivod tuottamaan edes menonsa.
Isälläni oli tekohampaat vaikka oli vain nuori mies ja muistan myös, että isä haisi usein pahalle. Äiti koettikin saada isää käymään useammin pesulla, eikä vain kerran viikossa saunassa ! Luulen että tähän oli syynä isän lapsuus maalla ja äidin lapsuus kaupungissa.. Vanhemmat polttivat tupakkaa sisällä, äitini tupakoi vuoteessakin ja samoin auto oli talvisin täynnä tupakansavua kun ikkunoita ei voinut pitää auki.
Kesäisin ajettiin mökille ikkunat auki ja laulettiin , kun radiota ei autossa ollut. Eikä turvavöitä! Kerran minulla paloi takapenkillä hartiat mutta tuohon aikaan auringossa palaminen ei ollut mitenkään kummallista, aurinkorasvoja ei käytetty. Sen sijaan äitini kyllä lotrasi vauvaöljyä tms että ruskettuisi paremmin! Mökiltä ihoon tarttui punkkeja, jotka tukahdettiin rasvalla. Kaupungissa punkkiongelmaa ei ollut.
Minulla oli punainen Jopo, jolla ajoin ilman kypärää hiukset hulmuten ja luuhasin kavereiden kanssa ulkona iltaan asti. Äiti luotti siihen, että tulen kyllä kotiin jossain vaiheessa. Monilla pojilla oli linkkari ja kun kadehdin asiaa, sain oman joululahjaksi 8 tai 9-vuotiaana! Isä sen osti, äiti ei niinkään tykännyt :D
Olen ainoa lapsi mikä oli tuohon aikaan harvinaista, käsittääkseni syynä oli vaikea raskaus. Asuimme omakotitalossa ja minulla oli pieni, oveton huone olohuoneen vieressä. Vanhemmat nukkuivat yläkerrassa. Vanhemmat vahtivat mitä katson telkkarista, mutta hiivin usein sohvan taakse vakoilemaan :D
Join aamuisin kahvia ja usein päiväkahvinkin , kermaa ja sokeria. Leivän päällä oli oikeaa voita, joka säilytettiin huoneenlämmössä lautasella. Kerran naapurin kissa tuli ikkunasta ja nuoli voita :D Kissat juoksentelivat tuohon aikaan irti, koirat ne hihnassa kulkivat. Eräällä kaverilla oli jopa jänis lemmikkinä!
Meillä oli pihasauna ja minulla autonrenkaasta tehty keinu pihapuussa, kerran lensin kyydistä ja mursin käteni mutta vanhemmat eivät olleet moksiskaan. Nykyään keinu olisi otettu pois kiirenvilkkaa ja aiheesta olisi kirjoiteltu varoituksia nettiin !
Aiemmin mainittiin 70 -luvun matematiikan joukko-oppi. Ilmeisesti se hävisi opetussuunnitelmista aika pian. Minä pidin alkioilla ja osajoukoilla laskemisesta. Oli mielestäni harvinaisen selkeää. Sen sijaan todennäköisyyslaskenta oli jotain, joka ei mennyt jakeluun. Ammut joitain savikiekkoja...(savikiekot merkitsivät mulle vanhanajan äänilevyjä) tai nostelit korista erivärisiä sukkia. Näistä lähtökohdista piti päätellä, kuinka monella osumalla tärväät piloille arvokkaan äänilevyn tai löydät sukkaparin korista. Sukkapareihin mulla oli ihan oiva ratkaisu: kaadat korin sisällön lattialle ja kokoat. Äänilevyjen kohdalla ajattelin, että kannattaa ampua huti. Jospa se äänite säilyisi jälkipoöville.
Vierailija kirjoitti:
Laulettiin paljon venäläisiä lastenlauluja kuten Raskasta laukkua kantaen, Miska soutaa joella, Tuulessa soiden käy laulu kasakoiden.
Tuttuja lauluja. Näitä laulettiin ev.lut seurakunnan tyttökerhossa siinä 70-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
- venäläiset laulut olivat suosittuja tyyliin Miska soutaa joella, rannalle jäi Katjuska, ai ai ..jotain.. missä on nyt .. joku. Inhosin näitä. Samoin Viktor Klimenko ja karjalais-erkkiliikanen olivat suosittuja, kaikki venäläistyyliset karvaiset miehet ja karjalaisuus (yäk)
Miska soutaa joella, rannalle jäi Petruska. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- venäläiset laulut olivat suosittuja tyyliin Miska soutaa joella, rannalle jäi Katjuska, ai ai ..jotain.. missä on nyt .. joku. Inhosin näitä. Samoin Viktor Klimenko ja karjalais-erkkiliikanen olivat suosittuja, kaikki venäläistyyliset karvaiset miehet ja karjalaisuus (yäk)
Miska soutaa joella, rannalle jäi Petruska. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska.
Miskan matka saareen vie, Petruskalla toinen tie.
Ai ai, Katinka, missä Miska, Petruska
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ollenkaan tuota Miska-hoilotusta. Näitä mietin jo lapsena: onko Miska mies? Koska minusta se on kissan nimi. No rannalle jäi Katjuska, oletettavasti nainen. Mikä hitto toi Katinka sitten on? Onko Katjuska Katinkan lempinimi? Ok, Miska on ehkä pelimiehiä ja dumppasi Katinkan, mutta vaihtoiko hän Katinkan siis toiseen mieheen eli Petruskaan? Koska Petruska on mielestäni miehen nimi. Vai onko se Miskan lempinimi? En ymmärrä ollenkaan, onko sanat kirjoitettu votkapäissään?
Miska on suomennos Mischa nimestä, joka puolestaan on hellittelymuoto nimestä Mikhail. Katjusa/Katinkan oikea nimi puolestaan on Ekaterina. Petruska on myös mies. Aikuinen herkästi tulkitsee laulun kolmiodraamaksi, jossa Katja lopulta jää kokonaan yksin. Ehkä kyseessä kuitenkin on vaan lapsen rallatus Miska-karhusta ja Petruska-nukkesta ilman sen syvällisempää merkitystä.
Mulla oli lapsena puoli metriä korkea Miska-karhu. Sillä oli vyö olympiarenkaitten mukaisissa väreissä ja vyönsoljen kohdalla oli olympiarenkaat. Omistin myös maatuskan. Isoisä opetti sanomaan ruki vei. Vielä 80-luvulla tv:stä tuli venäjän kieliopetusta. Ohjelman päähenkilö oli viiksekäs Heikki Kinnunen.
Miska oli olympialaisten maskotti v. 1980, ei 70-luvulla.
Prototyyppi kirjoitti:
Ihana ketju!
Kesäsiirtolat - Muistan kun ensimmäisenä mentiin jonoon ja täitarkastukseen kesäsiirtolaan saapuessamme. Kesäsiirtolat oli tarkoitettu vissiin vähävaraisten perheiden lapsille.
Peruskoulu - Kansakoulu muuttui peruskouluksi pk-seudulla 1977. Koulussa vallitsi kuri ja järjestys. Rehtorin puhutteluun joutumista pelättiin yli kaiken. Urkuharmoni pauhasi musiikin tunneilla ja aamuhartaudessa.
Kaupat - T-kauppa, Sesto, Elanto, Kukkura. Ostokset kirjattiin tilille, jos ei maksanut suoraan käteisellä. Kukkurassa oli jotain keräilymerkkejä, jotka lätkittiin keräilyvihkoon. Täyteen kerätyllä vihkolla sai muistaakseni 10 markan alennuksen ostoksista.
Kukkura-kaupan merkkejä keräiltiin 80-luvun lopulla - 90-luvulla.
Peruskouluun alettiin siirtyä porrastetusti alkaen Pohjois-Suomesta joskus 1968 tai -69. Tuntui hullulta, kun muuten itseään niin parempina pitäneet stadilaiset puhuivat vielä käyneensä 1970-luvulla KANSAKOULUA. Pohjois-suomalaiselle se oli todella niin last season kuin ikinä olla voi. :D
Vierailija kirjoitti:
Peruskouluun alettiin siirtyä porrastetusti alkaen Pohjois-Suomesta joskus 1968 tai -69. Tuntui hullulta, kun muuten itseään niin parempina pitäneet stadilaiset puhuivat vielä käyneensä 1970-luvulla KANSAKOULUA. Pohjois-suomalaiselle se oli todella niin last season kuin ikinä olla voi. :D
Menin peruskoulun ekalle vuonna 1974. Koulussa oli koko ala-asteen ruokailuvälineissä teksti "xx:n kansakoulu".
Vierailija kirjoitti:
Naisvoimistelu. Käveltiin ympyrää ja heiluleltiin käsiä ja jalkoja nilkat ojentuneenna yms. Kilpailin siinä lajissa. En tiedä mihin sitä voisi nykyaikana verrata? Kilpa-asu on yksinkertainen voimistelupuku. Ostettiin iso koko että se mahtui monta vuotta.
Tuli jopo ja tupakkaa sai ostaa lapsetkin. Sitä sai muistaakseni ostaa kappaleittain.
Koulussa oli peltimukit. Niissä maito pysyi ihanan kylmänä.
Spar-kaupat joista keräilymerkeillä saatiin makuupussi. Öljykaminalämmitys.
Muovi oli in. Tyylikkäimmät vaatteet ja laukut, korut ja sisustus oli muovia.
Oliko Spar-kauppoja jo 70-luvulla? Siinä tapauksessa niiden on täytynyt olla välillä poissa. Nehän tulivat (ehkä siis uudelleen) 90-luvun alussa Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Ihana ketju!
Kesäsiirtolat - Muistan kun ensimmäisenä mentiin jonoon ja täitarkastukseen kesäsiirtolaan saapuessamme. Kesäsiirtolat oli tarkoitettu vissiin vähävaraisten perheiden lapsille.
Peruskoulu - Kansakoulu muuttui peruskouluksi pk-seudulla 1977. Koulussa vallitsi kuri ja järjestys. Rehtorin puhutteluun joutumista pelättiin yli kaiken. Urkuharmoni pauhasi musiikin tunneilla ja aamuhartaudessa.
Kaupat - T-kauppa, Sesto, Elanto, Kukkura. Ostokset kirjattiin tilille, jos ei maksanut suoraan käteisellä. Kukkurassa oli jotain keräilymerkkejä, jotka lätkittiin keräilyvihkoon. Täyteen kerätyllä vihkolla sai muistaakseni 10 markan alennuksen ostoksista.
Kukkura-kaupan merkkejä keräiltiin 80-luvun lopulla - 90-luvulla.
Niitä merkkejä oli myös 1970-luvulla. 1990-luvulla ei meidän kulmilla ollut enää Kukkuraa.
Kun koulussa lauletuista lauluista on ollut puhetta, niin haluaisin lisätä listaan vielä maakuntalaulut, täällä Pohjantähden alla ja vaiennut viulu.
Tämä viimeinen Konsta Jylhän laulu jotenkin kosketti pientä laulajaa. Aivan kylmät väreet nousivat jalkoja pitkin.
Lihavia ihmisiä ei ollut samalla tavalla kun nyt ja lapset olivat hoikkia. Kukaan ei laihduttanut.
Vappuna oli hienoa katsoa ikkunasta vappumarssi. Seinillä oli muutakin kuin ruskeaa ja oranssinkeltaista, nimittäin valokuvatapetti mihin me siskokset salaa kiinnitettiin muropaketeista ja muualta saatuja siirtokuvia kuten hyönteisiä. Mistään iltapäiväkerhosta ollut tietoakaan. Koulun jälkeen kotiin tai kavereille tai kavereiden kanssa pihalle ja puistoihin. Olihan meillä kotiavain kaulassa jos kotiin tartti päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- venäläiset laulut olivat suosittuja tyyliin Miska soutaa joella, rannalle jäi Katjuska, ai ai ..jotain.. missä on nyt .. joku. Inhosin näitä. Samoin Viktor Klimenko ja karjalais-erkkiliikanen olivat suosittuja, kaikki venäläistyyliset karvaiset miehet ja karjalaisuus (yäk)
Miska soutaa joella, rannalle jäi Petruska. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska.
Poikien kanssa hoilattiin: "Miska soutaa joella, rannalle jäi katiska.."
Mahtavasti muistat näitä takavuosien leikkejä! Todella harmillista, että nykylapset eivät enää leiki näitä ryhmäleikkejä. 70-80- luvuilla oltiin lapsena todella paljon ulkona ja siinä ohessa opittiin yhdessä olemisen taitoja. Lapset saivat olla aika itsenäisesti, hyvässä ja pahassa, tosin Suomikin oli tuolloin vielä "lintukoto".
Tietty nykyään on älypuhelimet sun muut, mutta kyllä kuulen edelleen kun naapurin lapset leikkii kirkonrottaa pihalla. Lisäksi en näe mitään vikaa esim Pokémon Go:n pelaamisessa ulkona kavereiden kanssa, yhtä lailla se on liikunnallista ja sosiaalista toimintaa. Itse remusin lapsena aamusta iltaan vaikka missä puissa ja puskissa vaikka oli kotona tietokone. Sori OT. Mutta oon nyt lukenu koko ketjun ja nautin ihan älyttömästi näistä tarinoista, olette monet tosi taitavia kertojia :) -N23
Puuvessat koulussa, kolme reikää vierekkäin. Villaiset pihavaatteet ja huopatossut. Hajumailma oli varmaan mielenkiintoinen, meilläkin oli lehmiä ja saatoin käydä samoilla vaatteilla navetassa ja seuraavana koulussa. Monen oppilaan kotona poltettiin sisällä. Siihen aikaan liittyvät myös semmoiset ihan ns. Kunnon miehet jotka saattoivat piipahtaa kotonani kylässä ja aina heillä oli kirkasta povitaskussa ja siitä otettiin sitten ohimennen huikkaa. Kotonani ei poltettu, mutta isällä oli aina tupakkaa että saa tarjota tupakkamiehille. Kekkonen. Itsemurhia oli paljon lähipiirissä. Synkkää aikaa. Uskonnollinen kuri koulussa.
Tämä urbaanilegenda (vai lieneekö ollut ihan tottakin) piinasi minua tosin jo 60-luvun loppuvuosina, kun me maalaistytötkin saatiin laittaa ohuet sukat (ensin sukat ja sitten tulivat ihmeelliset sukkahousut) koulun joulujuhlaan, kovalla pakkasella. Jouduttiin sitten kävelemään linja-autopysäkille aika pitkä matka. Olin kauhuissani ihan varma, että minunkin ohuet sukkani jäätyivät kiinni jalkoihini! Sairaalassa sitten niitä irroteltaisiin, en muista menttikö legendan tyttö ihan jalkansa tämän johdosta) Hameet ja takit kun olivat vielä niin minimittaisia, ei nekään paljon lämmittäneet.