A-Teeman läski-ilta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara Sarvas on kyllä kokenut melkoisen muutoksen. Ennen sporttinen perusterve likka ja nyt näen huomattavasti ylipainoisen ihmisen jolla suuri riski sairastua esim diapetekseen. Se että ei ihminen saa turvotettua itseään noin pienessä ajassa tuohon kuntoon ellei ole syömishäiriö.

Tämä. Tuntuu että ongelma on enemmänkin korvien välissä.

En tiedä kuka tämä Saara on, joten googletin. Ja kyllä on muutosta tapahtunu, oli aikaisemmin sutjakas sporttihenkinen tyttö, oikein sievä.

Ei ihme, että on paha olla. 

Saarahan on kirjoittanut olleensa lihava lapsi ja käytännössä syömishäiriöinen koko ikänsä. Se "sutjakas sporttihenkinen oikein sievä tyttö" jonka muistat, oli anorektikko, jonka oli sisäisesti paha olla. Onko se sitten tavoiteltavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näitä fitness-urpoja otetaan puhumaan lihavuudesta? Eivät he ole mitään terveellisen syömisen ammattilaisia. He osaavat ruokailla harrastustaan tukevasti. Tavallisen ihmisen ei tarvitse syödä kuten lihasmassaa kasvattavan ja/tai läskiä polttavan urheilijan.

Kaisa Jaakkola olis voinut olla tuolla puhumassa siitä, mitä saattaa tapahtua kun tarpeeksi monta kertaa näännyttää itsensä kisäkuntoon. Häntä ei vaan voitu ottaa, koska pyörittää terbeysalan yritystä. Harmi.

Tavallinen kotiruoka on fitnessruokaa. Nämä blogaajabelfiehorot hifistelevät ihan turhaan niiden rahka-pasta aterioidensa kanssa. Ihan turhaa.

Ja kisadietillä nyt ei ole mitään tekemistä sen ruokavalion kanssa. Eivät ne kisaajatkaan sillä tavalla syö kuin kisoihin kiristellessään ja tietävät kyllä että se on helvetin epäterveellistä touhua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa yllättävää, että ainoa painonhallinnassa pitkällä aikavälillä onnistunut oli se nuori mies joka kertoi ongelman ja ratkaisun löytyneen itsestään. Vaakakapinalliset voivat marmattaa vaikka loppu elämänsä, mutta lihavina pysyvät, jos asenne ei muutu.

Kyllä mä ainakin myönnän että se löytyy musta itsestä. Motivaatio puuttuu. Laihtuisin muuten heti kun joku tekis mulle annokset valmiiksi aamupalasta lähtien. Laiskuus vaivaa. Se pulla on helpompi ottaa kun tehdä voileipä.

Vielä helpompi on jättää se pulla ostamatta. Ei normaalilla ihmisillä ole kaapeissa jotain pullia ja keskejä joita "voi ottaa" kerran viikossa kun tulee vieraita. Kyllä suurin osa puputtaa ne hyvin nopeaan tahtiin pois. 

Se terveellisen ruokailun päätös tehdään kaupassa. 

Tulee oikeasti paha olo kun lukee näitä kommentteja. Järkyttävä asenne ylipainoisia (naisia) kohtaan!

t. Hoikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaakakapinat, kehopositiivisuudet, lihava ja onnellinen... voi kiesus mitä itsepetosta!!

Kaikki nuo on vaan mukavuudenhaluisten lihavien välineitä normalisoidakseen omaa sairaalloista lihavuutta jonkinlaiseksi yhteiskunnan normitilaksi.

Sairaalloinen lihavuus on jo itsessään sairaus. Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen henkiseen epätasapainoon liittyvä ongelma joka sitten eskaloituu fyysiseen sairauteen, jonka me näemme sairaalloisena lihavuutena. Se ei ole normaalia. Eikä siitä saa sellaista tehdä.

Mutta hys hys, ei saa ehdottaa lihavalla että ehkä lihavuudelle kannattaisi yrittää tehdä jotakin. Eikä saa sanoa alkoholistille, että ehkä alkoholismille kannattaisi tehdä jotakin. Tai ei saa sanoa tupakoijalle, että ehkä tupakoimisella kannattaisi tehdä jotakin. Kun voi katsos herkkä henkilö loukkaantua. Antaa jatkaa vaan samalla linjalla ja ollaan hipihiljaa!

Maksetaan me vaan kiltisti verojen muodossa kansanterveyden kallis lasku, kun näitä elintasosairaita hyysätään erikoislääkäriltä toiselle hoidattamassa uniapneaa, nivelvaivoja ja keinonivelleikkauksia, ihottumia, sydän ja verisuonitauteja, mentaaliongelmia, syöpiä...

Lisään listaan divertikkelit, 2-tyypin diabetes, maksakirroosi.

Mutta usko pois, niin kaikki muuttuu kohta. ”Sairaanhoito” poistuu, lääkkeet muuttuvat vielä kalliimmiksi ja pakottaa muutokseen. Ai miksi? No, kannattaa katsoa viime vuoden tulo- ja kulueriä.

Maksakirroosi = fruktoosin ylikulutusta. Fruktoosin metabolia on sama kun alkoholin.

2-tyypin diabetes: juuri eilen tuli ulos tämä tutkimus jossa ei löydetty yhteyttä lihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen välillä (näitä on useita), mutta sen sijaan insuliiniresistenssin ja haimasyövän välillä https://research-information.bristol.ac.uk/en/publications/the-role-of-… jolloin tulee se fruktoosi taas esille.

Divertikkeleiden syitä ei tiedetä, mutta eiköhän kuiduttomuus siihen ole johtanut. Teollisuus poisti kuidut ruoasta, koska kuitu ei kestä pakastamista. Syyllinen on siinäkin teollisuus, kuten sokerin suhteen, sekä viranomaiset, jotka antavat ihmisten syödä heitä sairastuttavaa ruokaa.

Uskomatonta itsepetosta. Divertikkeleistä: ylipaino altistaa myös. Kuituja saa kasviksista, kaurapuurosta ja ruisleivästä. Halutessasi voit lisätä kuituja leseiden muodossa.

Aivan sama, jos tulee yksittäinen pieni tutkimus 2-tyypin diabeteksesta. Meta-analyysien mukaan ylipaino altistaa.

Maksakirroosin tapauksessa ylipaino vaikuttaa merkittävästi. Yksi ruoka-aine ei ole syyllinen, ellei se ole selkeästi ylivoimaisessa asenassa. Suomessa ei suositella edes lisättyä sokeria kuin max 10 %. Eikä tarvitsisi edes sitä.

Höpö höpö. Metatutkimuksiakin on. Diabetes 2 on 75% perinnöllistä. Lähde siitä. Ylipainoisia on esimerkiksi amerikassa maailman eniten, mutta diabeetikkoja vain 4% kun taas esim. Kiinassa on ylipainoisia paljon vähemmän ja diabetestä 11%.

Divertikkelitkin ovat pääosin perimän kautta tulevia, vaikka todellista syytä ei tiedetä. Fermentoituvien kuitujen osuus voi olla jopa haitallista. Lihavuus ei siihen liity millään tavalla, mutta voihan olla, että tässäkin on tutkijan harha, eli lihavilla voi olla enemmän suolistovaivoja kiitos huonon ruoan ja sivulöydöksenä löytyy divertikkeleitä. Tässä jos haluttaisiin löytää joku totuus, pitäisi gastroenterologien tutkia satunnaistetusti muutama tuhat lihavaa ja normaalipainosita ja vertailla minkä verran heiltä löytyy divertikkeleitä. Voi olla vaikea saada tutkittavia tällaiseen tutkimukseen.

Joopa joo. Lapsettomuuskin on perinnöllistä. Toisin sanoen, ylipaino altistaa 2 tyypin diabetekselle ja odottavan äidin ylipaino altistaa raskausajan diabetekselle ja lapsen riski 2 tyypin diabetekseen kasvaa. Eli ei pääse yli eikä ympäri siitä etteikö ylipaino altistaisi.

Ja Kiinan diabetesluvut ovat kasvussa samoin kuin ylipaino-ongelmat. Ruoan saatavuus on helppoa ja elintaso nousee. Ihminen tykkää syödä-vaikka yrität senkin vierittää ulkopuolisen vaikuttimen syyksi.

Ja suolistovaivat ovatkin olleet muodissa. Nyt vaikuttaa siltä, että ne jotka saavat todella vähän kuituja ovat suurimmassa riskissä saada suolistovaivoja. Että siitä vaan noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota 🤦‍♀️

Ylipaino nimenomaan alitstaa niitä joilla on paskat geenit. Satunnaisesti muitakin, mutta hyvin satunnaisesti. Ihminen tykkää syödä ja tykkäämistä ohjaa biokemia. Mikäli syömisen säätelyyn osallistuvat hormonaaliset toiminnot ovat pielessä, kuten leptiini, ghreliini, tietyt peptidit ja päälle se insuliiniresistenssi, niin ei ihminen voi mitään sille, ettei tule kylläiseksi vaikka vetäisi pöntöllisen perunoita. Tämä näkyy jo lapsista siten, että terveestä lapsesta tulee vilkas saatuaan keksin, sairas pyytää toista keksiä eikä tule koskaan kylläiseksi. Ilman Prader-Williä siis.

Eikö gluteenittomassa ruokavaliossa ole kuituja? Esimerkiksi kvinoa tai vaikka tattari sisältää kuituja ja paljon paremman aminohappokoostumuksen kuin EFSA:n kumoamien terveysväitteiden mukainen ruisleipä.

Lihavuudessa ongelmia eivät ole leptiinin tai insuliinin eritys. Molempia erittyy todella helkkaristi. Ongelmana ovat sekä leptiini-, että insuliiniresistenssi. Molemmat korjaantuvat laihtumalla ja ovat lihavuuden aiheuttamia, eikä toisin päin.

Ghreliinin eritys on lihavilla normaalia vähäisempää, joten edes tuo ei selitä mitää mystistä näläntunnetta.

Geneettiset anomaliat noiden toiminnassa ovat niin harvinaisia, että niitä tunnetaan muutama hassu tapaus koko maailmassa.

Taas pelkät akat inisemässä maailmantuskaansa!

Missä esim. miljonääri-koomikko Sami Hedberg joka joutui kilojensa vuoksi julman julkisen kiusaamisen kohteeksi kateellisen, työnsä menettäneen feministin taholta?

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa naista haukutaan 3 kertaa päivässä läskiksi.

Lihava mies on sitä mieltä ettei hänelle koskaan huomauteltu lihavuudesta.

Tasa-arvoinen Suomi?

Johtuisiko siitä, että ko. nainen on lihavuusmyönteinen aktivisti ja mies ihan vaan mies

Vierailija kirjoitti:

Taas pelkät akat inisemässä maailmantuskaansa!

Missä esim. miljonääri-koomikko Sami Hedberg joka joutui kilojensa vuoksi julman julkisen kiusaamisen kohteeksi kateellisen, työnsä menettäneen feministin taholta?

Sami oli varmaan naimassa ja elämässä unelmaansa: mies nettoaa satoja tuhansia euroja kertomalla huonoja vitsejä.

Antaa naisten hoitaa se muiden syyttely ja itkeminen vaan jatkossakin ja keskitytään me miehet muuhun. Miksi muuttuisimme naisten kaltaisiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa naista haukutaan 3 kertaa päivässä läskiksi.

Lihava mies on sitä mieltä ettei hänelle koskaan huomauteltu lihavuudesta.

Tasa-arvoinen Suomi?

Johtuisiko siitä, että ko. nainen on lihavuusmyönteinen aktivisti ja mies ihan vaan mies

Tai siitä että miehet eivät ihan kaikesta revi persettään.

Kesäloman jälkeen työkaveri tuli kahvihuoneeseen ja joku huusi "äijä o v*ttu lihonu". Ko. mies nosti paitaansa ja taputteli polleana pötsiään röhönaurun säestämänä. Sitten kaikki muutkin röhönauroivat ja jatkettiin elämää.

Tuossa tilanteessa miehelle siis huomautettiin hänen painostaan, mutta se oli miesten mielestä vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Taas pelkät akat inisemässä maailmantuskaansa!

Missä esim. miljonääri-koomikko Sami Hedberg joka joutui kilojensa vuoksi julman julkisen kiusaamisen kohteeksi kateellisen, työnsä menettäneen feministin taholta?

Varmaan treenaamassa sitä roolia johon feministi ei kelvannut ja siksi suuttui Samille :DD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…

Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.

Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.

Kukaan tuskin laihtuu pelkästään liikunnalla. Mutta mielestäni liikunta tukee hyvin laihtumista. Listaan tähän muutaman pointin, jotka koskee minua:

1) Jos tiedän meneväni salille tms. en voi syödä kovin raskaasti sitä ennen. En ainakaan mätä sipsejä tai karkkia, koska silloin liikkumisesta ei tule mitään muuta kuin paha olo.

2) Liikunnan jälkeen ei tee mieli syödä pitsaa tai sipsejä. Endorfiinit jyllää kehossa, iltapalaksi riittää esim. vähän kanaa salaatilla.

3) Nukun paremmin kun olen liikkunut. Tämä puolestaan hillitsee makeanhimoa (syön väsyneenä karkkia). 

4) Salitreeni tuntuu hyvänä olona myös seuraavana päivänä. Tämä puolestaan tukee terveellisiä valintoja myös ruokavaliossa. 

Omalta kohdalta lisään vielä sen, että 

1) on löydettävä laji, josta aidosti tykkää. Se voi olla ihan mitä tahansa, kunhan sitä viitsii tehdä. Itse yritin vuosia lenkkeillä, vaikka inhosin sitä. Eihän sitä jaksa.

2) on aloitettava todella maltillisesti, eikä pidä laihdutusvaiheessa liikkua liikaa. Myöskään kaloreita en laskisi. 

Teoriasi kumoutuu yhteen lauseeseen: montako lihavaa näet salilla? Mikäli teoriasi pitäisi paikkaansa, niin silloin salit olisivat lihavia täysi. Miksi ne eivät ole täysi? Syytät yksilöä, etteivät he viitsi mennä, eikö niin? Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan mädät ihmiset ovat aiheuttaneet lihaville häpeää ja he eivät USKALLA mennä, koska pelkäävät tulla arvostelluksi. Tämä on mädättänyt myös nuorison, koska idiootit vanhemmat ovat kasvattaneet lapsillensa sellaiset arvot, että a) lihavuus = rumaa ja b) lihavia saa haukkua. Se on sama kuin pienestä vauvasta saakka sanoisit joka ikisestä vauvan tekemästä asiasta "olet täys paska, et osaa edes syödä itse".

Osuiko hermoon?

En ole mielestäni ketään syyttänyt, yritin vain tuoda esille sitä, että vaikka pelkästään liikuntaa lisäämällä on vaikea laihtua, on sillä kuitenkin hyviä puolia. Ja huomaa, puhun vain itsestäni. Joku toinen voi kokea asiat toisella tavalla.

Sitä paitsi salillani käy kaikenkokoisia ja -ikäisiä ihmisiä. Myös ryhmäliikuntatunneilla. On siellä myös niitä huippuunsaviritettyjä pullistelijoita (joihin en itse kuulu, olen ihan tavis, joka yrittää pitää painoa kurissa), mutta yleishenki on se, että kaikki mahtuu joukkoon. 

Jos itse näen isokokoisen treenaamassa, mun mielestä se on pelkästään positiivinen juttu. Uskoisin, että valtaosalle on aivan sama kuka siinä vierellä punttia heiluttaa. 

Liikunnasta on silloin hyötyä jos se tapahtuu tasolla, joka ei riko ihmistä. Suurin osa nivelvaivoista liittyy liikuntaan ja vääriin asentoihin. Sitten kun nivelet menee, niin tulee tietysti ylipainoa, koska ei voi liikkua.

Lihavat ovat usein insuliiniresistenttejä (vallitseva käsitys). Insuliiniresistentti saa aika helposti lihaksia, jotka toimivat glukoosiaineenvaidunnan puskureina. Miksi lihavia ei siis ohjata saleille? Olisiko viisasta antaa heille jopa sellaista kasvuhormonia, jolla lihakset kasvaa kunnolla? Tällöin estetään sarkopeninen lihavuus ja ektooppinen rasva ei aiheuta ongelmia.

Vau! Taidat olla eräs tuttavani, jonka mukaan tupakointi on ihan ok. Hänen mukaansa myös liikunta on vaarallista (!) koska hengästyy (I wonder why). Lisäksi on vuosien aikana tullut ylipainoa, juurikin siitä syystä että tyyppi vihaa liikuntaa yli kaiken.

Kun viimeksi näin, niin avautui nivelrikosta ja syytti ed. lääkäriä ettei laittanut polvileikkaukseen vaan fysioterapiaa ja liikkumista. ”Onneksi” joku seuraava lääkäri oli sitten antanut vain jotain kipulääkettä.

Summa summarum: Ei niitä jalkoja ja kroppaa oo tarkoitettu makoilemaan (!)

Eikä missään tapauskessa jatkuvaan kuormitukseen. Tunnetko yhtään tervettä ikääntynyttä urheilijaa? Minä en. Urheilulajista riippuen paskana on joko polvet tai selkä. Ei tarvitse olla edes mikään huippu, vaan ihan keskitasoinen urheilija. Lihavia tiedän montakin jotka ovat täysin terveitä vanhempana.

Keksi mitä vaan. Kyllä tunnen, useampia. Ehkä kertoo omasta elinpiiristä. Olen pahoillani, mutta termiä terve lihavuus ei ole-mikäli olet seurannut tutkimuksia.

Tunnen puolison kautta myös noita-valitettavasti sairaita lihavia eläkeläisiä. Liikunta ei oikein maistu, mutta Tallinnan- ja nykyään Latvianrosteilyt kylläkin. Kaikille mielihaluille sanotaan kyllä-ovat ne sitten suolaisia, rasvaisia tai makeita.

Miten sellaisesta voisi olla tutkimustuloksia jota ei tutkita? Montako laihuuden ja sairauksien välistä tutkimusta löydät? Sitäpaitsi, nivelvaivoista ainakaan artroosin syitä ei tiedetä. Ylipaino voi olla riski, mutta ei se sitä aiheuta, se on varma.

Lihavuus ei tietysti voi olla tervettä, koska muutenhan koko business kuolisi. Se pätee mihin tahansa muuhun vastaavaan mantraan. Ratkaisu ei lähde siitä, että syytetään lihavia, vaan ongelma on yhteiskunnassa. Rikollisia kun seuraa, syyllinen on usein se joka on hiljaa tai tuottaa väärää tietoa. Tässä tapauksessa ruokateollisuus on kovin hiljaa ja esimerkiksi CocaCola tuottaa miljardeilla väärää tietoa. Sama kuin tupakkateollisuuden osalta oli.

Kontrolliryhminä tutkimuksissa poikkeuksetta käytetään normaalipainoisia ja sairauksien esiintyvyyksiä verrataan niiden esiintyvyyksiin koko populaatiossa.

Artroosin perimmäisestä syystä ei ole varmuutta, mutta on täysin kiistatonta näyttöä, että lihavuus pahentaa sitä.

Vedätätkö, vai oletko oikeasti tollo?

Voi ihana Saara Sarvas :´/ Alkoi itkettään kun hän kertoi miten 3 kertaa tänään oli häntä sanottu läskiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa yllättävää, että ainoa painonhallinnassa pitkällä aikavälillä onnistunut oli se nuori mies joka kertoi ongelman ja ratkaisun löytyneen itsestään. Vaakakapinalliset voivat marmattaa vaikka loppu elämänsä, mutta lihavina pysyvät, jos asenne ei muutu.

Kyllä mä ainakin myönnän että se löytyy musta itsestä. Motivaatio puuttuu. Laihtuisin muuten heti kun joku tekis mulle annokset valmiiksi aamupalasta lähtien. Laiskuus vaivaa. Se pulla on helpompi ottaa kun tehdä voileipä.

Vielä helpompi on jättää se pulla ostamatta. Ei normaalilla ihmisillä ole kaapeissa jotain pullia ja keskejä joita "voi ottaa" kerran viikossa kun tulee vieraita. Kyllä suurin osa puputtaa ne hyvin nopeaan tahtiin pois. 

Se terveellisen ruokailun päätös tehdään kaupassa. 

Aivan ja koska mä oon läski, pitää muun perheen kärsiä.

Vierailija kirjoitti:

Voi ihana Saara Sarvas :´/ Alkoi itkettään kun hän kertoi miten 3 kertaa tänään oli häntä sanottu läskiksi.

Uskot?

:D

Tietysti hän taitaa itse aika paljon haukkua muita ihmisiä niin kai sitä sitten joku antaa takaisinkin aina silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavaa naista haukutaan 3 kertaa päivässä läskiksi.

Lihava mies on sitä mieltä ettei hänelle koskaan huomauteltu lihavuudesta.

Tasa-arvoinen Suomi?

Johtuisiko siitä, että ko. nainen on lihavuusmyönteinen aktivisti ja mies ihan vaan mies

Tai siitä että miehet eivät ihan kaikesta revi persettään.

Kesäloman jälkeen työkaveri tuli kahvihuoneeseen ja joku huusi "äijä o v*ttu lihonu". Ko. mies nosti paitaansa ja taputteli polleana pötsiään röhönaurun säestämänä. Sitten kaikki muutkin röhönauroivat ja jatkettiin elämää.

Tuossa tilanteessa miehelle siis huomautettiin hänen painostaan, mutta se oli miesten mielestä vitsi.

Koska miehelle on kunniaksi olla iso. Sitten kun se on sitä naisellekin, niin mä lupaan tehdä saman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet kehonrakentajat käyttävät amfetamiinia rasvanpolttoon, samat kehonrakentajat sitten neuvovat ylipainoisia laihdutus- ja terveysasioissa. Huomaatteko tässä mitään ristiriitaa?

Nämä ovet kaksi täysin eri asiaa. Ero on tämä:

- Tämä ketju käsittelee obesiteetista normaaliin terveeseen kehonkoostumukseen päätymistä. Miehellä siis tavoitteena 22 - 15 rasvaprosentti.

- Kun kehonrakentajat dieettaavat kisakuntoon, niin he lähtevät terveestä kehonkoostumuksesta ja päätyvät sille rajalle, jonka alle ei voi hengissä päästä 4%-5%.

Jälkimmäisessä toimivat tyystin erilaiset lainalaisuudet.

Esimerkiksi anaboliset steroidit, kasvuhormoni, t3 tai vaikkapa järjellisinä määrinä piristeet (efedriini/klenbuteroli) ovat todella merkittävä apu tuohon kuntoon pääsemisessä. Doping-testattujen sarjojen kehonrakentajille kisakuntoon pääseminen on aivan eritason homma. Mutta tietysti rutiinilla onnistuu kyllä silti.

Ikävä kyllä yksikään edellämainituista doupeista ei auta morbidiin obesiteettiin. Tutkittu ja kokeiltu on. Kasvuhormonia lukuunottamatta ovat johonkin maailman lihavuuslääkkeinä olleetkin.

Kun ottaa huomioon, miten hengenvaarallista lihavuus on, niin olisivat kyllä käytössä, jos auttaisivat.

Eivät vaan auta koska kyse on henkisestä puolesta.

Ainoa lihavuuslääke, joka tällä hetkellä on myynnissä ja josta on mitään mitattavaa hyötyä obesiteettiin on Orlistat. Sen teho perustuu siihen, että rasvaisen mätön syömisestä seuraa räjähtävä ripuli.

Minusta päihdetutkimus tarjoaa ehkä parhaat avaimet lihavuuden hoitoon. Oikea lähestymistapa on käsitellä lihavuutta yhdensortin päihderiippuvuutena. Vastaava psykologia sieltä löytyy taustalta.

Tätä näkemystä vasten minusta vaakakapina näyttäytyy irvokkaana.

Myönnän, että nyt en saanut punaisesta langasta kiinni, miten tämä näkemys näyttäisi Vaakakapinan irvokkaana. Voisitko täsmentää?

En ole postaaja, mutta jos lihavuutta verrattaisiin juoppouteen, niin eikös vaakakapina ole vähän sama, kun aa-kerhossa saarnattaisiin, että alkoholismi on jees, meidän pitää rakastaa itseämme sellaisina alkoholisteina kuin olemme ja meidän juomiseemme puuttuminen on törkeää.

Kyllä me alkoholisteina tiedämme, että emme saisi juoda, mutta lopettaminen on liian vaikeaa.

Emme varsinkaan kaipaa sitä että joku huomauttaa meille kännäämisestä, sillä siitä tulee paha mieli ja ryyppäämme enemmän.

Mun painosta on kaksi kertaa kommentoitu, ainakin sen mitä itse tiedän. Kerran joku täysin random mulle itselleni ja kerran tuttu toiselle tutulle (vieläpä ammattikasvattaja teinitytölle). Molemmilla kerroilla kyse oli sanojan omista korvienväliasioista. Jonka olen huomannut olevan täälläkin näiden läskivihaajien ongelma. Oma korvienväli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Saara Sarvas on edelleen yhtä kaunis kuin ennenkin. Kaunis sielu, kaunis ihminen - kiloista viis.

Minusta on katkeran oloinen ja vihainen, koska on lihava.

Ja huomaatteko, että se lihavuus tuntuu hänen mielestään olevan yhteiskunnan ja muiden vika. Lihavuutensa ei siis ilmeisesti hänen tapauksessaan johdukaan siitä, että hän on tunkenut liikaa ja vääränlaista energiaa elimistöönsä suhteessa kulutukseensa... :(

Ei ole sanonut mitään mikä viittaisi siihen että syyttäisi painostaan yhteiskuntaa ai muita? Mikä hänen sanomisensa sai sinut tulkitsemaan noin?

Tässä artikkelissa ainakin syyttää sekä yhteiskuntaa että muita.

http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201708232200342045_vd.shtml

"Lihavuus on yksi harvoja sosiaalisia edelleen hyväksyttyjä asioita, joita saa kommentoida. Ja se että joku kertoo, mitä pitäisi tehdä ja miten kehoa tulisi huoltaa, aiheuttaa vain enemmän ylipainoa ja lihomista."

"Sarvas painottaa, että se mitä yhteiskuntamme nyt tarjoaa "lihavuusepidemian" hoitoon, tekee ihmisistä todella paljon sairaampia.

- Toivoisin, että joskus kymmenen vuoden päästä laihduttaminen terminä on historiaa."

Tupakoijalle voi sanoa: älä osta tupakkaa.

Juopolle voi sanoa: älä osta alkoholia.

Syöpölle voi sanoa: älä osta ruokaa

Narkille voi sanoa: älä osta huumeita

Peliriippuvaiselle voi sanoa: älä pelaa

Voi miten elämä on helppoa.

T. Alkkis joka ei polta, syö, narkkaa, eikä pelaa, mutta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saara Sarvas on kyllä kokenut melkoisen muutoksen. Ennen sporttinen perusterve likka ja nyt näen huomattavasti ylipainoisen ihmisen jolla suuri riski sairastua esim diapetekseen. Se että ei ihminen saa turvotettua itseään noin pienessä ajassa tuohon kuntoon ellei ole syömishäiriö.

Tämä. Tuntuu että ongelma on enemmänkin korvien välissä.

En tiedä kuka tämä Saara on, joten googletin. Ja kyllä on muutosta tapahtunu, oli aikaisemmin sutjakas sporttihenkinen tyttö, oikein sievä.

Ei ihme, että on paha olla. 

Saarahan on kirjoittanut olleensa lihava lapsi ja käytännössä syömishäiriöinen koko ikänsä. Se "sutjakas sporttihenkinen oikein sievä tyttö" jonka muistat, oli anorektikko, jonka oli sisäisesti paha olla. Onko se sitten tavoiteltavaa?

Ei hän kyllä nytkään vaikuttanut erityisen onnelliselta.