Onko sulla sellaista tuttua 30-40v miestä joka olisi ihan hyvä mies, mutta sinkku?
Esim veli, poika, kaveri, työkaveri. Ihan kuka tahansa kenet vain tunnet ja joka olisi ihan kunnollinen kun vain löytäisi jonkun? Ajattelin vain, että onko sellaisia miehiä olemassakaan kun tuntuvat olevan kadonneet.
Kommentit (1617)
En tunne ainoatakaan. Tuon ikäiset sinkut joko mt tai muita ongelmia.
nelikybänen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nelikybänen kirjoitti:
Olen puolueellinen sanomaan olenko kunnollinen, mutta ehkä sovin kuvaukseen.
Kun tätä lueskelee, palaa mieleen miksi en ole koskaan katsellut 30-40v naisia "sillä silmällä". En silloin kun olin kolmekymppinen, enkä nyt kun olen nelikymppinen.
Nyt sitten ajattelette että jaahas, taas yksi pappa haaveilemassa parikymppisistä naisista. No enpäs olekaan, edellinen seurustelusuhde oli 7v vanhemman naisen kanssa. Sitä edellinen oli 13v nuoremman kanssa, myönnettäköön.
30-40v ikäluokalla ei vaikuta olevan mitään muuta mielessä kuin miehen speksit: pituus, ammatti, tulot. Mies on statusesine; kuinka komean ja hyvin tienaavan saan?
Yli nelikymppistä seurustelukumppaniani ei häirinnyt se että olin 11cm lyhyempi (tai 20cm korkkarien kanssa joita hän aina käytti) ja tienasin n. puolet vähemmän. Häntä edeltänyt nuori nainen ei koskaan kysynyt rahasta tai ajatellut miten hyvänä "saaliina" hänen tuttavansa minua pitivät.
Minulla on kyllä profiilissa rajaus 25-50v, mutta pääsääntöisesti rajaan jokaisen välillä 30-40v pois laskuista.
Et ole kunnollinen. Lue hyvä ihminen oma tekstisi.
Ehkä niin sitten. Osaatko kertoa millä perusteella?
Suosittelen lukemaan nämä vastaukset. Lähes jokaisessa mainitaan kunnollisuuden perusteena ammatti, tulot tai pituus. Speksit.
Miten reagoisit jos minä listaisin tuntemani kunnolliset sinkkunaiset seuravasti?
"Hyvä vyötärö-lantiosuhde, kiinteät C-kupin tissit, mutta jostain syystä miestä ei tahdo löytyä" :D
Ja tuo nytkin naputtamasi teksti ei mielestäsi kerro, miksi et ole kunnollinen? Ammatti on olennainen osa rehellisen ihmisen elämää. Mutta sinä suljet sen heti pois naiselta, eli sinulle kunnollisessa naisessa on vain tissit. Ja sinä ihmettelet silmät ällistyksestä pyöreinä, mikä sinusta tekee huonon miehen. Edellisessä kommentissasi solvasit kaikkia tietyn ikäisiä naisia. Siksi että kehtaavat vaatia, että mies kykenisi elättämään itsensä. Ja täällä muut keskustelijat vaativat perusteluja, miksi sinun kommenttisi nyt pitää lytätä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ap. Mielestäni kunnollinen mies. Tässä tulee nyt pitkä lista, mutera vaadinko liikaa?
Sellainen mitä minä haen olisi-Työelämässä
-Lapseton, mutta haluaisi perheen
-Ei polta, alkoholia kohtuudella
-Perus käytöstavat, kohtelias
-Mukava, hyvä keskustelija, huumorintajuinen, rehellinen, luotettava. Kunhan minun kanssani viihtyy, ei haittaa vaikka on ujo ja introvertti.
-Elämänhaluinen ja innostuu uusista asioista. Tämä on aika tärkeä
-Haluaa muuttaa yhteen eikä ole pakotettu asumaan nykyisessä asuinpaikassaan, vaan haluaisi yhteisen kodin. (pienellä varauksella. Jos mies on helmi, voin joustaa)
-Ei ole allerginen eläimille eikä inhoa niitä
-Hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä häpeä tai yritä muuttaa minua.
-Arvostaa ja kohtelee minua hyvin, sanoo että rakastaa. Halaa ja pussaa.
-Saa olla roteva, mutta ei sairaalloisen ylipainoinen
-Vähintään 170cm
-Kaljut ei oikein sytytä, mutta jos muuten on ok, annan kyllä mahdollisuuden
-Saa olla persoonallinen, kunhan kemiat kohtaaAlle 170cm ei ole kunnollinen? Isoisäni oli 165cm pitkä ja parempaa ja kunnollisempaa miestä en ole tavannut missään. Huolehti perheestään vaikeina aikoina ja tienasi perheelle rahaa raskailla töillä, vaikka se lopulta maksoi hänelle terveytensä
Ei toki pituus vaikuta siihen, se on vain valitettavasti vähän turn off mulle jos mies on itseä lyhyempi.
Aikuinen pituusvouhottajanainen tuntuisi varsin oudolta. Jäisin miettimään onkohan muutenkin jäänyt teini-iän tasolle
Enpä ole ikinä nähnyt, että miestä yritettäisiin saada kuriin syyttämällä häntä teiniksi kun ei halua lihavaa naista. Moneen typerään naiseen tämä syyllistäminen toki toimii ja pyytelevät anteeksi, kun eivät halua lyhyttä miestä. Mies ei ikinä pyydä anteeksi.
Nainen on visuaalinen ja tarvitsee miehen, jonka ulkonäkö miellyttää. Nainen ei eroa tässä suhteessa miehestä mitenkään muuten, kuin että naista syyllistetään siitä. Miestä ei.
Todella loukkaava kysymys, ap! Ihan niinkuin kaikki joilla on erilainen elämäntapa olisivat jotenkin epäkunnollisia?
Ajatuskontrolleri kirjoitti:
Todella loukkaava kysymys, ap! Ihan niinkuin kaikki joilla on erilainen elämäntapa olisivat jotenkin epäkunnollisia?
Ei suinkaan, karkeasti ottaen kunnollisuus tarkoittaa minusta että on jonkinlainen koulutus, käy töissä, on jonkinlainen asunto, osaa perus käytöstavat, huolehtii hygieniasta, eikä oo alkoholisti, rosvo tai pummi. Mutta joku oli kysynyt millainen sen miehen sitten pitäisi olla niin tarkensin. Nämä ovat minun toiveitani miehestä, eivät mielestäni kohtuuttomia kuitenkaan. Pointti nyt kuitenkin oli kartoittaa, onko niitä "kunnollisia" vapaita miehiä olemassakaan, ja hyvältähän tämä näyttää. Moni tosin listaa tuttujensa ongelmakohdat, mutta joillekin he saattaisivat olla juuri se oikea. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ap. Mielestäni kunnollinen mies. Tässä tulee nyt pitkä lista, mutera vaadinko liikaa?
Sellainen mitä minä haen olisi-Työelämässä
-Lapseton, mutta haluaisi perheen
-Ei polta, alkoholia kohtuudella
-Perus käytöstavat, kohtelias
-Mukava, hyvä keskustelija, huumorintajuinen, rehellinen, luotettava. Kunhan minun kanssani viihtyy, ei haittaa vaikka on ujo ja introvertti.
-Elämänhaluinen ja innostuu uusista asioista. Tämä on aika tärkeä
-Haluaa muuttaa yhteen eikä ole pakotettu asumaan nykyisessä asuinpaikassaan, vaan haluaisi yhteisen kodin. (pienellä varauksella. Jos mies on helmi, voin joustaa)
-Ei ole allerginen eläimille eikä inhoa niitä
-Hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä häpeä tai yritä muuttaa minua.
-Arvostaa ja kohtelee minua hyvin, sanoo että rakastaa. Halaa ja pussaa.
-Saa olla roteva, mutta ei sairaalloisen ylipainoinen
-Vähintään 170cm
-Kaljut ei oikein sytytä, mutta jos muuten on ok, annan kyllä mahdollisuuden
-Saa olla persoonallinen, kunhan kemiat kohtaaAlle 170cm ei ole kunnollinen? Isoisäni oli 165cm pitkä ja parempaa ja kunnollisempaa miestä en ole tavannut missään. Huolehti perheestään vaikeina aikoina ja tienasi perheelle rahaa raskailla töillä, vaikka se lopulta maksoi hänelle terveytensä
Ei toki pituus vaikuta siihen, se on vain valitettavasti vähän turn off mulle jos mies on itseä lyhyempi.
Aikuinen pituusvouhottajanainen tuntuisi varsin oudolta. Jäisin miettimään onkohan muutenkin jäänyt teini-iän tasolle
Enpä ole ikinä nähnyt, että miestä yritettäisiin saada kuriin syyttämällä häntä teiniksi kun ei halua lihavaa naista. Moneen typerään naiseen tämä syyllistäminen toki toimii ja pyytelevät anteeksi, kun eivät halua lyhyttä miestä. Mies ei ikinä pyydä anteeksi.
Nainen on visuaalinen ja tarvitsee miehen, jonka ulkonäkö miellyttää. Nainen ei eroa tässä suhteessa miehestä mitenkään muuten, kuin että naista syyllistetään siitä. Miestä ei.
Lihavuus ja pituus ovat pikkusen eri asioita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ap. Mielestäni kunnollinen mies. Tässä tulee nyt pitkä lista, mutera vaadinko liikaa?
Sellainen mitä minä haen olisi-Työelämässä
-Lapseton, mutta haluaisi perheen
-Ei polta, alkoholia kohtuudella
-Perus käytöstavat, kohtelias
-Mukava, hyvä keskustelija, huumorintajuinen, rehellinen, luotettava. Kunhan minun kanssani viihtyy, ei haittaa vaikka on ujo ja introvertti.
-Elämänhaluinen ja innostuu uusista asioista. Tämä on aika tärkeä
-Haluaa muuttaa yhteen eikä ole pakotettu asumaan nykyisessä asuinpaikassaan, vaan haluaisi yhteisen kodin. (pienellä varauksella. Jos mies on helmi, voin joustaa)
-Ei ole allerginen eläimille eikä inhoa niitä
-Hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä häpeä tai yritä muuttaa minua.
-Arvostaa ja kohtelee minua hyvin, sanoo että rakastaa. Halaa ja pussaa.
-Saa olla roteva, mutta ei sairaalloisen ylipainoinen
-Vähintään 170cm
-Kaljut ei oikein sytytä, mutta jos muuten on ok, annan kyllä mahdollisuuden
-Saa olla persoonallinen, kunhan kemiat kohtaaAlle 170cm ei ole kunnollinen? Isoisäni oli 165cm pitkä ja parempaa ja kunnollisempaa miestä en ole tavannut missään. Huolehti perheestään vaikeina aikoina ja tienasi perheelle rahaa raskailla töillä, vaikka se lopulta maksoi hänelle terveytensä
Ei toki pituus vaikuta siihen, se on vain valitettavasti vähän turn off mulle jos mies on itseä lyhyempi.
Aikuinen pituusvouhottajanainen tuntuisi varsin oudolta. Jäisin miettimään onkohan muutenkin jäänyt teini-iän tasolle
Enpä ole ikinä nähnyt, että miestä yritettäisiin saada kuriin syyttämällä häntä teiniksi kun ei halua lihavaa naista. Moneen typerään naiseen tämä syyllistäminen toki toimii ja pyytelevät anteeksi, kun eivät halua lyhyttä miestä. Mies ei ikinä pyydä anteeksi.
Nainen on visuaalinen ja tarvitsee miehen, jonka ulkonäkö miellyttää. Nainen ei eroa tässä suhteessa miehestä mitenkään muuten, kuin että naista syyllistetään siitä. Miestä ei.
Lihavuus on epäterveellistä ja huonojen elämäntapojen seuraus joka on korjattavissa paremmilla elämäntavoilla.
Mikä yllä olevasta pätee pituuteen?
Ajatuskontrolleri kirjoitti:
Todella loukkaava kysymys, ap! Ihan niinkuin kaikki joilla on erilainen elämäntapa olisivat jotenkin epäkunnollisia?
Aivan neutraali kysymys. Jäin itsekin miettimään, että tuon ikäisissä sinkuissa ei terveitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ap. Mielestäni kunnollinen mies. Tässä tulee nyt pitkä lista, mutera vaadinko liikaa?
Sellainen mitä minä haen olisi-Työelämässä
-Lapseton, mutta haluaisi perheen
-Ei polta, alkoholia kohtuudella
-Perus käytöstavat, kohtelias
-Mukava, hyvä keskustelija, huumorintajuinen, rehellinen, luotettava. Kunhan minun kanssani viihtyy, ei haittaa vaikka on ujo ja introvertti.
-Elämänhaluinen ja innostuu uusista asioista. Tämä on aika tärkeä
-Haluaa muuttaa yhteen eikä ole pakotettu asumaan nykyisessä asuinpaikassaan, vaan haluaisi yhteisen kodin. (pienellä varauksella. Jos mies on helmi, voin joustaa)
-Ei ole allerginen eläimille eikä inhoa niitä
-Hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä häpeä tai yritä muuttaa minua.
-Arvostaa ja kohtelee minua hyvin, sanoo että rakastaa. Halaa ja pussaa.
-Saa olla roteva, mutta ei sairaalloisen ylipainoinen
-Vähintään 170cm
-Kaljut ei oikein sytytä, mutta jos muuten on ok, annan kyllä mahdollisuuden
-Saa olla persoonallinen, kunhan kemiat kohtaaAlle 170cm ei ole kunnollinen? Isoisäni oli 165cm pitkä ja parempaa ja kunnollisempaa miestä en ole tavannut missään. Huolehti perheestään vaikeina aikoina ja tienasi perheelle rahaa raskailla töillä, vaikka se lopulta maksoi hänelle terveytensä
Ei toki pituus vaikuta siihen, se on vain valitettavasti vähän turn off mulle jos mies on itseä lyhyempi.
Aikuinen pituusvouhottajanainen tuntuisi varsin oudolta. Jäisin miettimään onkohan muutenkin jäänyt teini-iän tasolle
Enpä ole ikinä nähnyt, että miestä yritettäisiin saada kuriin syyttämällä häntä teiniksi kun ei halua lihavaa naista. Moneen typerään naiseen tämä syyllistäminen toki toimii ja pyytelevät anteeksi, kun eivät halua lyhyttä miestä. Mies ei ikinä pyydä anteeksi.
Nainen on visuaalinen ja tarvitsee miehen, jonka ulkonäkö miellyttää. Nainen ei eroa tässä suhteessa miehestä mitenkään muuten, kuin että naista syyllistetään siitä. Miestä ei.
Ja miksiköhän otit vastaesimerkiksi lihavuuden?
Muut jo selittivätkin sinulle mitä eroa on lyhyydellä ja lihavuudella.
Oikea vastaesimerkki on nainen ei ota lyhyttä miestä/mies ei ota pitkää naista. Alle 170cm miestä vastaa yli 174cm nainen (molemmat poikkeavat <9cm keskipituudesta).
Tuossahan noita on kollegoina, (diplomi)insinööreitä koulutukseltaan. Tosin alkavat olla sen verran korruptoituneita mielipiteiltään mitä tulee ylipäätään naisasioihin, kun kuuntelevat meidän vanhempien juttuja perhe-elämästä että pysyvät todnäk iki-sinkkuina tai ainakin lapsettomana...
Nirsoja ne on kaikki. Jos on vielä tuossa iässä kumppani löytymättä, niin kyllä silloin joku vaatimus on liian korkealla. En sano, että tässä olisi mitään vikaa! Itse asiassa se voi olla hyvinkin viisas valinta. Mutta löytääkö sitä ihminen ikinä täydellistä, se on toinen kysymys.
parempiaesimerkkejä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ap. Mielestäni kunnollinen mies. Tässä tulee nyt pitkä lista, mutera vaadinko liikaa?
Sellainen mitä minä haen olisi-Työelämässä
-Lapseton, mutta haluaisi perheen
-Ei polta, alkoholia kohtuudella
-Perus käytöstavat, kohtelias
-Mukava, hyvä keskustelija, huumorintajuinen, rehellinen, luotettava. Kunhan minun kanssani viihtyy, ei haittaa vaikka on ujo ja introvertti.
-Elämänhaluinen ja innostuu uusista asioista. Tämä on aika tärkeä
-Haluaa muuttaa yhteen eikä ole pakotettu asumaan nykyisessä asuinpaikassaan, vaan haluaisi yhteisen kodin. (pienellä varauksella. Jos mies on helmi, voin joustaa)
-Ei ole allerginen eläimille eikä inhoa niitä
-Hyväksyy minut sellaisena kuin olen, eikä häpeä tai yritä muuttaa minua.
-Arvostaa ja kohtelee minua hyvin, sanoo että rakastaa. Halaa ja pussaa.
-Saa olla roteva, mutta ei sairaalloisen ylipainoinen
-Vähintään 170cm
-Kaljut ei oikein sytytä, mutta jos muuten on ok, annan kyllä mahdollisuuden
-Saa olla persoonallinen, kunhan kemiat kohtaaAlle 170cm ei ole kunnollinen? Isoisäni oli 165cm pitkä ja parempaa ja kunnollisempaa miestä en ole tavannut missään. Huolehti perheestään vaikeina aikoina ja tienasi perheelle rahaa raskailla töillä, vaikka se lopulta maksoi hänelle terveytensä
Ei toki pituus vaikuta siihen, se on vain valitettavasti vähän turn off mulle jos mies on itseä lyhyempi.
Aikuinen pituusvouhottajanainen tuntuisi varsin oudolta. Jäisin miettimään onkohan muutenkin jäänyt teini-iän tasolle
Enpä ole ikinä nähnyt, että miestä yritettäisiin saada kuriin syyttämällä häntä teiniksi kun ei halua lihavaa naista. Moneen typerään naiseen tämä syyllistäminen toki toimii ja pyytelevät anteeksi, kun eivät halua lyhyttä miestä. Mies ei ikinä pyydä anteeksi.
Nainen on visuaalinen ja tarvitsee miehen, jonka ulkonäkö miellyttää. Nainen ei eroa tässä suhteessa miehestä mitenkään muuten, kuin että naista syyllistetään siitä. Miestä ei.
Ja miksiköhän otit vastaesimerkiksi lihavuuden?
Muut jo selittivätkin sinulle mitä eroa on lyhyydellä ja lihavuudella.
Oikea vastaesimerkki on nainen ei ota lyhyttä miestä/mies ei ota pitkää naista. Alle 170cm miestä vastaa yli 174cm nainen (molemmat poikkeavat <9cm keskipituudesta).
Yli 174 cm nainen on helposti missiainesta ja naisen koko viittaa myös jälkikasvun kokoon. Pitkät ihmiset menestyvät paremmin. Eli naisella pituus on valtti, ihan samoin kuin miehellä. Aika harva pitkä mies etsimällä etsisi oikein lyhyttä naista jos pitkänkin saa.
Ihan samalla tavalla epäreilu ominaisuus on raha. Naisella se ei välttämättä merkitse mitään, mutta rikas mies löytää aina naisen halutessaan, oli lyhyt tai lihava tai vaikka Donald Trumpin näköinen.
Tunnen yhden, joka päällepäin näyttää aika kivalta. Toisaalta on myös aika pervo ja perfektionisti.
Voi, minulle kelpaisi maajussi tai koneyrittäjä tms itäsuomalaisesta pikkukylästä. Asuisin mielelläni maalla, ja kumpikin edellämainituista aloista on tuttu, ja olen aloilla työskennellytkin. Eli ymmärrän pitkät työpäivät, työnaiheuttaman stressin ,ja osaisin tarvittaessa töitäkin tehdä.
Mutta. Asun toisellapuolella suomea. Minulla on lapsia, joiden repiminen juuriltaan; rakkaiden isovanhempien luota tuntuisi vaikealta. Myös lasten isällä olisi varmasti sanansa sanottavana.
Missä näihin miehiin tutustuisi? Ei missään. En muutenkaan käy kuin töissä ja päivå jatkuu kotihommien merkeissä kotona. Vapaa-aikana olen koirien tai hevosen kanssa metsässä. Baareissa en juokse, eikä alkoholikaan maistu.
Lapsia haluaisin vielä lisääkin.
Miehen pitäisi olla rehellinen, luotettava, uskollinen. Eikä juoppo. Toki jotain kipinää täytyy olla ja tulla, mutta pääsääntöisesti minusta on helppo pitää, ja itse pidän monenlaisista ihmisistä.
En kyllä itsekään ymmärrä, miksi olen sinkku. Ej asu missään tuppukylässä, vaan kaupungissa. Minulla on usempi lapsi ja lemmikkejä, käyn töissä, en polta, enkä juo. Olen 35 vuotias nainen. Hyvää miestä ei vain löydy. Vonkaajia, liikaajuovia jne kyllä olisi. En huoli.
Vierailija kirjoitti:
Voi, minulle kelpaisi maajussi tai koneyrittäjä tms itäsuomalaisesta pikkukylästä. Asuisin mielelläni maalla, ja kumpikin edellämainituista aloista on tuttu, ja olen aloilla työskennellytkin. Eli ymmärrän pitkät työpäivät, työnaiheuttaman stressin ,ja osaisin tarvittaessa töitäkin tehdä.
Mutta. Asun toisellapuolella suomea. Minulla on lapsia, joiden repiminen juuriltaan; rakkaiden isovanhempien luota tuntuisi vaikealta. Myös lasten isällä olisi varmasti sanansa sanottavana.
Missä näihin miehiin tutustuisi? Ei missään. En muutenkaan käy kuin töissä ja päivå jatkuu kotihommien merkeissä kotona. Vapaa-aikana olen koirien tai hevosen kanssa metsässä. Baareissa en juokse, eikä alkoholikaan maistu.
Lapsia haluaisin vielä lisääkin.
Miehen pitäisi olla rehellinen, luotettava, uskollinen. Eikä juoppo. Toki jotain kipinää täytyy olla ja tulla, mutta pääsääntöisesti minusta on helppo pitää, ja itse pidän monenlaisista ihmisistä.
En kyllä itsekään ymmärrä, miksi olen sinkku. Ej asu missään tuppukylässä, vaan kaupungissa. Minulla on usempi lapsi ja lemmikkejä, käyn töissä, en polta, enkä juo. Olen 35 vuotias nainen. Hyvää miestä ei vain löydy. Vonkaajia, liikaajuovia jne kyllä olisi. En huoli.
Pakko kommentoida että ihailtava asenne. Monesti surullista katsottavaa kun lapset jäävät taka-alalle koska äiti huitelee miesten perässä tai ottaa ties mitä hunsvotteja luoksensa "kunhan vaan on joku". Kyllä sinäkin sen oikean löydät, ei tosiaan kannata huolia ketä tahansa!
Mies 29v + 1v ja Mies 29v + 2v olivat sellaisia, mutta eivät ole enää keskuudessamme.
Tunnen paljon vapaita ja hyviä sinkkumiehiä. Ulkonäöt ja ruumiinrakenteet on ainakin mun makuun. Käyvät töissä, heistä osa jopa työlistää. Kaikilla on jotain harrastuksia, omistuskämppiä.. Mun mielestäni vaan tuntuu että miesten oma yritys pariutua lopahtaa kun mies rupee olemaan päälle 30 vuotias. Tarkemmin en taustoja tiedä mut osat on pettyneet edellisiin ja muutama on kyllästynyt yrittämään.
Kaikilla tuntemillani on sellainen yhteinen piire että iltaelämä puuttuu, eivät käy baareissa... muutenkin tuntuu että he ei isommalti naisia edes kohtaa missään. Elämä on työtä ja harrastuksia. Painottasin sitä että asutaan pienellä paikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Esim veli, poika, kaveri, työkaveri. Ihan kuka tahansa kenet vain tunnet ja joka olisi ihan kunnollinen kun vain löytäisi jonkun? Ajattelin vain, että onko sellaisia miehiä olemassakaan kun tuntuvat olevan kadonneet.
Kyllä sellaisia hyviä miehiä on mutta he ovat pariutuneet 20-30 vuotiaina hyvien naisten kanssa kuten kaikki lapsuuden kaverini pk seudulla. Hyvät miehet eivät eroa joten siitäkään ei ole apua. Maaseudulta voi vielä löytää jos kokemattomuus parisuhdetaidoissa ei haittaa. Jos nyt ajattelet itsekin niin hyvät ja aikaansavat miehet kyllä järjestävät itsensä naimisiin ja hankkivat sen perheet eivätkä jää roikkumaan tinderiin. Eivät he autoakaan jätä ostamatta sen takia ettei rahat riitä ferrariin vaan ottavat sen toyotan että saavat jonkun kelvollisen menopelin alle.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen paljon vapaita ja hyviä sinkkumiehiä. Ulkonäöt ja ruumiinrakenteet on ainakin mun makuun. Käyvät töissä, heistä osa jopa työlistää. Kaikilla on jotain harrastuksia, omistuskämppiä.. Mun mielestäni vaan tuntuu että miesten oma yritys pariutua lopahtaa kun mies rupee olemaan päälle 30 vuotias. Tarkemmin en taustoja tiedä mut osat on pettyneet edellisiin ja muutama on kyllästynyt yrittämään.
Kaikilla tuntemillani on sellainen yhteinen piire että iltaelämä puuttuu, eivät käy baareissa... muutenkin tuntuu että he ei isommalti naisia edes kohtaa missään. Elämä on työtä ja harrastuksia. Painottasin sitä että asutaan pienellä paikkakunnalla.
Näin se on. Miehillä on se pariutuminen tärkeä asia parikymppisenä kun himot riivaa, mutta kun ne pikkuhiljaa hellittää iän myötä, niin ei enää pariutuminen jaksa paljon kiinnostaa. Naisilla menee vähän toisin päin.
Tavallaan on ihan tervettä, että parit muodostuu useimmiten parinkympin tietämillä. Alkuun mies on kiinnostuneempi seksistä, ja kun miehellä kiinnostus laskee, nainen pitää kipinää yllä siihen asti, että lapset on kunnialla hoidettu. Sen jälkeen ei kumpikaan enää viitsi erota jos suhteessa on kunnioitusta ja kiintymystä.
En pysty vastaamaan toisten puolesta. Mitä kukin hakee.