Miksi diplomi-insinööreistä aina vitsaillaan? Mikä heissä on huvittavaa?
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän insinööri on usein sosiaalisestinaika lahjaton.
Minun mieheni tekee insinöörien kanssa töitä, itse on kaupallisen alan ihminen, tosi ihmistaituri, ihmisten johtaja ja myyjä-tyyppiä. Hänellä riittää ihmettelemistä insinööreissä.
Minun mieheni on insinööri myyntialalla. Syntyykö tästä joku paradoksi tai jotain?
DI on tekniikan alan korkein koulutus. Tekniikka ei mene eteenpäin ilman Diblomi-insinöörejä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän insinööri on usein sosiaalisestinaika lahjaton.
Minun mieheni tekee insinöörien kanssa töitä, itse on kaupallisen alan ihminen, tosi ihmistaituri, ihmisten johtaja ja myyjä-tyyppiä. Hänellä riittää ihmettelemistä insinööreissä.
Suomen sadan suurimman yrityksen toimitusjohtajista kolmasosa on koulutukseltaan diplomi-insinöörejä. Sosiaalisesti lahjattomat eivät etene yleensä johtajiksi. Oman kokemukseni mukaan kaupallisen alan ihmiset eivät ajattele noin stereotyyppisesti kuin kommenttisi vihjaa.
Useimmat kommentoijista ei tunne dippainssejä henkilökohtaisesti. Kun itse opiskelin Otaniemessä, oli siellä porukkaa joka lähtöön. Oli äärimmäisiä, kierrätysvaatteita ja kasvisruokaa harrastavia viherpipertäjiä ja toimitusjohtajan paikasta haaveilevia uraohjuksia, matemaattisia sähkönörttejä, puhumattomia hissukoita ja ns. taviksia, jotka olivat päätyneet alalle kun setä/faija/äitikin oli siellä.
Ns. tavikset eivät aina ymmärrä, mitä juttuja ns. insinöörityöhön liittyy. Vaikkapa sähkö- tai rakennussuunnittelussa on teknisten asioitten lisäksi paljon juridisia määräyksiä. Jossain illanistujaisissa parin tuopin jälkeen maisteri alkaa kysellä, miksei jotain juttua voi toteuttaa näin-tai-näin. Sitten kun joutuu selittämään, että laissa on määräyksiä tuostakin jutusta, niin aletaan kuittailla, että insinöörit ovat rajoittuneita ja dippainssit erittäin rajoittuneita!
Aika monessa työpaikassa DI on myös ammattinimike. Esim mulla :)
Dippainssien sosiaaliset taidot ja tunneälykkyys eivät aina ole samalla aaltopituudella humanistien kanssa. Kyse ei ole siitä, että diplomi-insinöörin koulutus muuttaisi ihmistä vaan pikemminkin siitä että tietyntyyppiset ihmiset jaksavat parhaiten suorittaa vaativan koulutuksen.
Humanistiset tieteet eivät ole ihan niin eksakteja kuin tekniikka, jossa on yleensä selvät säännöt ja lainalaisuudet, joita introvertti insinööri yrittää soveltaa myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen toisinaan huonolla menestyksellä.
Vierailija kirjoitti:
DI on tekniikan alan korkein koulutus. Tekniikka ei mene eteenpäin ilman Diblomi-insinöörejä.
Eikä ole. Sen jälkeen on vielä tekniikan lisensiaatteja ja tohtoreita.
Eiköhän tuo ole jo kymmeniä vuosia sitten alkanut juttu, kun silloin jossain joku DI piti erityisen tärkeänä korostaa sitä diplomia ammatissaan ettei vain sotketa opistoinsinööriin. Vitsit eivät oikeasti koske millään tavalla heidän persoonaansa tai ammattitaitoaan, onpahan vain jäänyt elämään juuri kuten basistit jne.
Tässä se alkuperäinen ikivanaha vitsi:
"Mies jäi auton alle ja loukkaantui ja ambulanssi tuli paikalle, Onnettomuuspaikalle tuli lähistöltä toinen mies katsomaan ja päivitteli, että hyvänen aika, sehän on meidän naapurin insinööri. Ambulanssiin nostettaessa potilas kohotti vaivaisesti päätään ja korjasi: DIPLOMI-insinööri."
Humanistit opiskelevat usein yksinään ja tenttivät aineita tai kirjoittava esseitä yksinään. Dippainsseillä ja amk-insseillä on kursseilla erittäin paljon ryhmätöitä. Dippainsseillä lisäksi ryhmä vaihtuu valinnaisten aineitten vuoksi koko ajan ja ongelman ratkaisua joutuu koko ajan harjoittelemaan vieraitten tyyppien kanssa. Ryhmän vaihtumisen vuoksi kellään ei ole "valmista roolia" eli työnjako ryhmissä muuttuu koko ajan. AMK:ssa mennään samalla porukalla kolme-neljä vuotta ja joku tottuu vääntämään raporttia, toinen esittelemään työt, kolmas hoitaa piirtämisen. Ryhmätöissä pitää osata avata suu ja sanoa mitä mieltä on asiasta. Esimerkiksi Otaniemessä opiskelleet pari dippainssiä pystyvät tämän vuoksi kommunikoimaan sujuvasti keskenään. Humanisteilla on selvästi enemmän vaikeuksia kommunikoinnissa työelämässä. Heiltä pitää muistaa työryhmässä erikseen kysyä mielipidettä, muuten he saattavat murjottaa nurkassa koko ajan, kun eivät pääse keskusteluun mukaan. Sitten he haukkuvat insinöörejä päällepuhumisesta, esitelmöinnistä ja huonoista sosiaalisista tavoista.
DI:t on itse keksineet ne vitsit teekkareina eli heillä on huumorintajua. Kateelliset sitten niitä toistelee.
Ihmiset on kateellisia. Ovat hyvätuloisia, älykkäitä, komeita ja usein urheilullisiakin.
Ihan hauska ketju, asioita voi katsoa niin monelta puolelta. Meidän perheen miehet nyt sattuvat kaikki olemaan dippa-inssejä. Suurin osa toimii juuri tuolla melko tuntemattomalla sairaala- tekniikan alalla. Yhteistä ainakin heille on tuo valtava tietomäärä ja kympin oppilaita olleet aina. Täytyy myös olla kiinostunut lukemaan aina uutta ja sinnikkyyttä. Pojat jatkavat isoisän alalla. Sairaalatekniikka onkin varmaan sellainen nopeasti lisääntyvä ala, kaikkia tarvitaan, myös niitä koodaajia.
Tunnen paljon insinöörejä ja kaikki ovat kyllä keskenään aika erilaisia. Vapaa-aikana eivät puhu töistä kyllä.
Mutta ehkä yhteinen nimittäjä on että ovat aika kilpailuhenkisiä työelämässä ja pyrkivät aina ylemmäs ja parempaan tavoitteeseen, ainakin rahallisesti, ja ovat mielellään johtoasemassa.
Monista ammateista vitsaillaan eikä siitä täydy loukkaantua. Totta kuitenkin on, että monissa diplomi-insinööreissä esiintyy tiettyä putkiavoisuutta. Tosiseikat kyllä ymmärretään, mutta ei niiden tulkintaa. Suhtaudutaan naiivin luottavaisesti luonnontieteelliseen metodiin: "asiat ovat siltä miltä näyttävät". Mutta kun asiat eivät ole niin miltä näyttävät! Jos DI:t olisivat lukeneet Kantia, Nietzcsheä tai Rortya, tietäisivät sen. Humanistisella kulttuurilla on oma sijansa, aivan kuten luonnontieteilläkin. Kuva maailmasta on aika suppea, jos naiivisti luottaa vain mitattaviin, empiirisiin havaintoihin. (Yhtä suppea, tietysti, olisi maailmankuva, jos ei yhtään olisi kiinnostunut luonnontieteistä). Ero on kyllä myös kulttuurinen: Euroopan sivistysmaissa paljon useammin tapaa DI:tä jotka ymmärtävät myös korkeakulttuuria. Meneeköhän keskustelu tälle forumille liian korkeatasoiseksi mutta: voi olla "tosiseikka" että vedyn atomiluku on se ja se, mutta mitä tuo "tosiseikka" sitten merkitsee?
Vierailija kirjoitti:
Monista ammateista vitsaillaan eikä siitä täydy loukkaantua. Totta kuitenkin on, että monissa diplomi-insinööreissä esiintyy tiettyä putkiavoisuutta. Tosiseikat kyllä ymmärretään, mutta ei niiden tulkintaa. Suhtaudutaan naiivin luottavaisesti luonnontieteelliseen metodiin: "asiat ovat siltä miltä näyttävät". Mutta kun asiat eivät ole niin miltä näyttävät! Jos DI:t olisivat lukeneet Kantia, Nietzcsheä tai Rortya, tietäisivät sen. Humanistisella kulttuurilla on oma sijansa, aivan kuten luonnontieteilläkin. Kuva maailmasta on aika suppea, jos naiivisti luottaa vain mitattaviin, empiirisiin havaintoihin. (Yhtä suppea, tietysti, olisi maailmankuva, jos ei yhtään olisi kiinnostunut luonnontieteistä). Ero on kyllä myös kulttuurinen: Euroopan sivistysmaissa paljon useammin tapaa DI:tä jotka ymmärtävät myös korkeakulttuuria. Meneeköhän keskustelu tälle forumille liian korkeatasoiseksi mutta: voi olla "tosiseikka" että vedyn atomiluku on se ja se, mutta mitä tuo "tosiseikka" sitten merkitsee?
No monenko dippainssin kanssa teet työelämässä hommia? Veikkaan ettet yhdenkään. Tuo kuulostaa just sellaiselta, että dippainssien/yritysjohtajien/kansanedustajien pitäisi lukea sitä sun tätä. Ja tuo Nietzche, s***na, voiko joku tänä päivänä oikeasti ehdottaa, että pitäisi lukea Nietzcheä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se koulutus tee kenestäkään fiksua. Fiksuja ihmisiä on kaikissa töissä, mutta heidän osaamisensa saattaa vain ilmentyä eri tavoilla. Eikä todella fiksujen tarvi todellakaan käydä mitään muodollisia koulutuksia.
Oletusarvoisesti (ja tämä ei päde 100%:sesti) DI:n pitäisi kyetä ymmärtämään laajoja teknisiä kokonaisuuksia, hahmottamaan riippuvuudet eri yhteyksiin, ja ehkä jopa kehittämään tätä kaikkea. Tämä ei siis tarkoita että tuotantotalouden DI osaisi korjata auton polttoaineruiskua, siihen hommaan ja osaamiseen on eri koulutus.
Se että joku ihminen hahmottaa maailman eri tavalla kuin sinä, ei vielä välttämättä tee hänestä tyhmää. Esimerkiksi viher-vasemmisto änkyrä hiekkalaatikon reunalla ei halua ydinvoimaa, hänen mielestään sähköä tulee pistorasiasta. Joku muu taas saattaisi nähdä ehkä tarpeen tarjota taattua ja edullista energiaa kymmeniksi vuosiksi koko Suomelle, ja ehkä jopa naapuri maillekin?
Uskotko ihan oikeasti, että vihreät kuvittelevat noin? Ei siksi, etteikö minun pistorasiasta sitä sähköä todella tulisi vai tuleeko sinun hanasta? Vaikkei tässä maassa missä asun ydinvoimaa olekaan, niin silti sitä vaan pistorasiasta riittää. Sähköä on ollut ennen ydinvoimaloitakin. Mitenkäs sen selität?
Tietenkin jos parinkymmenen vuoden välein tapahtuvat Fukushimat ja Tchernobylit ei haittaa, niin halpaa sähköähän se on.
Ja sehän on tärkeintä, koska miten voisi muuten tehokkaasti käyttää mahdollisimman halvalla niitä insinöörin kehittämiä koneita, joita ilman olisi aivan kauheaa ja tehotonta ja kannattamatonta ja ties mitä.Fossiilivoiman päästöjen suoriin seurauksiin kuolee pelkästään Euroopassa yli 400 000 ihmistä vuosittain. Tämä sopii vihreille erinomaisesti. Puhdasta ydinvoimaa vastustetaan sillä perusteella, että joskus voi jotain sattua.
Ehkä sopii tai ehkä ei, mutta kai jokainen voi päättää itse mikä on se omasta mielestä se pätevin perustelu? Vastauksessa kiteytyy hyvin insinöörin ajattelu. Vastaukseksi voi antaa vain sen yhden oikean vastauksen. Kaikki muut vastaukset ovat hölmöjä, kalliita, tehottomia jne. Maailmaa ei vaan voida nähdä vähemmällä sähköllä, kalliimalla sähköllä tai vaikka kehittämällä hiilestä puhtaampaa?
Joskus aina jotain sattuu, ydinvoimaloissa vai kiellätkö sen? Jos nyt joku on sitä mieltä, se jotain aina silloin tällöin on riittävä motiivi vastustaa , niin miksi joillekin putkiaivoille sen hyväksyminen on niin ylivoimaista?
Juuri ennen Fukushimaa Italiassa piti järjestää äänestys ydinvoimasta. Se peruttiin. Mutta kysyn ihan oikeasti. Olistko sinä halunnut italojen rakentavan ydinvoimalan, johon todennäköisesti mafia suurten rahojen toivossa olisi sotkeutunut ja seinät olisi siksi tehty puoliksi kalkista, kuten erään sillan kanssa kävi? Vai otatko mielummin ne 400 000 fossiilisiin polttoainesiin kuolleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI ei ole ammatti, vaan tarkoittaa korkeakoulututkintoa.
Joo, ymmärsin kyllä tämän jo. 😉 Ap
Kyllä, koska ei ole insinäööri. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se koulutus tee kenestäkään fiksua. Fiksuja ihmisiä on kaikissa töissä, mutta heidän osaamisensa saattaa vain ilmentyä eri tavoilla. Eikä todella fiksujen tarvi todellakaan käydä mitään muodollisia koulutuksia.
Oletusarvoisesti (ja tämä ei päde 100%:sesti) DI:n pitäisi kyetä ymmärtämään laajoja teknisiä kokonaisuuksia, hahmottamaan riippuvuudet eri yhteyksiin, ja ehkä jopa kehittämään tätä kaikkea. Tämä ei siis tarkoita että tuotantotalouden DI osaisi korjata auton polttoaineruiskua, siihen hommaan ja osaamiseen on eri koulutus.
Se että joku ihminen hahmottaa maailman eri tavalla kuin sinä, ei vielä välttämättä tee hänestä tyhmää. Esimerkiksi viher-vasemmisto änkyrä hiekkalaatikon reunalla ei halua ydinvoimaa, hänen mielestään sähköä tulee pistorasiasta. Joku muu taas saattaisi nähdä ehkä tarpeen tarjota taattua ja edullista energiaa kymmeniksi vuosiksi koko Suomelle, ja ehkä jopa naapuri maillekin?
Uskotko ihan oikeasti, että vihreät kuvittelevat noin? Ei siksi, etteikö minun pistorasiasta sitä sähköä todella tulisi vai tuleeko sinun hanasta? Vaikkei tässä maassa missä asun ydinvoimaa olekaan, niin silti sitä vaan pistorasiasta riittää. Sähköä on ollut ennen ydinvoimaloitakin. Mitenkäs sen selität?
Tietenkin jos parinkymmenen vuoden välein tapahtuvat Fukushimat ja Tchernobylit ei haittaa, niin halpaa sähköähän se on.
Ja sehän on tärkeintä, koska miten voisi muuten tehokkaasti käyttää mahdollisimman halvalla niitä insinöörin kehittämiä koneita, joita ilman olisi aivan kauheaa ja tehotonta ja kannattamatonta ja ties mitä.Fossiilivoiman päästöjen suoriin seurauksiin kuolee pelkästään Euroopassa yli 400 000 ihmistä vuosittain. Tämä sopii vihreille erinomaisesti. Puhdasta ydinvoimaa vastustetaan sillä perusteella, että joskus voi jotain sattua.
Ehkä sopii tai ehkä ei, mutta kai jokainen voi päättää itse mikä on se omasta mielestä se pätevin perustelu? Vastauksessa kiteytyy hyvin insinöörin ajattelu. Vastaukseksi voi antaa vain sen yhden oikean vastauksen. Kaikki muut vastaukset ovat hölmöjä, kalliita, tehottomia jne. Maailmaa ei vaan voida nähdä vähemmällä sähköllä, kalliimalla sähköllä tai vaikka kehittämällä hiilestä puhtaampaa?
Joskus aina jotain sattuu, ydinvoimaloissa vai kiellätkö sen? Jos nyt joku on sitä mieltä, se jotain aina silloin tällöin on riittävä motiivi vastustaa , niin miksi joillekin putkiaivoille sen hyväksyminen on niin ylivoimaista?
Juuri ennen Fukushimaa Italiassa piti järjestää äänestys ydinvoimasta. Se peruttiin. Mutta kysyn ihan oikeasti. Olistko sinä halunnut italojen rakentavan ydinvoimalan, johon todennäköisesti mafia suurten rahojen toivossa olisi sotkeutunut ja seinät olisi siksi tehty puoliksi kalkista, kuten erään sillan kanssa kävi? Vai otatko mielummin ne 400 000 fossiilisiin polttoainesiin kuolleet?
Niin ja mitä jos laitetaan vielä yhdeksi vaihtoehdoksi heille aurinkopanelit katolle?
Alemmuudentunteesta lähtevä kateushan se syy on.
Se on vielä poikkeuksellisen otollista teknisillä aloilla, joissa erilaisten prossesien käytännön suorittaminen on monesti hyvinkin vaativaa, eli korkeasti koulutettu teoreettisen osa-alueen hallitsija ei useinkaan kykene käytännön toteutukseen ja suoritusporras pääsee ns. "pätemään" omalla osa-alueellaan.
Lääketieteessä esim. tilanne on usein erilainen. Siellä se huippuasiantuntija on useinmiten myös se huippusuorittaja, kuten kirurgit jne. ja se "suoritusporras" siellä lähinnä vain ojentelee työkaluja tälle asiantuntijalle.