Saako nimettömän lasun tekijän selville jos
nostaa oikeusjutun? Eikös silloin tekijän pidä tulla esiin kuulusteluun?
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa pohdin itsekin.
Minusta tehtiin todella törkeä valheellinen lastensuojeluilmoitus (sanottiin että käytän ja myyn huumeita) ja kävin sitten todistamassa syyttömyyteni pissatestissä (jonka vuoksi jouduin ottamaan puoli päivää palkatonta vapaata). Ilmoitus tehtiin nimettömästi, luonnollisesti, ja samana päivänä kun tämä ilmoitus oli kirjattu, oli ex-mieheni lähetellyt aivan sekopäisiä syytöksiä viestitse, joissa syytti minua narkkariksi. En ole siis eläessäni edes koskenut mihinkään huumeeseen. Lastensuojelu osasi nuo viestit nähtyään laskea yksi yhteen, ja ymmärsivät onneksi että ilmoitus on kiusalla tehty.
Nyt pohdin kannattaako tästä tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta poliisille?
Sinun kannattaa ainakin hankkia kaikki kopiot kaikista papereista ja säästää ne viestit.
Ja myös lähestymiskieltoa kannattaa harkita, koska se suojaa jatkossa, jos tuosta häiriköintiä tulee lisää.
Muutama poiminta THL:n sivuilta:
"Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen."
"Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Yksityishenkilö voi jättää henkilöllisyytensä ilmoittamatta. Jos lastensuojelun työntekijä tietää yksityishenkilön henkilöllisyyden, hän ei voi luvata että tieto voidaan salata asianosaisilta."
"Myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten osalta perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin (621/1999) mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista."
Vierailija kirjoitti:
Muutama poiminta THL:n sivuilta:
"Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen."
"Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Yksityishenkilö voi jättää henkilöllisyytensä ilmoittamatta. Jos lastensuojelun työntekijä tietää yksityishenkilön henkilöllisyyden, hän ei voi luvata että tieto voidaan salata asianosaisilta."
"Myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten osalta perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin (621/1999) mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista."
Siinä vaiheessa kun asiasta tekee rikosilmoituksen, sossulla on velvollisuus ilmoittaa poliisille se ilmoittajan henkilöllisyys.
Joku väitti aikaisemmin, että poliisi tutkii ja selivittää aiheettoman lasun tekijän. Ei varmasti selvitä. Jos teet ilmoituksen poliisille aiheettomasta lasusta, niin poliisi kyllä tutkii asian. Mutta tutkinta menee niin, että tutkija soittaa lastensuojeluun ja kysyy, että mistä on kyse. Jos kyse on siitä, että on tehty yksi ilmoitus, joka ei ole johtanut toimenpiteisiin, niin poliisi totetaa, ettei asiassa ole tutkittavaa.
Mutta tilanne on eri jos samalla kertaa tutkitaan muuta vainoamista, kunnianloukkauksia jne. Tällöin voidaan sitten mahdollisesti selvittää, onko tekijä tehnyt myös turhia lasuja. Mutta lähtökohtaisesti lastensuojeluilmoitus, joka ei ole johtanut lastensuojelun asiakkuuteen, ei ole turha.
Mieitiään toisin: miten moni aiheellinen ilmoitus jätetään tekemättä, koska pelätään että perhe sen jostain saa tietää?
Itse olen miettinyt koko kesän, pitäisikö tehdä lasu yhdestä lähellä asuvasta perheestä, tai siis perheen äidistä. Hänen käyttäytymisensä on sellaista, että siihen kiinnittää huomion. Hän huutaa ja tiuskii, täältä pienen matkan päästä katsottuna näyttää siltä kuin olisi kovakourainen. En halua, että hän saa nimeäni selville jos tekisin ilmoituksen. Jos olisin taas oikein veemäinen ihminen, en tekisi ilmoitusta ollenkaan vaan ajattelisin ettei ole minun ongelmani: jokainen hoitakoon omansa.
Vierailija kirjoitti:
Mieitiään toisin: miten moni aiheellinen ilmoitus jätetään tekemättä, koska pelätään että perhe sen jostain saa tietää?
Itse olen miettinyt koko kesän, pitäisikö tehdä lasu yhdestä lähellä asuvasta perheestä, tai siis perheen äidistä. Hänen käyttäytymisensä on sellaista, että siihen kiinnittää huomion. Hän huutaa ja tiuskii, täältä pienen matkan päästä katsottuna näyttää siltä kuin olisi kovakourainen. En halua, että hän saa nimeäni selville jos tekisin ilmoituksen. Jos olisin taas oikein veemäinen ihminen, en tekisi ilmoitusta ollenkaan vaan ajattelisin ettei ole minun ongelmani: jokainen hoitakoon omansa.
Mitä jos mietittäisiin että esim ihan itse menisi juttelemaan että onko ko äiti esim väsynyt.
Eikä aina kierrätettäisi kaikkea sosiaalista kanssakäymistä viranomaisten kautta.
Suomessa valitettavasti sosiaaliviranomainen tekee asialle jotain vasta kun tilanne on mennyt liian pitkälle. Tässä oma kokemukseni asiasta.
Erosin lapseni isästä lapsen ollessa 4-vuotias, sillä isä oli väkivaltainen minua kohtaan usein,sekä myös käytti aivan liikaa päihteitä. Isä laiminlöi lapsen hoitoa usein, mm. oli silminnähden kännissä kun hain lapsen isäviikonlopulta. Tein asiasta lastensuojeluilmoituksen, joka ei johtanut mihinkään sillä isä kiisti asian.
Isä pahoinpiteli uuden näisystävänsä lapsen ollessa hänen luonaan, ja lukitsi lapsen vessaan pahoinpitelyn ajaksi, isä oli ympäripäissään. Tein lastensuojeluilmoituksen ja Tästä kertoi lapsi, sekä pahoinpidelty nainen sosiaaliviranomaisille, että näin oli todella tapahtunut. Isä kiisti, ja ketä uskottiin? Isää tietty. Minulle sanottiin että on aika päästää irti ja lopettaa isän häiritseminen turhilla lasuilla.
Kolmannella kerralla isä ajoi kännissä kolarin lapsi kyydissä. Koitti paeta paikalta, mutta jäi kiinni ja ilmoituksen tekivät poliisit. Tällä kertaa uskottiin että isä on vaaraksi lapselle. Mutta tajuatteko miltä tuntuu taistella tuulimyllyjä vastaan, kun tietää että lapsi on vaarassa muttei kukaan usko ja lastensuojelu ottaa välittömästi asenteen että olen katkera ja ilkeä akka joka kiusaa kivaa ja viatonta iskää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama poiminta THL:n sivuilta:
"Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen."
"Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Yksityishenkilö voi jättää henkilöllisyytensä ilmoittamatta. Jos lastensuojelun työntekijä tietää yksityishenkilön henkilöllisyyden, hän ei voi luvata että tieto voidaan salata asianosaisilta."
"Myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten osalta perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin (621/1999) mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista."
Siinä vaiheessa kun asiasta tekee rikosilmoituksen, sossulla on velvollisuus ilmoittaa poliisille se ilmoittajan henkilöllisyys.
Prepaidista puhelu. "anteeksi etten kerro nimeäni, haluan tehdä nimettömän ilmoituksen osoitteesta x." Sen jälkeen vastaan virkailijan kysymyksiin ja kerron, miksi olen huolissani. "Kiitos, hei."
Miten se poliisi tuosta selvittää henkilöllisyyden? Miksi täytyy vängätä vastaan asiassa, jossa ihan omaa järkeään voi käyttää?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieitiään toisin: miten moni aiheellinen ilmoitus jätetään tekemättä, koska pelätään että perhe sen jostain saa tietää?
Itse olen miettinyt koko kesän, pitäisikö tehdä lasu yhdestä lähellä asuvasta perheestä, tai siis perheen äidistä. Hänen käyttäytymisensä on sellaista, että siihen kiinnittää huomion. Hän huutaa ja tiuskii, täältä pienen matkan päästä katsottuna näyttää siltä kuin olisi kovakourainen. En halua, että hän saa nimeäni selville jos tekisin ilmoituksen. Jos olisin taas oikein veemäinen ihminen, en tekisi ilmoitusta ollenkaan vaan ajattelisin ettei ole minun ongelmani: jokainen hoitakoon omansa.
Mitä jos mietittäisiin että esim ihan itse menisi juttelemaan että onko ko äiti esim väsynyt.
Eikä aina kierrätettäisi kaikkea sosiaalista kanssakäymistä viranomaisten kautta.
En todellakaan mene, hän ei ole mikään mukava ihminen. Ja olettaen, että hän olisi ihan normaali, neutraali ja helposti lähestyttävä ihminen, niin jos hän vastaa että "ei tässä mitään, kaikki ok" niin mitä muuta voin tehdä?
Minusta sellainen ihminen joka kyselee hirveästi saadaanko nimettömän lastensuojeluilmoituksen tekijää selville on todennäköisesti juuri sellainen joka jotenkin häpeää ilmoituksen tekoa ja häpeä tulee siitä että ilmoitus tehdään tahalleen kiusaamistakoituksessa tyyliin: naapurissa kuuluu itkua usein jne. Imoittaja ei ole itse ollenkaan huolissaan että kyse olisi välttämättä mistään väkivallasta tai muusta mutta esittää asian näin, lisäämällä omia liioiteltuja näkemyksiä tai suoraa valehtelua, koska haluaa että sossu sekaantuu perheen elämään. Hänelle tämä siis tuottaa jotain sairasta vahingoniloista mielihyvää.
Jos oikeasti on huolissaan lapsesta ja luulee että tod. näk. lapsi tarvitsee sossun apua niin en usko että silloin henkilö olisi kovin huolissaan oman henkilöllisyyden paljastumisesta. Poikkeuksena ehkä lähisukulaiset. Kyllä, sossutkin tietää että juuri niihin nimettömiin on suhtauduttava aika varauksellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa pohdin itsekin.
Minusta tehtiin todella törkeä valheellinen lastensuojeluilmoitus (sanottiin että käytän ja myyn huumeita) ja kävin sitten todistamassa syyttömyyteni pissatestissä (jonka vuoksi jouduin ottamaan puoli päivää palkatonta vapaata). Ilmoitus tehtiin nimettömästi, luonnollisesti, ja samana päivänä kun tämä ilmoitus oli kirjattu, oli ex-mieheni lähetellyt aivan sekopäisiä syytöksiä viestitse, joissa syytti minua narkkariksi. En ole siis eläessäni edes koskenut mihinkään huumeeseen. Lastensuojelu osasi nuo viestit nähtyään laskea yksi yhteen, ja ymmärsivät onneksi että ilmoitus on kiusalla tehty.
Nyt pohdin kannattaako tästä tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta poliisille?
Ilmoitus kannattaa toki tehdä, mutta 99% todennäköisyydelle saat kirjeen, jossa ilmoitetaan ettei tutkintaa aloiteta. Tuolla on tavaton määrä rikoksia, ilman rangaistusta. Valtiolla ei ole tässä tapauksessa saatavia, joten sitä ei voisi vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieitiään toisin: miten moni aiheellinen ilmoitus jätetään tekemättä, koska pelätään että perhe sen jostain saa tietää?
Itse olen miettinyt koko kesän, pitäisikö tehdä lasu yhdestä lähellä asuvasta perheestä, tai siis perheen äidistä. Hänen käyttäytymisensä on sellaista, että siihen kiinnittää huomion. Hän huutaa ja tiuskii, täältä pienen matkan päästä katsottuna näyttää siltä kuin olisi kovakourainen. En halua, että hän saa nimeäni selville jos tekisin ilmoituksen. Jos olisin taas oikein veemäinen ihminen, en tekisi ilmoitusta ollenkaan vaan ajattelisin ettei ole minun ongelmani: jokainen hoitakoon omansa.
Mitä jos mietittäisiin että esim ihan itse menisi juttelemaan että onko ko äiti esim väsynyt.
Eikä aina kierrätettäisi kaikkea sosiaalista kanssakäymistä viranomaisten kautta.
En todellakaan mene, hän ei ole mikään mukava ihminen. Ja olettaen, että hän olisi ihan normaali, neutraali ja helposti lähestyttävä ihminen, niin jos hän vastaa että "ei tässä mitään, kaikki ok" niin mitä muuta voin tehdä?
Vastauksena alkuperäiseen kysymykseesi: jo nyt ilmoituksista puolet on aiheettomia, joten ei ehkä ole huolta siitä, että aiheettomia ilmoituksia ei tehtäisi tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valitettavasti sosiaaliviranomainen tekee asialle jotain vasta kun tilanne on mennyt liian pitkälle. Tässä oma kokemukseni asiasta.
Erosin lapseni isästä lapsen ollessa 4-vuotias, sillä isä oli väkivaltainen minua kohtaan usein,sekä myös käytti aivan liikaa päihteitä. Isä laiminlöi lapsen hoitoa usein, mm. oli silminnähden kännissä kun hain lapsen isäviikonlopulta. Tein asiasta lastensuojeluilmoituksen, joka ei johtanut mihinkään sillä isä kiisti asian.
Isä pahoinpiteli uuden näisystävänsä lapsen ollessa hänen luonaan, ja lukitsi lapsen vessaan pahoinpitelyn ajaksi, isä oli ympäripäissään. Tein lastensuojeluilmoituksen ja Tästä kertoi lapsi, sekä pahoinpidelty nainen sosiaaliviranomaisille, että näin oli todella tapahtunut. Isä kiisti, ja ketä uskottiin? Isää tietty. Minulle sanottiin että on aika päästää irti ja lopettaa isän häiritseminen turhilla lasuilla.
Kolmannella kerralla isä ajoi kännissä kolarin lapsi kyydissä. Koitti paeta paikalta, mutta jäi kiinni ja ilmoituksen tekivät poliisit. Tällä kertaa uskottiin että isä on vaaraksi lapselle. Mutta tajuatteko miltä tuntuu taistella tuulimyllyjä vastaan, kun tietää että lapsi on vaarassa muttei kukaan usko ja lastensuojelu ottaa välittömästi asenteen että olen katkera ja ilkeä akka joka kiusaa kivaa ja viatonta iskää.
Miksi luovutit lapsen tapaamisiin?
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa pohdin itsekin.
Minusta tehtiin todella törkeä valheellinen lastensuojeluilmoitus (sanottiin että käytän ja myyn huumeita) ja kävin sitten todistamassa syyttömyyteni pissatestissä (jonka vuoksi jouduin ottamaan puoli päivää palkatonta vapaata). Ilmoitus tehtiin nimettömästi, luonnollisesti, ja samana päivänä kun tämä ilmoitus oli kirjattu, oli ex-mieheni lähetellyt aivan sekopäisiä syytöksiä viestitse, joissa syytti minua narkkariksi. En ole siis eläessäni edes koskenut mihinkään huumeeseen. Lastensuojelu osasi nuo viestit nähtyään laskea yksi yhteen, ja ymmärsivät onneksi että ilmoitus on kiusalla tehty.
Nyt pohdin kannattaako tästä tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta poliisille?
Ei ilmoitusta tehdä vanhemmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieitiään toisin: miten moni aiheellinen ilmoitus jätetään tekemättä, koska pelätään että perhe sen jostain saa tietää?
Itse olen miettinyt koko kesän, pitäisikö tehdä lasu yhdestä lähellä asuvasta perheestä, tai siis perheen äidistä. Hänen käyttäytymisensä on sellaista, että siihen kiinnittää huomion. Hän huutaa ja tiuskii, täältä pienen matkan päästä katsottuna näyttää siltä kuin olisi kovakourainen. En halua, että hän saa nimeäni selville jos tekisin ilmoituksen. Jos olisin taas oikein veemäinen ihminen, en tekisi ilmoitusta ollenkaan vaan ajattelisin ettei ole minun ongelmani: jokainen hoitakoon omansa.
Mitä jos mietittäisiin että esim ihan itse menisi juttelemaan että onko ko äiti esim väsynyt.
Eikä aina kierrätettäisi kaikkea sosiaalista kanssakäymistä viranomaisten kautta.
Omg huutaa ja tiuskii, onko aihetta ls ilmoitukseen. Sanoisin että ei . Mutta voithan toki jättää sen sossun tutkittavaksi. Voihan se olla että asianomaisella on vähän eri näkemys siitä kuinka usein tiuskitaan ja miten huudetaan kuin ilmoittajalla. Sossu ei lähde lähtökohtaisesti siitä että vain ilmoittaja on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta sellainen ihminen joka kyselee hirveästi saadaanko nimettömän lastensuojeluilmoituksen tekijää selville on todennäköisesti juuri sellainen joka jotenkin häpeää ilmoituksen tekoa ja häpeä tulee siitä että ilmoitus tehdään tahalleen kiusaamistakoituksessa tyyliin: naapurissa kuuluu itkua usein jne. Imoittaja ei ole itse ollenkaan huolissaan että kyse olisi välttämättä mistään väkivallasta tai muusta mutta esittää asian näin, lisäämällä omia liioiteltuja näkemyksiä tai suoraa valehtelua, koska haluaa että sossu sekaantuu perheen elämään. Hänelle tämä siis tuottaa jotain sairasta vahingoniloista mielihyvää.
Jos oikeasti on huolissaan lapsesta ja luulee että tod. näk. lapsi tarvitsee sossun apua niin en usko että silloin henkilö olisi kovin huolissaan oman henkilöllisyyden paljastumisesta. Poikkeuksena ehkä lähisukulaiset. Kyllä, sossutkin tietää että juuri niihin nimettömiin on suhtauduttava aika varauksellisesti.
Näinpä.
Toki joskus se perheen isä on joku moottoripyöräjengiläinen tms mutta ei se nyt niiiin yleistä ole.
Ja sitten nää nimettömät täälläkin on juuri näitä "huolestuneita lähisukulaisia tai epämiellyttävän äidin naapureita"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa pohdin itsekin.
Minusta tehtiin todella törkeä valheellinen lastensuojeluilmoitus (sanottiin että käytän ja myyn huumeita) ja kävin sitten todistamassa syyttömyyteni pissatestissä (jonka vuoksi jouduin ottamaan puoli päivää palkatonta vapaata). Ilmoitus tehtiin nimettömästi, luonnollisesti, ja samana päivänä kun tämä ilmoitus oli kirjattu, oli ex-mieheni lähetellyt aivan sekopäisiä syytöksiä viestitse, joissa syytti minua narkkariksi. En ole siis eläessäni edes koskenut mihinkään huumeeseen. Lastensuojelu osasi nuo viestit nähtyään laskea yksi yhteen, ja ymmärsivät onneksi että ilmoitus on kiusalla tehty.
Nyt pohdin kannattaako tästä tehdä ilmoitus kunnianloukkauksesta poliisille?
Ei ilmoitusta tehdä vanhemmasta.
Kas, saimme tänne Saivartelijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama poiminta THL:n sivuilta:
"Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen."
"Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Yksityishenkilö voi jättää henkilöllisyytensä ilmoittamatta. Jos lastensuojelun työntekijä tietää yksityishenkilön henkilöllisyyden, hän ei voi luvata että tieto voidaan salata asianosaisilta."
"Myös muiden kuin ilmoitusvelvollisten osalta perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin (621/1999) mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista."
Siinä vaiheessa kun asiasta tekee rikosilmoituksen, sossulla on velvollisuus ilmoittaa poliisille se ilmoittajan henkilöllisyys.
Ei ole. Kun teet rikosilmoituksen, niin poliisi selvittää ensin, että alkaako se tutkia rikosta. Tällöin poliisi soittaa ensin toiselle viranomaiselle eli sinne lastensuojeluun ja kyselee, että mistähän tässä on kyse. Jos on aihetta ruveta tutkimaan, niin sitten poliisi pyytää tarvitsemansa tiedot. Muuten toivotellaan hyvät päivän jatkot. Poliisi ja lasu tekee paljon yhteistyötä ja molemmin puolin tiedetään, millaista porukkaa lastensuojelun asiakkaissa ja heidän lähipiirissä pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sellainen ihminen joka kyselee hirveästi saadaanko nimettömän lastensuojeluilmoituksen tekijää selville on todennäköisesti juuri sellainen joka jotenkin häpeää ilmoituksen tekoa ja häpeä tulee siitä että ilmoitus tehdään tahalleen kiusaamistakoituksessa tyyliin: naapurissa kuuluu itkua usein jne. Imoittaja ei ole itse ollenkaan huolissaan että kyse olisi välttämättä mistään väkivallasta tai muusta mutta esittää asian näin, lisäämällä omia liioiteltuja näkemyksiä tai suoraa valehtelua, koska haluaa että sossu sekaantuu perheen elämään. Hänelle tämä siis tuottaa jotain sairasta vahingoniloista mielihyvää.
Jos oikeasti on huolissaan lapsesta ja luulee että tod. näk. lapsi tarvitsee sossun apua niin en usko että silloin henkilö olisi kovin huolissaan oman henkilöllisyyden paljastumisesta. Poikkeuksena ehkä lähisukulaiset. Kyllä, sossutkin tietää että juuri niihin nimettömiin on suhtauduttava aika varauksellisesti.
Näinpä.
Toki joskus se perheen isä on joku moottoripyöräjengiläinen tms mutta ei se nyt niiiin yleistä ole.
Ja sitten nää nimettömät täälläkin on juuri näitä "huolestuneita lähisukulaisia tai epämiellyttävän äidin naapureita"...
Tämän meinasin sanoa. Vaikka olisi noloa tehdä ilmoitus esim. naapurista niin on aika liioiteltua pelon takia tehdä nimettömänä. Pitäisi ollaa pokkaa kertoa asiat nimellä vaikkakin ne välit (jos niitä on edes ollut) menisi. Ymmärtäisin yskän todellakin jos naapuri olisi joku liivijengiläinen jota ei halua oman oven taakse hakkaamaan "olet sitten tehnyt imoituksen häh" mutta jos näin ei ole niin kyllä se vähän haiskahtaa oudolta että miksi sitä ei sitten kehtaa suoraan tehdä nimellä.
Juuri näin.