Lapsi laitetaan vaihtamaan luokkaa hyvien koululaistaitojen vuoksi..

Vierailija kirjoitti:

Mä pidän mahdollisena, että päivät ryhmäänsä katsova opettaja ja kasvatusalan ammattilainen osaa arvioida ryhmädynamiikan kannalta parhaat ratkaisut. Hän myös tuntee oman luokkansa ryhmadynamiikan huomattavasti paremmin kuin lapsen vanhempi, joka oppitunneilla ei ole päivittäin arvioimassa yksilö- ja ryhmäkäyttäytymistä.

Hän katsoo ryhmädynamiikkaa ja ajattelee itseään ja oman työnsä helpointa hoitoa. Se yksittäinen oppilas - varsinkin se kiltti - häneltä unohtuu.

Yläasteella voi sitten valita ainakin pääkaupunkiseudulla painotettu luokka, meillä painotus fysiikka ja tietotekniikkapainotus aikoinaan. Olihan sinne soveltavuus kokeet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi heittäytyä hankalaksi, mutta tuo ekaluokan syksyn luokkamuutokset on täällä muualla Suomessa jo ihan tavallinen asia. Luin tuota edellisen sivun linkkiä ja on se näköjään vantaallakin käytössä ainakin jossain koulussa. Jos siis vaihtoja tehdään, niitä tehdään todennäköisesti myös siitä hankalasta porukasta toiseen luokkaan, eli nimenomaan tasoitetaan sitä porukkaa. Se ettei oma kaveri juuri osu samaan vaihtoon, kertonee varmaan lähinnä siitä, että kaverusten opiskelutaidot ovat hyvin erilaiset. Kehottaisin katsomaan tarkasti, onko oman koulun sivuilla tällaista vastaavaa tietoa tai ylipäänsä kaupungin opetussuunnitelmassa mainintaa joustavista ryhmistä ennen kuin kovasti alkaa rehtoria haastamaan.

"Laaja-alainen erityisopettaja tutustuu 1. luokan oppilaisiin eskarikevään aikana. Tutustumiskäyntien, EsKo-tiedonsiirtojen sekä mahdollisten vanhempien tapaamisten perusteella oppilaat jaetaan ns. reppuryhmiin. Joustavan alun aikana osa oppitunneista on palkitettu koskemaan koko ikäluokkaa ja tällöin oppilaat opiskelevat vaihtelevissa ryhmissä oman luokkatason opettajien sekä laaja-alaisen erityisopettajan johdolla.

Oppilaantuntemuksen kasvaessa tehdään lopullinen luokkajako yhdessä YHR-ryhmän kanssa syyskuun loppuun mennessä. Joustavan alun tavoitteena on muodostaa mahdollisimman toimivat ja tasaiset ryhmät ja saavuttaa hyvä työrauha kaikissa opetusryhmissä. Joissakin tapauksissa se voi myös tarkoittaa sitä, että kaverukset opiskelevat pääsääntöisesti eri luokissa. Koulunkäyntiavustajat ovat joustavan alun ajan ensisijaisesti ekaluokkalaisten mukana."

Joustavan alun ymmärrän, mutta täällä sanottiin, että kyseessä on ekat kaksi viikkoa, joiden ajan lapset ovat pääosin juuri erilaisissa palkeissa. Ja näin olikin, sitten eriydyttiin jo suht tiukasti omiin porukoihin, joissa on menty yli kuukauden.

Ja joustavalla alulla ymmärrän sitten niin, että siinä kohti tehdään ihan oikeasti isojakin muutoksia. Ei niin, että pari kilttiä heitetään hankalaan porukkaan ja joku hankala kilttien tilalle.

Ja tässäkin pitäisi huomioida lasten ominaisuudet. Oma lapseni ei ole mikään klassinen luokkahengen rakentajapersoona, vaan enemmän vaivaton tarkkailija. Ei hänestä mitään luokan tasapainottajaa saa tekemälläkään. On hyvä ystävä muutaman kanssa, ei mikään kaikkien kaveri.

Ap

Joustavalla alulla ei tosiaan voi perustella sitä, että muutamia oppilaita siirrellään, vaan lähinnä sitä, että on paljon kokeiltu erilaisia luokka- ja ryhmäyhdistelmiä ja sieltä aletaan kokoamaan luokkia käytännössä uudestaan. Tuo on pelkkää kiusaamista lapsesi näkökulmasta, vaikka saattaisi palvella jotain kokonaisuutta. Plus tietenkin se, että jos lapsesi on enimmäkseen vetäytyvä, ei hänestä ole muuta hyötyä uuden luokan näkökulmasta kuin että onhan yksi harmiton tapaus häiriköiden joukossa.

Kyllä! Suurin osa kilteistä ei todellakaan ole sellaisia, että varsinaisesti uskaltaisivat esim puuttua luokkakaverin huonoon käytökseen. Eikä tarvitsekaan siis olla. Mutta siihen vaaditaan kiltin luonteen lisäksi todella vahvaa persoonaa, ei normaali perusrauhallimem siihen ryhdy vaan vetäytyy entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteella voi sitten valita ainakin pääkaupunkiseudulla painotettu luokka, meillä painotus fysiikka ja tietotekniikkapainotus aikoinaan. Olihan sinne soveltavuus kokeet. 

No sinne on ekaluokkalaisella vielä monta pitkää vuotta kärsittävänä. Voi olla entinen motivaatio, jos ei uuteen luokkaan sopeudu ja löydä uusia ystäviä.

Kolmannelle voi pyrkiä moniin kouluihin, mm Sykkiin.

itse ottaisin asian puheeksi rauhallisesti, esim just rehtorin kanssa. Kerrot että kaverit jäisi vanhalle luokalle, ja lapsesi haluaisi jäädä sinne.

Jos tulee vaikeuksia, alat vasta sen jälkeen meuhkaamaan. Heti ensimmäiseksi ei kannata tai tarvitse valittaa euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, vaikka moni vanhempi onkin sillä asenteella liikenteessä.

Törkeää, en voi muuta sanoa.

Vierailija kirjoitti:

itse ottaisin asian puheeksi rauhallisesti, esim just rehtorin kanssa. Kerrot että kaverit jäisi vanhalle luokalle, ja lapsesi haluaisi jäädä sinne.

Jos tulee vaikeuksia, alat vasta sen jälkeen meuhkaamaan. Heti ensimmäiseksi ei kannata tai tarvitse valittaa euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, vaikka moni vanhempi onkin sillä asenteella liikenteessä.

Joo, minä yleisestikin pyrin aina järki- ja asiaperustein rauhallisesti asiat selvittämään. Turhasta riehumisesta en pidä ollenkaan, eikä se yleensä ole kovin vakuuttavaa ja rakentavaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi heittäytyä hankalaksi, mutta tuo ekaluokan syksyn luokkamuutokset on täällä muualla Suomessa jo ihan tavallinen asia. Luin tuota edellisen sivun linkkiä ja on se näköjään vantaallakin käytössä ainakin jossain koulussa. Jos siis vaihtoja tehdään, niitä tehdään todennäköisesti myös siitä hankalasta porukasta toiseen luokkaan, eli nimenomaan tasoitetaan sitä porukkaa. Se ettei oma kaveri juuri osu samaan vaihtoon, kertonee varmaan lähinnä siitä, että kaverusten opiskelutaidot ovat hyvin erilaiset. Kehottaisin katsomaan tarkasti, onko oman koulun sivuilla tällaista vastaavaa tietoa tai ylipäänsä kaupungin opetussuunnitelmassa mainintaa joustavista ryhmistä ennen kuin kovasti alkaa rehtoria haastamaan.

"Laaja-alainen erityisopettaja tutustuu 1. luokan oppilaisiin eskarikevään aikana. Tutustumiskäyntien, EsKo-tiedonsiirtojen sekä mahdollisten vanhempien tapaamisten perusteella oppilaat jaetaan ns. reppuryhmiin. Joustavan alun aikana osa oppitunneista on palkitettu koskemaan koko ikäluokkaa ja tällöin oppilaat opiskelevat vaihtelevissa ryhmissä oman luokkatason opettajien sekä laaja-alaisen erityisopettajan johdolla.

Oppilaantuntemuksen kasvaessa tehdään lopullinen luokkajako yhdessä YHR-ryhmän kanssa syyskuun loppuun mennessä. Joustavan alun tavoitteena on muodostaa mahdollisimman toimivat ja tasaiset ryhmät ja saavuttaa hyvä työrauha kaikissa opetusryhmissä. Joissakin tapauksissa se voi myös tarkoittaa sitä, että kaverukset opiskelevat pääsääntöisesti eri luokissa. Koulunkäyntiavustajat ovat joustavan alun ajan ensisijaisesti ekaluokkalaisten mukana."

Joustavan alun ymmärrän, mutta täällä sanottiin, että kyseessä on ekat kaksi viikkoa, joiden ajan lapset ovat pääosin juuri erilaisissa palkeissa. Ja näin olikin, sitten eriydyttiin jo suht tiukasti omiin porukoihin, joissa on menty yli kuukauden.

Ja joustavalla alulla ymmärrän sitten niin, että siinä kohti tehdään ihan oikeasti isojakin muutoksia. Ei niin, että pari kilttiä heitetään hankalaan porukkaan ja joku hankala kilttien tilalle.

Ja tässäkin pitäisi huomioida lasten ominaisuudet. Oma lapseni ei ole mikään klassinen luokkahengen rakentajapersoona, vaan enemmän vaivaton tarkkailija. Ei hänestä mitään luokan tasapainottajaa saa tekemälläkään. On hyvä ystävä muutaman kanssa, ei mikään kaikkien kaveri.

Ap

Joustavalla alulla ei tosiaan voi perustella sitä, että muutamia oppilaita siirrellään, vaan lähinnä sitä, että on paljon kokeiltu erilaisia luokka- ja ryhmäyhdistelmiä ja sieltä aletaan kokoamaan luokkia käytännössä uudestaan. Tuo on pelkkää kiusaamista lapsesi näkökulmasta, vaikka saattaisi palvella jotain kokonaisuutta. Plus tietenkin se, että jos lapsesi on enimmäkseen vetäytyvä, ei hänestä ole muuta hyötyä uuden luokan näkökulmasta kuin että onhan yksi harmiton tapaus häiriköiden joukossa.

Kyllä! Suurin osa kilteistä ei todellakaan ole sellaisia, että varsinaisesti uskaltaisivat esim puuttua luokkakaverin huonoon käytökseen. Eikä tarvitsekaan siis olla. Mutta siihen vaaditaan kiltin luonteen lisäksi todella vahvaa persoonaa, ei normaali perusrauhallimem siihen ryhdy vaan vetäytyy entisestään.

Juurikin näin, kuvaat loistavasti sitä, miten oma lapseni reagoisi. Toinen vaihtoehto tietysti, että lähtisi joukkopainostuksen alla mukaan hölmöilyyn ja kärsisi siitä. Mutta ei uskaltaisi yksin olla rauhallinen ja rakentava pelätessään jäävänsä yksin.

Ap

Ei ole todellista! Minä en ikinä suostuisi, en varsinkaan ilman kaveriporukkaa ja lapsen suostumusta. Ja silloinkin ennalta sovitulle koeajalle.

Valituksia, valituksia ja uusia valituksia. Ja vaikka koulun vaihto jos tarve vaatii. Näin rauhallisten ja 'kilttien' poikien äitinä ihan hirvittävä ajatus. Siis kenelle on edes välähtänyt, että "Tuo poika näyttää nyt käyttäytyvän kuten kuuluu ja viihyvän luokassa. Siirretäänpä hänet pois." Kukaan lapsi ei ole vastuussa muiden lapsien käytöksestä, vaikka periaatteessa toki tukilapset ymmärränkin ja sellaiseksi voisin omanikin päästää tietyissä tilanteissa

Vierailija kirjoitti:

Ei ole todellista! Minä en ikinä suostuisi, en varsinkaan ilman kaveriporukkaa ja lapsen suostumusta. Ja silloinkin ennalta sovitulle koeajalle.

Valituksia, valituksia ja uusia valituksia. Ja vaikka koulun vaihto jos tarve vaatii. Näin rauhallisten ja 'kilttien' poikien äitinä ihan hirvittävä ajatus. Siis kenelle on edes välähtänyt, että "Tuo poika näyttää nyt käyttäytyvän kuten kuuluu ja viihyvän luokassa. Siirretäänpä hänet pois." Kukaan lapsi ei ole vastuussa muiden lapsien käytöksestä, vaikka periaatteessa toki tukilapset ymmärränkin ja sellaiseksi voisin omanikin päästää tietyissä tilanteissa

Ei siitä "tukilapsesta" ole hyötyä, jos siirtyy kavereiden kanssa. Yksin pitää siirtää niin väkisinkin hakee kavereita häiriköistä ja (teoriassa) tasoittaa näitä. Eli käytännössä ei, vaan ahdistuu tai alkaa itsekin häiriköistä.

Keskustelua lukematta, en ikimaailmassa suostuisi vaikka lapsia ei vielä edes olekaan. Näin aikuisena kun joutuu lähes päivittäin älykkäänä ja osaavana "kilttinä tyttönä" tekemään töitä sen kanssa että ei olisi mahdollistaja erilaisten hyväksikäyttäjien oikuille niin auta armias jos koulujärjestelmä ehdottaisi että lapseni laitettaisiin mahdollisesti tulevaksi kuudeksi vuodeksi puskuroimaan toisten huonotapaisuutta, muiden kasvatuskyvyn puutetta ja koulun resurssien vähäisyyttä. Ei. Sellaista viestiä ei kukaan lapselleni tule antamaan että niiden jotka hoitaa asiansa hyvin tarvitsee toimia muiden pelleilyn mahdollistajana, muut saavat puolestani aivan keskenään koota omat pakkansa.

Olen tasapuolisten mahdollisuuksien kannalla mutta ne mielestäni edellyttävät että jokainen omalta osaltaan lopettaa perseilyn ennen kuin se voi millään tasolla toimia. Ei ole mitään järkeä että muut laitetaan kärsimään jonain hätäratkaisuna. Mistä se ero luokkien välille edes tulee, onko toisen luokan opettaja huonompi kaiken lisäksi vai mitä ihmettä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei todellakaan halua. Pelkää lähes hysteerisesti, että hänet siirretään :(

Ap

Tämä on ihan riittävä syy sille, miksi et siirtoon suostu. Tee kantasi selväksi niin opettajalle, rehtorille kuin koulutoimenjohtajallekin. Ei ole sinun lapsesi taakka, että hänet "palkitaan" hyvästä käytöksestä siirrolla häirikköluokkaan. Ole ehdoton kannassasi. Vaadi palaveri aiheesta koululla ja tee hyvin selväksi, että tämä ei tule missään tapauksessa toteutumaan.

Koko ketjua lukematta, kerron oman kokemukseni. Tein hetken open sijaisuuksia. Tein havainnon, että kiltit ja rauhalliset oppilaat joutuvat istumaan huonokäytöksisien viereen tasapainottamaan tilannetta. Monet kärsivät tosi paljon melusta ja pelleilystä. Tuli surullinen olo siitä, että kivoja ikään kuin rankaistaan siitä, että he käyttäytyvät hyvin.

Hei

En lukenut ketjua loppuun. Ehdotukseni on hyvin epätavallinen ja ymmärrän jos kuulostaa hullulta.. Muuta papereihin sinun ja lapsesi äidinkieleksi ruotsi. Näin lapsesi pääsee ruotsinkieliseen kouluun, jossa omien kokemusteni mukaan on suurimmaksi osaksi hyvin käyttäytyviä lapsia. Lapsesi on vielä seitsemän ja ehtii hyvin oppia ruotsia. Muistan omasta koulustani sisarukset jotka muuttivat ykkös ja kakkosluokkalaisina täysin suomenkielisinä kouluuni ja hyvin meni! Nykyään molemmat täysin kaksikielisiä.

Ruotsinkielisestä koulusta siirtyy paljon näitä suomenkielisiä oppilaita yläkoulun alkaessa suomenkieliseen kouluun.

Oppilailla on valtavia aukkoja termistöissä ja esim.matikassa on vaikeuksia, kun ajattelua vaativaa oppimista ei tehdä omalla äidinkielellä.

Aina kannattaa opiskella omalla äidinkielellä, erityisesti jos on pieniäkään oppimisvaikeuksia.

Uhkaa siirtää lapsi toisen kunnan alueelle kouluun. Näin kotikunnaltasi jäisi saamatta valtionosuudet lapsestasi (n. 10 000 euroa / vuosi).

Suora kysymys..onkohan nyt kyse Kanniston koulusta?

En usko , provo. 

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys..onkohan nyt kyse Kanniston koulusta?

Eikös se ole se sisäilmakoulu, josta on ollut hesarissakin juttua?