Piditkö kouluruuasta?
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005381349.html?utm_campaign=tf-HS&utm_…
"Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini". Enkä ihmettele! Yläasteella sikanautajauheliha oli AINA isoissa klönteissä ja keskeltä raakaa!! Siis aina! Ja koska jauhelihassa oli sikaa, se oli siten myös terveydelle vaarallista. En syönyt jauhelihaa yli kymmeneen vuoteen koska oksetti koko ajatuskin.
Äitinikin kävi kerran koululla syömässä ja sanoi sen jälkeen kotona että ei ihme, että aina valitat kouluruuasta. Ei hänkään sitä söisi! Ruoka oli ammattitaidottamasti tehty, mautonta, huonoista ja joskus jopa pilaantuneista raaka-aineista.
Söin yläasteen ajan lounailla pelkkää näkkäriä. Söin lämpimän ruuan sitten kotona.
Kommentit (177)
Mulle kelpasi kaikki ruoka, en ollut nirso eikä jäänyt mitään huonoja ruokamuistoja kouluajoilta. Muutimme suht usein ja jotkut uudet ruokatuttavuudet uusissa kouluissa vähän ihmetyttivät (kuten paikalliset perinneruuat tai nakit perunavellissä), mutta hyvin nekin sitten upposivat.
Pidin, kun olin oppilas. Nyt opena en moista peetä syö, saati maksa siitä. Keisarin uudet vaatteet koko juttu.
Mun äiti teki niin pahaa ruokaa, että olin ihan luuranko kun menin kouluun ja kuulemma nirso. Koulun ruoka oli ihan taivaallista!
Enimmäkseen pidin, mutta minä nyt tykkään ruoasta muutenkin. Ei nyt tule heti mieleen yhtään kouluruokaa, joka olisi suoranaisen vastenmielinen ollut. Ainoa ongelma se, että yläasteella oli ruokalassa niin kamalat jonot, että syömään päästyään piti hotkia, jotta ehtisi seuraavalle tunnille.
Olin joko 1. tai 2. luokalla kansakoulussa kun koulussamme alettiin saada maitoa. En muista, oliko minulla maitopullo mukana kotoa sitä ennen. Leipähän oli koko kansa- ja kansalaiskouluaikani pelkkää näkkäriä, ei siis voita saati mitään leikkeleitä. Kyllä se maittoi kun ei muusta tiennyt! Ruuasta en aina pitänyt, joku makaroonivelli oli vähän ällöä. Ja yleensäkin vellit. Ne makaronit oli kuin paksuja matoja, joita nieleskelin kokonaisina. Joku ruis-vai ohrapuuroko se oli olisi ehkä maistunut paremmalta, jos siihen olisi saanut hiukan sokeria tai marjoja. No sellaisesta ei kai oltu kuultukaan, että puuroon marjoja! Tillilihasta tykkäsin, se tuntuu olevan monille kauhistus. Totuus on, että minulla oli niin nälkä, että ruoka kyllä maittoi, paitsi nuo puurot, jotka vielä lautasella jäähtyessään sementoituivat :( Nyt syön kaurapuuroa ihan mielelläni.
Toinen juttu kokonaan olivat kotitaloustuntien kokkailut. Köyhästä kodista tulleena en ollut koskaan syönyt kaikkia sellaisia ruokia, joita me siellä valmistimme. Ja ne olivat niin hyviä! Minusta se koko ruokailutilanne oli niin hieno; kotona ei sellaista ollut. Tarjoiluvuorossa olevat tarjoilivat ja aina oli herkullista jälkiruokaakin. Vaikkapa tallimestarin kiisseliä, onko kukaan syönyt? Minäkään en kouluvuosien jälkeen :( Kätevää emäntää minusta ei kyllä tullut, harmillista!
Lähes kaikki maittoi kirjoitti:
Tarjoiluvuorossa olevat tarjoilivat ja aina oli herkullista jälkiruokaakin. Vaikkapa tallimestarin kiisseliä, onko kukaan syönyt? Minäkään en kouluvuosien jälkeen :(
Olen syönyt. Miksi sinä sitten et, enää myöhemin? Sehän on helppo tehdä itsekin: raparperikiisseli, ja sen kanssa kerroksittain hapanleipämuru-kaakaojauhe-sokeriseosta.
Koulun verimakkarat olivat hyviä. Pidin myös valmismuusista. :)
Kotona syötiin lohta ja poroa sekä puikulaperunaa. :)
Prototyyppi kirjoitti:
Omat lapset valittavat lähinnä vain perunoista.
Ihan totta! Kumiperunat, Kinder-perunat (yllätys sisällä).
Söin kouluruokani 70-luvulla, ja vaikka yleensä kouluruoasta pidinkin niin jo silloin perunat olivat ajoittain hirveitä. Pahinta olivat valmiiksi kuoritut, joiden pinta kovettui paksun kuoren kaltaiseksi kun ne kuljetettiin jostain keskuskeittiöltä koululle. Jonain vuonna ei saanut kunnon perunaa kai ollenkaan, ja silloin oli lihakeitossakin perunan tilalla makaronia.
Veripalttu oli pahaa, tosi tunkkainen ruoka. Ja perunat silloin kun olivat pahoja. Muuten söin kaikkea.
Rakastin kouluruokaa! Oli meilläkin niitä valittajia joiden mielestä ruoka oli "hirveetä paskaa", mutta itse söin sitä lähes aina hyvällä ruokahalulla. Olen aina pitänyt koti- ja kouluruuasta todella paljon.
Muistan vieläkin kädenlämpöisen kaalimehun...aah...
En pitänyt, koska täälläpäin kouluruoka oli mautonta, vetistä ja lihaa sai etsiä suurennuslasilla. Nälkä oli taas tunnin päästä lounaan jälkeen, eikä opiskeluun jaksanut keskittyä. Kasvisvaihtoehdot taas oli tyyliä "valkoisessa kastikkeessa wok vihanneksia."
Ala-asteella pidin, koska olin pienessä kyläkoulussa ja meillä oli hyvä keittäjä siellä. Yläasteella ruoka ei ollut enää niin maittavaa, mutta syömäkelpoista nyt kuitenkin.
Olihan se aika hirveää -80 luvulla, ainoa mauste oli yksi maustepippuri/1000 litraa keittoa ja kun kerran vuodessa on paistettuja perunoita, niitä sai vain kolme pientä lohkoa
Oli paljon hyviä ruokia: pinaattiletut, puuro mehukeitolla, uunimakkara, makaronilaatikko, kana-/lihamurekepihvit, pyttipannu, kalapuikot, kana-makaronimössö. Useimmiten vaan oli niita pahempia ruokia, kuten keittoja ja kumiperunoita jauhelihakastikkeella. Aina kuitenkin söin. Joskus oli pakko piilottaa pahimmat ruuat taskuihin tms, koska oksentamatta ei olisi selvinnyt. Syömättäkään ei saanut jättää (ala-asteella), jossa opettajat myös vahtivat, että ruokaa otetaan riittävästi.
Koulujen pinaattiletuissa on fosfaattia...
Kyllä pääsääntöisesti pidän tai pidin. - Ja ollessani osan kouluvuosistani ulkomailla, niin huomasin kaipaavani suomalaista kouluruokaa, enkä vain siksi, että se oli ilmainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella ruoka oli pakko syödä loppuun. Itse olin tottunut syömään kaikenlaista ja osasin piilottaa ruokaa paperin sisään, mutta muistan kyllä että herkimpiä lapsia itketettiin tuntikaupalla ruokalautasen edessä. Saattoivat myös oksentaa mutta silti piti syödä. Tämä oli 90-luvulla. Toivottavasti näin ei tehdä enää!
Rössypotun kanssa istuttiin pitkälle iltapäivään, mutta pirukaan ei olisi saanut syömään sitä moskaa ilman fyysistä pakottamista.
Jäikö iltapäivän oppitunnit sitten kokonaan pois?
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella ruoka oli pakko syödä loppuun. Itse olin tottunut syömään kaikenlaista ja osasin piilottaa ruokaa paperin sisään, mutta muistan kyllä että herkimpiä lapsia itketettiin tuntikaupalla ruokalautasen edessä. Saattoivat myös oksentaa mutta silti piti syödä. Tämä oli 90-luvulla. Toivottavasti näin ei tehdä enää!
Edellinen lainaus taisi epäonnistua, mutta etkö siis osallistunut enää iltapäivällä opetukseen?
Joistain tykkäsin, suurimmasta osasta ehkä en erityisemmin, vaikka söin kyllä aina.
Tykkäsin mesikämmenkastikkeesta, pinaattiletuista+savukalasalaatista, lindströminpihveistä, lihapullista ja lasagnesta (vaikka siinä olikin liikaa porkkanaraastetta).
:)