Lue keskustelun säännöt.
Mua ahdistaa kovasti se, kun lapseni haluaa koko ajan jotain
24.09.2017 |
Mulla on kaksi lasta ja toinen haluaa koko ajana jotain. Toinen taas ei. Mua ahdistaa tuo lapsi, joka koko ajan on pyytämässä ja haluamassa jotain. Dvd, muovinen pikkueläinlelu, pieni pehmo, muki, pehmo, koulutarvike, dvd, heppafiguuri, lehtitilaus, aarght.
Mua alkaa vanhempana inhottaa, kun se ei usko mitään ei-sanaa, eikä lopeta. Alkaa suututtaa. Tekisi mieli karjua, että häivy siitä mun naamalta itkemästä noita asioita, et saa nyt mitään, nyt ei ole synttäri, säästä itse viikkorahoistasi! Lapsi on kohta 8-vuotias, viikkoraha on yhden euron. En halua kasvattaa materialistia.
Kommentit (188)
Minun taivarini äidille olivat aina täysin oikeutettuja, tarkoitettu puolustamaan minua otseäni siltä, että hän ei tunn minua, eikä halua oppia tuntemaankaan, ja että hän halusi nähdä minussa pahaa ja hän halusi myös minun itseni oppivan ajattelemaaan itsestäni pelkkää pahaa. Tästä kun sain raivarin ja suutuin, niin hän koitti rusentaa minut kuin torakan, että ethän sinä osaa edes käyttäytyä ja sinusta ei tule kukaan pitämään ikinä, kun tuollalailla käyttäydyt, vaikka siis ainoa miksi sen tein oli itseni puolustaminen!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko ystävällisesti kirjoittaa kokemuksestasi tähän:
https://fi.wordpress.org
Voit kirjoittaa niin paljon kuin itse jaksat.
En kirjoita minnekään wordprsessiin, minä haluan, että kaikki, joiden vanhemmat ovat väittäneet paskaa lapsistaan, eivätkä ole tunteneet näitä, ja saaneet siitä lapsensa uskomaan itsestään täyttä sontaa voivat löytää nämä tekstit ihan sattumalta vaikka, vaikka eivät etsisikään ja siksi minä kirjoitan tänne!
ap
Ap:n eräässä vastauksessa oli minä, minua sanaa 35 kertaa , melkein joka lauseessa. Kyllä se ongelma on aivan muualla kuin lastensa haluamisessa ja mankumisessa.
Oli minullakin skitso itsekäs äiti ja aikani kannoin traumoja ja vihaa häntä kohtaan, mutta loppujen lopuksi koin sen aivan turhaksi vatvoa niitä vanhoja. Nyt on nyt ja voin vaikuttaa elämiseeni, enkä hae syitä ja vikoja omaan huonoon olooni enää sieltä ja näin pakene omaa vastuutani omasta nykyisestä elämästäni ja tilastani.
Se on niin helppo osoittaa syyttävä sormi jotakin kohti, mutta kannattaa muistaa että muut sormet kädessä osoittavat itseä päin.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n eräässä vastauksessa oli minä, minua sanaa 35 kertaa , melkein joka lauseessa. Kyllä se ongelma on aivan muualla kuin lastensa haluamisessa ja mankumisessa.
Oli minullakin skitso itsekäs äiti ja aikani kannoin traumoja ja vihaa häntä kohtaan, mutta loppujen lopuksi koin sen aivan turhaksi vatvoa niitä vanhoja. Nyt on nyt ja voin vaikuttaa elämiseeni, enkä hae syitä ja vikoja omaan huonoon olooni enää sieltä ja näin pakene omaa vastuutani omasta nykyisestä elämästäni ja tilastani.
Se on niin helppo osoittaa syyttävä sormi jotakin kohti, mutta kannattaa muistaa että muut sormet kädessä osoittavat itseä päin.
Ai minunko vikani se oli, että äitini sanoi minun olevan paha, ilkeä, häijy ja etten tulisi koskaan kenenkän kanssa toimeen ja uskoi sen itsekin? Minunko vikani oli, kun äiti sanoi, että hän vain haluaa opettaa minua tulemaan muiden kanssa toimeen ja että hän haluaa vain minun parastani ja että sen takia minun piti uskoa olevani ihan paskaa? Että jos minä näistä asioista syytän äitiäni, niin oikeasti syytöksiin johtaneet asiat ovatkin omaa vikaani ja olisin pystynyt kyllä lapsena uskomaan itsestäni, että millainn minä mielestäni olen, minkä kasvattajani sanoi olevan vain minun niskoitteluani tai vastaanhangoittelua päätäkseni vastuusta muita ihmisiä kohtaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kirjoita minnekään wordprsessiin, minä haluan, että kaikki, joiden vanhemmat ovat väittäneet paskaa lapsistaan, eivätkä ole tunteneet näitä, ja saaneet siitä lapsensa uskomaan itsestään täyttä sontaa voivat löytää nämä tekstit ihan sattumalta vaikka, vaikka eivät etsisikään ja siksi minä kirjoitan tänne!
ap
No mitä hyötyä siitä on, että joku sellanen löytää ne? Ei ne välitä nyt, kun eivät silloinkaan. Eivät ne osaa yhdistää näitä kokemuksiasi itseensä. Korkeintaan saavat sadistista nautintoa.
Ihmisten suosikkileikkejä on lyö lyötyä.
Sun kannattaisi vaikka kirjoittaa kirja. Selkeästi pidät kirjoittelusta, nii ehkä siitä on apua. Mutta ei ehkä täällä.
On ihan sinun vikasi, ettet edes halua olla itse aikuinen, ja elää tätä päivää, eikä jotakin vuosikymmenten takaista. Sinulla on kirjoitustesi perusteella ihana perhe, josta et lainkaan välitä märehtiessäsi jatkuvasti sitä äitiä. Onneksi lapsipoloilla on edes täysipäinen isä.
Minun äitini oli väkivaltainen alkoholisti, mutta entä sitten? Siitä on kauan aikaa, merkitystä on vain sillä minkälainen äiti itse olen. Sinä et edes halua päästä eroon tuosta oman äitisi märehtimisestä, koska sitten et voisi enää syyttää omista vioistasi muuta kun sitä oikeaa syyllistä, eli omaa itseäsi.
Äitini on siis täydellisesti estänyt minua tuntemasta itseäni tulemalla aina tilanteisiin väittämään minulle, mikä oli mitäkin minussa ja saamalla raivarin, että mä olen niin hankala, kun mä olen tietenkin sitten vaatinut saada oikaista sen, että en minä nyt tuollainen ole, tai tuota ajatellut.
Minä en tee mitään näistä lapsilleni. Ikinä.
En tiedä kuinka hyvin minä opin heidät tuntemaan, muttaminä en ainakaan aio ikinä asettua esteeksi sille, etteivätkö he saisi tuntea itseään, sitä, keitä ja millaisia he ovat, tai saatika, että minä menisin siihen heille selittämään suut ja korvat täyteen, miten minä kyllä näen, että tarkoitit tätä (pahaa) ja halusit tuota (ilkeää) ja siksipä itseasiassa tämä rangaistus, jonka minä sinulle nyt annan, on täysin oikeutettu!! Vaikka ei todellakaan ole.
ap