Mikä vuosikymmen oli yhteiskunnassa ja taloudellisesti parasta aikaa Suomessa?
Minusta se oli 1980-luku ja ohessa perusteluja: Suomessa oli tuolloin lähes täystyöllisyys ja vastavalmistuneetkin pääsivät melkein heti pysyviin työpaikkoihin, eikä nykyajan kaltaisiin silppu- ja pätkätyökierteisiin. Valtio ei velkaantunut ja siitä syystä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut toimivat hyvin, lääkäriin pääsi julkisellakin puolella kohtuullisessa ajassa, lukio ja -kirjat olivat täysin ilmaisia, vapaa-ajanharrastuksiin ei ollut tungosta ja olivat edullisia jne... Toki yhteiskunta oli myös sulkeutuneempi silloin mutta hyvät puolet voittivat huonot.
2010-luku on ollut huono ja ensi vuosikymmenestä tulee todennäköisesti vaikein, sillä valtio on velkaantunut Euroopan nopeinta vauhtia vuodesta 2008 lähtien ja alle kymmenessä vuodessa tullaan saavuttamaan 90%:n velkaantumisraja. Tuossa vaiheessa esim. Kreikassa aloitettiin IMF:n ja EU:n toimesta yhteiskunnan kurjistaminen, joka on nyt kestänyt 10 vuotta. Suomen hyvinvointiyhteiskunta joudutaan valitettavasti ajamaan alas.
Mikä oli mielestäsi paras vuosikymmen ja miksi? Entä mikä oli huonommin ennen kuin nykyään?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo liene 80-luku ollut.
Silloin Suomi ihan tilastollisestikin oli tähänastisella huipullaan. Kuuluimme maailman vauraimpiin. Saavutimme mm. ensi kertaa Ruotsin elintasossa (huomautettakoon että nykyisin Ruotsin bkt/capita on noin 10 000 dollaria suurempi kuin Suomella). Silloin puhuttiin "Pohjolan Japanista".
Samoin hyvinvointivaltio oli kunnossa ja edelleen kehityksen uralla: koulutusta, palveluita ynnä muita kehitettiin ja parannettiin. Infrastruktuurikin taisi olla tuossa vaiheessa vielä nousujohteisella uralla - nykyäänhän se jo rapistuu ja ns. korjausvelkaa kertyy koko ajan (eli emme pysty uudistamaan infrastruktuuria samaan tahtiin kuin sitä vanhenee).Leipäjonotkin taidettiin saada vasta 90-luvun laman myötä. Siis nämä pitkät varsinaiset leipäjonot. Tietenkin esim. kirkko jakoi avustuksia vähävaraisille 80-luvullakin, mutta tällaiset kehitysmaa-tyyliset jonot eivät kuuluneet katukuvaan.
Täsmälleen näin. Vielä vuonna 1988 Suomi oli maailman kahdeksanneksi rikkain maa mitattuna BKT/henkilö, sen jälkeen on ollut tasaista laskua nykyiselle 15. sijalle ja pudotus senkun jatkuu. Ja jos puhutaan ostovoimakorjatusta BKT:sta (eli mitä sillä palkalla oikeastaan saa) niin silloin ollaan vielä huomattavasti alempana.
Tuo 80-luvun ihailu on kyllä silkkaa nostalgiaa (joka taitaa perustua enemmän 80-luvun jenkkileffoihin kuin Sorsan Suomeen)...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
95-03
henkinen alamäki alkoi 00 ja 03 vaaleista, siihen asti mentiin aina eteenpäin niin että valittiin edeltäjäänsä parempaa
Presidentinvaalit 2000 ja Eduskuntavaalit 2003?
Tuohon aikaan kaikki myös huomasivat kuinka suurin harppauksin tässä edetään, ehkä siksikin oli helpompi puhaltaa yhteen hiileen. 77-87-97 erot ovat aivan valtavia. 77 Suomi on kuin kehitysmaa verrattuna 97 Nokia-ihmeen aikaiseen Suomeen. Sen sijaan 07 ja 17 on hämmästyttävän samanlaista, mitä nyt puhelimet on parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaika on aina paras, koska teknologia. Joku 80-luku olisi jo helvetin ankea, eikä siinä joku täystyöllisyys paljon lohduttaisi.
Taidat olla vastauksesta päätellen kovin nuori. Ei teknologiasta ole paljon iloa, jos ei ole rahaa hakea kaupasta edes ruokaa.
Palkkapäivä parantaa kummasti mielialaa.
Yli 30. Itse olen töissä, joten työttömyysluvut ei ole minun ongelmani, mutta ihan mukavasti on kyllä työttömänäkin ollut rahaa hakea kaupasta ruokaa. Ja sieltä kaupasta tosiaan saa sitä ruokaa "vähän" monipuolisemmin, kuin 80-luvulla. Moni työtön ja opiskeleva köyhä matkustelee ulkomaillakin.
Ymmärrät kovin vähän taloudesta ja työmarkkinoista. Täystyöllisyys tarkoittaa siis sitä, että työntekijöistä kilpaillaan ja siksi palkat nousevat. 80-luvulla palkat nousivat tasaisesti. Nykyinen massatyöttömyys päinvastoin tarkoittaa, että työlle olisi tekijöitä liiankin paljon ja palkat eivät pääse nousemaan. Kysymys on siis kysynnän ja tarjonnan laista. No, ehkä tulet tuon joku päivä ymmärtämään.
Valistus-Viljo kirjoitti:
Ja 1900-luvun loppupuolella ei ollut näitä homo- ja lesboliittoja eikä sukupuolenvaihdos-hurlumheita
Luulet vain, ettei ollut.
Kyllä 80-luku oli parasta aikaa. Kaiken muun hyvän (esim. täystyöllisyys) lisäksi tuli paikallisradiot, radio Cityyn myös Setan ohjelmaa, ja niin minäkin uskalsin lähteä toimintaan mukaan ja löysin ensimmäisen tyttöystäväni. Ja nainen siis olen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 80-luvun ihailu on kyllä silkkaa nostalgiaa (joka taitaa perustua enemmän 80-luvun jenkkileffoihin kuin Sorsan Suomeen)...
Mikä jenkkileffa kertoo 1980-luvun Suomesta?
Vierailija kirjoitti:
Tuo 80-luvun ihailu on kyllä silkkaa nostalgiaa (joka taitaa perustua enemmän 80-luvun jenkkileffoihin kuin Sorsan Suomeen)...
80-luvulla oli oikeasti kivaa. Ainakin kun oli lapsi ja asui Helsingissä. Oli hauskaa katsella "taivaskanavilta" amerikkalaisia piirrettyjä ja leikkiä kaikilla hienoilla alunperin kasarileluilla, kuten My Little Ponyillä ja Transformerseilla jne. sekä soittaa sähköuruilla ja yrittää matkia sen ajan hittejä. Vaatteet olivat nättejä ja ihmiset ostivat vesisänkyjä ja hienoja autoja. Must se oli hauskaa ja mukavaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 80-luvun ihailu on kyllä silkkaa nostalgiaa (joka taitaa perustua enemmän 80-luvun jenkkileffoihin kuin Sorsan Suomeen)...
Johan tässä on esitetty tilastojakin näkemyksemme tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 80-luvun ihailu on kyllä silkkaa nostalgiaa (joka taitaa perustua enemmän 80-luvun jenkkileffoihin kuin Sorsan Suomeen)...
En muista yhtään 80-luvusta kertovaa jenkkileffaa, mutta sen muistan kyllä, millaista oli elää 80-luvun Suomessa.
80-luvulla YYA-Suomella ei ollut liikkumatilaa oikeastaan lainkaan. Sellainen kulta-aika. Ihana neukkula ydinaseineen koko ajan veitsi kurkulla.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla YYA-Suomella ei ollut liikkumatilaa oikeastaan lainkaan. Sellainen kulta-aika. Ihana neukkula ydinaseineen koko ajan veitsi kurkulla.
Kuinka paljon kärsit tuosta asiasta itse sillon?
Voitte uskoa, että tällaisella aivan -90-luvun alussa syntyneellä tyypillä ei juurikaan ole uskoa tulevaisuuteen... En ole koskaan nähnyt niitä kulta-aikoja. Aina on ollut enemmän tai vähemmän epävarmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla YYA-Suomella ei ollut liikkumatilaa oikeastaan lainkaan. Sellainen kulta-aika. Ihana neukkula ydinaseineen koko ajan veitsi kurkulla.
Kuinka paljon kärsit tuosta asiasta itse sillon?
Sodanuhka söi resursseja. 90-luku ja EU-jäsenyys vapautti maan.
Vierailija kirjoitti:
Voitte uskoa, että tällaisella aivan -90-luvun alussa syntyneellä tyypillä ei juurikaan ole uskoa tulevaisuuteen... En ole koskaan nähnyt niitä kulta-aikoja. Aina on ollut enemmän tai vähemmän epävarmaa.
90-luvun loppu ja 2000-luvun alkuhan olivat vaurasta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla YYA-Suomella ei ollut liikkumatilaa oikeastaan lainkaan. Sellainen kulta-aika. Ihana neukkula ydinaseineen koko ajan veitsi kurkulla.
Kuinka paljon kärsit tuosta asiasta itse sillon?
Sodanuhka söi resursseja. 90-luku ja EU-jäsenyys vapautti maan.
Niin siis kärsitkö itse 80-luvulla resurssipulasta? Vai näin myöhemminkö vain viisastelet?
Itään meni hyvin tavaraa kaupaksi, teollisuus kukoisti.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla YYA-Suomella ei ollut liikkumatilaa oikeastaan lainkaan. Sellainen kulta-aika. Ihana neukkula ydinaseineen koko ajan veitsi kurkulla.
Suosittelisin tutustumaan Neuvostoliiton ja tietenkin myös Suomen historiaan. 80-luvun alussa Neuvostoliitto heikkeni niin nopeasti, että alkuvuodesta 1985 valittiin Gorbatsov uudistamaan ja avaamaan taloutta ja poliittista ilmapiiriä. Vaikka koko itä-Eurooppa vapautuikin sen ansiosta kommunismin kahleista niin sekin oli jo liian myöhäistä ja Neuvostoliitto romahti. Itse olin nuori juuri noihin aikoihin ja kukaan ei enää kokenut Neuvostoliiton uhkaa sillä se vaimeni 70-luvun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla YYA-Suomella ei ollut liikkumatilaa oikeastaan lainkaan. Sellainen kulta-aika. Ihana neukkula ydinaseineen koko ajan veitsi kurkulla.
Kuinka paljon kärsit tuosta asiasta itse sillon?
Sodanuhka söi resursseja.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 80-luvun ihailu on kyllä silkkaa nostalgiaa (joka taitaa perustua enemmän 80-luvun jenkkileffoihin kuin Sorsan Suomeen)...
Analogiasi on jo lähtökohtaisesti väärä, sillä nostalgiaa voisi olla myös 1970, 1960 ja 1950-luvuilta mutta silti nuo vuosikymmenet eivät dominoi näissä keskusteluissa. Ja 1950-lukuahan nimenomaan nostalgiasoidaan eniten niissä "jenkkileffoissa" joiden perusteella muodostat maailmankuvasi.
Totta kai täytyy yrittää varautua, mutta tällä hetkellä menee oikein mukavasti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.