Lue keskustelun säännöt.
Isompi lapsi päivähoitoon, äiti pienemmän kanssa kotona
Tämä on siis meidän perhe. Mitä mieltä olette?
Pienempi juuri 9kk isompi 3,5 vuotta.
Olen halunnut hoitaa lapset kotona ja minulla onkin ollut siihen rahatilanteen puolesta mahdollisuus. Nyt kuitenkin tuntunut, että isompi lapsi kaipaisi enemmän seuraa ja tekemistä mitä voin itse tarjota.
Hän aloittaa siis päivähoidon kolmena päivänä viikossa ja noin 7 tuntia päivässä.
Onko tämä yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja äidin laiskuutta. Voisinhan viedä puistoihin ja kerhoihin itsekin.. en vaan oikein itse viihdy perhekerhoissa jne niin päädyin päivähoitoon.
Kommentit (584)
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla ja täällä kotihoitoa 3-vuotiaalle kauhistellaan ja avoimesti paheksutaan.
Kaikki on niin asennekysymys. Jokainen tekee niin kuin omalle perheelle sopii. Mutta eihän se kolmevuotias toki kotona sosiaaliseksi kasva.
Meillä kuopus meni oikeastaan vasta eskariin (5vuotiaana päivkodissa n.2 x viikossa, 2-6h)
Ja todella fiksu ja sosiaalinen, pidetty kaveri ja huolehtiva.
Moni päiväkodissa kasvanut paljon epäsosiaalisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannalta olisi järkevää olla joka päivä 8-12.
Näin olisi siellä joka päivä ja pääsisi mukaan kaveripiireihin. Saisi olla aamun puuhatuokion. Ja ulkoilun.
Lapsi ei hyödy mitään siitä että nukkuu päiväkodissa, eikä kotona.
Ja se ettei olw joka päivä tiputtaa aina joka toinen päivä pois leikeistä.
Onneksi minun lapset ovat vuoropäiväkodissa, eivät ainakaan tipu "kaveripiireistä". Siellä leikitään niiden kanssa, jotka ovat paikalla.
Niin, säilytysperiaatteella että "säilyyhän ainakin hengissä".
Sitten taas monet ajattelee sitä lastakin.
Öö, mitähän mahdat tarkoittaa. Että vuorotyöläisetkin käyvät säilymässä vain töissä? Päivätöissä tehdään sitten oikeita töitä?
Että sinun lapsesi on säilössä kun käyt töissä. Se päivähoito ei toimi hänen ehdoillaan. Hän vain säilyy siellä
Vierailija kirjoitti:
On se kumma jos ei kahden kanssa jaksa viedä kerhoon tai vaihtoehtoisesti keksi muuta puuhaa.
Mulla neljä lasta. Tällä hetkellä yksi koulussa, yksi eskarissa ja kaksi kotona. Saatan eskarilaisen eskariin ja sieltä takaisin kotiin joka arkipäivä vauvan ja 3v kanssa. Ei ongelmaa.
Lisäksi käyn pienempien lasten kanssa asukaspuistoissa, kirjastossa, metsäretkillä jne. Eipä meilläkään sisaruksista ole päivisin seuraa tuolle 3-vuotiaalle mutta en silti edes harkitse päivähoitoon laittamista. Kyllä niitä virikkeitä saa järjestettyä hyvin itsekin.
Lukemista, askartelua, ulkoilua, retkiä...
Taitaa olla äitien laiskuutta että pitää viedä isompi lapsi hoitoon kun vauva syntyy. Enkä sano että aina olisi helppoa jos vauva on valvottanut yöllä ja isompi silti tarvitsee äitiä päivisin eli ei voi nukkua. Illalla voi ottaa pienet nokoset kun lasten isä katsoo lasten perään. Tekosyitä siis kaikki "hoidontarpeet".
Lapseni ovat olleet hoidossa vain ja ainoastaan silloin kun molemmat vanhemmat ovat olleet töissä.
Ja ennen kuin joku tulee sanomaan että meillä varmasti mummot, kummit ja kaimat hoitaa lapsia, niin ei. Kaikki sukulaiset asuvat kaukana joten ihan itse hoidamme lapsemme.
Kuka haluaa lapsensa väkisin liian isoon ryhmään jossa "varhaiskasvatus" on lähinnä lasten hengissä pitämistä kun muuhun ei aika riitä. Hoidossa yhden aikuisen vastuulla on 4-13 lasta. Kyllä siis äidiltä saa paljon enemmän huomiota kun se jakaantuu vain sisarusten kesken. Aloittajan tapauksessa vain kahdelle lapselle.
Olen aivan samaa mieltä. En ymmärrä äitejä, jotka eivät jaksa hoitaa omia lapsiaan, vaan työntävät vieraille hoitoon selityksien kera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä sitä mieltä,ettei pidä tehdä enempää lapsia kuin mitä on mahdollista hoitaa itse hyvin. Kyllähän tuon ikäisen kanssa jo tarvii käyttää mielikuvitusta tekemisien kanssa, mutta tuliko se yllätyksenä? Mulla on nyt 2v lapsi. Hänen kanssaan käydään kerhoissa, puistoissa ja kavereilla. Tiedän, ettei tähän tilanteeseen nyt kannattaisi uutta vauvaa hankkia. Kaikki aika menisi siinä vauvassa ja itsellä ei rahkeet siinä tilanteessa riittäisi viihdyttämään isompaa. Mielestäni olisi jotenkin tökeröä työntää isompi yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikkakin siis ihan hyväksyttävää. Itse en vaan kestäisi sitä ajatusta,joten en hanki lisää lapsia nyt enkä ehkä enää koskaan.
Mutta tuossa tilanteessa en kyllä tiedä,mitä tekisin. Koittaisin varmaan hampaat irvessä hoitaa molempia ja odottelisin parempia aikoja :D
Siis mieltääkö ihmiset asian tosiaan näin? Että pitäisi hampaat irvessä hoitaa kotona, vaikka lapsi selvästi ilahtuu päivähoidosta? Ettei tuhlaisi yhteiskunnan rahoja? Eikö me olla tälläisten oikeuksien, kuten päivähoito , eteen tehty töitä yhteiskunnassa?
Eihän ne kaupunkien järjestämät kerhotkaan ole ilmaisia yhteiskunnalle. Ne usein käyttäjille maksuttomia. Nyt maksan lapsen päivähoidosta hoitomaksun. Paikkakunnalla ei ole kunnan järjestämää ilmaista kerhotoimintaa, kuten sanoin, tämä maalaiskunta on aika vanhusvoittoinen.
Täällä toimii kyllä seurakunnan kerho ja kuulun kirkkoon joten niistä maksan kirkollisveroa kävin tai en.
Ja mieheni palkasta menee vero, samoin omista tuloistani.
Tälläistä viestiä siis suomalaisilta äideiltä vaan eteenpäin, lähes kaikki vastanneet ovat sitä mieltä että subjektiivisesta päivähoidosta saisi luopua kokonaan??Vähän jo tuohduin, että edes kysyin täällä mielipidettä.
Ap
Nyt se toimii aikuisten ehdoilla, ei lapsen. Koko iltapäivä on ihan turha koska lapsihan vain nukkuu siellä. Ja se ainoa varhaiskasvatus eli aamupiiri jää pois. Jei ole säännöllisesti edes...
Näitä on niin paljon, että isommat lapset päivähoidossa ja äiti nuorimmaisen kanssa kotona. Mielestäni oikeus kotiäitien lasten päivähoidolle pitäisi olla ainoastaan jos on jotain syitä, esimerkiksi lastensuojelulliset tai lapsen kehitykseen liittyvät syyt. Eli lapsen voisi viedä hoitoon jos on esimerkiksi sossun päätös asiasta. Ne, ketkä oikeasti tarvitsevat hoitoa niin sitten saisi sitä ja nämä huvikseen hoitoon laittajat ottaisivat lapsensa kotihoitoon ja veisivät vaikka leikkikouluun. Se myös ihmetyttää kun monet kunnat maksavat kotihoidon tukeen kuntalisää, vaikka isommat lapset hoidossa? Osa kunnista sentään ei maksa kuntalisää jos joku lapsista on päiväkodissa.
Itselläni ei ole lapsia, mutta monella kaverilla on. Uskomatonta kun käyvät työssä ja eivät meinaa saada lasta päiväkotiin kun paikat niin täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se kumma jos ei kahden kanssa jaksa viedä kerhoon tai vaihtoehtoisesti keksi muuta puuhaa.
Mulla neljä lasta. Tällä hetkellä yksi koulussa, yksi eskarissa ja kaksi kotona. Saatan eskarilaisen eskariin ja sieltä takaisin kotiin joka arkipäivä vauvan ja 3v kanssa. Ei ongelmaa.
Lisäksi käyn pienempien lasten kanssa asukaspuistoissa, kirjastossa, metsäretkillä jne. Eipä meilläkään sisaruksista ole päivisin seuraa tuolle 3-vuotiaalle mutta en silti edes harkitse päivähoitoon laittamista. Kyllä niitä virikkeitä saa järjestettyä hyvin itsekin.
Lukemista, askartelua, ulkoilua, retkiä...
Taitaa olla äitien laiskuutta että pitää viedä isompi lapsi hoitoon kun vauva syntyy. Enkä sano että aina olisi helppoa jos vauva on valvottanut yöllä ja isompi silti tarvitsee äitiä päivisin eli ei voi nukkua. Illalla voi ottaa pienet nokoset kun lasten isä katsoo lasten perään. Tekosyitä siis kaikki "hoidontarpeet".
Lapseni ovat olleet hoidossa vain ja ainoastaan silloin kun molemmat vanhemmat ovat olleet töissä.
Ja ennen kuin joku tulee sanomaan että meillä varmasti mummot, kummit ja kaimat hoitaa lapsia, niin ei. Kaikki sukulaiset asuvat kaukana joten ihan itse hoidamme lapsemme.
Kuka haluaa lapsensa väkisin liian isoon ryhmään jossa "varhaiskasvatus" on lähinnä lasten hengissä pitämistä kun muuhun ei aika riitä. Hoidossa yhden aikuisen vastuulla on 4-13 lasta. Kyllä siis äidiltä saa paljon enemmän huomiota kun se jakaantuu vain sisarusten kesken. Aloittajan tapauksessa vain kahdelle lapselle.
Lapsia on siis kolme. Isompi koululainen jota en maininnut kun ei päivähoito asiaan liittynyt.
Vauva on siis 9kk, en siis vienyt hoitoon kun vauva syntyi, vaan ollaan oltu yhdessä kotona tähän asti.
Mielelläni hoitaisin lapsen kotona. Tuntuu, että lapsi kaipaa enemmän toimintaa kuin mitä kotona on tarjolla.
Lapsia voi olla tosi erilaisia. On tosi aktiivinen, touhukas ja fiksu. Leikitään, pelataan ja tehdään erittäin paljon päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannalta olisi järkevää olla joka päivä 8-12.
Näin olisi siellä joka päivä ja pääsisi mukaan kaveripiireihin. Saisi olla aamun puuhatuokion. Ja ulkoilun.
Lapsi ei hyödy mitään siitä että nukkuu päiväkodissa, eikä kotona.
Ja se ettei olw joka päivä tiputtaa aina joka toinen päivä pois leikeistä.
Onneksi minun lapset ovat vuoropäiväkodissa, eivät ainakaan tipu "kaveripiireistä". Siellä leikitään niiden kanssa, jotka ovat paikalla.
Niin, säilytysperiaatteella että "säilyyhän ainakin hengissä".
Sitten taas monet ajattelee sitä lastakin.
Öö, mitähän mahdat tarkoittaa. Että vuorotyöläisetkin käyvät säilymässä vain töissä? Päivätöissä tehdään sitten oikeita töitä?
Että sinun lapsesi on säilössä kun käyt töissä. Se päivähoito ei toimi hänen ehdoillaan. Hän vain säilyy siellä
Ihan siellä on kuule päivärytmi ihan kuin normipäiväkodissa. Aamupiiristä lähtien. Illallakin on vielä toimintaa iltalapsille. Siellä on kaikki lapset vuorotyöläisten jälkikasvua, siellä ei virikelapsia ole ainuttakaan. Ohjelma on juuri suunniteltu näiden lasten ehdoilla. He oppivat leikkimään kaikkien kanssa, ei ole näitä ikävia klikkejä, joista jonkin virikemamman pikkuinen voi pudota pois.
Ei kai siellä sitten tarvittaisi lastentarhanopettajiakaan pelkkään säilömiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä käy kerhossa, riittää ihan hyvin.
Viet paikan joltain työssäkäyvältä.
Se ei ole ap:n vika. Vaan säästötoimien aiheuttama vaje paikoissa. Teet niin tai näin, aina on äiti syypää. Pitäisi opettaa lapsi taitavaksi kaveriksi, joka osaa ryhmätaidot, osaa leikkiä, ottaa muut huomioon, sietää erilaisuutta, on ystävyyssuhteita, ei syrjäydy ja ties mitä. Ja samaan syssyyn haukutaan kun koittaa järjestää lapselle tilaisuutta harjoitella näitä tuttujen pysyvien lasten seurassa.
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä ja tilanteita on erilaisia! Kaikilla ei koko ystäväpiiri saanut lapsia samaan aikaan ja kaikilla ei ole serkkuja pilvin pimein, naapurissa tusinaa lapsiperhettä tai mahdollisuutta istua joka aamupäivä perhekerhossa.
Osa vanhemmista on myös työttöminä. Täytyykö sen seurauksista lapsenkin kärsiä? Tai onko isomman leikkiseuraa kaipaavan lapsen tehtävä tinkiä tarpeistaan koska hänelle sattui syntymään pikkusisarus?
Tämä syyllistäminen on älytöntä kun jokainen äiti varmasti tuntee lapsensa ja ajattelee tämän parasta. Miksi ei voisi antaa perheiden itse arvioida hoidon tarvetta? Sitten jossain kohtaa ihmetellään kun lapsi on vaikeuksissa sosiaalisten taitojensa kanssa, järkätään kalliilla hinnalla moniammatillisia ryhmiä, pohditaan, ohjataan terapiaan ja toivotaan hyvää lopputulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä käy kerhossa, riittää ihan hyvin.
Viet paikan joltain työssäkäyvältä.Se ei ole ap:n vika. Vaan säästötoimien aiheuttama vaje paikoissa. Teet niin tai näin, aina on äiti syypää. Pitäisi opettaa lapsi taitavaksi kaveriksi, joka osaa ryhmätaidot, osaa leikkiä, ottaa muut huomioon, sietää erilaisuutta, on ystävyyssuhteita, ei syrjäydy ja ties mitä. Ja samaan syssyyn haukutaan kun koittaa järjestää lapselle tilaisuutta harjoitella näitä tuttujen pysyvien lasten seurassa.
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä ja tilanteita on erilaisia! Kaikilla ei koko ystäväpiiri saanut lapsia samaan aikaan ja kaikilla ei ole serkkuja pilvin pimein, naapurissa tusinaa lapsiperhettä tai mahdollisuutta istua joka aamupäivä perhekerhossa.
Osa vanhemmista on myös työttöminä. Täytyykö sen seurauksista lapsenkin kärsiä? Tai onko isomman leikkiseuraa kaipaavan lapsen tehtävä tinkiä tarpeistaan koska hänelle sattui syntymään pikkusisarus?
Tämä syyllistäminen on älytöntä kun jokainen äiti varmasti tuntee lapsensa ja ajattelee tämän parasta. Miksi ei voisi antaa perheiden itse arvioida hoidon tarvetta? Sitten jossain kohtaa ihmetellään kun lapsi on vaikeuksissa sosiaalisten taitojensa kanssa, järkätään kalliilla hinnalla moniammatillisia ryhmiä, pohditaan, ohjataan terapiaan ja toivotaan hyvää lopputulosta.
Tässähän äiti valitsi päivähoidon niin että itse ei viitsi viedä päiväkerhoon ja päivähoidon ajat sen mukaan että mies kuskaa. Eli päivähoito on määritelty aikuisen tarpeilla, ei lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä takapajulassa nämä kommentoijat asuu? Nykyään ajatellaan ihan eri tavalla päivähoidosta. Sehän on nykytermein ”varhaiskasvatusta johon kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus”. En puolla mitenkään tätä asiaa mutta tämä on yhteiskunnan henki. Itse vein lapseni 3-vuotiaana osapäivähoitoon. Ei olisi ollut edes pakko, mutta vähän joka puolelta tuli siihen hienoista painostusta. Että se on hyväksi lapselle. No sen verran raukka olin että vein kun en vielä osannut tarpeeksi puolustaa omia mielipiteitä. Jos nyt saisin valita, en todennäköisesti veisi. Eipä ole ainakaan jäänyt niin sanotusti kehityksestä jälkeen jos hyviä puolia pitää keksiä. Nämä kehitykselliset asiathan on nykyään niin tärkeitä, että samaa massaa pitää kaikkien olla. Ei muuta kun laitostumaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä sitä mieltä,ettei pidä tehdä enempää lapsia kuin mitä on mahdollista hoitaa itse hyvin. Kyllähän tuon ikäisen kanssa jo tarvii käyttää mielikuvitusta tekemisien kanssa, mutta tuliko se yllätyksenä? Mulla on nyt 2v lapsi. Hänen kanssaan käydään kerhoissa, puistoissa ja kavereilla. Tiedän, ettei tähän tilanteeseen nyt kannattaisi uutta vauvaa hankkia. Kaikki aika menisi siinä vauvassa ja itsellä ei rahkeet siinä tilanteessa riittäisi viihdyttämään isompaa. Mielestäni olisi jotenkin tökeröä työntää isompi yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikkakin siis ihan hyväksyttävää. Itse en vaan kestäisi sitä ajatusta,joten en hanki lisää lapsia nyt enkä ehkä enää koskaan.
Mutta tuossa tilanteessa en kyllä tiedä,mitä tekisin. Koittaisin varmaan hampaat irvessä hoitaa molempia ja odottelisin parempia aikoja :D
Siis mieltääkö ihmiset asian tosiaan näin? Että pitäisi hampaat irvessä hoitaa kotona, vaikka lapsi selvästi ilahtuu päivähoidosta? Ettei tuhlaisi yhteiskunnan rahoja? Eikö me olla tälläisten oikeuksien, kuten päivähoito , eteen tehty töitä yhteiskunnassa?
Eihän ne kaupunkien järjestämät kerhotkaan ole ilmaisia yhteiskunnalle. Ne usein käyttäjille maksuttomia. Nyt maksan lapsen päivähoidosta hoitomaksun. Paikkakunnalla ei ole kunnan järjestämää ilmaista kerhotoimintaa, kuten sanoin, tämä maalaiskunta on aika vanhusvoittoinen.
Täällä toimii kyllä seurakunnan kerho ja kuulun kirkkoon joten niistä maksan kirkollisveroa kävin tai en.
Ja mieheni palkasta menee vero, samoin omista tuloistani.
Tälläistä viestiä siis suomalaisilta äideiltä vaan eteenpäin, lähes kaikki vastanneet ovat sitä mieltä että subjektiivisesta päivähoidosta saisi luopua kokonaan??Vähän jo tuohduin, että edes kysyin täällä mielipidettä.
Ap
Nyt se toimii aikuisten ehdoilla, ei lapsen. Koko iltapäivä on ihan turha koska lapsihan vain nukkuu siellä. Ja se ainoa varhaiskasvatus eli aamupiiri jää pois. Jei ole säännöllisesti edes...
Tätä en oikein ymmärtänyt.
Lapsi nukkuu ehkä 12-13.30? Noin tunnin päivä unet jos sitäkään kun jo iso. Mikä aamupiiri? Se tuokio tai mikä lienee missä päivä ym keskustellaan pidetään ennen ruokailua
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä sitä mieltä,ettei pidä tehdä enempää lapsia kuin mitä on mahdollista hoitaa itse hyvin. Kyllähän tuon ikäisen kanssa jo tarvii käyttää mielikuvitusta tekemisien kanssa, mutta tuliko se yllätyksenä? Mulla on nyt 2v lapsi. Hänen kanssaan käydään kerhoissa, puistoissa ja kavereilla. Tiedän, ettei tähän tilanteeseen nyt kannattaisi uutta vauvaa hankkia. Kaikki aika menisi siinä vauvassa ja itsellä ei rahkeet siinä tilanteessa riittäisi viihdyttämään isompaa. Mielestäni olisi jotenkin tökeröä työntää isompi yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikkakin siis ihan hyväksyttävää. Itse en vaan kestäisi sitä ajatusta,joten en hanki lisää lapsia nyt enkä ehkä enää koskaan.
Mutta tuossa tilanteessa en kyllä tiedä,mitä tekisin. Koittaisin varmaan hampaat irvessä hoitaa molempia ja odottelisin parempia aikoja :D
Siis mieltääkö ihmiset asian tosiaan näin? Että pitäisi hampaat irvessä hoitaa kotona, vaikka lapsi selvästi ilahtuu päivähoidosta? Ettei tuhlaisi yhteiskunnan rahoja? Eikö me olla tälläisten oikeuksien, kuten päivähoito , eteen tehty töitä yhteiskunnassa?
Eihän ne kaupunkien järjestämät kerhotkaan ole ilmaisia yhteiskunnalle. Ne usein käyttäjille maksuttomia. Nyt maksan lapsen päivähoidosta hoitomaksun. Paikkakunnalla ei ole kunnan järjestämää ilmaista kerhotoimintaa, kuten sanoin, tämä maalaiskunta on aika vanhusvoittoinen.
Täällä toimii kyllä seurakunnan kerho ja kuulun kirkkoon joten niistä maksan kirkollisveroa kävin tai en.
Ja mieheni palkasta menee vero, samoin omista tuloistani.
Tälläistä viestiä siis suomalaisilta äideiltä vaan eteenpäin, lähes kaikki vastanneet ovat sitä mieltä että subjektiivisesta päivähoidosta saisi luopua kokonaan??Vähän jo tuohduin, että edes kysyin täällä mielipidettä.
Ap
Nyt se toimii aikuisten ehdoilla, ei lapsen. Koko iltapäivä on ihan turha koska lapsihan vain nukkuu siellä. Ja se ainoa varhaiskasvatus eli aamupiiri jää pois. Jei ole säännöllisesti edes...
Tätä en oikein ymmärtänyt.
Lapsi nukkuu ehkä 12-13.30? Noin tunnin päivä unet jos sitäkään kun jo iso. Mikä aamupiiri? Se tuokio tai mikä lienee missä päivä ym keskustellaan pidetään ennen ruokailua
Ap
Aamulla kello 8-9 on se ainoa varhaiskasvatusosuus.
Päiväuniin menee 12-14/14.30. Eli käytännössä iltapäivällä ei sen lisäksi ole muuta kuin välipalan jonotus ja sitten se pukemisen jonotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä käy kerhossa, riittää ihan hyvin.
Viet paikan joltain työssäkäyvältä.Se ei ole ap:n vika. Vaan säästötoimien aiheuttama vaje paikoissa. Teet niin tai näin, aina on äiti syypää. Pitäisi opettaa lapsi taitavaksi kaveriksi, joka osaa ryhmätaidot, osaa leikkiä, ottaa muut huomioon, sietää erilaisuutta, on ystävyyssuhteita, ei syrjäydy ja ties mitä. Ja samaan syssyyn haukutaan kun koittaa järjestää lapselle tilaisuutta harjoitella näitä tuttujen pysyvien lasten seurassa.
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä ja tilanteita on erilaisia! Kaikilla ei koko ystäväpiiri saanut lapsia samaan aikaan ja kaikilla ei ole serkkuja pilvin pimein, naapurissa tusinaa lapsiperhettä tai mahdollisuutta istua joka aamupäivä perhekerhossa.
Osa vanhemmista on myös työttöminä. Täytyykö sen seurauksista lapsenkin kärsiä? Tai onko isomman leikkiseuraa kaipaavan lapsen tehtävä tinkiä tarpeistaan koska hänelle sattui syntymään pikkusisarus?
Tämä syyllistäminen on älytöntä kun jokainen äiti varmasti tuntee lapsensa ja ajattelee tämän parasta. Miksi ei voisi antaa perheiden itse arvioida hoidon tarvetta? Sitten jossain kohtaa ihmetellään kun lapsi on vaikeuksissa sosiaalisten taitojensa kanssa, järkätään kalliilla hinnalla moniammatillisia ryhmiä, pohditaan, ohjataan terapiaan ja toivotaan hyvää lopputulosta.
Tässähän äiti valitsi päivähoidon niin että itse ei viitsi viedä päiväkerhoon ja päivähoidon ajat sen mukaan että mies kuskaa. Eli päivähoito on määritelty aikuisen tarpeilla, ei lapsen.
Sovimme hoitopaikan kanssa, että tulee yhdeksältä niin voi jäädä heti ulkoilmaan. Ja pois hakee mies koska matkaa hoitopaikkaan on yli 10 km. Se on sovittu järkevästi kaikkea ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä käy kerhossa, riittää ihan hyvin.
Viet paikan joltain työssäkäyvältä.Se ei ole ap:n vika. Vaan säästötoimien aiheuttama vaje paikoissa. Teet niin tai näin, aina on äiti syypää. Pitäisi opettaa lapsi taitavaksi kaveriksi, joka osaa ryhmätaidot, osaa leikkiä, ottaa muut huomioon, sietää erilaisuutta, on ystävyyssuhteita, ei syrjäydy ja ties mitä. Ja samaan syssyyn haukutaan kun koittaa järjestää lapselle tilaisuutta harjoitella näitä tuttujen pysyvien lasten seurassa.
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä ja tilanteita on erilaisia! Kaikilla ei koko ystäväpiiri saanut lapsia samaan aikaan ja kaikilla ei ole serkkuja pilvin pimein, naapurissa tusinaa lapsiperhettä tai mahdollisuutta istua joka aamupäivä perhekerhossa.
Osa vanhemmista on myös työttöminä. Täytyykö sen seurauksista lapsenkin kärsiä? Tai onko isomman leikkiseuraa kaipaavan lapsen tehtävä tinkiä tarpeistaan koska hänelle sattui syntymään pikkusisarus?
Tämä syyllistäminen on älytöntä kun jokainen äiti varmasti tuntee lapsensa ja ajattelee tämän parasta. Miksi ei voisi antaa perheiden itse arvioida hoidon tarvetta? Sitten jossain kohtaa ihmetellään kun lapsi on vaikeuksissa sosiaalisten taitojensa kanssa, järkätään kalliilla hinnalla moniammatillisia ryhmiä, pohditaan, ohjataan terapiaan ja toivotaan hyvää lopputulosta.
Tässähän äiti valitsi päivähoidon niin että itse ei viitsi viedä päiväkerhoon ja päivähoidon ajat sen mukaan että mies kuskaa. Eli päivähoito on määritelty aikuisen tarpeilla, ei lapsen.
Sovimme hoitopaikan kanssa, että tulee yhdeksältä niin voi jäädä heti ulkoilmaan. Ja pois hakee mies koska matkaa hoitopaikkaan on yli 10 km. Se on sovittu järkevästi kaikkea ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä käy kerhossa, riittää ihan hyvin.
Viet paikan joltain työssäkäyvältä.Se ei ole ap:n vika. Vaan säästötoimien aiheuttama vaje paikoissa. Teet niin tai näin, aina on äiti syypää. Pitäisi opettaa lapsi taitavaksi kaveriksi, joka osaa ryhmätaidot, osaa leikkiä, ottaa muut huomioon, sietää erilaisuutta, on ystävyyssuhteita, ei syrjäydy ja ties mitä. Ja samaan syssyyn haukutaan kun koittaa järjestää lapselle tilaisuutta harjoitella näitä tuttujen pysyvien lasten seurassa.
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä ja tilanteita on erilaisia! Kaikilla ei koko ystäväpiiri saanut lapsia samaan aikaan ja kaikilla ei ole serkkuja pilvin pimein, naapurissa tusinaa lapsiperhettä tai mahdollisuutta istua joka aamupäivä perhekerhossa.
Osa vanhemmista on myös työttöminä. Täytyykö sen seurauksista lapsenkin kärsiä? Tai onko isomman leikkiseuraa kaipaavan lapsen tehtävä tinkiä tarpeistaan koska hänelle sattui syntymään pikkusisarus?
Tämä syyllistäminen on älytöntä kun jokainen äiti varmasti tuntee lapsensa ja ajattelee tämän parasta. Miksi ei voisi antaa perheiden itse arvioida hoidon tarvetta? Sitten jossain kohtaa ihmetellään kun lapsi on vaikeuksissa sosiaalisten taitojensa kanssa, järkätään kalliilla hinnalla moniammatillisia ryhmiä, pohditaan, ohjataan terapiaan ja toivotaan hyvää lopputulosta.
Tässähän äiti valitsi päivähoidon niin että itse ei viitsi viedä päiväkerhoon ja päivähoidon ajat sen mukaan että mies kuskaa. Eli päivähoito on määritelty aikuisen tarpeilla, ei lapsen.
Sovimme hoitopaikan kanssa, että tulee yhdeksältä niin voi jäädä heti ulkoilmaan. Ja pois hakee mies koska matkaa hoitopaikkaan on yli 10 km. Se on sovittu järkevästi kaikkea ajatellen.
Lasta ei ole ajateltu. Vaan nyt on ajateltu teille vanhemmille mahdollisimman vaivattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä sitä mieltä,ettei pidä tehdä enempää lapsia kuin mitä on mahdollista hoitaa itse hyvin. Kyllähän tuon ikäisen kanssa jo tarvii käyttää mielikuvitusta tekemisien kanssa, mutta tuliko se yllätyksenä? Mulla on nyt 2v lapsi. Hänen kanssaan käydään kerhoissa, puistoissa ja kavereilla. Tiedän, ettei tähän tilanteeseen nyt kannattaisi uutta vauvaa hankkia. Kaikki aika menisi siinä vauvassa ja itsellä ei rahkeet siinä tilanteessa riittäisi viihdyttämään isompaa. Mielestäni olisi jotenkin tökeröä työntää isompi yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikkakin siis ihan hyväksyttävää. Itse en vaan kestäisi sitä ajatusta,joten en hanki lisää lapsia nyt enkä ehkä enää koskaan.
Mutta tuossa tilanteessa en kyllä tiedä,mitä tekisin. Koittaisin varmaan hampaat irvessä hoitaa molempia ja odottelisin parempia aikoja :D
Siis mieltääkö ihmiset asian tosiaan näin? Että pitäisi hampaat irvessä hoitaa kotona, vaikka lapsi selvästi ilahtuu päivähoidosta? Ettei tuhlaisi yhteiskunnan rahoja? Eikö me olla tälläisten oikeuksien, kuten päivähoito , eteen tehty töitä yhteiskunnassa?
Eihän ne kaupunkien järjestämät kerhotkaan ole ilmaisia yhteiskunnalle. Ne usein käyttäjille maksuttomia. Nyt maksan lapsen päivähoidosta hoitomaksun. Paikkakunnalla ei ole kunnan järjestämää ilmaista kerhotoimintaa, kuten sanoin, tämä maalaiskunta on aika vanhusvoittoinen.
Täällä toimii kyllä seurakunnan kerho ja kuulun kirkkoon joten niistä maksan kirkollisveroa kävin tai en.
Ja mieheni palkasta menee vero, samoin omista tuloistani.
Tälläistä viestiä siis suomalaisilta äideiltä vaan eteenpäin, lähes kaikki vastanneet ovat sitä mieltä että subjektiivisesta päivähoidosta saisi luopua kokonaan??Vähän jo tuohduin, että edes kysyin täällä mielipidettä.
Ap
Nyt se toimii aikuisten ehdoilla, ei lapsen. Koko iltapäivä on ihan turha koska lapsihan vain nukkuu siellä. Ja se ainoa varhaiskasvatus eli aamupiiri jää pois. Jei ole säännöllisesti edes...
Tätä en oikein ymmärtänyt.
Lapsi nukkuu ehkä 12-13.30? Noin tunnin päivä unet jos sitäkään kun jo iso. Mikä aamupiiri? Se tuokio tai mikä lienee missä päivä ym keskustellaan pidetään ennen ruokailua
ApAamulla kello 8-9 on se ainoa varhaiskasvatusosuus.
Päiväuniin menee 12-14/14.30. Eli käytännössä iltapäivällä ei sen lisäksi ole muuta kuin välipalan jonotus ja sitten se pukemisen jonotus.
Ei tässä paikassa. Kaikissa ei mennä saman kaavan mukaan. Ja on pieni ryhmä kun maalla ollaan joten 10 lapsen kanssa ei mahdottomia tarvi jonotella. Lapsi nukkuu tunnin!!!
Ap
Ap on oikeilla jäljillä. Tuo on hirveetä haaskaamista, johon meillä oikeasti ei ole varaa. Mutta eihän siitä kukaan piittaa, vaan ulosmittaa kaikki "edut" ja "palvelut" mitkä suinkin saa ja on sadalla velkamiljardilla rahoitettu. Veikkaan että 20-30 vuoden päästä virikehoidatettu bussecasper ei ole kovinkaan kiitollinen mutsinsa valinnoista, kun joutuu noita velkoja maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä käy kerhossa, riittää ihan hyvin.
Viet paikan joltain työssäkäyvältä.Se ei ole ap:n vika. Vaan säästötoimien aiheuttama vaje paikoissa. Teet niin tai näin, aina on äiti syypää. Pitäisi opettaa lapsi taitavaksi kaveriksi, joka osaa ryhmätaidot, osaa leikkiä, ottaa muut huomioon, sietää erilaisuutta, on ystävyyssuhteita, ei syrjäydy ja ties mitä. Ja samaan syssyyn haukutaan kun koittaa järjestää lapselle tilaisuutta harjoitella näitä tuttujen pysyvien lasten seurassa.
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä ja tilanteita on erilaisia! Kaikilla ei koko ystäväpiiri saanut lapsia samaan aikaan ja kaikilla ei ole serkkuja pilvin pimein, naapurissa tusinaa lapsiperhettä tai mahdollisuutta istua joka aamupäivä perhekerhossa.
Osa vanhemmista on myös työttöminä. Täytyykö sen seurauksista lapsenkin kärsiä? Tai onko isomman leikkiseuraa kaipaavan lapsen tehtävä tinkiä tarpeistaan koska hänelle sattui syntymään pikkusisarus?
Tämä syyllistäminen on älytöntä kun jokainen äiti varmasti tuntee lapsensa ja ajattelee tämän parasta. Miksi ei voisi antaa perheiden itse arvioida hoidon tarvetta? Sitten jossain kohtaa ihmetellään kun lapsi on vaikeuksissa sosiaalisten taitojensa kanssa, järkätään kalliilla hinnalla moniammatillisia ryhmiä, pohditaan, ohjataan terapiaan ja toivotaan hyvää lopputulosta.
Tässähän äiti valitsi päivähoidon niin että itse ei viitsi viedä päiväkerhoon ja päivähoidon ajat sen mukaan että mies kuskaa. Eli päivähoito on määritelty aikuisen tarpeilla, ei lapsen.
Sovimme hoitopaikan kanssa, että tulee yhdeksältä niin voi jäädä heti ulkoilmaan. Ja pois hakee mies koska matkaa hoitopaikkaan on yli 10 km. Se on sovittu järkevästi kaikkea ajatellen.
Lasta ei ole ajateltu. Vaan nyt on ajateltu teille vanhemmille mahdollisimman vaivattomaksi.
Toki on ajateltu koko perhettä. Jos toinen hoitoaika niin pienemmän kanssa ajettaisiin noin 50 km päivässä kuljetusten takia.
Ap
Alle 4 vee pärjää mainiosti vielä kotonakin, kun siihen on kerta mahdollisuus. Voit aivan hyvin odottaa vuoden ja pistät sitten molemmat lapset hoitoon ja menet töihin. Kyllä kerhotoiminta vielä riittää.
Päiväkotipäivä on raskas lapselle, usko huviksesi. Ja haluatko tosiaan ne kaikki päikyn taudit teille kotiin, jossa on vauva?
Öö, mitähän mahdat tarkoittaa. Että vuorotyöläisetkin käyvät säilymässä vain töissä? Päivätöissä tehdään sitten oikeita töitä?