Miksi on niin vaikeaa löytää mies, joka haluaa perustaa perheen?
Miksi niin harva mies haluaa perustaa perheen tänä päivänä?
Olen kyllästynyt tapailemaan miehiä, sillä aina jossain välissä tapailua selviää, ettei heillä ole aikomustakaan hankkia lapsia tulevaisuudessa.
Olen jo 32-vuotias nainen, eikä aikaa sopivan, lapsia haluavan kumppanin löytämiseen ole enää loputtomiin. Olen ollut pitkissä suhteissa, jotka ovat sitten päättyneet eri syistä (miehen lapsettomuustoive oli syynä yhden pitkän suhteen päättymiseen).
Onko todella niin, että nykyään miehet eivät kerrassaan tahdo perustaa perhettä? Halutaan säilyttää ikuinen vapaus ja sen mukanaan tuoma nuoruudentunne? Ei haluta kantaa vastuuta? Vai mistä tässä on kyse?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole mitään motiivia perustaa perhettä,pelkkiä velvollisuuksia ilman oikeuksia.
Tähän on tultu,siitä ovat feministit ovat pitäneet huolta!!Huoltajuuskiistoissa useinmiten hävijäjä on mies.Lisäksi eräät naiset etäännyttävät lapset isästään! Naisilla on hyvät tukiverkot,mutta usein mies jää ns.tyhjän päälle! Menee talo,yritys ja elämä!!Terveisin nainen hämeestä.
Älä lässytä. Miehet eivät ole lapsille yhtä tärkeitä kun äiti tai vaihtoehtoisesti nainen tekee lasten eteen poikkeuksetta enemmän. Miehillä on käsittämättömän hyvät oikeudet tehtyyn työhön nähden. Saatte sukunimenne jatkumaan vain siksi että olette miehiä, akkanne ottaa aina nimenne ja tekee kaiken. Miestä kutsutaan pääksi pienellä panoksella. Että onpa vaikeaa elämää yhyy! Sitten petetään ja painetaan lehtolapsia ja itketään kun vaimo sitä tätä. Te ette oikeasti mitään huoltajuuksia halua, haluatte vain voittaa.
Tässä hyvä esimerkki miksi miehet eivät halua perhettä...
Siksi, kun tämän maan työllisyys ja muussakin tilanteessa on aika hullua alkaa lapsia tekemään. Myös tästä universumista olevilla vaateilla varusteltu nainen on vaikea mätsätä. Perusäijä ei pärjää Jännämies 4.0.lle.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa yksin hyvä syy, miksi hankkisin lapsen.
Itse olen ainakin sen verran itsekäs, että ajatus siitä, että kuolisin jättämättä geenejäni tähän maailmaan, on täysin mahdoton. Haluan, että tähän maailmaan jää vielä minunkin jälkeeni suvaitsevia, luontoa arvostavia ja ystävällisiä ihmisiä. Tiedän myös että vanhuus tulee olemaan erittäin yksinäinen ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa yksin hyvä syy, miksi hankkisin lapsen.
Lapsi toisi elämään jatkuvuutta. Lopulta lisääntyminen on ainut asia miksi täällä ylipäätään ollaan. Sitä paitsi suvullinen lisääntyminen on (miehille) ihan mukavaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen noin 30 vuotias mies ja haluaisin löytää kivan naisen ja perustaa perheen joskus.
Homma on vaan siinä että ei perhettä vasn perusteta. Haluan tuntea naisen vähintään kolme vuotta ennen kuin viitsin edes harkitakkaan lapsia. En halua jäädä yksin ja taistelemaan lapsien huoltajuudesta.
Toisekseen tuossa iässä olevat naiset on pelottavia tapauksia. Sillä heidän biologinen kello soi ja herää usein epäilyt miksi nyt on yhtäkkiä aika löytää mies.
Nimittäin naisella on ollut jo yli 10 vuotta aikaa löytää se unelmien mies.
Itse katselen mielellään 25 vuotiaita koska he ovat nöin ikävä kyllä sanoen turvallisempia.
Mistä heitä katselet? Ovat usein eri elämänvaiheessa. Sinulla on inhottava ajatusmaailma kyllä mielestäni.
En katsele heitä mistään. Minulla ei ole tarvetta etsiä ketään. Jos tulee niin on tullakseen.
Mutta jos vaihtoehtona on 30 vuotias epätoivoinen nainen ja 25 vuotias juuri valmistunut nainen niin en minä haaskaa aikaa tuohon vanhempaan.
Ja ihaan omiin kokemuksiin vedoten
Onko kaikki 30-vuotiaat muka epätoivoisia? Itse olen 29-vuotias, tosin parisuhteessa, mutta silti koen että minulla on vielä useita vuosia päättää asiasta. Uskoisin että täytyy olla tietyntyyppinen ihminen että 25-vuotias nainen haluaa nykyaikana alkaa pyöräytellä suorilta lapsia ja ne naiset on hyvin todennäköisesti j varattuja koska ovat perhekeskeisiä ja alkavat seurustella aikaisin. Ottamalla 25-vuotiaan voit joutua venailemaan halua hankkia lapsia sen 5-10 vuotta ja siinä välissä saattaa se erokin tulla, joten omat riskinsä on ottaa puoliso eri elämäntilanteesta.
En oikein ymmärrä miksi teidän täällä pitää aina saivarrella. Ensinnäkin jos lukisit alkuperöisen viestini ymmärtäisit pointin.
Toisekseen 25 vuotias valmistunut on ihan samassa elämäntilanteessa kuin minä noin 30 vuotias. TYÖELÄMÄSSÄ.
Minä mielummin seurustelen sen 5 vuotta mielellään ennen lapsia.
Ja sitä en väitö etteikö kolmekymppisistä löytyisi luotettavia naisia mutta edelleenkin kokemukseni ovat huonot.Ja jos tämä ei nyt mennyt liikaa ihon alle niin samaa agendaa ajaa tuhannet muutkin miehet.
Sen lisäksi kerron että 25v naiset on kiinnostuneita ikäisistäni miehistä. Niin kuin yleensä aina naiset haluavat vanhemman miehen. Sitä voitte sitten miettiä keskenänne =)
Opettele nyt eka kirjoittamaan. Se on 30-vuotias ja 25-vuotias eikä 30 vuotias tai 25 vuotias. Yhdyssana on yhdyssana.
Nykymiehet ovat tietoisempia perhe-elämän riskeistä kuin koskaan aikaisemmin.
Suurin osa avioeroistakin tapahtuu naisten aloitteesta.
"Väestöliiton perhebarometri vahvistaa STTK:n sivuilla olevan tiedon, jonka mukaan vain 30 prosenttia avioeroista tapahtuu miehen aloitteesta. Naisista 70 prosenttia kertoi itse tehneensä aloitteen avioerosta. Miehistä aloitteen kertoi itse tehneensä 35 prosenttia. Osuudet ovat vastaavaa tasoa muissakin länsimaissa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen noin 30 vuotias mies ja haluaisin löytää kivan naisen ja perustaa perheen joskus.
Homma on vaan siinä että ei perhettä vasn perusteta. Haluan tuntea naisen vähintään kolme vuotta ennen kuin viitsin edes harkitakkaan lapsia. En halua jäädä yksin ja taistelemaan lapsien huoltajuudesta.
Toisekseen tuossa iässä olevat naiset on pelottavia tapauksia. Sillä heidän biologinen kello soi ja herää usein epäilyt miksi nyt on yhtäkkiä aika löytää mies.
Nimittäin naisella on ollut jo yli 10 vuotta aikaa löytää se unelmien mies.
Itse katselen mielellään 25 vuotiaita koska he ovat nöin ikävä kyllä sanoen turvallisempia.
Mistä heitä katselet? Ovat usein eri elämänvaiheessa. Sinulla on inhottava ajatusmaailma kyllä mielestäni.
En katsele heitä mistään. Minulla ei ole tarvetta etsiä ketään. Jos tulee niin on tullakseen.
Mutta jos vaihtoehtona on 30 vuotias epätoivoinen nainen ja 25 vuotias juuri valmistunut nainen niin en minä haaskaa aikaa tuohon vanhempaan.
Ja ihaan omiin kokemuksiin vedoten
Onko kaikki 30-vuotiaat muka epätoivoisia? Itse olen 29-vuotias, tosin parisuhteessa, mutta silti koen että minulla on vielä useita vuosia päättää asiasta. Uskoisin että täytyy olla tietyntyyppinen ihminen että 25-vuotias nainen haluaa nykyaikana alkaa pyöräytellä suorilta lapsia ja ne naiset on hyvin todennäköisesti j varattuja koska ovat perhekeskeisiä ja alkavat seurustella aikaisin. Ottamalla 25-vuotiaan voit joutua venailemaan halua hankkia lapsia sen 5-10 vuotta ja siinä välissä saattaa se erokin tulla, joten omat riskinsä on ottaa puoliso eri elämäntilanteesta.
En oikein ymmärrä miksi teidän täällä pitää aina saivarrella. Ensinnäkin jos lukisit alkuperöisen viestini ymmärtäisit pointin.
Toisekseen 25 vuotias valmistunut on ihan samassa elämäntilanteessa kuin minä noin 30 vuotias. TYÖELÄMÄSSÄ.
Minä mielummin seurustelen sen 5 vuotta mielellään ennen lapsia.
Ja sitä en väitö etteikö kolmekymppisistä löytyisi luotettavia naisia mutta edelleenkin kokemukseni ovat huonot.Ja jos tämä ei nyt mennyt liikaa ihon alle niin samaa agendaa ajaa tuhannet muutkin miehet.
Sen lisäksi kerron että 25v naiset on kiinnostuneita ikäisistäni miehistä. Niin kuin yleensä aina naiset haluavat vanhemman miehen. Sitä voitte sitten miettiä keskenänne =)
Opettele nyt eka kirjoittamaan. Se on 30-vuotias ja 25-vuotias eikä 30 vuotias tai 25 vuotias. Yhdyssana on yhdyssana.
Vittu tää mikään ylioppilaskirjoitus oo. Korjaa kirjoitusvirheet itte.
Itse olen jo pitkään halunnut perheen mutta en löydä naista.
Vierailija kirjoitti:
Nykymiehet ovat tietoisempia perhe-elämän riskeistä kuin koskaan aikaisemmin.
Suurin osa avioeroistakin tapahtuu naisten aloitteesta.
"Väestöliiton perhebarometri vahvistaa STTK:n sivuilla olevan tiedon, jonka mukaan vain 30 prosenttia avioeroista tapahtuu miehen aloitteesta. Naisista 70 prosenttia kertoi itse tehneensä aloitteen avioerosta. Miehistä aloitteen kertoi itse tehneensä 35 prosenttia. Osuudet ovat vastaavaa tasoa muissakin länsimaissa"
50% päätyy eroon ja siihen päälle liitot missä ollaan vain lasten/rahan takia. Onnellisia avioliittoja on oikeasti luokkaa 15% kaikista naimisiin menneistä.
Onko erot mikään ihme, kun miesten suhtautuminen kumppaniinsa on mitä on? Jos mun arvoni olis vain siinä, että pyöritän arkea, niin suhteen lopputulosta ei hirveesti tarvitsis arvuutella.
Koko ajan perhediili huononee ja perheettömyysdiili paranee.
Nykyään perus länsimaalainen tyyppi pystyy nauttimaan niin laadukkaasta viihteestä, että 100v sitten kuninkaatkaan eivät osanneet edes unelmoida moisen olemassaolosta. Ihmekös tuo, ettei perheen perustaminen kiinnosta. Kun yhtä hyvin voi viettää mielekkäiden harrastusten, kaveriden, matkustelun ja viihteen täyttämää elämää sekä vielä pärjätä hyvin taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä miehet saattaisivat halutakin perhettä mutta kukaan mies ei halua erota. Miehet ovat oppineet, että suomalainen nainen on pommi.
Miestenkin kannattaa muistaa, että perheellisenä ei voi elää kuten poikamies. Ero tulee silloinkin, jos mies ei tee kotona mitään vaan odottaa, että vaimo hoitaa kaiken kuten äiti aikoinaan. Nuo asiat huomioimalla pääsee jo pitkälle.
Ei kiitos lapsia kun naisillekkaan ei kelpaa.
Nimim. Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa yksin hyvä syy, miksi hankkisin lapsen.
Lapsi toisi elämään jatkuvuutta. Lopulta lisääntyminen on ainut asia miksi täällä ylipäätään ollaan. Sitä paitsi suvullinen lisääntyminen on (miehille) ihan mukavaa puuhaa.
Mitä ihmeen jatkuvuutta? Kun kuolema koittaa, se on valot pois.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän myös että vanhuus tulee olemaan erittäin yksinäinen ilman lapsia.
Ai saakeli, nyt sinua on kyllä huijattu erittäin pahasti. Lapsettomat eivät ole tutkimusten mukaan yhtään sen yksinäisempiä myöhemmin elämässä kuin lisääntyjätkään: http://sciencenordic.com/older-people-just-happy-without-children
Eiköhän tässä tullut taas selväksi se ongelman perusta aloituksessa. Kriteerinä akateemisuus joka karsii heti halukkaat minimiin. Jos kelpuuttaisi esim amk-koulutuksen saaneita niin heti olisi tarjontaa.
Itselläni on nykyään lapsia, melkein jo luovutin. Muistuu ajat kun pöndellä asuvana rupesin etsimään kumppania. Minun laisia miehiä on paljob pöndellä jotka haluis perhettä, mut kirves on viskattu kaivoon kun ei onnistu tutustumaan naisiin. Paljon on täällä nykyään ulkomaisikin rouvia.
Mulla oli netti ja tinder oikeastaan ainut vaihtoehto löytää nainen. Tinderikin siitä huono vaihtoehto että lähimmät naiset näky vasta 50 kilsan jälkeen, no oma naama ei riittänyt edes matcheihin kotona. Muilla deittisivuilla ei riittänyt koulutukset ja elämäntavat. Ei ammattikoululla, kalastuksella ja mehtsästyksellä pärjää. Alotuksia tuli tehtyä satoja, ehkä 5 prossaa vastas viestillä ja niistä 1 prosentin kanssa tuli vaihdettua ehkä useampi viesti. Vastapuoli yleensä hiljeni kuultuani ammatin jossa olin yrittäjä, tosin en mainunnut n 150000 euron tuloja.
Voin sanoa että Suomi tyttö on sokaistunut ja ronkeliutunut liika tarjonnasta. Nyt kun olen tutustunut naiseni kautta hänen kavepiirinsä jotka on pääasiassa sinkkuja ruuhka-suomesta. Jokaiselle kuulemma kelpaisin niin näöllisesti kuin muiltakin osin.
Minulla oli nainen joka halusi perheen kanssani ja olisihan se ollut tervetullut juttu jo kun ikä 33 on ohitettu kotvan matkaa... mutta kun tuo minun mielenterveys on aina ollut huono lapsuudesta johtuen niin pakko oli tehdä stoppi hommalle ja jättäytyä yksin eläjäksi.
Olisi mennyt hyvä nainen hukkaan minun kanssa kun kuitenkin olisi käynyt liian raskaaksi hänelle tämmöinen ukkeli ja lapsi.
Toivottavasti löytää semmosen järkiukon vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole mitään motiivia perustaa perhettä,pelkkiä velvollisuuksia ilman oikeuksia.
Tähän on tultu,siitä ovat feministit ovat pitäneet huolta!!Huoltajuuskiistoissa useinmiten hävijäjä on mies.Lisäksi eräät naiset etäännyttävät lapset isästään! Naisilla on hyvät tukiverkot,mutta usein mies jää ns.tyhjän päälle! Menee talo,yritys ja elämä!!Terveisin nainen hämeestä.
Älä lässytä. Miehet eivät ole lapsille yhtä tärkeitä kun äiti tai vaihtoehtoisesti nainen tekee lasten eteen poikkeuksetta enemmän. Miehillä on käsittämättömän hyvät oikeudet tehtyyn työhön nähden. Saatte sukunimenne jatkumaan vain siksi että olette miehiä, akkanne ottaa aina nimenne ja tekee kaiken. Miestä kutsutaan pääksi pienellä panoksella. Että onpa vaikeaa elämää yhyy! Sitten petetään ja painetaan lehtolapsia ja itketään kun vaimo sitä tätä. Te ette oikeasti mitään huoltajuuksia halua, haluatte vain voittaa.
Kummallista, kuinka kaikki nykynaiset ovat kaikki samanlaisia, kunhan pintaa hiukan raaputtaa. Uskaltavat jo kertoa totuuden itsestään, jopa salaisista toiveistaan.
Kyllä naisilla on hyvä etujärjestö, se hoitaa kaiken hyväksi.
Selvästi on vielä paljon tehtävää, kun miehet on vain raakoja sikoja.
Sanokaa yksin hyvä syy, miksi hankkisin lapsen.