Lue keskustelun säännöt.
Nelikymppisenä tajuaa, että elämä oli tässä.
Sen jälkeen tapahtuu enää harvemmin mitään hauskaa ja kivaa. Mitä ei ole siihen mennessä saavuttanut, sitä ei saavutakaan. Etenkin jos on suomalainen nainen ja elänyt tämän päivän Suomessa. Kaikki haaveet, unelmat ja toiveet voi unohtaa. Juna meni jo.
Kommentit (428)
No huh huh. Ap:llekin on jo varmaan selvinnyt vuoden 2017 laittamansa aloituksen jälkeen, ettei se elämä tainnutkaan vielä siinä olla. Vielä on kosolti hyvää, pahaa ja rumaa ehtinyt tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, mutta olen tyytyväinen. Ehdin nuorena mennä ja tehdä lähes kaiken mistä haaveilin. Nyt olen tyytyväinen tasaiseen arkeen, perhe-elämään, toivon että terveyttä riittää läheisillä ja itsellä ja pystyy vielä vanhempanakin esimerkiksi matkustelemaan, vaikka hurjimmat reissut on tottakai jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Eikä ollut. Tästä se kaikki hauskuus vasta alkaa :)!
Aivan! Elän elämäni parasta aikaa, ja just täytin 63.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 51, eikä todellakaan ole mikään ohi! Päinvastoin. Työelämä parhaimmillaan kun osaa ja tietää paljon, ja asema on sellainen että voi valita kiinnostavimmat hommat. Palkkaa tulee hyvin, lainat on maksettu, lapsi on aikuinen. On aikaa ja rahaa tehdä ihan mitä huvittaa. Varhaiseläkkeelle voin jäädä alle kuuskymppisenä, ja sitten se vapaus vasta koittaakin. Ihanaa!
Toivottavasti jäät työttömäksi.
Olipa ankea kommentti tuolle edelliselle. Auttaisiko sinun oloasi jos akikki ympärillä olisivat yhtä negatiivisia kuin itse olet? Itse 50+ olen erittäin onnellinen elämässäni, paljon mukavaa tapahtuu ja monta ihanaa juttua odottaa. Kortit ei kaikilla ja kaikissa elämänvaiheissa ole samanlaiset mutta itsestä kiinni kuinka niillä pelaa.
Tää lainauspaska ei toimi kunnolla mutta toivottavasti menee nyt
Niin että nelikymppinen nainen on kaikkein vähesityin jos jää työttömänsi. Voi verrata peruskoulun käyneeseen mieheen vaikka olisi phd.
no joomä voin sanoa että nuori nainen on väheksytympi. Kukaan ei usko suhun, ei pidetä älykkäänä tai kyvykkäänä mihinkään päätä vaativaan. Jopa kähmälöidään ja oletetaan että jokainen nuori nainen haluaa joksikin kotirouva elätiksi. Voin sanoa kaikille kähmälijöille että haistakaa vtut.
Rikkaalla ja terveellä ei pääty juhlat koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja juuri tämä naisten ajattelutapa tekee miehistä onnettomia. Miehet haluaisivat elää ja mennä ja kokea ja mitäikinä, mutta pitäisi asettua ja olla järkevä perheen isä. Miehet marsista, naiset venuksesta.
Ja tuosta edellisestä jäi lainaus sitten taas tulematta mukaan joten pitäkööt tunkkinsa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos päivän nauruista!
Nainen 63v
Toihan onkin hyvä elämänasenne. :D Tulipa mieleen Arvo Ylppö, joka kirjassaan kertoi tunteneensa nelikymppisenä, että tässä elämä sitten olikin. :D Ja tämä mies eli 104 vuotiaaksi. Hän eli täysillä! Ensimmäinen avioliitto vasta 39-vuotiaana, esikoinen syntyi vuonna1926 ja lapsia tuli lisää. Toinen avioliitto vuonna -50 ja lapsia syntyi lisää vielä vanhoilla päivillä. Arvo jätti virkansa 70-vuotiaana, jolloin hänen nuorimmaisensa oli parivuotias ja vaimo odotti heidän neljättä lastaan.Onneksi tämä ihminen ei jäänyt surkuttelemaan oloaan nelikymppisenä kuin hetkeksi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin tämän jo kolmekymppisenä tai oikeastaan 28-vuotiaana.
Noin puolen vuoden päästä tästä aloituksesta mun elämässä alkoi tapahtua ihan rytinällä vaikka mitä hauskaa ja kivaa! 🤩🎢🎡🎠
Ja olin jo silloin yli 40 😎
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vituttaa, että on ensiksi pyrkinyt sisään ja opiskellut jonkun alan tutkinnon, mutta huomaa valmistuessaan, ettei pääse kuin pätkätöihin, koska saattaa lisääntyä ja sekös työnantajaa hirvittää.
On siinä heittopussina on-off aikansa ja hankkii ne lapset työttömänä vielä, kun on hedelmällinen. Hoitaa niitä ja hakee samalla töitä, eikä kuitenkaan pääse vakihommiin, koska on lama ja muka liian vanha, kun on 42.
Aika kuluu, eikä kukaan enää arvosta. Yhteiskunta haukkuu, mies haukkuu, omat vanhemmat haukkuu, omat lapset alkaa haukkua ja ystäväpiiri kaventuu, koska on luuseri.
Kaikki peittelee paskaa elämäntilannettaan ja esittää, että asiat ovat paremmin kuin ovat. Kituuttaa siinä samoilla surkeilla tuloilla kuin opiskelijanakin, eikä elämä koskaan alkanut. Pelkää jo etukäteen paskaa vanhuutta heitteille jätettynä vaipoissaan surkeine eläkkeineen, kun jotkut viihtyvät golffaten Bahamalla senkin ajan.
No, harvemmalla se menee niin kuin suunnittelee.
Tuo saavuttaminen unohtuu kyllä vikkelään 43 ikävuoden vuoden jälkeen, ja kiihtyvällä nopeudella, kun alkaa salakavalasti vanhuuden oireet ja sairaudet ilmestymään. Koko totuus valkenee sitten yli 69 vuotiaana. Mutta ei onneksi ihan kaikille.
Lopulta vain terveydellä ja ystävillä on merkitystä. Kannattaa pitää huolta maksasta ja hampaista, ja olla hyvillä mielin, vaikka väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain totta, mutta voi elämästään tehdä vielä hyvääkin. Lapsen teon voi toki unohtaa, mutta se ei ole kaikille se ykkösprioriteetti.
Jos olisi niin ajattelisin varmaan samalla tavalla..
N41
Aloittaja on oikeassa. Neljänkympin jälkeen kukaan ei saavuta mitään tärkeää. Itse lähestyn viittäkymppiä ja silti haaveilen perheestä. Pitäis vaan löytää se yksi, jonka ikä alkaa kakkosella ja tykkää vanhemmista miehistä. Heitä on ehkä yksi miljoonasta - ja ottajia ainakin se miljoona. Täysin toivotonta.
Joo, naisissa tämä korostuu ehkä enemmän, mieshän voi saavuttaa vaikka mitä vielä, erityisesti politiikassa ja liike-elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät ole kaltaisiasi itsesäälissä piehtaroivia säälittäviä defaitisteja.
Ap kertoo totuuden.
Suurimman osan naisista määränpää on lapsi, ja kun ne on "kasvatettu" ja isoja, niin mitäpä sitä sitten enää "menestymään". Oma aika ei ole mitään menestystä, vaikka sitä riittäisi tämän jälkeen kuinka pitkälle tahansa.
Höpöhöpö!