Lue keskustelun säännöt.
Taas yks firma itkee kun ei löydä työntekijöitä, miten on mahdollista???
20.09.2017 |
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Ihannetyöpaikka:
- sijaitsee samalla paikkakunnalla, jossa asuu
- puolisollekin töitä samalta paikkakunnalta (ja olemassa olevat peruspalvelut)
- vakituinen työ (aina on mahdollisuus koeaikaan)
- normaali palkkaus (ei mitään välistä vetäviä henkilöstöfirmoja), joka kattaa mahdolliset työn ikävyydet, mm. epänormaalit työajat, hankalat työtavat, ikävät asiakkaat, likaisen työn, työmatkat, ylityöt, terveysriskit.Työpaikka on diili. Siinä työnantaja maksaa työntekijälle rahaa menetetystä ajasta, työn tekemisestä, osaamisesta ja erilaisista epämukavuuksista, jotka liittyvät työn suorittamiseen.
Toki työnantaja voi siirtää työpaikan ulkomaille halvemmille tekijöille ja huonommilla eduilla.
Vuokrafirmoissa työskentelevät saa kyllä ihan normaalia palkkaa, samat lisät, korvaukset ja edut samoilla ehdoilla kun ns omilla työntekijöillä. Ainakin meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, en ole takaisin Vaasaan muuttamassa, sain tarpeekseni pakkoruotsista ja turkistarhoista. Muuten olisi minun alaani, sekä hitsaus, että it-hommat.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei nappaa. Istutaan vaan täällä palstalla ja keksitään verukkeita työn laistamiseksi.
Kukaan ei kuitenkaan älyä, että tarkoitettiin pääsääntöisesti tuon Kurikan lähiseutujen työttömiä.
Että josko he nostaisivat hieman ahteriaan...
(Muuten Maisterit, te jotka halveksitte amistaustaisia, katsoittekos niitä vaatimuksia. Ei pääse korkeasti koulutettu "asiantuntija". Vaatii sekä koulutusta, että harjaantumista nuo tehtävät. Kunnon Ammattiosaajia, joille nostan hattua.)
Kuinka monella Kurikan seudun työttömällä on riittävä koulutus ja työkokemus noihin hommiin? Ja vaikka sopiva hitsaaja löytyisikin, niin hän ei kykene tekemään maisterihommia, esimerkiksi toimimaan lukiossa opettajana.
Vierailija kirjoitti:
Se vuokrafirmalle maksettava palkka varmaan onkin ihan ok, mutta työntekijälle asti päätyy vain muruset.
Mistä ihmiset keksii näitä juttuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Sulla on täysin vääristynyt käsitys siitä, miten tää homma pyörii. Ei työntekijän tarvi sen enempää sitoutua kuin tehdä työnsä palkkaa vastaan hyvin. Ei työttömyys ole vaihtoehto, jos jossain on töitä tarjolla. Työntekijä ottaa sen työn, jonka saa tai lopettaa syömästä tai asumasta. Oikeasti alkaa V***TTAMAAN nää sosiaalitukien pilaamat pullamössöt. Sehän se on, että mielummin maataan sossutuilla, kun otetaan vastuu omasta elatuksesta. Okei, 10 Euroa/h ei ole kummoinen palkka, mutta palkka sekin, jos muuta ei ole tarjolla. Ja muuttaminen sucks, mutta sitten on muutettava, jos ei muuten töitä saa. Suomi on oikeasti varmaan ainoa maa koko maailmassa, jossa työtön marisee, ettei halua muuttaa työn perässä, koska paikkakunta/palkka ei miellytä. Palkka, 10 Euroakin, on asiallinen ja sillä elää. Sitten kun on työmarkkina-asema sen verran hyvä, että on varaa valita, niin sitten sopii kinuta isompi palkka tai haluttavampi asuinpaikka.
Uudelleen: sosiaalituet ON VIIMEINEN tapa elättää itsensä.
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle... Ja sitten ei tehdä mitään, kun ei kaikkea tuoda nenän eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle...
Mikä kurssi muuten? Voisin kyllä vaikka vaihtaa alaa, eikä toisaalla opiskelukaan olisi poissa laskuista, mutta en ole päässyt kursseille. Ja kiinnostaisi tietää, mikä on se ala, jolle noin hyvin työllistyisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useaan otteeseen on jokin ala/yritys valittanut työvoimapulaa. Asiaa on ruodittu tällä palstalla ja haettu jokin syy olla hakematta duunia esimerkiksi Uuteenkaupunkiin.
Ei ammattia, tai työpaikkaa, jota mamma ei jonkin tekosyyn varjolla laistaisi.
Siksi liian hyvät tuet.
Ps. Miksi "ennenkin" muutettiin työnperästä, vaikka hätäaputöihin?
Oisko "ennen" ollut esim. majoitus työnantajan puolesta tai jotain? Jos tilillä on tyyliin satanen ja pitäisi lähteä kuukauden - parin pätkätyön perässä toiselle puolelle Suomea, niin en minä ainakaan ymmärrä miten sellainen voi toimia. Onneksi ei tarvitsekaan.
Eli ei ole todellista tarvetta työpaikalle. Kuulut väärään segmenttiin.
Todellinen tarve työpaikalle on sellainen, että tarvitsee rahaa lisää. Harvemmalla on mitään tarvetta työpaikalle, joka tuo vain lisää kuluja (kuten mitä muuttamisesta väistämättä tulee).
Eikö elääkin tarvisi? Vai ajattelitko, että sosiaalituilla eläminen on vertailukelpoinen työpaikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostaisivat palkkaa niin varmana löytyy osaajia! Mut ei, kitistään vaan.
Asia ei ole näin yksinkertainen. Tämän yrityksen asiakkaat eivät varmaan suostu hinnankorotuksiin ja taas sen asiakkaat jne., jne.
Loppujen lopuksi loppuasiakkaat eli kuluttajat vaativat aina vaan halvempaa, eivätkä ole valmiita maksamaan kotimaisesta työstä.No sitten kyseisen yrityksen liiketoiminnalle ei ole edellytyksiä. Ihan ihme asenne nykyään, että yhteiskunnan täytyy kouluttaa työntekijät ja työntekijä pitää löytyä yritykselle kuin yritykselle sillä hinnalla ja niillä ehdoilla mille paikkakunnalle vain halutaan.
Näet asiasta vain yhden puolen. Voisiko asian kääntää niin, että meidän sosiaalituet vie yrityksiltä liiketoimintamahdollisuudet? Kun yhteiskunta maksaa ihmisille liikaa makaamisesta kotona, niin palkkakustannukset nousee liian korkeiksi sen jälkeen, kun ihmiset vaatii liikaa palkkaa tuottavuuteen nähden?
Tuo juttu on käsittämätön, mutta ymmärrettävä. Onneksi nuorissa ihmisissä on vielä potkua. He ymmärtävät, että työelämä ei enää elä 70-lukua, jolloin yrityksen näkymät oli 5 vuodeksi hakattu tilauskirjaan. Yritykset, yrittäjät ja työntekijät, elävät nykyään lyhyellä syklillä. On vaikea sanoa, pystyykö vielä 4kk:n päästä maksamaan yrityksen lainoja, muita laskuja, palkkoja ja yrittäjänkin pitäisi elää. Tästä syystä sosiaaliturvaa pitääkin kehitää sekä joustavammaksi että työhön motivoimmaksi. Pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen. Kilpailussa ei pärjätä (eli töitä ei vaan synny kenellekään), jos eletään jotain "eläkevirka metallifirmassa hyvällä palkalla" -ajattelua. Työelämä on muuttunut, peruuttamattomasti. Eikä siinä paljon pieni yrittäjä voi taistella vastaan. Te olette halunneet vapaakauppaa, te ajatte globalisaatiota jne. Tämä on sen kääntöpuoli: työntekijän elämä muuttuu epävarmemmaksi samoin kuin yrittäjän. Mutta onneksi sosiaaliturvalla voidaan asiaa tasoittaa, kun se toteutetaan oikein. Nuorissa on sentään niitä, jotka ymmärtää, että töitä voidaan tehdä keikkaluonteisesti ja silti tienata hyvinkin keskipalkka. Jos töitä on, painetaan pitkää päivää. Jos ei ole, niin nautitaan vapaista. Yksikään perheyrityksemme nuorista ja kokemattomista työntekijöistä ei tietääkseni saa sosiaalitukia tai sitten huijaavat. Nettopalkat alkaa kakkosella (2100-2400), vaikka työ onkin epäsäännöllistä ja vapaita on paljon. Nuoret osaavat nauttia siitä, että työtä tehdään tarpeen mukaan, ei kököttäen kellokortilla. Nytkin koko porukka oli pe ja ma vapaalla, osa vielä tiistainkin. Ensi maanantaina on kanssa vapaata ja torstaina osalla. Muina päivinä ma-pe välillä työpäivät on sitten pidempiä. Joskus jopa 15-18 tuntia, mutta sitten perään voi olla parikin vapaata ja taas 10-12 tunnin päivä. Ymmärrän, ettei nämä onnistu pienten lasten vanhemmilta, mutta ei kaikilla työttömillä ole pieniä lapsia kotona.
Muuten, miksi työn pitäisi olla vakituinen. Vuoden määräaikainen on usein turvallisempi kuin vakituinen työ. Vakituisesta saa nopeasti ihmisen pihalle, jos työt alkaa vähentyä... Vain julkisen virat on pysyviä, muut helposti irtisanottavissa.
Not sun nuoret työtnekijät ei taida sitten koskaan hankkia perhettä?
No, se on sen ajan murhe. Ehkä he hommaavat sitten toisen työn. Toisaalta kyllä tämmöinen työ voi hyvin sopia pienten lastenkin kanssa, jos toinen vanhempi on kotona/säännöllisellä työajalla. En tiedä, olisiko se nyt äitiyslomalla olevalle kaaos, jos siippa olisi töissä esim. ma 8h, ti 12h, ke 16h ja to-pe vapaalla kotona. Alle 40h/vko nuo töitä tekee yleensä, mutta kun työpäivät on kaikenlaisia, niin ylityökorvauksia tulee tosi paljon. Joku 15 tuntia töitä tekee 21 tunnin palkan jo. Siinä on varaakin luismia seuraava päivä kotona ja siltikin on vielä plussalla viiden tunnin palkan. Enemmän se on jaksamisesta kiinni, että jaksaa noita pitkiä päiviä. Nuoret jaksaa ja arvostaa runsaita vapaita. Mikäs sen mukavampaa on 20v. tehdä töitä urakalla ja hengailla jatkuvasti pitkiä viikonloppuja kavereiden kanssa saaden silti kohtuullisen hyvää palkkaa. Meille tämä on kilpailuetu, koska kukaan ei tunnu haluavan pois meiltä, vaikka työssä on myös huonoja puolia: raskaus ja likaisuus. Perinteistä duunihommaa siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei nappaa. Istutaan vaan täällä palstalla ja keksitään verukkeita työn laistamiseksi.
Kukaan ei kuitenkaan älyä, että tarkoitettiin pääsääntöisesti tuon Kurikan lähiseutujen työttömiä.
Että josko he nostaisivat hieman ahteriaan...
(Muuten Maisterit, te jotka halveksitte amistaustaisia, katsoittekos niitä vaatimuksia. Ei pääse korkeasti koulutettu "asiantuntija". Vaatii sekä koulutusta, että harjaantumista nuo tehtävät. Kunnon Ammattiosaajia, joille nostan hattua.)
Kuinka monella Kurikan seudun työttömällä on riittävä koulutus ja työkokemus noihin hommiin? Ja vaikka sopiva hitsaaja löytyisikin, niin hän ei kykene tekemään maisterihommia, esimerkiksi toimimaan lukiossa opettajana.
No jos "Ope" katsoisi kartasta, vaikka viidenkymmenen kilometrin säteellä sijaitsevat taajamat, voit havaita, että asukkaita on esimerkiksi Seinäjoella yli 62 000.
Reilun puolen tunnin ajomatka Kurikkaan.
Ja muut kunnat siihen päälle. Satatuhatta asukasta, jos ei ylikin sijaitsee pienen välimatkan päässä Kurikasta. Tai bussilla hintaan 7€.
Ja ei muka löydy kymmentä osaajaa.
Tää on niin tätä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Sulla on täysin vääristynyt käsitys siitä, miten tää homma pyörii. Ei työntekijän tarvi sen enempää sitoutua kuin tehdä työnsä palkkaa vastaan hyvin. Ei työttömyys ole vaihtoehto, jos jossain on töitä tarjolla. Työntekijä ottaa sen työn, jonka saa tai lopettaa syömästä tai asumasta. Oikeasti alkaa V***TTAMAAN nää sosiaalitukien pilaamat pullamössöt. Sehän se on, että mielummin maataan sossutuilla, kun otetaan vastuu omasta elatuksesta. Okei, 10 Euroa/h ei ole kummoinen palkka, mutta palkka sekin, jos muuta ei ole tarjolla. Ja muuttaminen sucks, mutta sitten on muutettava, jos ei muuten töitä saa. Suomi on oikeasti varmaan ainoa maa koko maailmassa, jossa työtön marisee, ettei halua muuttaa työn perässä, koska paikkakunta/palkka ei miellytä. Palkka, 10 Euroakin, on asiallinen ja sillä elää. Sitten kun on työmarkkina-asema sen verran hyvä, että on varaa valita, niin sitten sopii kinuta isompi palkka tai haluttavampi asuinpaikka.
Uudelleen: sosiaalituet ON VIIMEINEN tapa elättää itsensä.
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle... Ja sitten ei tehdä mitään, kun ei kaikkea tuoda nenän eteen.
Miksi sitten työsopimusta kutsutaan "työsopimukseksi", jos kyse on yksipuolisesta päätöksestä saada työntekijä ehdoilla kuin ehdoilla?
Ensisijaisesti kuka tahansa ihminen valitsee vaihtoehdon, jolla pärjää. Minusta on hyvin huolestuttavaa, että Suomen työmarkkinat ajetaan niin alas, että työn vastaanottaminen ei enää ole kannattavaa - uskon, että hyvin moni matalapalkka-alalla työskentelevä on tästä kanssani samaa mieltä. Ja kyse ei ole liian isoista tuista, vaan siitä, että
- palkka on pieni, ja usein myös
- tunnit ovat pikemminkin pieniä osa-aikaisia tai nollasopimusperiaatteella (mikä tarkoittaa, että mikään ei takaa sinulle sitä, että sinulla olisi koko työsuhteen aikana yhden ainoaa tuntia),
- tuntien vastaanottaminen pienellä varoitusajalla käy mahdottomaksi (minulle se ei ole, mutta minulla ei olekaan esimerkiksi lapsia, joille pitää saada hoito järjestettyä puolen tunnin varoitusajalla), ja
- vaikka tämänkaltaiset työmuodot ovat koko ajan yleisempiä Suomessa, silti työttömän työtätekevän asema Suomessa on huomattavasti monimutkaisempi kuin kokoaikatyöläisen tai kokonaan työttömän - mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että omalla palkallaan ei tule toimeen, mutta tukiin taas voi tulla katkos esim. huonosti ajoitetun keikkatyön vastaanottamisesta.
Minulle itse asiassa on se ja sama, jos sinä näet omaan elämääsi sopivana ratkaisuna tehdä töitä millä hinnalla hyvänsä ostaaksesi moraalisen hyväksynnän. Minusta taas on tärkeää pitää myös omista oikeuksistaan kiinni ja pitää omalta osaltaan huoli siitä, että työosaamistamme, koulutustamme ja aikaamme työtä varten arvostetaan vielä tulevaisuudessakin: Suomelle tulee ennen pitkää kalliiksi kouluttaa jopa korkeakoulutasolla piinkovia ammattilaisia, joiden osaaminen kuitenkin hyödynnetään hyvin vaillinaisesti, ja koko ajan suurempi osa JOPA TYÖTEKEVISTÄ on enemmän tai vähemmän tukien varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Miksikö kukaan suostuisi nollatuntisopimukseen? No vaikkapa sen takia että reilu 2000€ tulee tilille joka kuukausi kun vaihtoehtona on se kelan 500€/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei nappaa. Istutaan vaan täällä palstalla ja keksitään verukkeita työn laistamiseksi.
Kukaan ei kuitenkaan älyä, että tarkoitettiin pääsääntöisesti tuon Kurikan lähiseutujen työttömiä.
Että josko he nostaisivat hieman ahteriaan...
(Muuten Maisterit, te jotka halveksitte amistaustaisia, katsoittekos niitä vaatimuksia. Ei pääse korkeasti koulutettu "asiantuntija". Vaatii sekä koulutusta, että harjaantumista nuo tehtävät. Kunnon Ammattiosaajia, joille nostan hattua.)
Kuinka monella Kurikan seudun työttömällä on riittävä koulutus ja työkokemus noihin hommiin? Ja vaikka sopiva hitsaaja löytyisikin, niin hän ei kykene tekemään maisterihommia, esimerkiksi toimimaan lukiossa opettajana.
No jos "Ope" katsoisi kartasta, vaikka viidenkymmenen kilometrin säteellä sijaitsevat taajamat, voit havaita, että asukkaita on esimerkiksi Seinäjoella yli 62 000.
Reilun puolen tunnin ajomatka Kurikkaan.
Ja muut kunnat siihen päälle. Satatuhatta asukasta, jos ei ylikin sijaitsee pienen välimatkan päässä Kurikasta. Tai bussilla hintaan 7€.
Ja ei muka löydy kymmentä osaajaa.
Tää on niin tätä!
En ole "ope" jolle vastasit, mutta: Pidän ihan mahdollisena, ettei noissa sadassatuhannessa asukkaassa ole kymmentä työtöntä, jotka täyttävät firman ilmoittamat vaatimukset. Osaajia voi olla muutama kpl, mutta he ovat jo töissä.
Olen kyllä miettinyt, onko firmojen tuon tuostakin itkemä osaajapula osin kiinni siitäkin, ettei osata rekrytoida. Ehkä odotetaan että osaajat löytyvät tiskin alta ja suhteilla, ei pistetä ilmoitusta minnekään. Ja jos pistetäänkin ilmoitus, niin täytetään se tyhjillä ylisanoilla ("tule kasvamaan huippuosaajaksi näköalapaikalle" sun muuta diipadaapaa), vaaditaan mahdottoman paljon, eikä sanallakaan vihjata mitä työ oikeasti on ja että työtä voi oppia tekemälläkin. Ja kuinka paljon on sitä, että hakemuksia kyllä tulee mutta hakijoita ei kelpuuteta esim. iän takia?
Työttömiä kyllä pistetään kaiken maailman CV-kursseille. Olisiko tarpeen laatia yrityksille rekrytointikursseja? (Hei mutta tässäpä bisnesidea...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Sulla on täysin vääristynyt käsitys siitä, miten tää homma pyörii. Ei työntekijän tarvi sen enempää sitoutua kuin tehdä työnsä palkkaa vastaan hyvin. Ei työttömyys ole vaihtoehto, jos jossain on töitä tarjolla. Työntekijä ottaa sen työn, jonka saa tai lopettaa syömästä tai asumasta. Oikeasti alkaa V***TTAMAAN nää sosiaalitukien pilaamat pullamössöt. Sehän se on, että mielummin maataan sossutuilla, kun otetaan vastuu omasta elatuksesta. Okei, 10 Euroa/h ei ole kummoinen palkka, mutta palkka sekin, jos muuta ei ole tarjolla. Ja muuttaminen sucks, mutta sitten on muutettava, jos ei muuten töitä saa. Suomi on oikeasti varmaan ainoa maa koko maailmassa, jossa työtön marisee, ettei halua muuttaa työn perässä, koska paikkakunta/palkka ei miellytä. Palkka, 10 Euroakin, on asiallinen ja sillä elää. Sitten kun on työmarkkina-asema sen verran hyvä, että on varaa valita, niin sitten sopii kinuta isompi palkka tai haluttavampi asuinpaikka.
Uudelleen: sosiaalituet ON VIIMEINEN tapa elättää itsensä.
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle... Ja sitten ei tehdä mitään, kun ei kaikkea tuoda nenän eteen.
Miksi sitten työsopimusta kutsutaan "työsopimukseksi", jos kyse on yksipuolisesta päätöksestä saada työntekijä ehdoilla kuin ehdoilla?
Ensisijaisesti kuka tahansa ihminen valitsee vaihtoehdon, jolla pärjää. Minusta on hyvin huolestuttavaa, että Suomen työmarkkinat ajetaan niin alas, että työn vastaanottaminen ei enää ole kannattavaa - uskon, että hyvin moni matalapalkka-alalla työskentelevä on tästä kanssani samaa mieltä. Ja kyse ei ole liian isoista tuista, vaan siitä, että
- palkka on pieni, ja usein myös
- tunnit ovat pikemminkin pieniä osa-aikaisia tai nollasopimusperiaatteella (mikä tarkoittaa, että mikään ei takaa sinulle sitä, että sinulla olisi koko työsuhteen aikana yhden ainoaa tuntia),
- tuntien vastaanottaminen pienellä varoitusajalla käy mahdottomaksi (minulle se ei ole, mutta minulla ei olekaan esimerkiksi lapsia, joille pitää saada hoito järjestettyä puolen tunnin varoitusajalla), ja
- vaikka tämänkaltaiset työmuodot ovat koko ajan yleisempiä Suomessa, silti työttömän työtätekevän asema Suomessa on huomattavasti monimutkaisempi kuin kokoaikatyöläisen tai kokonaan työttömän - mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että omalla palkallaan ei tule toimeen, mutta tukiin taas voi tulla katkos esim. huonosti ajoitetun keikkatyön vastaanottamisesta.Minulle itse asiassa on se ja sama, jos sinä näet omaan elämääsi sopivana ratkaisuna tehdä töitä millä hinnalla hyvänsä ostaaksesi moraalisen hyväksynnän. Minusta taas on tärkeää pitää myös omista oikeuksistaan kiinni ja pitää omalta osaltaan huoli siitä, että työosaamistamme, koulutustamme ja aikaamme työtä varten arvostetaan vielä tulevaisuudessakin: Suomelle tulee ennen pitkää kalliiksi kouluttaa jopa korkeakoulutasolla piinkovia ammattilaisia, joiden osaaminen kuitenkin hyödynnetään hyvin vaillinaisesti, ja koko ajan suurempi osa JOPA TYÖTEKEVISTÄ on enemmän tai vähemmän tukien varassa.
Ei hitto, senkö takia sitä nollasoppariduunia ei voi ottaa vastaan kun saman rahan ois saanut työttömänäkin jos on vaan vähän tunteja tässä kuussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei nappaa. Istutaan vaan täällä palstalla ja keksitään verukkeita työn laistamiseksi.
Kukaan ei kuitenkaan älyä, että tarkoitettiin pääsääntöisesti tuon Kurikan lähiseutujen työttömiä.
Että josko he nostaisivat hieman ahteriaan...
(Muuten Maisterit, te jotka halveksitte amistaustaisia, katsoittekos niitä vaatimuksia. Ei pääse korkeasti koulutettu "asiantuntija". Vaatii sekä koulutusta, että harjaantumista nuo tehtävät. Kunnon Ammattiosaajia, joille nostan hattua.)
Kuinka monella Kurikan seudun työttömällä on riittävä koulutus ja työkokemus noihin hommiin? Ja vaikka sopiva hitsaaja löytyisikin, niin hän ei kykene tekemään maisterihommia, esimerkiksi toimimaan lukiossa opettajana.
No jos "Ope" katsoisi kartasta, vaikka viidenkymmenen kilometrin säteellä sijaitsevat taajamat, voit havaita, että asukkaita on esimerkiksi Seinäjoella yli 62 000.
Reilun puolen tunnin ajomatka Kurikkaan.
Ja muut kunnat siihen päälle. Satatuhatta asukasta, jos ei ylikin sijaitsee pienen välimatkan päässä Kurikasta. Tai bussilla hintaan 7€.
Ja ei muka löydy kymmentä osaajaa.
Tää on niin tätä!
En ole "ope" jolle vastasit, mutta: Pidän ihan mahdollisena, ettei noissa sadassatuhannessa asukkaassa ole kymmentä työtöntä, jotka täyttävät firman ilmoittamat vaatimukset. Osaajia voi olla muutama kpl, mutta he ovat jo töissä.
Olen kyllä miettinyt, onko firmojen tuon tuostakin itkemä osaajapula osin kiinni siitäkin, ettei osata rekrytoida. Ehkä odotetaan että osaajat löytyvät tiskin alta ja suhteilla, ei pistetä ilmoitusta minnekään. Ja jos pistetäänkin ilmoitus, niin täytetään se tyhjillä ylisanoilla ("tule kasvamaan huippuosaajaksi näköalapaikalle" sun muuta diipadaapaa), vaaditaan mahdottoman paljon, eikä sanallakaan vihjata mitä työ oikeasti on ja että työtä voi oppia tekemälläkin. Ja kuinka paljon on sitä, että hakemuksia kyllä tulee mutta hakijoita ei kelpuuteta esim. iän takia?
Työttömiä kyllä pistetään kaiken maailman CV-kursseille. Olisiko tarpeen laatia yrityksille rekrytointikursseja? (Hei mutta tässäpä bisnesidea...)
Voi olla myös työpaikan vaihtajia, jotka hakisivat tuonne, siis osaajia.
Näin heiltä vapautuviin tehtäviin pääsisivät hieman ammattitaidottomammatkin. Jono hyppisi eteenpäin, kuten tavallista.
Tuo juttu helpottanee firman rekrytointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei nappaa. Istutaan vaan täällä palstalla ja keksitään verukkeita työn laistamiseksi.
Kukaan ei kuitenkaan älyä, että tarkoitettiin pääsääntöisesti tuon Kurikan lähiseutujen työttömiä.
Että josko he nostaisivat hieman ahteriaan...
(Muuten Maisterit, te jotka halveksitte amistaustaisia, katsoittekos niitä vaatimuksia. Ei pääse korkeasti koulutettu "asiantuntija". Vaatii sekä koulutusta, että harjaantumista nuo tehtävät. Kunnon Ammattiosaajia, joille nostan hattua.)
Kuinka monella Kurikan seudun työttömällä on riittävä koulutus ja työkokemus noihin hommiin? Ja vaikka sopiva hitsaaja löytyisikin, niin hän ei kykene tekemään maisterihommia, esimerkiksi toimimaan lukiossa opettajana.
No jos "Ope" katsoisi kartasta, vaikka viidenkymmenen kilometrin säteellä sijaitsevat taajamat, voit havaita, että asukkaita on esimerkiksi Seinäjoella yli 62 000.
Reilun puolen tunnin ajomatka Kurikkaan.
Ja muut kunnat siihen päälle. Satatuhatta asukasta, jos ei ylikin sijaitsee pienen välimatkan päässä Kurikasta. Tai bussilla hintaan 7€.
Ja ei muka löydy kymmentä osaajaa.
Tää on niin tätä!
En ole "ope" jolle vastasit, mutta: Pidän ihan mahdollisena, ettei noissa sadassatuhannessa asukkaassa ole kymmentä työtöntä, jotka täyttävät firman ilmoittamat vaatimukset. Osaajia voi olla muutama kpl, mutta he ovat jo töissä.
Olen kyllä miettinyt, onko firmojen tuon tuostakin itkemä osaajapula osin kiinni siitäkin, ettei osata rekrytoida. Ehkä odotetaan että osaajat löytyvät tiskin alta ja suhteilla, ei pistetä ilmoitusta minnekään. Ja jos pistetäänkin ilmoitus, niin täytetään se tyhjillä ylisanoilla ("tule kasvamaan huippuosaajaksi näköalapaikalle" sun muuta diipadaapaa), vaaditaan mahdottoman paljon, eikä sanallakaan vihjata mitä työ oikeasti on ja että työtä voi oppia tekemälläkin. Ja kuinka paljon on sitä, että hakemuksia kyllä tulee mutta hakijoita ei kelpuuteta esim. iän takia?
Työttömiä kyllä pistetään kaiken maailman CV-kursseille. Olisiko tarpeen laatia yrityksille rekrytointikursseja? (Hei mutta tässäpä bisnesidea...)
Voi olla myös työpaikan vaihtajia, jotka hakisivat tuonne, siis osaajia.
Näin heiltä vapautuviin tehtäviin pääsisivät hieman ammattitaidottomammatkin. Jono hyppisi eteenpäin, kuten tavallista.
Tuo juttu helpottanee firman rekrytointia.
Kuka vaihtaisi ehdoin tahdoin vakiduunista vuokrafirmaan?
Ja muutenkin, jos niitä töissä olevia osaajia kalastellaan niin pitää tarjota jotakin parempaa kuin se, mitä nykyisestä työstään saavat. Ilmeisesti tämä työvoimapulasta kärsivä firma ei niin tee. Tai ainakaan ei osaa markkinoida tarjoustaan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Miksikö kukaan suostuisi nollatuntisopimukseen? No vaikkapa sen takia että reilu 2000€ tulee tilille joka kuukausi kun vaihtoehtona on se kelan 500€/kk.
Tai vaihtoehtoinen skenaario: ansiot pääsääntöisesti 100 €/kk, luksusaikoina (eli hyvin harvoin) 700 €/kk + tämän ansion saadakseen tulee olla 24/7 tavoitettavissa, työ pitää ottaa vastaan hyvin pienellä varoitusajalla (tai kostetaan jättämällä kieltäytynyt tunneitta), ja edellytetään täyttä lojaaliutta omaa yritystä kohtaan (mikä tarkoittaa sitä, että muihin firmoihin on turha solmia työsopimusta, koska ne parhaimmat tunnit voidaan mielivaltaisesti sopia näiden tuntien päälle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Sulla on täysin vääristynyt käsitys siitä, miten tää homma pyörii. Ei työntekijän tarvi sen enempää sitoutua kuin tehdä työnsä palkkaa vastaan hyvin. Ei työttömyys ole vaihtoehto, jos jossain on töitä tarjolla. Työntekijä ottaa sen työn, jonka saa tai lopettaa syömästä tai asumasta. Oikeasti alkaa V***TTAMAAN nää sosiaalitukien pilaamat pullamössöt. Sehän se on, että mielummin maataan sossutuilla, kun otetaan vastuu omasta elatuksesta. Okei, 10 Euroa/h ei ole kummoinen palkka, mutta palkka sekin, jos muuta ei ole tarjolla. Ja muuttaminen sucks, mutta sitten on muutettava, jos ei muuten töitä saa. Suomi on oikeasti varmaan ainoa maa koko maailmassa, jossa työtön marisee, ettei halua muuttaa työn perässä, koska paikkakunta/palkka ei miellytä. Palkka, 10 Euroakin, on asiallinen ja sillä elää. Sitten kun on työmarkkina-asema sen verran hyvä, että on varaa valita, niin sitten sopii kinuta isompi palkka tai haluttavampi asuinpaikka.
Uudelleen: sosiaalituet ON VIIMEINEN tapa elättää itsensä.
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle... Ja sitten ei tehdä mitään, kun ei kaikkea tuoda nenän eteen.
Miksi sitten työsopimusta kutsutaan "työsopimukseksi", jos kyse on yksipuolisesta päätöksestä saada työntekijä ehdoilla kuin ehdoilla?
Ensisijaisesti kuka tahansa ihminen valitsee vaihtoehdon, jolla pärjää. Minusta on hyvin huolestuttavaa, että Suomen työmarkkinat ajetaan niin alas, että työn vastaanottaminen ei enää ole kannattavaa - uskon, että hyvin moni matalapalkka-alalla työskentelevä on tästä kanssani samaa mieltä. Ja kyse ei ole liian isoista tuista, vaan siitä, että
- palkka on pieni, ja usein myös
- tunnit ovat pikemminkin pieniä osa-aikaisia tai nollasopimusperiaatteella (mikä tarkoittaa, että mikään ei takaa sinulle sitä, että sinulla olisi koko työsuhteen aikana yhden ainoaa tuntia),
- tuntien vastaanottaminen pienellä varoitusajalla käy mahdottomaksi (minulle se ei ole, mutta minulla ei olekaan esimerkiksi lapsia, joille pitää saada hoito järjestettyä puolen tunnin varoitusajalla), ja
- vaikka tämänkaltaiset työmuodot ovat koko ajan yleisempiä Suomessa, silti työttömän työtätekevän asema Suomessa on huomattavasti monimutkaisempi kuin kokoaikatyöläisen tai kokonaan työttömän - mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että omalla palkallaan ei tule toimeen, mutta tukiin taas voi tulla katkos esim. huonosti ajoitetun keikkatyön vastaanottamisesta.Minulle itse asiassa on se ja sama, jos sinä näet omaan elämääsi sopivana ratkaisuna tehdä töitä millä hinnalla hyvänsä ostaaksesi moraalisen hyväksynnän. Minusta taas on tärkeää pitää myös omista oikeuksistaan kiinni ja pitää omalta osaltaan huoli siitä, että työosaamistamme, koulutustamme ja aikaamme työtä varten arvostetaan vielä tulevaisuudessakin: Suomelle tulee ennen pitkää kalliiksi kouluttaa jopa korkeakoulutasolla piinkovia ammattilaisia, joiden osaaminen kuitenkin hyödynnetään hyvin vaillinaisesti, ja koko ajan suurempi osa JOPA TYÖTEKEVISTÄ on enemmän tai vähemmän tukien varassa.
Ei hitto, senkö takia sitä nollasoppariduunia ei voi ottaa vastaan kun saman rahan ois saanut työttömänäkin jos on vaan vähän tunteja tässä kuussa?
Nollasopparissa on se riski, että jää ilman sekä palkkaa, että päivärahoja, täysin tulottomaksi. Sellainen systeemi ja sellaisia työnantajia yhteiskunnassamme on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Sulla on täysin vääristynyt käsitys siitä, miten tää homma pyörii. Ei työntekijän tarvi sen enempää sitoutua kuin tehdä työnsä palkkaa vastaan hyvin. Ei työttömyys ole vaihtoehto, jos jossain on töitä tarjolla. Työntekijä ottaa sen työn, jonka saa tai lopettaa syömästä tai asumasta. Oikeasti alkaa V***TTAMAAN nää sosiaalitukien pilaamat pullamössöt. Sehän se on, että mielummin maataan sossutuilla, kun otetaan vastuu omasta elatuksesta. Okei, 10 Euroa/h ei ole kummoinen palkka, mutta palkka sekin, jos muuta ei ole tarjolla. Ja muuttaminen sucks, mutta sitten on muutettava, jos ei muuten töitä saa. Suomi on oikeasti varmaan ainoa maa koko maailmassa, jossa työtön marisee, ettei halua muuttaa työn perässä, koska paikkakunta/palkka ei miellytä. Palkka, 10 Euroakin, on asiallinen ja sillä elää. Sitten kun on työmarkkina-asema sen verran hyvä, että on varaa valita, niin sitten sopii kinuta isompi palkka tai haluttavampi asuinpaikka.
Uudelleen: sosiaalituet ON VIIMEINEN tapa elättää itsensä.
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle... Ja sitten ei tehdä mitään, kun ei kaikkea tuoda nenän eteen.
Miksi sitten työsopimusta kutsutaan "työsopimukseksi", jos kyse on yksipuolisesta päätöksestä saada työntekijä ehdoilla kuin ehdoilla?
Ensisijaisesti kuka tahansa ihminen valitsee vaihtoehdon, jolla pärjää. Minusta on hyvin huolestuttavaa, että Suomen työmarkkinat ajetaan niin alas, että työn vastaanottaminen ei enää ole kannattavaa - uskon, että hyvin moni matalapalkka-alalla työskentelevä on tästä kanssani samaa mieltä. Ja kyse ei ole liian isoista tuista, vaan siitä, että
- palkka on pieni, ja usein myös
- tunnit ovat pikemminkin pieniä osa-aikaisia tai nollasopimusperiaatteella (mikä tarkoittaa, että mikään ei takaa sinulle sitä, että sinulla olisi koko työsuhteen aikana yhden ainoaa tuntia),
- tuntien vastaanottaminen pienellä varoitusajalla käy mahdottomaksi (minulle se ei ole, mutta minulla ei olekaan esimerkiksi lapsia, joille pitää saada hoito järjestettyä puolen tunnin varoitusajalla), ja
- vaikka tämänkaltaiset työmuodot ovat koko ajan yleisempiä Suomessa, silti työttömän työtätekevän asema Suomessa on huomattavasti monimutkaisempi kuin kokoaikatyöläisen tai kokonaan työttömän - mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että omalla palkallaan ei tule toimeen, mutta tukiin taas voi tulla katkos esim. huonosti ajoitetun keikkatyön vastaanottamisesta.Minulle itse asiassa on se ja sama, jos sinä näet omaan elämääsi sopivana ratkaisuna tehdä töitä millä hinnalla hyvänsä ostaaksesi moraalisen hyväksynnän. Minusta taas on tärkeää pitää myös omista oikeuksistaan kiinni ja pitää omalta osaltaan huoli siitä, että työosaamistamme, koulutustamme ja aikaamme työtä varten arvostetaan vielä tulevaisuudessakin: Suomelle tulee ennen pitkää kalliiksi kouluttaa jopa korkeakoulutasolla piinkovia ammattilaisia, joiden osaaminen kuitenkin hyödynnetään hyvin vaillinaisesti, ja koko ajan suurempi osa JOPA TYÖTEKEVISTÄ on enemmän tai vähemmän tukien varassa.
Ei hitto, senkö takia sitä nollasoppariduunia ei voi ottaa vastaan kun saman rahan ois saanut työttömänäkin jos on vaan vähän tunteja tässä kuussa?
Nollasopparissa on se riski, että jää ilman sekä palkkaa, että päivärahoja, täysin tulottomaksi. Sellainen systeemi ja sellaisia työnantajia yhteiskunnassamme on.
Eikä ole.
On niin monta vuotta jo vuokrafirman kautta tullut tehtyä töitä että TIEDÄN tämän asian.
Miksi jäisi ilman päivärahoja jos tekee asianmukaiset hakemukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tää "tarjoaisi vakituisia paikkoja" kyllä ihan nykypäivänä näin toimi. Minulla myös yritys ja työvoimapula on huutava. Nykyään kaiken pitää tapahtua niin nopeasti. Pitää kasvaa nopeasti, rahoitus firmalle on vain esim vuodeksi, tulee iso tilaus joka on tehtävä ja edelleytys sille että saa seuraavan joka on epävarma jne jne. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista palkata esim 100 henkilöä vakituiseksi vaan työntekijöiden pitää ottaa myös riskiä siitä että meneekö esim vuosi hyvin, saadaanko sen jälkeen lisää rahoitusta tai uusia tilauksia. Siksi työelämä pitää joustaa, koska vaihtoehto on että ei yrittäisi ollenkaan koska ei pysty vakituiseen työsuhteeseen ihmisiä palkkaamaan. Työntekijät taas marisevat määräaikaikaisita sopimuksista kun mammapalstalaiset: "kyllä kunnon firma palkkaa vakituiseksi, ennen vanhaan näin tehtiin aina". Nykyään kasvavien yritysten pitää ottaa riskiä ja sitä ei vaan voi ottaa jos työvoimasta ei löydy joustoa tai oikeaa osaamista. Eri asia luonnollisesti paljon rahaa tekevät pörssifirmat yms.
Lähtökohtaisesti työsopimus on kuitenkin aina kahden osapuolen välinen, eli molemmilla osapuolilla on sananvaltaa siihen, mistä sovitaan. Jos sopimus on jomman kumman osapuolen kannalta epäedullinen, ei sitä tietenkään kannata allekirjoittaa. Harvoin kyse on myöskään pelkästään yhdestä epäkohdasta (esimerkiksi määräaikaisuus): mutta jos sama sopimus on sekä 0-sopimusperiaatteinen, hyvin lyhyt määräaikainen (tai vaihtoehtoisesti 0-sopimusperiaatteinen hyvin runsaalla tuntivaihtelulla ja toistaiseksi voimassaoleva), osa-aikatunneilla sekä palkkaus hoituu rekrytointiyrityksen kautta, sopimus ei kerta kaikkiaan herätä työntekijän luottamusta siihen, että sopimus kannattaisi allekirjoittaa. Miksi kukaan sitoutuisi tuollaiseen työhön, saati muuttaisi satojen kilometrien päähän tuollaisen sopimuksen vuoksi? Miten työnantaja voi myöskään odottaa työntekijältään tällaisessa tapauksessa lojaaliutta tai sitoutumista? Niin ymmärrettävää kuin yrittäjän, etenkin pienyrittäjän, ahdinko onkin, yrittäjän riski on kuitenkin aina yrittäjän riski, ja työntekijän ensisijainen tavoite on tienata työllä elantonsa omaan pöytään.
Sulla on täysin vääristynyt käsitys siitä, miten tää homma pyörii. Ei työntekijän tarvi sen enempää sitoutua kuin tehdä työnsä palkkaa vastaan hyvin. Ei työttömyys ole vaihtoehto, jos jossain on töitä tarjolla. Työntekijä ottaa sen työn, jonka saa tai lopettaa syömästä tai asumasta. Oikeasti alkaa V***TTAMAAN nää sosiaalitukien pilaamat pullamössöt. Sehän se on, että mielummin maataan sossutuilla, kun otetaan vastuu omasta elatuksesta. Okei, 10 Euroa/h ei ole kummoinen palkka, mutta palkka sekin, jos muuta ei ole tarjolla. Ja muuttaminen sucks, mutta sitten on muutettava, jos ei muuten töitä saa. Suomi on oikeasti varmaan ainoa maa koko maailmassa, jossa työtön marisee, ettei halua muuttaa työn perässä, koska paikkakunta/palkka ei miellytä. Palkka, 10 Euroakin, on asiallinen ja sillä elää. Sitten kun on työmarkkina-asema sen verran hyvä, että on varaa valita, niin sitten sopii kinuta isompi palkka tai haluttavampi asuinpaikka.
Uudelleen: sosiaalituet ON VIIMEINEN tapa elättää itsensä.
Itse olin toissa vuonna työtön ja tiesin yhden 9kk:n kurssin, jolla työllistyy 100% ainakin pätkiin kohtuulliselle palkalle. Hain koulutukseen ja työkkäri puolsi sitä. Työkkärinainen sanoi suoraan puhelimessa, että on hienoa, että olen perheellisenä valmis sitoutumaan koulutukseen kaukana kotoa (osa opetuksesta etää), kun osa odottaa 10 vuotta, että se työ tai kurssi tulee kotikadulle... Ja sitten ei tehdä mitään, kun ei kaikkea tuoda nenän eteen.
Miksi sitten työsopimusta kutsutaan "työsopimukseksi", jos kyse on yksipuolisesta päätöksestä saada työntekijä ehdoilla kuin ehdoilla?
Ensisijaisesti kuka tahansa ihminen valitsee vaihtoehdon, jolla pärjää. Minusta on hyvin huolestuttavaa, että Suomen työmarkkinat ajetaan niin alas, että työn vastaanottaminen ei enää ole kannattavaa - uskon, että hyvin moni matalapalkka-alalla työskentelevä on tästä kanssani samaa mieltä. Ja kyse ei ole liian isoista tuista, vaan siitä, että
- palkka on pieni, ja usein myös
- tunnit ovat pikemminkin pieniä osa-aikaisia tai nollasopimusperiaatteella (mikä tarkoittaa, että mikään ei takaa sinulle sitä, että sinulla olisi koko työsuhteen aikana yhden ainoaa tuntia),
- tuntien vastaanottaminen pienellä varoitusajalla käy mahdottomaksi (minulle se ei ole, mutta minulla ei olekaan esimerkiksi lapsia, joille pitää saada hoito järjestettyä puolen tunnin varoitusajalla), ja
- vaikka tämänkaltaiset työmuodot ovat koko ajan yleisempiä Suomessa, silti työttömän työtätekevän asema Suomessa on huomattavasti monimutkaisempi kuin kokoaikatyöläisen tai kokonaan työttömän - mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että omalla palkallaan ei tule toimeen, mutta tukiin taas voi tulla katkos esim. huonosti ajoitetun keikkatyön vastaanottamisesta.Minulle itse asiassa on se ja sama, jos sinä näet omaan elämääsi sopivana ratkaisuna tehdä töitä millä hinnalla hyvänsä ostaaksesi moraalisen hyväksynnän. Minusta taas on tärkeää pitää myös omista oikeuksistaan kiinni ja pitää omalta osaltaan huoli siitä, että työosaamistamme, koulutustamme ja aikaamme työtä varten arvostetaan vielä tulevaisuudessakin: Suomelle tulee ennen pitkää kalliiksi kouluttaa jopa korkeakoulutasolla piinkovia ammattilaisia, joiden osaaminen kuitenkin hyödynnetään hyvin vaillinaisesti, ja koko ajan suurempi osa JOPA TYÖTEKEVISTÄ on enemmän tai vähemmän tukien varassa.
Ei hitto, senkö takia sitä nollasoppariduunia ei voi ottaa vastaan kun saman rahan ois saanut työttömänäkin jos on vaan vähän tunteja tässä kuussa?
Nollasopparissa on se riski, että jää ilman sekä palkkaa, että päivärahoja, täysin tulottomaksi. Sellainen systeemi ja sellaisia työnantajia yhteiskunnassamme on.
Juuri tappelen tästä työttömyyskassan kanssa. Vuokrafirma maksaa loma-ajan palkkaa vain tekemieni työtuntien perusteella, vaikka virallisesti minulle kertyy lomapäiviä 2,5 joka kuulta jolloin olen tehnyt jonkun tietyn tuntimäärän vähintään (oliko 60 tuntia), eli yhtä paljon kuin kokoaikaisille. Eli lomapäiviä on paljon enemmän kuin lomapalkkaa. Kassa on sitä mieltä, että olen lomapäiviltä oikeutettu kokoaikaisen palkkaan, ei ei maksa niiltä mitään.
No ehkäpä ei Kurikan lähiseuduilla tuollaisia osaajia ole. Ketä tahansa työtöntä firma ei siis hae, vaan aikamoiset vaatimukset osaamiselle asetti.
Etteivät ammattitaitoiset hitsaajat Kurikan lähiseuduilta olisi muuttaneet työn perässä muualle, kun sieltä entiset työt loppuivat? Ja uusia ei viime aikoina ole koulutettu.