KTM työttömyys

Vierailija kirjoitti:

Tuo ap:n mainitsema hakijamäärä on todella pieni. Kun itse hain määräaikaiseen työhön, jossa työaika oli 14,5 tuntia ja koulutusvaatimuksena toisen (!!!) asteen tutkinto, hakijoita oli yli 70. Kyseessä oli simppeli toimistohomma ja oma koulutukseni on rahoituspuolen tradenomi. Tehtävään tuli valituksi henkilö, joka oli koulutukseltaan merkonomi ja hallintotieteiden maisteri.

Ei siitä ole kauankaan kun luin palstalta, että jopa urheilukaupan myyjän tehtävään odotettiin KTM-tutkintoa. 

Oma kokemus on, että ilman opintojen aikaista oman alan työkokemusta ei töihin pääse. Ja sopivalla kokemuksella pääsee, vaikkei olisi tutkintoakaan. Tuttu poika, joka valmistui lukiosta keväällä ja täytti vasta 18, sai juuri homman softafirmasta. Toki palkka alkuun vain 2000€ ja koeajan jälkeen 2500€, mutta kyllä tuo ihan hyvä tienesti on opintojen oheen. Ja jos joskus valmistuu, niin on sitä työkokemusta, jolla saa sen seuraavankin työpaikan.

Itseäni harmittaa, ettei meille opintojen aikana tähdennetty työssäkäynnin tärkeyttä. En ollenkaan tajunnut, että homma on menossa päin hanuria kun jäin ilman kesätöitä. Olisi pitänyt vaikka väkisellä päästä johonkin työhön. Kuvittelin sinisilmäisesti, että opintoihin panostamalla saisin töitä valmistumisen jälkeen. Valmistuin kurssin parhaana ja enkä ole päässyt töihin. Ei työnantajia kiinnosta loistavat arvosanat, vaan työkokemus. Ne kaikkein tyhmimmätkin pääsivät ihan asiallisiin hommiin.

Kyllä sinä tavallisen tyhmä olet jos et kesätöiden merkitystä tajua, ilman että sitä joku taho sinulle erikseen kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu tilanne. Minun pääaineeni oli myös taloustiede ja onhan se aika huonosti tunnettu työmarkkinoilla.

Kannattaa katsoa eri pankkien analyytikkojen paikkoja, Suomen Pankin työpaikkoja, Finanssivalvonnan työpaikkoja ym. Näissä on enemmän hyötyä juuri taloustieteestä, ja varsinkin valtion puolella muutama esimiehellä on sama tutkinto.

SEFEn/ekonomiliiton palkkasuositukset ovat joskus hivenen epärealistisia, mutta hyvä lähtökohta. Aina voi laittaa sitä keskustelun avajaaksi ja neuvotella työnantajan kanssa myöhemmin.

Kannattaa myös soittaa jos näkee mielenkiintoisia ilmoituksia, yritä keksiä jotain kysyttävää jotta voit soittaa ja "myydä" omaa osaamistasi. Esitän itse yleensä jotain menetelmäkysymyksiä (jos haen analyytikon tehtävä), ja myös yleisiä kysymyksiä tyyliin "mikä on suurin haaste tässä tehtävässä", "millainen tausta olisi työnantajan unelma". Teen muistiinpanoja puhelun aikana ja yritän hakemuksessani vastata näihin tarpeisiin. Ei saa olla liian ujo kun haluaa töitä!

Kyllä olen tehnyt noita edellämainittuja asioita, itse asiassa molemmat haastatteluni tuli analyytikon paikkoihin. Kansantaloustiede itsessään on ollut tyhjä arpa. Kysyn myös kysymyksiä puhelimessa, mikäli yhteystiedot on jätetty. Kysymällä saa myös tehtäväkuvan paremmin selville. Palkkatoiveetkin olen mitoittanut omien kokemusteni mukaan tehtäväkuvaa vastaavaksi.

Suomen Pankki & Fiva ovat hyvin kitsaita uusien työntekijöiden palkkaamisessa ja ovat yksi niistä suurista työnantajista, jotka kieltävät avointen hakemusten lähettämisen. Kehuvat työntekijöidensä vähäisellä vaihtuvuudella. Ei ihme, kun palkkaus on kunnossa. Vaativuusluokan 17 tehtävät maksaa palkkaa 6k€ kuussa.

Tuo verkostoituminen on ihan oikeasti tärkeää. Jos et tajunnut sitä opiskeluaikana tehdä, niin nyt LinkedIniin päivitetty profiili eikä millään 'Looking for new opportunities..' -otsikolla vaan selkeästi kerrot siinä, mitä osaat ja mitä haluat tehdä! Esim. myyntitaitoinen, tuore ktm hakee rakennusalalta entry-levelin paikkaa, jossa päästä näyttämään nykyiset taitonsa ja oppimaan uutta.

Terv. Samalta alalta, tajusin verkostoitua ja tällä hetkellä töistä pitää jo kieltäytyä. Kaikki kyselyt tulee omasta verkostosta, ei mistään yleisistä hauista.

Vierailija kirjoitti:

"Monesti paras polku on kesäharjoittelu -> Dippatyö / gradu -> Työpaikka. Mutta jos ketju ei lähde alussa likelle harjoittelupaikkaan muodossa, niin sitten voi olla kusessa."

Hain opiskeluaikanani (kesä) harjoitteluihin, mutta niissä oli vieläkin suuremmat hakijaluvut kuin nykyään hakemissani töissä. Ja tämä huolimatta siitä, että harjoittelijoilta vaadittiin osaamista, palkat olivat 1000-1500€ välillä ja useimmat paikat edellyttivät yliopiston myöntämän palkkatuen (todella byrokraattinen järjestelmä). Harjoitteluihin valittiin myös valmistuneita, mikä kertoo hakijoiden ja työpaikkojen välisest epäsuhdasta.

"Kyllähän tämä akateemisten työttömyys on vakava ongelma. Toivoisin, että useampi uskaltaisi rohkeasti katsoa Suomen rajojen ulkopuolelle työnhaussa. Miksi jäädä kärsimään?"

Tuskin tilanne on parempi ulkomaillakaan. Töihin vaaditaan usein paikallista kieltä ja osaamisvaatimukset ovat yhtä kovia kuin täälläkin ja työpaikkoja on hyvin vähän. Lisäksi useissa maissa on järkyttävä asuntokupla.

T:Aloittaja

"Tuskin tilanne on parempi ulkomaillakaan". No kyllä on. Eihän tästä ole pitkäkään aika kun Hesarissakin oli juttuja siitä, miten suomalaisille korkeakoulututkinnon suorittaneille työnhakijoille olisi hyvinkin varteenotettava vaihtoehto lähetä lätkimään muualle. Oli haastateltu suomalais-ruotsalaista Sveitsissä  asuvaa asiantuntijatöissä olevaa pariskuntaa ja toisessa jutussa vertailtu eri alojen asiantuntijoiden palkkauksia eri maiden välillä,  ja jossain jutussa oli Alankomaissa asuva asiantuntijatehtävissä oleva korkeakoulutettu suomalainen nainen. Googlaamalla varmasti löydät.

Ja taloustiedettä jos todella olet opiskellut, niin varmaan tiedät, että Suomessa ryvetään aika syvissä vesissä verrattuna moniin muihin maihin. Työllisyys on huomattavasti parempaa melko monessa maassa, ja suomalainen maisteritutkinto taskussa on ihan hyvissä asemissa lähtemään työnhakuun muualle.

Ja mitä kielitaitoon tulee, niin jos on halua, kyllä onnistuu. Alkuun ja pitkällekin pääsee pelkällä englannilla oikein hyvin nimenomaan vaikkapa mm. Alankomaissa ja Sveitsissä. 

Ehkä kannattaa siis myös omaa asennetta korjata.

Vpi AP, tunne tuskasi! Minä olen reilu vuosi sitten valmistunut DI. Vaikka minulla oli kesätyökokemusta ja tein myös yritykselle dippatyön, ei meinannut työtä löytyä. Tilanteeni oli siinä mielessä parempi, että pääsin n.15 haastatteluun, mutta aina valittiin kokeneempi hakija.

Sain nykyisen työni työvoimakoulutuksen kautta, nyt on siis vakipaikka hyvällä palkalla :) suosittelen siis sellaiseen hakemista, sinun alallasi esim junior business talent. Saisit samalla myös työkokemusta :) tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa pääse töihin tai edes haastatteluun kuin sukulaissuhteilla tai verkostoitumalla.

Viimeisin työttömyysaste on 7,5 prosenttia. Ei se nyt NIIN vaikeaa ole löytää työtä.

Työttömiä on uusimman Tvt:n mukaan 207k.  Tosin Tilastokeskus on siivonnut noista luvuista 132k piilotyötöntä ja Tilastokeskus laskee yhden (1) tunnin viikossa työtä tekevät työllisiksi (siivoten 140k alityöllistä pois tilastoista).

Kun piiilotyöttömät ja alityölliset lasketaan mukaan työttömyysasteeseeen on se yli 16%.

Työkkärissä on taas 329k työtöntä ja 100k palveluissa olevaa. Työkkärin laaja työttömyys on yli 15% sekin, eikä siihen ole laskettu 47k tulotonta, jotka ovat tippuneet sanktioiden vuoksi työnhaun ulkopuolelle.

Työttömyysaste ei todellakaan ole 7,5%.

Kesätyöt, palkaton harjoittelu, tilaustyönä tehty gradu, harjoittelutuettu harjoittelu, osa-aikatyö, projektit, vapaaehtoistyö. Jotain näistä pitää olla taustalla ennen kuin valmistuu. Muuten työllistyminen on ilman suhteita todella vaikeaa.

Karua sanoa, mutta kannattaa lähteä  toiselle puolelle Suomea tekemään joku pienipalkkainen harjoittelu ennen valmistumista. Vaikka siitä kesästä jäisi rahallisesti miinukselle, niin ilman työkokemusta ei palkata juuri ketään.

Itse olen palkannut esimiesurani aikana noin 40 ihmistä. Harjoitteluun otan opiskelijoita ilman työkokemusta. Töihin en ota ketään. Koen, että silloin  maksan täyden palkan ihmiselle, jolle pitää työpaikan ja työtehtävän lisäksi opettaa myös kaikki alasta ja yleensä työelämästä. Liian kallista. Kaikkein mieluiten palkkaan työsuhteisiin henkilöitä, jotka ovat olleet meillä osa-aikaisina, pätkissä tai harjoittelijoina. Silloin rekrytointi on meille vähempiriskinen ja molemmat osapuolet tietävät mitä saavat.

Elämä on mitä on. Varmasti yrität parhaasi, mutta jos ei töitä ala löytyä, niin ehkä on ihan hyvä katsella muitakin vaihtoehtoja :) Esimerkiksi jotain täydentäviä opintoja avoimessa jonkin "perustyön" (kassa, pankkivirkailija, aspatyö) ohella laittaen samalla koko ajan verkkoja vesille hakien kaikkia vähänkin kiinnostavia paikkoja ja pommittamalla yrityksiä ja muita työnantajia avoimilla hakemuksilla.  Ei niitä ulkomaitakaan missään nimessä kannata sulkea pois vaihtoehdoista. Suomi on pieni maa, jossa on aika rajalliset mahdollisuudet. Ei ole edes niin paljon kaikenlaisia mielenkiintoisia ja monimuotoisia työtehtäviä tarjolla, kuin isommissa maissa ja metropoleissa! Olet vielä nuori. Kaikki kyllä järjestyy!

"Ja taloustiedettä jos todella olet opiskellut, niin varmaan tiedät, että Suomessa ryvetään aika syvissä vesissä verrattuna moniin muihin maihin. Työllisyys on huomattavasti parempaa melko monessa maassa, ja suomalainen maisteritutkinto taskussa on ihan hyvissä asemissa lähtemään työnhakuun muualle"

Saksan "työllisyysihme" on mini- ja eurojobien seurausta, ei se työtilanne ole parempi sielläkään.

Ruotsin työttömyysluvut ovat hyvin korkealla ja maassa on massiivinen asuntokupla.

Olen katsellut kyseisten maiden työpaikkailmoituksia ja niissä lähes aina vaaditaan kielitaitoa.

"Asennevamma" taitaa olla sikäläisissä työnantajissa.

T: Aloittaja.

Vierailija kirjoitti:

Kesätyöt, palkaton harjoittelu, tilaustyönä tehty gradu, harjoittelutuettu harjoittelu, osa-aikatyö, projektit, vapaaehtoistyö. Jotain näistä pitää olla taustalla ennen kuin valmistuu. Muuten työllistyminen on ilman suhteita todella vaikeaa.

Karua sanoa, mutta kannattaa lähteä  toiselle puolelle Suomea tekemään joku pienipalkkainen harjoittelu ennen valmistumista. Vaikka siitä kesästä jäisi rahallisesti miinukselle, niin ilman työkokemusta ei palkata juuri ketään.

Itse olen palkannut esimiesurani aikana noin 40 ihmistä. Harjoitteluun otan opiskelijoita ilman työkokemusta. Töihin en ota ketään. Koen, että silloin  maksan täyden palkan ihmiselle, jolle pitää työpaikan ja työtehtävän lisäksi opettaa myös kaikki alasta ja yleensä työelämästä. Liian kallista. Kaikkein mieluiten palkkaan työsuhteisiin henkilöitä, jotka ovat olleet meillä osa-aikaisina, pätkissä tai harjoittelijoina. Silloin rekrytointi on meille vähempiriskinen ja molemmat osapuolet tietävät mitä saavat.

Tuo on kyllä niin paskamaista ja häijyä, että nykyään teetetään suoraan sanoen orjatyötä korkeasti koulutetuilla ihmisillä "harjoitteluiden" muodossa. Aivan naurettavaa. Millä ihminen elää, jos hän tekee täysiaikaisena palkatta tai lähes palkatta töitä muutaman kuukauden, kun ruoka ja asuminen ja muut perusmenot pitäisi maksaa?  Onko kohtuutonta vaatia, että ei tarvitsisi mennä Kelan ja sossun luukulle, että voi elättää itsensä, kun kerran käy töissäkin?  Sitähän harjoittelu käytännössä on: työtä. Uskomatonta.

Vierailija kirjoitti:

"Ja taloustiedettä jos todella olet opiskellut, niin varmaan tiedät, että Suomessa ryvetään aika syvissä vesissä verrattuna moniin muihin maihin. Työllisyys on huomattavasti parempaa melko monessa maassa, ja suomalainen maisteritutkinto taskussa on ihan hyvissä asemissa lähtemään työnhakuun muualle"

Saksan "työllisyysihme" on mini- ja eurojobien seurausta, ei se työtilanne ole parempi sielläkään.

Ruotsin työttömyysluvut ovat hyvin korkealla ja maassa on massiivinen asuntokupla.

Olen katsellut kyseisten maiden työpaikkailmoituksia ja niissä lähes aina vaaditaan kielitaitoa.

"Asennevamma" taitaa olla sikäläisissä työnantajissa.

T: Aloittaja.

Ei kukaan sinulle ehdottanut Saksaan tai Ruotsiin muuttamista. Maailmassa ja Euroopassakin on aika monta muutakin maata. Valitsit sitten melkein huonoimmat mahdolliset. Kas, kun et ole katsellut töitä Italiasta, Kreikasta tai Espanjasta...

Työkkärikin on keksinyt palkattomalle työlle aina uusia nimityksiä: kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työvoimakoulutus, FEC-koulutus, työelämäkokeilu, rekrytointikokeilu, osallistumistulo. 9 euroa päivässä on uusi palkka.

Vierailija kirjoitti:

"Ja taloustiedettä jos todella olet opiskellut, niin varmaan tiedät, että Suomessa ryvetään aika syvissä vesissä verrattuna moniin muihin maihin. Työllisyys on huomattavasti parempaa melko monessa maassa, ja suomalainen maisteritutkinto taskussa on ihan hyvissä asemissa lähtemään työnhakuun muualle"

Saksan "työllisyysihme" on mini- ja eurojobien seurausta, ei se työtilanne ole parempi sielläkään.

Ruotsin työttömyysluvut ovat hyvin korkealla ja maassa on massiivinen asuntokupla.

Olen katsellut kyseisten maiden työpaikkailmoituksia ja niissä lähes aina vaaditaan kielitaitoa.

"Asennevamma" taitaa olla sikäläisissä työnantajissa.

T: Aloittaja.

Miksi et ole hankkinut sitä saksan ja ruotsin kielitaitoa. Ktm-opintoihin kuuluu aika paljon pakollisiakin kieliopintoja ja ruotsia on opiskeltu peruskoulusta asti. Laiskuudesta rangaistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesätyöt, palkaton harjoittelu, tilaustyönä tehty gradu, harjoittelutuettu harjoittelu, osa-aikatyö, projektit, vapaaehtoistyö. Jotain näistä pitää olla taustalla ennen kuin valmistuu. Muuten työllistyminen on ilman suhteita todella vaikeaa.

Karua sanoa, mutta kannattaa lähteä  toiselle puolelle Suomea tekemään joku pienipalkkainen harjoittelu ennen valmistumista. Vaikka siitä kesästä jäisi rahallisesti miinukselle, niin ilman työkokemusta ei palkata juuri ketään.

Itse olen palkannut esimiesurani aikana noin 40 ihmistä. Harjoitteluun otan opiskelijoita ilman työkokemusta. Töihin en ota ketään. Koen, että silloin  maksan täyden palkan ihmiselle, jolle pitää työpaikan ja työtehtävän lisäksi opettaa myös kaikki alasta ja yleensä työelämästä. Liian kallista. Kaikkein mieluiten palkkaan työsuhteisiin henkilöitä, jotka ovat olleet meillä osa-aikaisina, pätkissä tai harjoittelijoina. Silloin rekrytointi on meille vähempiriskinen ja molemmat osapuolet tietävät mitä saavat.

Tuo on kyllä niin paskamaista ja häijyä, että nykyään teetetään suoraan sanoen orjatyötä korkeasti koulutetuilla ihmisillä "harjoitteluiden" muodossa. Aivan naurettavaa. Millä ihminen elää, jos hän tekee täysiaikaisena palkatta tai lähes palkatta töitä muutaman kuukauden, kun ruoka ja asuminen ja muut perusmenot pitäisi maksaa?  Onko kohtuutonta vaatia, että ei tarvitsisi mennä Kelan ja sossun luukulle, että voi elättää itsensä, kun kerran käy töissäkin?  Sitähän harjoittelu käytännössä on: työtä. Uskomatonta.

Meillä maksetaan kyllä ihan harjoittelustakin palkkaa, mutta ei täyttä palkkaa. Jos 10-30 vuotta työssä ollut merkonomi tekee tehtävät 8 tunnissa ja ilman yhtään kysymystä 2500 eurolla, niin toisen vuoden KTM-opiskelijalla menee siihen samaan 2 päivää ja monta kysymystä. Hän saa siis palkkaa puolet vähemmän kuin vakityöntekijä.

Silti mielestäni on kannattavampaa tehdä vaikka palkaton harjoittelu 2 kuukauden ajan kuin olla 2 vuotta työttömänä.

Verkostoituminen on erittäin tärkeää. Työskentelen ison yrityksen HR osastolla sihteeritason tehtävissä ja voin kertoa, että lähes kaikki rekryt tulevat verkostojen kautta. Avoimet haut on lähinnä yrityksen kasvavaa PR imagoa ruokkivia tehosteita.

Hyvä että sinulla on tutkinto, mutta sillä on nykyään melko vähän väliä. Tärkeämpiä asioista on se minkälainen ihminen olet ja mitä asioita ihan oikeasti osaat tehdä. Kovapalkkaisia töitä on nytkin tarjolla paljon ja osaajista on pulaa. Osaajien työvoimapula on tosiasia. Kaverinsa meille töihin vinkannut saa 1000€ heti ja toisen koeajan jälkeen. KTM on hyvä pohja hakea kovapalkkaisiin töihin. Jos sinulle on tarjolla kuitenkin vain matalapalkkaisia töitä, tiedät että markkinat eivät ole arvottaneet sinua kovin hyvin.

Annan sinulle neuvon josta et ehkä pidä, mutta toivottavasti se auttaa sinua työnhaussa; Mieti, minkälaisena ihmisenä sinut nähdään. Nähdäänkö sinut positiivisena, oma-aloitteisena ja energisenä tiimipelaajana vai näytätkö harhaiselta pakkohakijalta joka ei ymmärrä työelämän realiteetteja ja vaatimuksia? Tutkinnosta se ei sinun tapauksessasi ainakaan ole kiinni, siksi rohkenen epäillä että persoonassasi on jotain, mikä tehokkaasti estää sinua työllistymästä.

P.s. Silläkin uhalla että nämä on itsestäänselvyyksiä: Käy suihkussa, katso silmiin, kättele jämäkästi, ota pastilli aina kun joku tarjoaa, kuuntele enemmän kuin puhut ja kun puhut älä paasaa omaa purkitettua agendaasi vaan heijastele sanomasi keskustelun sisältöön. Älä vain vastaa kysymyksiin vaan haasta ja kerro työn tarjoajalle jotain uutta hänen omasta toimialastaan. Mene rennosti ja arvostavasti haastatteluun mutti mieti mielessäsi että sinä haastattelet yritystä ja hyvällä tuurilla hyväksyt heidät työnantajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Työkkärikin on keksinyt palkattomalle työlle aina uusia nimityksiä: kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työvoimakoulutus, FEC-koulutus, työelämäkokeilu, rekrytointikokeilu, osallistumistulo. 9 euroa päivässä on uusi palkka.

Tuollaiset orjatyöt pitäisi kieltää kokonaan samoin kuin yritysten palkattomat/pientä korvausta vastaan tehtävät harjoittelut. Kyllä julkiset menot tuollaisilla jutuilla saadaan nousuun, kun pitää hakea toimeentulotukea, yleistä asumistukea yms että pärjää. Tällainen johtaa erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Sairastutaan mielenterveyden ongelmiin ja ei ole varaa hoidattaa pieniä terveysongelmia, joista tulee sitten kalliita suuria terveysongelmia. Kallista lystiä loppupeleissä. 

HR duunari kirjoitti:

Verkostoituminen on erittäin tärkeää. Työskentelen ison yrityksen HR osastolla sihteeritason tehtävissä ja voin kertoa, että lähes kaikki rekryt tulevat verkostojen kautta. Avoimet haut on lähinnä yrityksen kasvavaa PR imagoa ruokkivia tehosteita.

Hyvä että sinulla on tutkinto, mutta sillä on nykyään melko vähän väliä. Tärkeämpiä asioista on se minkälainen ihminen olet ja mitä asioita ihan oikeasti osaat tehdä. Kovapalkkaisia töitä on nytkin tarjolla paljon ja osaajista on pulaa. Osaajien työvoimapula on tosiasia. Kaverinsa meille töihin vinkannut saa 1000€ heti ja toisen koeajan jälkeen. KTM on hyvä pohja hakea kovapalkkaisiin töihin. Jos sinulle on tarjolla kuitenkin vain matalapalkkaisia töitä, tiedät että markkinat eivät ole arvottaneet sinua kovin hyvin.

Annan sinulle neuvon josta et ehkä pidä, mutta toivottavasti se auttaa sinua työnhaussa; Mieti, minkälaisena ihmisenä sinut nähdään. Nähdäänkö sinut positiivisena, oma-aloitteisena ja energisenä tiimipelaajana vai näytätkö harhaiselta pakkohakijalta joka ei ymmärrä työelämän realiteetteja ja vaatimuksia? Tutkinnosta se ei sinun tapauksessasi ainakaan ole kiinni, siksi rohkenen epäillä että persoonassasi on jotain, mikä tehokkaasti estää sinua työllistymästä.

P.s. Silläkin uhalla että nämä on itsestäänselvyyksiä: Käy suihkussa, katso silmiin, kättele jämäkästi, ota pastilli aina kun joku tarjoaa, kuuntele enemmän kuin puhut ja kun puhut älä paasaa omaa purkitettua agendaasi vaan heijastele sanomasi keskustelun sisältöön. Älä vain vastaa kysymyksiin vaan haasta ja kerro työn tarjoajalle jotain uutta hänen omasta toimialastaan. Mene rennosti ja arvostavasti haastatteluun mutti mieti mielessäsi että sinä haastattelet yritystä ja hyvällä tuurilla hyväksyt heidät työnantajaksi.

Voi luoja, mitä geneeristä HR-paskalöpinää. 

Ap oletko valmis muuttamaan vaikka Iisalmeen tai Kempeleelle?

HR duunari kirjoitti:

Verkostoituminen on erittäin tärkeää. Työskentelen ison yrityksen HR osastolla sihteeritason tehtävissä ja voin kertoa, että lähes kaikki rekryt tulevat verkostojen kautta. Avoimet haut on lähinnä yrityksen kasvavaa PR imagoa ruokkivia tehosteita.

Hyvä että sinulla on tutkinto, mutta sillä on nykyään melko vähän väliä. Tärkeämpiä asioista on se minkälainen ihminen olet ja mitä asioita ihan oikeasti osaat tehdä. Kovapalkkaisia töitä on nytkin tarjolla paljon ja osaajista on pulaa. Osaajien työvoimapula on tosiasia. Kaverinsa meille töihin vinkannut saa 1000€ heti ja toisen koeajan jälkeen. KTM on hyvä pohja hakea kovapalkkaisiin töihin. Jos sinulle on tarjolla kuitenkin vain matalapalkkaisia töitä, tiedät että markkinat eivät ole arvottaneet sinua kovin hyvin.

Annan sinulle neuvon josta et ehkä pidä, mutta toivottavasti se auttaa sinua työnhaussa; Mieti, minkälaisena ihmisenä sinut nähdään. Nähdäänkö sinut positiivisena, oma-aloitteisena ja energisenä tiimipelaajana vai näytätkö harhaiselta pakkohakijalta joka ei ymmärrä työelämän realiteetteja ja vaatimuksia? Tutkinnosta se ei sinun tapauksessasi ainakaan ole kiinni, siksi rohkenen epäillä että persoonassasi on jotain, mikä tehokkaasti estää sinua työllistymästä.

P.s. Silläkin uhalla että nämä on itsestäänselvyyksiä: Käy suihkussa, katso silmiin, kättele jämäkästi, ota pastilli aina kun joku tarjoaa, kuuntele enemmän kuin puhut ja kun puhut älä paasaa omaa purkitettua agendaasi vaan heijastele sanomasi keskustelun sisältöön. Älä vain vastaa kysymyksiin vaan haasta ja kerro työn tarjoajalle jotain uutta hänen omasta toimialastaan. Mene rennosti ja arvostavasti haastatteluun mutti mieti mielessäsi että sinä haastattelet yritystä ja hyvällä tuurilla hyväksyt heidät työnantajaksi.

Hmmm, jos ihminen lähettää satoja hakemuksia, niin minkälainen velho näkee hänen persoonansa jostain CV:stä tai cover letteristä? Faktahan on, että jopa 50 % rekryistä menee pieleen. Se sinun pitäisi HR-ammattilaisena tiedostaa ja näin ollen laskeutua norsunluutornistasi ja omista harhoistasi ja katsoa totuutta silmiin. Lue pari oikeaa akateemista tutkimusta aiheesta. Aina yhtä ihanaa, kun lauma HR-ihmisiä on jossain iltalehdessä kertomassa tämän saman mantran annettuna totuutena. Mielestäni kertoo aika paljon siitä, kuinka ammattitaidottomia ja kyvyttömiä ihmisiä työskentelee rekrytoinnissa, kun heillä ei oikeasti ole mitään käsitystä aiheesta tehdyistä laadukkaista tutkimuksista. 

Jos hakijoita on vaikkapa vain 100 tehtävää kohti, pitää olla aikamoinen rasputin, että pystyy heistä valitsemaan oikeasti soveltuvimmat ihmiset edes haastatteluun. Myös haastattelun perusteella valinnat ovat uskomattoman usein epäonnistuneita. 

Valkaistuine hampaineen ja tyhjine silmineen toljottavien, sirkuttavien HR-bimbojen kannattaisi viimein lopettaa työnhakijoiden syyllistäminen ja asioiden yksinkertaistaminen ja kehittää itseään paremmiksi ammattilaisiksi. 

En syyllistä rekrytoijia, he pyrkivät saamaan työntekijöitä. Kun työnhakijoita on liikaa työpaikkoihin nähden, niin ainoa, mitä voi syyttää, on työvoiman liiallinen tarjonta.

T:Aloittaja