Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Auttavatko siskonne (tai veljenne) lastenhoidossa koskaan?
Heti alkuun sanon että en mitenkään ajattele että sisarusten olisi pakko auttaa tai osallistua. Jokainen toki kantaa vastuun lapsistaan. Mutta jäin vain miettimään että onko 'normaslia' että sisko, jota itse on auttanut paljon eri asioissa, ei koskaan halua/suostu auttamaan lastenhoidossa edes hätätilanteessa?
Olen itse auttanut siskoani paljon rahallisesti opintojen aikana, muutoissa, vaikeissa tilanteissa. Mutta sisko ei halua millään lailla auttaa minua lasteni kanssa, harvoin siis pyydän mutta aina vastaus on EI.
Siskoni on vela, ymmärrän siis että lapset ei ole hänen juttunsa, mutta luulisi että äärimmäisessä hädässä voisi joskus harvoin auttaa.
Ongelma juontanee juurensa paskasta lapsuusperheestä (alkoholismia jne), sillä vanhempani eivät mitenkään auta lapsiaan eivätkä välitä yhtään lapsenlapsistaan. Varmaan tuolta tulee se ajatusmalli siskollekin että ei kuulu auttaa, jokainen hoitakoot onat ongelmansa.
Rakastan siskoani enkä tietenkään voi häntä mihinkään pakottaa, mutta toivoisin vai n että olisi lasteni elämässä enemmän mukana. Miten teillä muilla?
Kommentit (96)
En auta, olen vela mutta syynä enemmän se, ettei minulla ole aikaa eikä kärsivällisyyttä. Ei ole kysyttykään, luoja kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei autettu kukaan toisiamme. Meillä sisaruksilla kaikilla jo aikuiset lapset. Jo välimatkat oli niin pitkiä, että se olisi ollut mahdotonta.
Ehkä voisit todeta siskollesi, ettet enää pysty häntä rahallisesti avustamaan, koska tarvitset rahaa lastesi hoitoavun palkkaamiseen.
Sillä 200:lla saisit palkattua lastenhoitajan aina tarvitessasi! Loput säästyvästä rahasta vaikka säästötilille lasten tarpeita varten.
Nyt vähän järkeä toimintaasi ap.
Minä olen myös vela, enkä koskaan auta ketään lastenhoidossa. En halua omia ajatuksiani avata sen enempää, mutta jos toinen sanoo, ettei halua, usko häntä ja usko, että siihen on hyvä syy. Et haluakaan hänen auttavan tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi sisko joka ei oikein lastenhoitoon taipunut kun mun lapseni oli pieniä. Mutta hän on enempi sellainen Mrs. Bucket -tyyppinen sisko jolla kaiken pitää olla tiptop, ja tuolloin kun mun lapset oli pieniä hänen lapsensa oli jo teini-ikäinen.
Muut kaksi siskoa ovat auttaneet minua ja minä heitä.
Veljet asuvat niin kaukana ettei heistä olisi ollut edes apua hyötyä pyytää.
Minulla yksi veli. Ei auta. Hän asuu Ranskassa. Ja vaikka ei asuisikaan, niin ei ole sellainen, joka auttaisi. Tuskin hoiti omiakaan lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n tarina on ihan vastaava kuin meillä. Me lopetettiin apu sisarukselle kokonaan, kun tajuttiin, ettei tästä tule koskaan vastavuoroista. 30 vuotta ehdin auttaa, monet alamäet olin tukena. Nyt riitti.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tarina on ihan vastaava kuin meillä. Me lopetettiin apu sisarukselle kokonaan, kun tajuttiin, ettei tästä tule koskaan vastavuoroista. 30 vuotta ehdin auttaa, monet alamäet olin tukena. Nyt riitti.
No voi vitsi kun niistä teidän herrantertuista vaan ON VAIVAA, onko niin vaikea tajuta????? He eivät tahdo auttaa juuri tässä asiassa, mutta ehkäpä sitten muissa?!!! En minäkään halua mitään lapsia alkaa vahtimaan (hyi olkoon), mutta muissa asioissa voin kyllä olla avuksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hitossa kuuluu auttaa hätätilanteessa. Silloin autetaan vaikka puolituttua naapuria tai tuntematontakin. Ei jukolauta hädän hetkellä voi oma suku kieltäytyä auttamasta! Tai näköjään voi mutta siihen ei ole moraalista oikeutusta.
Eivät ihmiset nykyään enää auta. Meille jotkut lupasivat lapsenhoitoapua raskaana ollessani, mutta kun kuulivat, että saamme kaksoset, kukaan ei enää puhunut mitään. Lasten synnyttyä kukaan sukulaisista, ei sisko tai veli tai kukaan muistakaan tutuista, ei auttanut. Eivät nekään, jotka apua olivat lupailleet.
Kyllä monissa asioissa autetaan, mutta ei juuri lastenhoidossa, se ei ole yhtään kivaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös epätasapainoa vastavuoroisuudessa.
Aina kun isosisko muuttaa ja eroaa,
hän rynnii minun ovelleni. Olen ollut muuttoapuna ja väliaikaismajoittajana monet kerrat vuosien aikana.
Myös isosisko on auttanut minun muutoissani, tosin vaatimattomampia määriä. Olen muuttanut 30 kertaa, sisko auttanut 3 kertaa.
Sisko on muuttanut alle 20 kertaa,
olen ollut kantamassa melkein joka kerta.
Sisko sai lapsen 5 vuotta ennen minua. Hänen lastaan mummo ja mamma jaksoivat hoitaa, oli hoidossa parista päivästä jopa kuukauteen yhteen menoon!
Minua sisko painosti joka pirun petjantai-ilta lapsenvahdiksi,
sain kyllä taskurahaa, mutta siinä meni kymmenet viikonloput villiä vekaraa palvellessa.
Kun sain itsekin lapsen, mammat vanhenivat yhtäkkiä silmissä,
minun lastani ei ole pystytty pitämään tuntiakaan. Kylässä käymme pari-kolme kertaa vuodessa, mutta lapseni ei saa olla isovanhempien seurassa - ei hetkeäkään.
Ilmiselvästi he pelkäävät, että olen yhtä röyhkeä kuin siskoni, joka tunki lastaan törkeän pitkiksi ajoiksi hoitoon melkein kenelle tahansa. Sen lapsen isällä oli täysi vastuuvapaus lastenhoidosta, kuten isillä usein on.Minusta röyhkeyden huippu on se, ettei sisko suostunut hoitamaan sekuntiakaan minun lastani.
Itse sain paapoa hänen ainokaistaan vuositolkulla,
minun ainoa lapseni ei kiinnosta ketään.
Lapseni on nyt jo teini ja pitää tätiään pahantuulisena ja vieraana,
mammojaan samaten. Ei tarvitse odottaa meitä kylään.
Ja jos apua tarvitaan niin...
Me autamme tasan yhtä paljon, kun minua autettiin lapsenhoidossa näinä vuosina: eli ei pätkääkään.
Kuulostaa kyllä epätasa-arvoiselta. Mutta ainoa juttu joka tuli tuosta lastenhoidosta mieleen: joutuiko isosiskosi vahtimaan sinua paljon kun te olitte lapsia? Koska jos joutui niin ehkä hän katsoo että hänen työnsä on siltä osalta tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kenenkään tarvi olla omaistensa lapsenpiikana!!! Hoitakaa ite omat mukelonne.
Ap tässä vielä, kiitos näkökulmista. Mietin tässä nyt tuota raha-apua. Olen n. 4 krt sitä apua pyytänyt enkä saanut (ja vain lyhytaikaiseen tarpeeseen, pari tuntia kestolta). Samaan aikaan olen monen vuoden ajan antanut sen 200e kuussa siskolle eli 2400e vuodessa. Siskoni ei ole auttanut minua vastavuoroisesti missään asiassa. Eli jos siskolle tulisi kerran kahteen vuoteen 2h lastenhoitokeikka niin tuntipalkka olisi sen 2400e. Minä tekisin mitä vaan epämiellyttävääkin asiaa tuolla palkalla.
Kysyn vielä että mitä te tekisitte tilanteessani, lopettaisitteko raha-avustuksen kun koskaan ei mitään saa vastineeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi annat siskolle rahaa? Ei kuulosta oikein uskottavaltakaan tuollainen rahakuvio.
Ymmärsinkö oikein, että olet antanut siskollesi rahaa kuuden vuoden aikana yli 14000 euroa? Eikö tuosta mene jo lahjavero?
Tietenkin lopetat rahan lahjoittamisen.
Vaikka olisit miljonääri ei ole järkeä syytää vastikkeetonta rahaa ihmiselle joka ei ilmeisesti ole edes kiitollinen vaan pitää selviönä, että voi maata kotona ja systeri maksaa.
Etenkin nyt kun olet perheellinen, löydät varmasti parempiakin rahankäyttökohteita, esim. omat lapsesi.
Olen vela mutta rakastan ja hoidan silti veljeni lasta ja jopa pidän siitä =) vaikka en omia lapsia tulekaan koskaan hankkimaan... veljeni auttaa minua milloin missäkin kotipuuhassa, kantaa sitten vaikka niitä huonekaluja jos tarvis. Eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys että perheenjäseniä autetaan puolin ja toisin...
Ja nyt jään laskemaan sekunteja siihen kun joku tulee sanomaan että pitikö niitä kersoja vääntää tukiverkottomana... (vastaus on että piti. Juuri siksi että kun suvun tuki puuttuu niin haluan edes omille lapsilleni rakentaa sen suvun sisaruksista).[/quote]
No se voi kyllä sinun lapsilla mennä myös kuten sinulla eli ei niistä sisaruksista ole mitään tukea ja apua toisilleen tai siten toisesta on toiselle muttei vastavuoroisesti!
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt jään laskemaan sekunteja siihen kun joku tulee sanomaan että pitikö niitä kersoja vääntää tukiverkottomana... (vastaus on että piti. Juuri siksi että kun suvun tuki puuttuu niin haluan edes omille lapsilleni rakentaa sen suvun sisaruksista).
No se voi kyllä sinun lapsilla mennä myös kuten sinulla eli ei niistä sisaruksista ole mitään tukea ja apua toisilleen tai siten toisesta on toiselle muttei vastavuoroisesti!
Word!!! Mitäs hankit!? Hoida itse.
Alue: Aihe vapaa
Autan siskoani lastenhoidossa toisinaan, mutta osaan myös sanoa jos en jaksa auttaa. Autan aika harvoin, koska asun eri paikkakunnalla, mutta autan häntä enemmän muissa asioissa, joista minulla on laajempi tietämys. Hänkin auttaa minua jos osaa, mutta harvemmin osaa. Ehkä jos saan itse lapsia, niin hänestä on minulle apua neljän lapsen kokemuksella.
Riippuu paljon sisaruksesta, sisarusten väleistä ja sisaruksen ja lapsen välisestä suhteesta, että voiko tuollaista hoitoapua olettaa. Itse en erityisemmin nauti lasten seurasta ainakaan isoina annoksina ja kaipaan viimeistään illalla omaa rauhaa. Siten olisi kohtuutonta jos siskoni olettaisi minun ottavan lapset yökylään. Sen sijaan jos olen hänen luonaan, niin en pidä kohtuuttomana vaatimuksena, että katson vanhempia lapsia sillä aikaa kun hän käy kaupassa.